FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015, koonti

Sisällys 1 2 3 4 5 6 Johdanto... 1 Opiskeluhyvinvointikyselyn toteutus ja raportointi... 3 Opiskeluhyvinvointikyselyn tulokset... 4 3.1 Taustatiedot... 4 3.1.1 Vastaukset koulutustyypeittäin... 4 3.1.2 Vastaukset opintojen aloittamisvuoden mukaan... 4 3.1.3 Vastaukset sukupuolen ja iän mukaan... 4 3.2 Opiskelun eteneminen... 5 3.3 Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät... 7 3.4 Opiskelu... 9 3.5 Ammattikorkeakoulun toiminta... 10 3.6 Opiskelukyky... 12 3.7 Terveys ja hyvinvointi... 14 3.8 Yhteisöllisyys... 15 3.9 Opiskelun kuormitus ja innostavuus... 16 3.10 Avoin palaute opiskeluhyvinvoinnista ja opiskeluhyvinvointikyselystä... 17 Vuoden 2013 kehittämiskohteiden arviointi... 19 Opiskeluhyvinvoinnin keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet... 20 5.1 Jäsenkorkeakoulukohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet... 20 5.2 FUAS-liittouman vahvuudet ja kehittämiskohteet... 22 Lopuksi... 23 Lähteet... 24 Liitteet Liite 1 Kyselylomake

1 Johdanto FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 1 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen yhteinen opiskeluhyvinvointikysely toteutettiin toista kertaa keväällä 2015. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa FUAS-yhteistyönä vuonna 2013, jolloin se päätettiin toteuttaa vuorovuosittain liittouman yhteisen koulutuksen laatupalautteen kanssa. Kyselyn tavoitteena on saada tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista opiskelun kannalta. Tarkoituksena on kerätä tietoa aihepiireistä, joihin jäsenkorkeakouluilla on mahdollista vaikuttaa omalla kehittämistoiminnallaan tai yhteistyökumppaneiden kanssa neuvottelemalla. Kyselylomakkeen suunnitteluprosessiin osallistui hyvinvointitoimijoita kaikista jäsenkorkeakouluista. Kyselyn uusimisen yhteydessä lomaketta kehitettiin niin kyselyn kautta tulleen palautteen vastausten sekä liittouman opiskelijakuntien ja liittouman opiskelijapalautteet-ryhmän kautta saadun palautteen perusteella. Opiskelijakuntien kommentit koottiin liittouman opiskelijakuntien Aktiivinen ja laadukas FUAS-opiskelija - hankkeen yhteydessä. Kyselyn kehittämisessä keskeistä oli sen pituuden lyhentäminen, vastaamisen helpottaminen ja kyselyn latauksen/asenteen muokkaaminen positiivisemmaksi. Kyselystä poistettiin lisäksi osa päällekkäisyyksistä liittouman yhteisen koulutuksen laatupalautteen väittämien kanssa. Opiskeluhyvinvointikyselyn teoreettisena viitekehyksenä toimi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) kuusitahoinen opiskelukykymalli (Kuvio 1), jossa korostetaan sekä yksilön, yhteisön että organisaation vuorovaikutusta hyvinvointiin. Malli on muodostettu täydentämällä YTHS:n Kristiina Kuntun aikaisempaa opiskelukykymallia OTUK:sen omasta tutkimusaineistosta nousevilla teemoilla (Lavikainen, 2010). Kuvio 1. Opiskelukykymalli (Lavikainen, 2010) Alkuperäisen lomakkeen laadinnassa hyödynnettiin HAMKin, LAMKin ja Laurean aiempia hyvinvointikyselyitä, OTUS-kyselyä sekä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kunttu & Pesonen, 2013) kysymyksiä. Lisäksi kyselyyn liitettiin korkeakouluopiskelijoille normitettuja opiskeluintoa ja uupumusta koskevia kysymyksiä kansallisen vertailutiedon saamiseksi. (Salmela-Aro, 2009).

2 Kysely sisälsi vuonna 2015 kaikkiaan 27 kysymystä (72 vastauskohtaa), joista suurin osa oli likertasteikollisia tai kyllä/ei vaihtoehtokysymyksiä. Kysely sisälsi viisi avointa kysymystä, joiden tarkoituksena oli kerätä etenkin opiskelijoiden kehittämisehdotuksia eri aihepiireistä (kyselylomake liite 1). Kyselyn kysymykset jettiin taustatietojen lisäksi teemoihin opiskelun eteneminen, opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät, opiskelu, ammattikorkeakoulun toiminta, opiskelukyky, terveys ja hyvinvointi, yhteisöllisyys sekä opiskelun kuormitus ja innostavuus. Palaute kerättiin kaikissa jäsenkorkeakouluissa samaan aikaan alkuvuonna 2015. Kysely toteutettiin suomen että englanninkielisenä. HAMK ja LAMK toteuttivat kyselyn Webropol-järjestelmällä ja Laurean kysely toteutettiin INKA-järjestelmällä. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki 2011 2014 aloittaneet läsnäolevat ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijat (AMK-tutkinto). Jokainen jäsenkorkeakoulu on raportoinut omat tuloksensa ja hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämisessä. Tässä raportissa kuvataan opiskeluhyvinvointikyselyn tuloksia liittouman kaikkien jäsenkorkeakoulujen opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Tässä raportissa keskitytään tulosten raportointiin yhteisellä FUAS-tasolla ja ammattikorkeakouluittain. Lisäksi tuloksia vertaillaan vuoden 2013 tuloksiin. FUAS-tason tuloksia on käsitelty liittouman yhteisessä opiskelijapalautteet-ryhmässä. FUAS-tason opiskeluhyvinvoinnin kehittämiskohteita on käsitelty kappaleessa 6.

2 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 3 Opiskeluhyvinvointikyselyn toteutus ja raportointi Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki 2011 2014 aloittaneet läsnäolevat nuorten ja aikuisten koulutuksen tutkinto-opiskelijat liittouman jäsenkorkeakouluissa ja kyselylomake oli vastattavissa niin suomeksi kuin englanniksikin. Kyselyn toteutushetkellä Hämeen ammattikorkeakoulussa kohderyhmään kuului 5433, Lahden ammattikorkeakoulussa 3418 ja Laurea-ammattikorkeakoulussa 5751 opiskelijaa. Kukin jäsenkorkeakouluista oli vastuussa kyselyn organisoinnista omille opiskelijoilleen. Opiskelijoita kannustettiin vastaamiseen kunkin ammattikorkeakoulun omien käytänteiden mukaisesti. Kysely oli vastattavissa kunkin jäsenkorkeakoulun opiskelijapalautejärjestelmissä kevään 2015 aikana, jonka jälkeen tulokset raportoitiin jäsenkorkeakouluissa ja koottiin yhteen FUAS-tasolla. Kukin jäsenkorkeakoulu käsittelee omia tuloksiaan oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. FUAS-tulosten analysoimiseksi jäsenkorkeakoulujen tulosaineistot yhdistettiin ja väittämien palautearvioiden vastausten prosentit ja keskiarvot laskettiin käyttäen jakajana kuhunkin väittämän yhteenlaskettua vastanneiden lukumäärää. Kaksiportaiset kyllä/ei -vaihtoehtokysymykset esitetään raportissa vastausten prosentuaalisen jakautumisen mukaan ja likert-asteikollisten kysymysten tulokset niiden keskiarvotukoksen mukaisesti (1 = Täysin eri, 2 = Osittain eri, 3 = Ei mielipidettä, 4 = Osittain samaa, 5 = Täysin samaa ). Suurin osa arvioitavista väittämistä oli positiivisia, joissa vastausten korkeampi keskiarvo kuvaa parempaa tulosta. Joukossa oli myös negatiivisia väittämiä, joiden osalta alhainen vastausten keskiarvo kuvaa parempaa tulosta. Näitä väittämiä kutsutaan raportissa käänteisiksi väittämiksi. Seuraavissa kappaleissa kuvataan kyselyn tulokset FUAS-tasolla ja jäsenkorkeakouluittain. Lisäksi tuloksia vertaillaan vuoden 2013 tuloksiin. Tuloksista nostetaan esiin suurimmat palaute-erot jäsenkorkeakoulujen välillä (ero keskiarvossa vähintään 0,3 tai vastauksissa 10 % -yksikköä). Jäsenkorkeakoulukohtaiset tulokset mainitaan, jos ne ovat ylittäneet arvion 4 (tai alittavat arvion 2 käänteisissä väittämissä) tai alittaneet arvion 3 (käänteisessä väittämissä ylittäneet). FUAS-tuloksista mainitaan väittämien korkeimman ja alhaisimman keskiarvon saaneet arviointipalautteet. Avointen kysymysten palautteen osalta esitetään ne sisällöt, jotka toistuivat jäsenkorkeakouluissa. Sanallinen palaute esitetään raportissa kunkin teeman mukaisesti ammattikorkeakoulukohtaisten koontien perusteella ja sanallisen palautteen osalta on esitetty ne sisällöt, jotka toistuvat kaikkien ammattikorkeakoulujen palautteissa.

4 3 Opiskeluhyvinvointikyselyn tulokset Määräaikaan mennessä opiskeluhyvinvointikyselyyn yhteensä 3928 vastausta ja FUAS-tason vastausaktiivisuus oli siten 27 %. Ammattikorkeakouluittain vastausprosentit olivat seuraavat: Hämeen ammattikorkeakoulu 30 % (1646 vastausta), Lahden ammattikorkeakoulu 27 % (927 vastausta) ja Laureaammattikorkeakoulu 24 % (1355 vastausta). Vastausaktiivisuus oli vuonna 2015 korkeampi kuin vuonna 2013. Tällöin kyselyyn vastasi yhteensä 3123 opiskelijaa, vastausprosentin ollessa 20 %. Seuraavissa kappaleissa on esitetty kyselyn vastaajien taustatiedot sekä opiskeluhyvinvointikyselyn tulokset arviointiteemoittain. 3.1 Taustatiedot Vastaajien taustatietoja selvitettiin kyselyn aluksi kahdeksalla tarkentavalla kysymyksellä. Vastaajat edustivat kaiken kaikkiaan jäsenkorkeakoulujen 95 eri koulutusta ja 24 eri tutkintonimikettä (suomenkieliset ja englanninkieliset tutkintonimikkeet laskettu erikseen). Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkemmin muiden taustatietojen jakautuminen. 3.1.1 Vastaukset koulutustyypeittäin Vastaajista 85 % edusti nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta (ts. päivätoteutus) ja 15 % aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta (ts. monimuotototeutus). Vastausten jakautuminen koulutustyypeittäin ammattikorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vastausten lukumäärä ja jakautuminen koulutustyypeittäin. HAMK LAMK Laurea FUAS yhteensä Nuoret amk-tutkinto / päivätoteutus 1258 855 1234 3347 % vastanneista 76 % 92 % 91 % 85 % Aikuiset amk-tutkinto / monimuotototeutus 388 70 121 579 % vastanneista 24 % 8 % 9 % 15 % Yhteensä 1646 925 1355 3926 3.1.2 Vastaukset opintojen aloittamisvuoden mukaan Kaikista vastaajista suurin osa, 45 % ilmoitti aloittaneensa opinnot vuonna 2014. Vuonna 2013 aloittaneita vastaajia oli 26 %, vuonna 2012 aloittaneita 19 % ja vuonna 2011 aloittaneita 8 % ja aiempina vuosina aloittaneita 2 %. Vastaajien opintojen aloitusvuodet on esitetty tarkemmin taulukossa 2. Taulukko 2. Vastausten jakautuminen opintojen aloitusvuoden mukaan. Opintojen aloitusvuosi HAMK LAMK Laurea FUAS yhteensä 2014 44 % 42 % 50 % 45 % 2013 23 % 27 % 29 % 26 % 2012 20 % 21 % 16 % 19 % 2011 9 % 10 % 5 % 8 % Aiempi vuosi 4 % 0 % 1 % 2 % 3.1.3 Vastaukset sukupuolen ja iän mukaan Kaikista vastaajista naisia oli 59 % ja miehiä 39 %. Hieman yli puolet, 56 % vastaajista kuului 20-24 - vuotiaiden ikäryhmään. Vastaajien sukupuoli- ja ikäjakaumat on esitetty tarkemmin taulukoissa 3 ja 4.

5 Taulukko 3. Vastaukset sukupuolen mukaan. HAMK LAMK Laurea FUAS yhteensä Mies 741 407 376 1524 % vastanneista 45 % 44 % 28 % 39 % Nainen 870 501 956 2327 % vastanneista 53 % 54 % 71 % 59 % Muu 4 7 7 18 % vastanneista 0 % 1 % 1 % 0 % En halua vastata 31 13 16 60 % vastanneista 2 % 1 % 1 % 2 % Yhteensä 1646 928 1355 3929 Taulukko 4. Vastaukset iän mukaan. HAMK LAMK Laurea FUAS yhteensä alle 20 111 24 52 187 % vastanneista 7 % 3 % 4 % 5 % 20-24 819 629 746 2194 % vastanneista 50 % 68 % 55 % 56 % 25-34 424 215 379 1018 % vastanneista 26 % 23 % 28 % 26 % 35-45 197 50 120 367 % vastanneista 12 % 5 % 9 % 9 % yli 45 95 9 58 162 % vastanneista 6 % 1 % 4 % 4 % 3.2 Opiskelun eteneminen Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opiskelunsa etenemistä siihen keskimäärin viikossa käyttämänsä tuntimäärän kautta (sisältäen kaiken opiskeluun liittyvän toiminnan, kuten oppitunnit, ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen työskentelyn). Kaikista vastaajista alle 10 tuntia käytti 7 %, 10 19 tuntia käytti 19 %, 20 29 tuntia käytti 25 %, 30 39 tuntia 29 %, 40 49 tuntia 16 % ja yli 50 tuntia 5 %. Vuonna 2013 opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opintoihin käyttämäänsä aikaa vapaasti sanallisesti ja vastaajien ilmoittamien aikojen mukaan opiskeluun käytettiin tällöin aikaa keskimäärin 30-40 tuntia viikossa. Kuviossa alla on esitetty vastausten jakautuminen jäsenkorkeakouluittain.

Opiskeluun käytetty aika FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 6 Arvioi kuinka paljon käytät keskimäärin viikossa aikaa opiskeluun (sisältäen kaiken opiskeluun liittyvän toiminnan, kuten oppitunnit, ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen työskentelyn)? Vastausvaihtoehdot: alle 10 tuntia, 10 19 tuntia, 20 29 tuntia, 30 39 tuntia, 40 49 tuntia tai yli 50 tuntia. 40% 35% 35% 30% 25% 20% 15% 22% 19% 18% 15% 31% 25% 24% 20% 29% 28% 26% 21% 16% 16% HAMK LAMK Laurea FUAS 10% 5% 0% Kuvio 2. 10% 8% 7% 6% 7% 5% 5% 5% 3% alle 10 tuntia 10-19 tuntia 20-29 tuntia 30-39 tuntia 40-49 tuntia Yli 50 tuntia Opiskeluun viikossa keskimäärin käytetty aika. Käyttämänsä ajan lisäksi vastaajat arvioivat opintojensa etenemistä. Kaikista vastaajista 94 % koki pystyvänsä suoriutumaan opinnoistaan ja 96 % olevansa sitoutunut opintojen loppuun saattamiseen. Opintojen suunniteltua hitaammasta etenemisestä oli huolissaan 27 %. Kuviossa alla on kuvattuna jäsenkorkeakoulukohtaisin värein kyllä vastausten prosentuaalinen määrä sekä yhteenlasketut FUAS-tason tulokset vuosilta 2015 ja 2013. Opiskelun eteneminen Vastausvaihtoehdot: Kyllä tai Ei 8.2 Koetko pystyväsi suoriutumaan opinnoistasi? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 93% 94% 96% 94% 93% 8.3 Oletko huolissasi opintojesi suunniteltua hitaammasta etenemisestä? 8.4 Oletko sitoutunut opintojesi loppuunsaattamiseen? 27% 31% 25% 27% 29% 96% 93% 97% 96% 95% Kyllä Ei Kuvio 3. Opiskelun eteneminen

7 3.3 Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät Vastaajat arvioivat opiskeluhyvinvointia heikentäviä tekijöitä vaihtoehdoilla kyllä tai ei. Päivittäessä kyselyä vuodelle 2015 opiskeluhyvinvointia heikentäviä tekijöitä kartoittava kysymys muutettiin koskemaan vain kuluvaa lukuvuotta. Lisäksi arvioitavista tekijöistä poistettiin päällekkäisyyksiä. Kuviossa alla on kuvattuna jäsenkorkeakoulukohtaisin värein kyllä-vastausten prosentuaalinen määrä sekä yhteenlasketut FUAS-tason tulokset vuosilta 2015 ja 2013.

8 Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät Koetko, että jokin tai jotkin alla olevista tekijöistä ovat heikentäneet opiskeluhyvinvointiasi kuluneen lukuvuoden aikana. Vastausvaihtoehdot kyllä/ei (2013: Arvioi, mitkä alla olevista tekijöistä ovat haitanneet opiskeluhyvinvointiasi ainakin jossain vaiheessa nykyisten opintojesi aikana. ) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9.1 Jaksamiseeni liittyvä ongelma. (2013: Omaan jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma.) 9.2 Fyysiseen terveyteeni liittyvä ongelma. (2013: Omaan fyysiseen terveyteen liittyvä ongelma.) 9.3 Itsellä todettu mielenterveysongelma. 9.4 Ihmissuhteisiini liittyvä ongelma. 9.5 Oppimisen vaikeudet. (2013: Oppimisen vaikeudet tai puutteelliset opiskelun taidot.) 9.6 Puutteelliset opiskelun taidot. (2013: Oppimisen vaikeudet tai puutteelliset opiskelun taidot.) 9.7 Opiskelumotivaation puute. 9.8 Kokemus siitä, että opiskelen väärää alaa. (2013: Kokemus siitä, että olen väärällä alalla.) 9.9 Osaamiseni tai pohjatietoni eivät ole olleet riittäviä opintojaksojen alussa. 9.10 Työssäkäynti opiskelujen ohella. 9.11 Riittämätön toimeentulo. 9.12 Muutos elämäntilanteessani. (2013: Muutos perhe- tai elämäntilanteessa.) 9.13 Voimakas huoli läheisestä. 9.14 Aikaa vievä harrastus tai muu aktiviteetti. (2013: Oma aikaa vievä harrastus tai muu aktiviteetti) 9.15 Päihteiden käyttö. 9.16 Liiallinen netin käyttö. (2013: Nettiriippuvuus) 9.17 Muu, mikä? Kyllä Ei 46% 49% 50% 48% 55% 19% 16% 15% 17% 21% 6% 7% 5% 6% 7% 21% 22% 21% 21% 27% 19% 18% 16% 18% 24% 17% 21% 18% 18% 24% 41% 45% 38% 41% 55% 14% 21% 14% 16% 18% 23% 25% 19% 22% 20% 31% 24% 39% 32% 34% 35% 41% 44% 39% 39% 19% 18% 20% 19% 17% 15% 16% 17% 16% 19% 16% 18% 16% 17% 17% 3% 5% 2% 3% 4% 14% 17% 14% 15% 8% 15% 10% 9% 12% 10% Kuvio 4. Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät

9 Verratessa yhteenlaskettua FUAS-tulosta vuosilta 2015 ja 2013 on huomattavin ero kohdan 9.7 opiskelumotivaation puute, jonka maininta oli vähentynyt 55 %:sta 41 %:iin. Opiskelumotivaation puute, jaksamiseen liittyvät ongelmat ja riittämätön toimentulo ovat selvästi opiskelijoiden hyvinvointia haittaavimmat tekijät. 16:sta opiskeluhyvinvointia heikentävästä tekijästä 11 kokeminen oli vähentynyt, 2 pysynyt samana ja 3 lisääntynyt (9.9 Osaamiseni tai pohjatietoni eivät ole riittäviä opintojaksojen alussa ja 9.16 Liiallinen netin käyttö. 9.17 Muu, mikä?) verrattaessa yhteenlaskettua tulosta vuoden 2013 tuloksiin. Kohdan 9.16 maininnan lisääntyminen johtunee osin kohdan ilmaisun muutoksesta. Muut opiskelijoiden ilmoittamat opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät voidaan pääasiassa jaotella karkeasti seuraavaan neljään kategoriaan: - opiskelemiseen ja sen järjestämiseen liittyvät tekijät 117 mainintaa (korkeakoulun toiminta ja tiedotus, opetusjärjestelyt, tuen puute, tekniset järjestelyt, opetuksen laatu, ilmapiiri, korkeakoulun tilat) - ajanhallintaan ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät 101 mainintaa (opiskelun, työn tai perheelämän yhteensovittaminen) - terveyteen liittyvät syyt 20 mainintaa (stressi, väsyminen, psyykkiset ongelmat) - matkustaminen kodin ja koulun välillä 10 mainintaa Jäsenkorkeakoulujen väliset erot olivat pääosin pieniä ja yli 10 % eroavaisuus on väittämän 9.10 työssäkäynti opiskelujen ohella. Laurean opiskelijoista 39 % vastasi työssäkäynnin opiskelujen ohella heikentäneen heidän opiskeluhyvinvointia kuluneen lukuvuoden aikana kun LAMKin opiskelijoilla vastaava luku oli 24 % ja HAMKissa 31 %. 3.4 Opiskelu Opiskeluun liittyvää hyvinvointia kartoitettiin kahdeksan väittämän avulla. Päivittäessä kyselyä vuodelle 2015 opiskelua koskevista väittämistä poistettiin rinnakkaisuuksia. FUASin yhteinen palautetulos ja ammattikorkeakoulukohtaiset tulokset on esitetty kuviossa 5.

10 Opiskelu Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla (1 = Täysin eri, 2 = Osittain eri, 3 = Ei mielipidettä, 4 = Osittain samaa, 5 = Täysin samaa ) 1 2 3 4 5 10.1 Ammattikorkekouluni tiedotus on toimivaa. (2013: Ammattikorkeakouluni tiedottaminen ja tiedonkulku on riittävää.) 10.2 Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti. (2013: Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti.) 10.3 Oppimiskykyni on huomioitu opiskelussa. 10.4 Elämäntilanteeni on otettu huomioon opintojen suunnittelussa. 10.5 Käytetyt opetusmenetelmät tukevat oppimistani. 10.6 Opintojen ohjaus on riittävää. 10.7 Opettajatuutorin tuki on riittävää. 10.8 Opiskelijatuutorin tuki on riittävää. (2013: ei kysymystä) 3,1 3,1 3,2 3,1 3,0 3,7 3,8 3,8 3,7 3,6 3,3 3,3 3,4 3,4 3,2 3,2 3,2 3,3 3,3 3,2 3,3 3,4 3,3 3,3 3,3 3,2 3,0 3,2 3,1 3,2 3,3 3,3 3,5 3,4 3,3 3,1 3,0 3,2 3,1 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 5. Opiskelu Kaikkien teeman väittämien FUAS-palautearvio vaihteli 3 ja 4 välillä. Huonoin arviointipalaute (3,1) saatiin väittämien 10.1 ja 10.6 ja 10.8. (väittämät: 10.1 Ammattikorkeakouluni tiedotus on toimivaa, 10.6 Opintojen ohjaus on riittävää ja 10.8 Opiskelijatuutorin tuki on riittävää.). Jäsenkorkeakoulujen palautearviot eivät eronneet toisistaan 0,3 yksikköä. 3.5 Ammattikorkeakoulun toiminta Ammattikorkeakoulujen ja opiskelijakuntien opiskeluhyvinvointia tukevaa toimintaa kartoitettiin kolmen väittämän avulla. Koska opiskelijakunnan toimintaa on toisinaan vaikea erottaa ammattikorkeakoulun toiminnasta ja opiskelijakunnan nähtiin sisältyvän ammattikorkeakoulun toimintaan, väittämien asettelusta jätettiin vuonna 2015 opiskelijakunta-sana pois. Lisäksi päätettiin kysyä etenkin tarjotuista liikuntamahdollisuuksista. Liittouman yhteinen palautetulos ja jäsenkorkeakoulukohtaiset tulokset on esitetty kuviossa 6.

11 Ammattikorkeakoulun toiminta Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla (1 = Täysin eri, 2 = Osittain eri, 3 = Ei mielipidettä, 4 = Osittain samaa, 5 = Täysin samaa ) 1 2 3 4 5 11.1 Ammattikorkeakoulussani tarjotaan minua kiinnostavaa yhteistä toimintaa (esim. tapahtumia, harrastemahdollisuuksia, peli-iltoja, keskustelupiirejä). (2013: Ammattikorkeakoulussani (2013: Ammattikorkeakoulussani ja opiskelijakunnassani opiskelijakunnassani tarjotaan moninaisia tarjotaan yhteisen moninaisia toiminnan yhteisen mahdol toiminnan mahdollisuuksia (esim. harrastekerhot, peli-illat, keskustelupiirit).) 11.2 Ammattikorkeakoulussani järjestetän minua kiinnostavia päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia riittävästi. (2013: Opiskelijakuntani järjestää riittävästi kiinnostavia päihteettömiä tapahtumia.) 3,1 3,2 2,9 3,1 3,3 2,9 2,9 2,7 2,8 2,9 11.3 Ammattikorkeakoulussani on tarjolla riittävästi minua kiinnostavia liikuntamahdollisuuksia. (2013: ei vastaavaa kysymystä) 2,4 2,8 3,0 3,2 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 6. Ammattikorkeakoulun toiminta Teeman kahden ensimmäisen väittämän (11.1 ja 11.2) yhteenlaskettu FUAS-tulos on laskenut ja päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia (11.2) ja liikuntamahdollisuuksia (11.3) koskevien väittämien palautearviot olivat alle 3. Väittämät 11.2 ja 11.3 saivat teeman ja koko kyselyn alhaisimmat palautearviot. Tarkasteltaessa jäsenkorkeakoulujen välisiä eroja Laurean liikuntamahdollisuuksia (11.3) arvioitiin vain palautearviolla 2,4 HAMKin ja LAMKin saadessa yli 3 palautearvion vastaavaan väittämään. Vastaajilta kysyttiin, miten ammattikorkeakohujen ja/tai opiskelijakuntien tulisi kehittää palvelujaan, jotta ne tukisivat paremmin opiskeluhyvinvointia. Eniten mainintoja saivat - liikuntamahdollisuudet 231 mainintaa (esim. ryhmäliikunta (jooga, jumpat, myös joukkuelajit), kuntosali) - yhteiset tapahtumat ja muu toiminta 157 mainintaa (monipuolisesti ja yhteisöllisesti; erityisesti: päihteettömiä 41 mainintaa ja harrastetoimintaa 12 mainintaa) - tiedotukseen parantaminen 148 mainintaa (erityisesti tapahtumista tiedottaminen ja etänä opiskelevien huomioiminen ja kursseista tiedottaminen) - opintoihin liittyvä tuki ja selkiyttäminen 119 mainintaa (esim. opetuksen laadun parantaminen 13 mainintaa, oman oppimisen kehittämisen tukeminen 12 mainintaa, opinto ohjauksen parantaminen, joustavuuden lisääminen) - kampusten tilat ja kampuspalvelut 48 mainintaa (esim. liikuntatilojen toimivuus 10 mainintaa, ruokailun toimivuus) - aikuisopiskelijoiden parempi huomioiminen 27 mainintaa - ei kiinnostusta tai mahdollisuutta palveluihin 21 mainintaa

12 - opiskeluhyvinvointipalvelujen lisääminen 19 mainintaa (esim. terveydenhoidon palvelut) - yhteisöllisyyden lisääminen 13 mainintaa - tuutortoiminnan kehittäminen 10 mainintaa 3.6 Opiskelukyky Vastaajien opiskelukykyä tukevia asioita kartoitettiin taulukossa esitettyjen 10 väittämän avulla. Opiskelukyky 12. Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla (1 = Täysin eri, 2 = Osittain eri, 3 = Ei mielipidettä, 4 = Osittain samaa, 5 = 1 2 3 4 5 12.1 Kykenen seuraamaan hyvin lähiopetusta. (2013: Kykenen seuraamaan hyvin opetusta oppitunneilla/luennoilla.) 12.2 Olen löytänyt itselleni sopivia opiskelun tapoja. 12.3 Kykenen suoriutumaan hyvin omatoimisuutta vaativista tehtävistä. (2013: Pystyn aloittamaan ja saamaan valmiiksi omatoimisuutta vaativia tehtäviä.) 12.4 Kykenen suoriutumaan hyvin kirjoittamista vaativista tehtävistä 12.5 Kykenen lukemaan tentteihin suunnitelmallisesti. (2013: Kykenen lukemaan tentteihin hyvin ja suunnitelmallisesti.) 12.6 Kykenen toimimaan hyvin ryhmätyöskentelyssä. 12.7 Kykenen toimimaan hyvin esiintymistilanteissa. 12.8 Kykenen suunnittelemaan omia opintojani. 12.9 Kykenen suoriutumaan hyvin kehittämisprojekteissa. 12.10 Kykenen suoriutumaan hyvin harjoitteluissa. 4,2 4,2 3,9 3,9 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 3,3 3,3 3,5 3,4 4,3 3,5 3,5 3,7 3,6 3,6 3,8 3,7 3,9 3,8 3,8 3,5 3,5 3,7 3,6 3,6 3,9 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 7. Opiskelukyky Kaikkien väittämien FUAS-palautearvio olivat yli 3 ja yli 4 palautearvio saatiin väittämistä 12.1, 12.2, 12.3, 12.6 ja 12.10 (12.1 Kykenen seuraamaan hyvin lähiopetusta, 12.2 Olen löytänyt itselleni sopivia opiskelun tapoja,

13 12.3 Kykenen suoriutumaan hyvin omatoimisuutta vaativista tehtävistä, 12.6 Kykenen toimimaan hyvin ryhmätyöskentelyssä ja 12.10 Kykenen suoriutumaan hyvin harjoitteluissa.). Huonoin palautearvio saatiin väittämään 12.5 (12.5 Kykenen lukemaan tentteihin suunnitelmallisesti.). Jäsenkorkeakoulukohtaiset erot olivat pieniä ja vain väittämän 12.6. (Kykenen toimimaan hyvin ryhmätyöskentelyssä.) palautearvio erosi 0,3 yksikköä (HAMK KA ja Laurea KA 4,3). Vastaajilta kysyttiin millaisesta tuesta olisi hyötyä heidän omien opiskelutaitojesi kehittämisessä. Avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saivat: - henkilökohtaisen tuen tai ohjauksen lisääminen 181 mainintaa (esim. opintojen ohjaus, palautteen saaminen, tukikeskustelut, erityistilanteiden huomiointi ja opintojen suunnittelun taidot) - opetuksen kehittäminen ja monipuolistaminen 166 mainintaa (esim. variaatiota kurssien suorittamiseen, kesä-/etäopinnot, esseet jne., opiskelijalähtöisempi toiminta, erilaisten oppimistyylien huomiointi, käytännönläheisyyden lisääminen, ryhmien pienentäminen) - opiskelutaitojen kehittymisen tukeminen 55 mainintaa (esim. lisää tietoa opiskelutekniikoista ja opiskelutaitokursseja, esiintymistaidon tukeminen) - lähiopetuksen kehittäminen ja kontaktien lisääminen 41 mainintaa - vertaistuki ja yhdessä opiskeleminen vertaistuki (esim. tukiopetus, lukupiirit, ryhmässä toimiminen) - tuki työharjoitteluun ja työnhakuun 21 mainintaa - opintoihin liittyvän tiedotuksen parantaminen 14 mainintaa, esim. enemmän infoa kursseista, harjoittelusta, opinnäytetyöstä) - selkeät tehtävänannot 15 mainintaa Vastaajilta kysyttiin, onko heillä todettua oppimis- tai keskittymisvaikeutta ja kokevatko he tarvetta sellaisen arviointiin. FUAS-tasolla 8 % vastaajista on todettu oppimis- tai keskittymisvaikeus ja arvioinnin koki tarpeelliseksi lähes 15 % vastaajista. Oppimisvaikeudet 12.12 Onko sinulla todettu oppimis- tai keskittymisvaikeus? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8% 7% 9% 8% 7% 12.14 Jos vastasit kohtaan 12.12 Ei. Koetko tarvetta oman oppimis- tai keskittymisvaikeutesi arviointiin? 16% 12% 16% 15% 13% Kuvio 8. Oppimisvaikeudet Kyllä Ei Oppimisvaikeuksien laatua selvitettiin avoimen kysymyksen kautta, johon vastaajalla oli mahdollisuus kuvata oppimisvaikeuttaan. Avointen vastausten mukaan lukihäiriö oli yleisin 197 mainintaa (77 HAMK, 40 LAMK ja 80 Laurea). Toiseksi yleisimmin opiskelijat mainitsivat keskittymishäiriön tai -vaikeuden 37 mainintaa (8 HAMK, 8 LAMK ja 21 Laurea) sis. ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö) ja ADD (tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta). Muita oppimisvaikeuksia opiskelijat mainitsivat yhteensä 30 (7 HAMK, 7 LAMK ja Laurea

14 16). Muina oppimisvaikeuksina opiskelijat mainitsivat mm. aistiongelmat, määrittelemättömät vaikeudet matemaattisissa aineissa ja kielissä, mielenterveysongelmaan liittyvän oppimisen vaikeuden, paniikkihäiriön, nettiriippuvuuden, hahmotusvaikeuden ja muistivaikeuden. 3.7 Terveys ja hyvinvointi Opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia kartoitettiin 8 väittämän avulla. 13. Terveys ja hyvinvointi Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? 1 2 3 4 5 13.1 Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi. 13.2 Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi. 13.3 Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi. 13.4 Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi. 13.5 Elän arkeani rytmillä, joka mahdollistaa hyvin sekä opintojen suorittamisen että henkilökohtaisen hyvinvoinnin. 13.6 Opiskeluympäristöni on turvallinen. 13.7 Olen tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiini. 13.8 Minulla on sopivasti mielekästä vapaa-ajan toimintaa. 4,4 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,5 4,6 4,5 4,4 3,8 3,8 3,9 3,8 3,9 3,7 3,7 3,8 3,7 4,5 4,6 4,7 4,6 4,5 4,2 3,9 3,9 3,8 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 9. Terveys ja hyvinvointi Kaikkien väittämien FUAS-palautearvio oli yli 3 ja yli 4 palautearvio saatiin väittämistä 13.1, 13.2, 13.4, 13.6, ja 13.7 (13.1Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi, 13.2 Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi, 13.4 Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi, 13.6 Opiskeluympäristöni on turvallinen ja 13.7 Olen tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiini). FUAS-tason tulos on kehittynyt positiiviseen suuntaan joka väittämän kohdalla. Huonoin palautearvio saatiin väittämään 13.5 Elän arkeani rytmillä, joka mahdollistaa hyvin sekä opintojen suorittamisen että henkilökohtaisen hyvinvoinnin (KA 3,7). Jäsenkorkeakoulujen palautearviot eivät eronneet toisistaan 0,3 yksikköä.

3.8 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyttä kartoitettiin sitä tukevien ja haittaavien asioiden kautta. FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 15 Yhteisöllisyys 14.1-14.5 Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? 1 2 3 4 5 Arvioi asteikolla 1 (Täysin eri ) - 5 (Täysin samaa ) 14.1 Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa on miellyttävää. (2013: Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa on sujuvaa ja miellyttävää.) 14.2 Kanssakäyminen opettajien kanssa on miellyttävää. (2013: Kanssakäyminen opettajien kanssa on sujuvaa ja miellyttävää.) 14.3 Opiskeluilmapiiri on sellainen, että sekä opiskelijat että opettajat viihtyvät. 14.4 Tunnen kuuluvani ainakin johonkin ryhmään opiskeluihini liittyen. 4,2 4,3 4,3 4,3 4,2 3,9 3,9 3,8 3,9 3,9 3,8 4,2 4,3 4,2 14.5 Jään usein kotiin siksi, että koululle meno tuntuu ahdistavalta. (2013: ei vastaavaa kysymystä) 1,6 1,6 1,5 1,6 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 10. Yhteisöllisyyttä tukevat asiat Kaikkien, paitsi käänteisen väittämän 14.5. FUAS-palautearvio olivat yli 3 ja yli 4 palautearvio saatiin väittämistä 14.1, 14.2 ja 14.4 osalta (14.1 Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa on miellyttävää, 14.2 Kanssakäyminen opettajien kanssa on miellyttävää ja 14.4 Tunnen kuuluvani ainakin johonkin ryhmään opiskeluihini liittyen). Lisäksi käänteisen väittämän 14.5 Jään usein kotiin siksi, että koululle meno tuntuu ahdistavalta, palautearvio oli alle 2. Huonoimman palautearvion opiskelijat antoivat väittämään 14.3 Opiskeluilmapiiri on sellainen, että opiskelijat ja opettajat viihtyivät (KA 3,9). Joskin kaikkien vastausten FUAS-palautearviot ovat parantuneet vuodesta 2013. Jäsenkorkeakoulujen palautearviot eivät eronneet toisistaan 0,3 yksikköä.

16 Yhteisöllisyys 14.6-14.8 Missä määrin koet, että seuraavat asiat ovat haitanneet opiskeluhyvinvointiasi? Arvio asteikolla 1 (Täysin eri ) - 5 (Täysin samaa ) 1 2 3 4 5 14.6 Koen olevani yksinäinen. 1,9 2,0 1,9 1,9 2,0 14.7 Muut opiskelijat ovat kiusanneet minua toistuvasti lukuvuoden aikana. (2013: Olen joutunut opintojeni aikana kiusatuksi muiden opiskelijoiden taholta.) 14.8 Ammattikorkeakoulun henkilöstö on kiusannut minua toistuvasti lukuvuoden aikana. (2013: Olen joutunut opintojeni aikana kiusatuksi ammattikorkeakouluhenkilöstön taholta. ) 1,2 1,2 1,2 1,2 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 11. Yhteisöllisyyttä haitanneet asiat Kaikkien käänteisten väittämien palautearvio oli parantuntu ja ne olivat alle 2. On kuitenkin huomioitava, että kysymykset 14.7 ja 14.8 muutettiin koskevaan toistuvaa kiusaamista uusiessa kyselyä vuodelle 2015. Paras arviointitulos saatiin väittämiä 14.7 ja 14.8 koskien (14.7 Muut opiskelijat ovat kiusanneet minua toistuvasti lukuvuoden aikana ja 14.8 Ammattikorkeakoulun henkilöstö on kiusannut minua toistuvasti lukuvuoden aikana). Jäsenkorkeakoulujen palautearviot eivät eronneet toisistaan 0,3 yksikköä. Opiskelijoita pyydettiin ideoimaan miten sosiaalista opiskeluympäristöä tulisi kehittää, jotta se tukisi opiskeluhyvinvointia paremmin. Avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saivat: - yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta 92 mainintaa (esim. lisää ryhmäyttämistä, ryhmätöitä, yhdessä tekemistä, ryhmäkokojen pienentäminen ja toiminta eri vuosikurssilaisten välillä) - opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu 45 mainintaa (kommentteja kunnioitukseen, kiusaamiseen, opiskelijoiden omaan asenteeseen, asiallisuuteen ja ryhmätöiden ongelmallisuuteen liittyen) - opettajien toiminnan kehittämiseen liittyvät kommentit 35 mainintaa (esim. opettajien saavutettavuus, opettajien parempi kommunikointi keskenään, opettajien käytöksen asiallisuus ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen) - opetuksen laadun ja opetusmuotojen kehittäminen 28 mainintaa (esim. erilaisten opiskelijoiden huomiointi opetus- ja suoritustavoissa, johdonmukaisuus, selvät struktuurit, lisää lähiopetusta) - kampuksiin ja tiloihin liittyvät tekijät 20 mainintaa (esim. yhteiset oleskelu- / ryhmätyötilat ) - opiskelijoiden keskinäinen kunnioitus 16 mainintaa (kommentteja tuntien työrauhaan, ryhmätöiden ongelmiin ja kiusaamiseen liittyen) 3.9 Opiskelun kuormitus ja innostavuus Kansallisen vertailutiedon saamiseksi kyselyyn lisättiin korkeakouluopiskelijoille normitettuja opiskeluintoa ja uupumusta koskevia kysymyksiä. Näiden väittämien arviointiasteikko oli kuusiportainen 1 täysin eri 6 täysin samaa ). Kolme ensimmäistä väittämää oli negatiivisia ja kolme viimeistä positiivisia. Taulukossa alla opiskeluhyvinvointikyselyn tulosten lisäksi viimeisimmän valtakunnallisen YHTS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden vastausten keskiarvot vuodelta 2012.

17 Opiskelun kuormitus ja innostavuus Valitse kuudesta vaihtoehdosta se, joka kuvaa parhaiten Vuoden 2012 YHTS:n tämänhetkistä tilannettasi. Arviointiasteikko 1-6. (1=täysin eri ; korkeakouluopiskelijoiden 2=eri ; 3=osittain eri ; 4=osittain samaa ; 5= samaa terveystutkimuksen amk-opiskelijoiden ko. ; 6=täysin samaa ) kysymysten vastausten keskiarvot.: 1 2 3 4 5 6 15.1 Tunnen hukkuvani opintoihini liittyvään työmäärään. 15.2 Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioiden takia. 15.3 Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä. 15.4 Opiskelu on minulle hyvin merkityksellistä. 15.5 Olen innoissani opiskelusta. 15.6 Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan. 3,4 3,4 3,4 3,4 3,6 2,7 2,8 2,8 2,8 2,5 2,6 2,9 2,7 2,7 2,6 4,7 4,7 4,9 4,7 4,6 4,5 4,5 4,6 4,5 4,2 4,3 4,2 3,6 3,24 2,38 2,45 2 3,67 3,34 HAMK LAMK Laurea FUAS 2015 FUAS 2013 Kuvio 12. Opiskelun kuormitus ja innostavuus 1 2 3 4 5 6 Tulokset vaihtelivat korkeakoulujen välillä vain vähän. Ainoa yli 0,3 yksikön ero oli käänteisessä kysymyksessä 15.3 Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä HAMKin ja LAMKin välillä, HAMKin keskiarvon ollen 2,6 LAMK korkeampi 2,9. Vaikka väittämien palautearviot olivat huonontuneet hieman kysymysten 15.2 ja 15.3. osalta olivat väittämien 15.5 ja 15.6. palautearviot parantuneet yli 0,3 yksikköä. 3.10 Avoin palaute opiskeluhyvinvoinnista ja opiskeluhyvinvointikyselystä Kyselyn lopuksi vastaajilta pyydettiin avointa palautetta opiskeluhyvinvoinnista ja itse opiskeluhyvinvointikyselystä. Opiskeluhyvinvointia koskeneissa palautteissa vastaajat totesivat mm. toiminnan olevan pallottelua voimavarojen ja vaatimusten välissä, mutta kiittivät hyvinvointipalveluista. Lisäksi vastaajat toivoivat opiskelijoiden elämäntilanteen parempaa huomiointia ja ohjauksen parantamista. Lisäksi opiskelijat toivoivat enemmän avointa puhetta opiskeluhyvinvoinnista ja tiedotuksen lisäämistä, jotteivät palvelut tunnu etäisiltä tai puutteellisilta. Opiskelijat toivoivat palveluja kehittäessä otettavan mallia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä YTHS:tä.

18 Kyselyä koskevassa palautteessa sen todettiin olevan toisaalta tärkeä, selkeä ja hyvin toteutettu, joskin palautetta saatiin myös sen liiallisesta pituudesta. Lisäksi vastaajat toivoivat reagointia annettuun palautteeseen. Avoimessa kysymyksessä saatiin eniten palautetta itse opintoihin liittyen. Palautteessaan opiskelijat toivoivat vielä enemmän monimuotoisuutta tapoihin suorittaa opintoja ja huomion kiinnittämistä opetuksen heikkoon laatuun. Ajankäytöllisiin ongelmiin liittyen opiskelijat kokivat omalla tahdilla etenemisen hyväksi asiaksi ja he toivoivat työn ja/tai perhe-elämän ja opintojen yhdistämiseen lisää tukea. Opiskelijat toivoivat tasaisempaa kuormitusta ja työn määrän suhteutusta kokonaisuuteen. Toisaalta opiskelijat painottivat omaa innostuneisuuttaan ja he totesivat, että myös nopeampi eteneminen tulee mahdollistaa. Ongelmiksi opiskelijat mainitsivat opiskelun aiheuttaman liiallisen työtaakan ja ongelmat koulun sisätiloissa. Muissa kommenteissa opiskelijat toivoivat enemmän työskentelytilaa, opastusta palveluihin sekä parempaa ruokaa ja tiedotusta. Lisäksi opiskelijat kiittivät järjestetyistä opiskelijatapahtumista.

4 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 19 Vuoden 2013 kehittämiskohteiden arviointi Liittouman jäsenkorkeakoulujen opintopsykologit esittivät liittouman silloiselle Koulutuksen strategiselle ohjausryhmälle viisi kehittämiskohdetta toimenpide-ehdotuksineen. Opiskelijoiden hyvinvointia tukevat toimenpide-ehdotukset liittyivät opetuksen laatuun, henkilökunnan koulutukseen, opiskelijoiden ohjaukseen, yhteisöllisyyteen ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Sittemmin liittouman strategisen uudistamisen yhteydessä liittouman toiminnan keskiöön määriteltiin neljä strategista yhteistyöaluetta; Graduate School, Kesäopinnot, Virtuaalikampus sekä Palvelut yrityksille ja yhteisöille. Koulutuksen kehittäminen sinällään loppui siten vuodenvaihteessa 2015. Arvioitaessa vuoden 2013 opiskeluhyvinvointikyselyn tulosten mukaisten kehittämiskohteiden toteutumista, on todettava kehitystyötä tehdyn vain jäsenkorkeakouluissa, ei liittoumatasolla. Vuoden 2013 koontia on käytetty hyväksi tunnistamaan jäsenkorkeakoulukohtaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, mutta yhteinen kehittämistoiminta on ollut vähäistä. Jäsenkorkeakouluissa on mm. järjestetty Tuutoropettajakoulutusta, jossa hyvinvointi on ollut teemana esillä ja aktivoitu syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kartoittavaa Haavi-toimintaa sekä kartoitettu opintojen keskeyttämisen syitä.

5 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 20 Opiskeluhyvinvoinnin keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet Seuraavissa kappaleissa esitetään FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä liittouman yhteiset vahvuudet ja ne kehittämiskohteet, joihin yhteistyössä tulee palautteen perusteella keskittyä. 5.1 Jäsenkorkeakoulukohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet Alle on listattu kunkin jäsenkorkeakoulun vahvuuksia ja kehittämiskohteita suhteessa kumppaneihin. Vahvuuksien ja kehittämiskohteiden esilletuonti korostaa toisilta oppimisen mahdollisuutta. Jäsenkorkeakoulukohtaiset vahvuudet perustuvat kohteisiin, joista ne ovat saaneet arvioksi 4 tai yli (tai käänteisissä väittämissä alittavat arvion 2). Kehittämiskohteet perustuvat arvioihin, joista jäsenkorkeakoulut ovat saaneet alle 3 arvion tai niiden mainintoja on ollut yli 10 %-yksikköä enemmän kuin muilla jäsenkorkeakouluilla (teemat: Opiskelun eteneminen ja Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät). Taulukko 5. Vahvuudet Hämeen ammattikorkeakoulun vahvuudet ja kehittämiskohteet Kehittämiskohteet - Opiskelijat kykenevät seuraamaan lähiopetusta, suoriutumaan omatoimisuutta vaativista tehtävistä ja toimimaan ryhmätyöskentelyssä hyvin - Opiskelijat kykenevät suoriutumaan harjoitteluissa hyvin - Opiskelijoiden terveys ja fyysinen toimintakyky on hyvä - Opiskelijoiden elämänhallinta on hyvä ja opiskelijat ovat tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa - Opiskeluympäristöt ovat turvallisia - Kanssakäyminen opiskelijatovereiden välillä on miellyttävää ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa ainakin johonkin ryhmään opiskeluihin liittyen - Opiskelijat eivät jää kotiin usein siksi, että koululle meno tuntuisi ahdistavalta - Opiskelijat eivät koe olevansa yksinäisiä - Muut opiskelijat tai ammattikorkeakoulun henkilöstö ei kiusaa opiskelijoita - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia

21 Taulukko 6. Vahvuudet Lahden ammattikorkeakoulun vahvuudet ja kehittämiskohteet Kehittämiskohteet - Opiskelijat kykenevät seuraamaan lähiopetusta, suoriutumaan omatoimisuutta vaativista tehtävistä ja toimimaan ryhmätyöskentelyssä hyvin - Opiskelijat ovat löytäneet itselleen sopivia opiskelun tapoja - Opiskelijoiden terveys ja fyysinen toimintakyky on hyvä - Opiskelijoiden elämänhallinta on hyvä ja opiskelijat ovat tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa - Opiskeluympäristöt ovat turvallisia - Opiskelijoille on sopivasti mielekästä vapaa-ajan toimintaa. - Kanssakäyminen opiskelijatovereiden välillä ja opettajien kanssa on miellyttävää - Opiskelijat eivät jää kotiin usein siksi, että koululle meno tuntuisi ahdistavalta - Opiskelijat eivät koe olevansa yksinäisiä ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa ainakin johonkin ryhmään opiskeluihin liittyen - Muut opiskelijat tai ammattikorkeakoulun henkilöstö ei kiusaa opiskelijoita Taulukko 7. Vahvuudet Laurea-ammattikorkeakoulun vahvuudet ja kehittämiskohteet Kehittämiskohteet - Opiskelijat kykenevät seuraamaan lähiopetusta, suoriutumaan omatoimisuutta ja kirjoittamista vaativista tehtävistä sekä toimimaan ryhmätyöskentelyssä hyvin - Opiskelijat ovat löytäneet itselleen sopivia opiskelun tapoja - Opiskelijat kykenevät suoriutumaan harjoitteluissa hyvin - Opiskelijoiden terveys ja fyysinen toimintakyky sekä jaksaminen ovat hyviä - Opiskelijoiden elämänhallinta on hyvä ja opiskelijat ovat tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa - Opiskeluympäristöt ovat turvallisia - Opiskelijoille on sopivasti mielekästä vapaa-ajan toimintaa. - Kanssakäyminen opiskelijatovereiden välillä ja opettajien kanssa on miellyttävää ja opiskeluilmapiiri on sellainen, että sekä opiskelijat että opettajat viihtyvät - Opiskelijat eivät jää kotiin usein siksi, että koululle meno tuntuisi ahdistavalta - Opiskelijat eivät koe olevansa yksinäisiä ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa ainakin johonkin ryhmään opiskeluihin liittyen - Muut opiskelijat tai ammattikorkeakoulun henkilöstö ei kiusaa opiskelijoita - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia - Opiskelijoiden hyvinvointia heikentää riittämätön toimeentulo - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä opiskelijoita kiinnostavaa yhteistä toimintaa (esim. tapahtumia, harrastemahdollisuuksia, peli-iltoja, keskustelupiirejä) sekä päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä liikuntamahdollisuuksia.

22 5.2 FUAS-liittouman vahvuudet ja kehittämiskohteet Liittouman vahvuudet perustuvat kohteisiin, joiden yhteenlaskettu arvio on 4 tai yli 4 (tai käänteisissä väittämissä alittavat arvion 2). - Opiskelijat kykenevät seuraamaan lähiopetusta, suoriutumaan omatoimisuutta vaativista tehtävistä sekä toimimaan ryhmätyöskentelyssä hyvin - Opiskelijat ovat löytäneet itselleen sopivia opiskelun tapoja - Opiskelijat kykenevät suoriutumaan harjoitteluissa hyvin - Opiskelijoiden terveys ja fyysinen toimintakyky on hyvä - Opiskelijoiden elämänhallinta on hyvä ja opiskelijat ovat tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa - Opiskeluympäristöt ovat turvallisia - Kanssakäyminen opiskelijatovereiden välillä ja opettajien kanssa on miellyttävää - Opiskelijat eivät jää kotiin usein siksi, että koululle meno tuntuisi ahdistavalta - Opiskelijat eivät koe olevansa yksinäisiä ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa ainakin johonkin ryhmään opiskeluihin liittyen - Muut opiskelijat tai ammattikorkeakoulun henkilöstö ei kiusaa opiskelijoita Yhteenlasketulta keskiarvoltaan alle 3 palautearvion saaneita arviointikohteita voidaan pitää FUASin keskeisinä kehittämiskohteina. - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia - Ammattikorkeakoulun tulee lisätä liikuntamahdollisuuksia.

6 Lopuksi FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 23 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut käsittelevät omat tuloksensa laatujärjestelmiensä mukaisesti ja määrittävät omat kehittämiskohteensa ja -toimenpiteensä. Lisäksi jäsenkorkeakoulut hyödyntävät kehittämistyössään raportissa esitettyjä vertailutuloksia. FUAS-tason tuloksia käsiteltiin 23.5. liittouman Opiskelijapalautteet-ryhmässä. Ryhmässä todettiin, ettei tulosten perusteella ole mielekästä koostaa liittoumatasoista opiskeluhyvinvoinnin kehittämisen työkirjaa ainoiden yhteisten kehittämiskohteiden liittyen tarjottuihin liikuntamahdollisuuksiin ja päihteettömiin vapaa-ajan tapahtumiin. Ryhmässä todettiin liittouman opiskelijakuntien yhdessä järjestämän FUAS-Fudiksen olevan hyvä seimerkki opiskeluhyvinvointia tukevasta tapahtumasta, jossa toteutuu opiskelijoiden toive liikunnasta ja päihteettömyydestä. Liittouman opiskelijakunnat ovat järjestäneet tapahtuman kahdesti ja Opiskelijapalautteetryhmä toivoo tapahtuman järjestettävän jatkossakin ja sen tukevan näin niin opiskelijoiden hyvinvointia kuin opiskelijakuntien välistä yhteistyötä.

Lähteet FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 24 Ignatius, J. & Lassila, E. (2013) Opiskeluhyvinvointi FUAS-ammattikorkeakouluissa 2013. FUAS-liittouma. Kunttu, K. & Pesonen, T. (2013). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Helsinki: YTHS. Lavikainen, Elina (2010) Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 35/2010. Salmela-Aro, K. (2009). Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46. Helsinki: Kehitys Oy.

Liite 1 Liite 1 FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015, lomake Opiskeluhyvinvointikysely 2015 Hyvä opiskelija, Opiskeluhyvinvointiin kuuluvat riittävä itseluottamuksen ja selviytymisen tunne, myönteiset tunteet opinnoissa, joustavuus, kiinnostus ja realistinen kuva omista mahdollisuuksista opiskelijana sekä kyky toimia opiskelijayhteisön jäsenenä ja selviytyä opiskelijan elämään liittyvästä normaalista stressistä. Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen (HAMK, LAMK, Laurea) opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia. Kyselyn ovat laatineet opintopsykologit yhteistyössä muiden opiskeluhyvinvointitoimijoiden kanssa. Toivomme, että voit vastata näihin kysymyksiin rehellisesti ja avoimesti. Vastauksia tarkastellaan yleisellä tasolla eikä yksittäistä opiskelijaa tunnisteta vastauksista. Toivomme myös, että voit kertoa omia kehittämisehdotuksia. Näin voimme yhdessä kehittää toimintaamme entistä paremmin opiskelijoiden hyvinvointia tukevaksi. Avoimiin kysymyksiin ei ole pakko vastata, mutta haluamme antaa tilaa hyville ehdotuksille. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Taustatiedot 1. Koulutusohjelma (alasvetovalikko) 2. Tutkintonimike (alasvetovalikko) 3. Opintojen aloitusvuosi (vaihtoehdot) 2014 2013 2012 2011 4. Koulutustyyppi (alasvetovalikko) Nuoret Aikuiset 5. Kampus (alasvetovalikko) 6. Sukupuoli (vaihtoehdot) Mies Nainen Muu En halua vastata

Liite 1 7. Ikä (vaihtoehdot) Alle 20 20-24 25-34 35-45 Yli 45 Opiskelun eteneminen 8. Arvioi opiskelusi etenemistä. 8.1 Arvioi kuinka paljon käytät keskimäärin viikossa aikaa opiskeluun (sisältäen kaiken opiskeluun liittyvän toiminnan, kuten oppitunnit, ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen työskentelyn)? (vaihtoehdot) alle 10 tuntia 10 19 tuntia 20 29 tuntia 30 39 tuntia 40 49 tuntia Yli 50 tuntia Kyllä Ei 8.2 Koetko pystyväsi suoriutumaan opinnoistasi? 8.3 Oletko huolissasi opintojesi suunniteltua hitaammasta etenemisestä? 8.4 Oletko sitoutunut opintojesi loppuunsaattamiseen?

Opiskeluhyvinvointia heikentävät tekijät FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opiskeluhyvinvointikysely 2015 Liite 1 9. Koetko, että jokin tai jotkin alla olevista tekijöistä ovat heikentäneet opiskeluhyvinvointiasi kuluneen lukuvuoden aikana (voit valita useamman vaihtoehdon). Vastausvaihtoehdot: Kyllä / Ei Kyllä Ei 9.1 Jaksamiseeni liittyvä ongelma. 9.2 Fyysiseen terveyteeni liittyvä ongelma. 9.3 Itsellä todettu mielenterveysongelma. 9.4 Ihmissuhteisiini liittyvä ongelma. 9.5 Oppimisen vaikeudet 9.6 Puutteelliset opiskelun taidot. 9.7 Opiskelumotivaation puute. 9.8 Kokemus siitä, että opiskelen väärää alaa. 9.9 Osaamiseni tai pohjatietoni eivät ole olleet riittäviä opintojaksojen alussa. 9.10 Työssäkäynti opiskelujen ohella. 9.11 Riittämätön toimeentulo. 9.12 Muutos elämäntilanteessani. 9.13 Voimakas huoli läheisestä. 9.14 Aikaa vievä harrastus tai muu aktiviteetti. 9.15 Päihteiden käyttö. 9.16 Liiallinen netin käyttö. 9.17 Muu. /Muu, mikä? 9.18 Jos vastasit muu, kerro mikä tekijä.

Liite 1 Opiskelu 10. Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla 1 (Täysin eri ) - 5 (Täysin samaa ) Täysin eri Osittain eri Ei mielipidettä Osittain samaa 10.1 Ammattikorkeakouluni tiedotus on toimivaa. 10.2 Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti. 10.3 Oppimiskykyni on huomioitu opiskelussa. 10.4 Elämäntilanteeni on otettu huomioon opintojen suunnittelussa. 10.5 Käytetyt opetusmenetelmät tukevat oppimistani. 10.6 Opintojen ohjaus on riittävää. 10.7 Opettajatuutorin tuki on riittävää. 10.8 Opiskelijatuutorin tuki on riittävää. Täysin samaa Ammattikorkeakoulun toiminta 11. Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla 1 (Täysin eri ) - 5 (Täysin samaa ) 11.1 Ammattikorkeakoulussani tarjotaan minua kiinnostavaa yhteistä toimintaa (esim. tapahtumia, harrastemahdollisuuksia, peli-iltoja, keskustelupiirejä). Täysin eri Osittain eri Ei mielipidettä Osittain samaa Täysin samaa 11.2 Ammattikorkeakoulussani järjestetään minua kiinnostavia päihteettömiä vapaa-ajan tapahtumia riittävästi. 11.3 Ammattikorkeakoulussani on tarjolla riittävästi minua kiinnostavia liikuntamahdollisuuksia 11.4 Miten ammattikorkeakoulusi ja/tai opiskelijakuntasi tulisi mielestäsi kehittää palvelujaan, jotta se tukisi paremmin opiskeluhyvinvointiasi? (vapaaehtoinen)

Liite 1 Opiskelukyky 14. Missä määrin koet, että seuraavat opiskeluhyvinvointia tukevat asiat toteutuvat sinun opintojesi kohdalla? Arvioi asteikolla 1 (Täysin eri ) - 5 (Täysin samaa ) Täysin eri Osittain eri Ei mielipidettä Osittain samaa 12.1 Kykenen seuraamaan hyvin lähiopetusta. 12.2 Olen löytänyt itselleni sopivia opiskelun tapoja. 14.3 Kykenen suoriutumaan hyvin omatoimisuutta vaativista tehtävistä. 12.4 Kykenen suoriutumaan hyvin kirjoittamista vaativista tehtävistä 12.5 Kykenen lukemaan tentteihin suunnitelmallisesti. 12.6 Kykenen toimimaan hyvin ryhmätyöskentelyssä. 12.7 Kykenen toimimaan hyvin esiintymistilanteissa. 12.8 Kykenen suunnittelemaan omia opintojani. 12.9 Kykenen suoriutumaan hyvin kehittämisprojekteissa. 12.10 Kykenen suoriutumaan hyvin harjoitteluissa. Täysin samaa 12.11 Millaisesta tuesta olisi sinulle hyötyä omien opiskelutaitojesi kehittämisessä? (vapaaehtoinen) Vastausvaihtoehdot: Kyllä / Ei Kyllä Ei 12.12 Onko sinulla todettu oppimis- tai keskittymisvaikeus? jos 12.12 kyllä 12.13 Jos vastasit kyllä, tarkenna mistä vaikeudesta on kyse. jos 12.12 ei Vastausvaihtoehdot: Kyllä / Ei Kyllä Ei 12.14 Koetko tarvetta oman oppimis- tai keskittymisvaikeutesi arviointiin?