KULKUNEN LIIKENNETURVA
Tämän kirjan omistaa : 2 Työryhmä: Minna Huopalainen, Matti Koivurova, Varpu Tavaststjerna kuvitus ja taitto: Maileena Kurkinen LIIKENNETURVA 2006 Helsinki ISBN 951-560-045-6
L Lukijalle Liikenne on osa lapsen päivittäistä elämää ja elinympäristöä. Jotta hän voisi laajentaa elinpiiriään turvallisesti, hän tarvitsee tukea ja ohjausta. Tästä kirjasesta saat tietoa siitä, miten voit edistää lapsesi turvallisuutta liikenteessä. Saat käytännön ohjeita, joiden avulla voit neuvoa häntä liikkumaan turvallisesti jalan ja pyörällä. Kirjaseen on koottu myös tietoa lasten turvalaitteista ja lähiympäristön parantamismahdollisuuksista. Kirjasessa on lisäksi tehtäviä lapselle yhteisten keskustelujen tueksi. A Alle kouluikäinen liikenteessä Kokemukset ovat lapselle tärkeitä 3 Lapsi kerää kokemuksia leikkimällä ja liikkumalla lähiympäristössään. Hän saa monipuolisia elämyksiä voidessaan laajentaa luonnollisella tavalla elinpiiriään. Liikenne ei saisi olla sen esteenä, sillä lapsilla on oikeus turvalliseen liikkumiseen.
4 Vilkas liikenne kuitenkin rajoittaa lasten mahdollisuuksia tutustua lähiympäristöönsä. Heidän liikkumisalueensa voi vaarallisen liikenteen vuoksi supistua hyvinkin pienelle alueelle. Elinpiirin kaventuminen puolestaan kahlitsee lasten kehitystä. Lapset ja heidän liikkumistarpeensa tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan uusia asuinalueita tai parannetaan jo rakennettua ympäristöä. Liikenneympäristö ja sen liikenne vaikuttavat ratkaisevammin kuin lapsen ikä siihen, missä ja miten lapsi voi liikkua. Ota huomioon lähiympäristösi liikenne, kun annat ohjeita ja rajoituksia lapsesi liikkumiselle.
Lapsen valmiudet Lapsella ei ole samanlaisia valmiuksia turvalliseen liikkumiseen kuin aikuisella. Hänellä on myös vähemmän kokemusta liikenteestä. Siksi hänen on vaikea arvioida, milloin vaara uhkaa. Lapsi luottaa yleensä myös liikaa toisiin tienkäyttäjiin. Pienen kokonsa vuoksi lapsi näkee ja kokee liikenteen eri näkökulmasta kuin aikuinen. Lapsi ei välttämättä huomaa autoja eivätkä autoilijat lasta, sillä pensaat ja pysäköidyt autot peittävät hänet helposti. 5 Lapsen on vaikea hahmottaa monimutkaisia liikennetilanteita. Lisäksi pieni lapsi saattaa yllättäen kiinnostua muista asioista, ja liikenteen seuraaminen unohtuu. Leikin tiimellyksessä hän saattaa myös rynnätä tielle. Ajoneuvon nopeuden ja etäisyyden arviointi on lapselle vaikeaa. Hän ei aina osaa arvioida, mistä suunnasta ajoneuvon ääni tulee. Liikenteessä keskeiset oikea ja vasen - käsitteet opitaan yleensä vasta kouluiässä.
6 Lasten liikenneonnettomuudet Pienten lasten liikenneonnettomuuksista valtaosa sattuu automatkoilla. Noin kolmen vuoden iästä lähtien alkavat jalankulkuonnettomuudet ja hieman myöhemmin myös pyöräilyonnettomuudet lisääntyä. Suojele lasta vaaratilanteilta Lapsen turvallisuudesta huolehtiminen painottuu alussa suojelemiseen. Hänen liikkumistaan on hyvä rajata ja valvoa. Suojelu ei kuitenkaan saa olla pelottelua, sillä pelokas ja epävarma lapsi ei toimi rauhallisesti ja harkiten. Vähitellen lapsen iän ja kokemuksen karttuessa hänen liikkumisalueensa laajenee. Alueen turvallisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Turvalaitteet torjuvat tai lieventävät vahinkoja onnettomuustilanteissa. Turvalaitteita ovat turvaistuin ja turvavyö, pyöräilykypärä ja heijastin. Kun käytät niitä itsekin, näytät hyvää esimerkkiä.
Aikuisilla on autoilijoina ja muina tienkäyttäjinä vastuu lasten turvallisuudesta. Heidän tulee ottaa lapset huomioon ja pyrkiä ennakoiden välttämään vaaratilanteet. Lapsia on suojeltava myös kehittämällä liikennettä ja liikenneympäristöä niin, että he voivat liikkua lähiympäristössään mahdollisimman turvallisesti. Ohjaa lasta turvalliseen liikkumiseen Vanhempien antama hyvä esimerkki ei yksin riitä lapselle evääksi turvalliseen liikkumiseen. Hän tarvitsee myös selkeitä ohjeita. Toisaalta ohjeetkin tarvitsevat tuekseen vanhempien esimerkin, sillä lapset jäljittelevät vanhempien käyttäytymistä myös liikenteessä. Ohjaa lastasi käyttämään turvallisia reittejä ja osoita hänelle selkeästi ne alueet, joilla hän voi liikkua. Opetettujen asioiden kertaaminen on tärkeää. Varmista myös, että lapsi on ymmärtänyt ohjeet eikä vain toista niitä ulkoa opitulla tavalla. Luonnollisia oppimistilanteita syntyy jokapäiväisen liikkumisen yhteydessä esimerkiksi kauppa- ja päivähoitomatkoilla. 7
8 O Ohjeet on hyvä liittää niihin paikkoihin, joissa liikut yhdessä lapsesi kanssa. Esimerkiksi ylittäessänne tietä voit kysyä häneltä, miten hän toimisi juuri siinä risteyksessä ennen ylitystä. Näin lapsen on helpompi muistaa ohjeet. Yleinen liikenteen vaaroista varoittelu, jota ei kohdisteta mihinkään konkreettiseen asiaan, on melko tehoton opetustapa. Pienelle lapselle ei kannata opettaa yhdellä kertaa monta asiaa. On parempi neuvoa usein pieniä asiakokonaisuuksia. Opetettavat asiat muuttuvat sitä mukaa kuin lapsen liikkumisalue laajenee tai liikkumistapa muuttuu. Esimerkiksi ensimmäinen polkupyörä tuo mukanaan uusia opeteltavia asioita. Ohjeita käytännön liikennetilanteisiin Turvallisten reittien valinta Valitse lapsellesi sellaiset reitit, joilla on mahdollisimman vähän tienylityksiä tai muita lapsille vaarallisia kohtia. Käy aina yhdessä lapsen kanssa läpi uudet reitit ja neuvo hänelle turvalliset toimintatavat sen eri kohdissa. Jalankulkijat käyttävät jalkakäytävää, kevyen liikenteen väylää tai maantien vasenta reunaa. Alle kouluikäinen ei vielä
yleensä tunne käsitteitä oikea ja vasen. Opeta sen vuoksi lastasi kulkemaan maantiellä sitä puolta, jolla autot tulevat vastaan. On hyvä perustella, miksi on kuljettava vasenta reunaa ("... näet lähellä ajavat autot parhaiten ja voit itse tarvittaessa väistää"). Kevyen liikenteen väylät Neuvo lastasi käyttämään kevyen liikenteen väyliä aina kun niitä on lähistöllä. Väylät ovat parantaneet kevyen liikenteen turvallisuutta, mutta väylien ja ajoratojen risteykset ovat kuitenkin edelleen vaarallisia paikkoja. Ota tämä huomioon, kun valitset lapselle reittejä. Jalankulkijat kävelevät kevyen liikenteen väylän reunassa, joko oikeassa tai vasemmassa reunassa. Pyöräilijät ajavat väylän oikeassa reunassa. 9
Ajoradan ylitys on lapsille vaarallisimpia tilanteita 10 Ajoradan ylitys on lapsille vaikeimpia ja vaarallisimpia tilanteita. Ylitykseen liittyviä vaaratekijöitä voidaan vähentää opettamalla lapsille selkeät perusohjeet. Turvallinen tienylitys edellyttää, että lapsi itse näkee koko tilanteen ja että muut näkevät hänet. Tielle on aina tultava niin, että voi rauhassa harkita, onko turvallista lähteä ylitykseen. Sen varmistamiseksi on hyvä pysähtyä. Neuvo lasta katsomaan molempiin suuntiin ennen ylitystä. Risteyksissä on seurattava myös edestä ja takaa tulevia. Kerro lapselle, että hänen kannattaa myös kuunnella, onko autoja tulossa. Voit valmentaa lasta itsenäiseen päätöksentekoon esimerkiksi kyselemällä häneltä yhdessä kulkiessanne, olisiko nyt turvallista lähteä ylittämään tietä. Näin huomaat myös sen, mitä hän ei ehkä vielä hallitse. Turvallisimmat ylityskohdat Ylityspaikasta on nähtävä kauaksi molempiin suuntiin. Näköesteiden - kuten pysäköityjen autojen - takaa ei saa lähteä ylittämään. Turvallisinta ylitys on ali- tai ylikulkukäytävää käyttäen.
Kehota lastasi aina käyttämään niitä, vaikka matka vähän pitenisikin. Neuvo lastasi käyttämään suojatietä. Se on varattu jalankulkijoiden tienylitykseen ja sen kohdalla autoilijat osaavat varautua jalankulkijoihin. Suojatien käyttö ei kuitenkaan takaa turvallista ylitystä. Korosta lapselle, että hänen on aina itse varmistettava, että tie on vapaa. Erityisesti liikkuessaan muiden lasten kanssa hän saattaa luottaa liikaa siihen, että muut huolehtivat hänenkin turvallisuudestaan. Myös liikennevalo-ohjatuissa ylityspaikoissa on varmistettava, että autot ovat pysähtyneet. Selvitä lapselle, että matkaa jatketaan, vaikka valo vaihtuisikin punaiseksi kesken ylityksen, sillä autoilijoille palaa vielä punainen valo. 11
Oikea ajoitus Mitä nuorempi lapsi on, sitä selkeämmät ohjeet ajoradan ylitykseen on annettava. Neuvo lastasi aluksi ylittämään ajorata vasta kun autoja ei ole tulossa. Kokemuksen karttuessa voit lieventää ohjetta sopimalla tietyt maamerkit, joiden ulkopuolella autojen on oltava ylitykseen lähdettäessä. Vilkkaassa liikenteessä pienten lasten on vaikea toimia luotettavasti. Siksi on suositeltavaa, että he eivät saa yksin ylittää vilkasliikenteisiä teitä. Liikkuminen pimeällä ja talvella Heijastin 12 Heijastin parantaa huomattavasti jalankulkijoiden näkyvyyttä hämärässä ja pimeällä. Se on tarpeen myös valaistuissa taajamissa. Erityisesti sateella katu- ja mainosvalojen heijastukset heikentävät jalankulkijoiden näkyvyyttä. Lain mukaan jalankulkijan on yleensä aina käytettävä asianmukaista heijastinta pimeän aikana tiellä liikkuessaan.
Vaatteisiin ommellut heijastimet säilyvät lapsilla parhaiten. Asusteiden hihat on paras sijoituspaikka. Tarkista, että lapsesi ulkoiluvaatteissa on riittävästi heijastimia. 13 Talvella Lapselle on hyvä selittää, että liukkaalla kelillä autoa on vaikeampi hallita jarrutuksessa ja ohjauksessa kuin kesäkelillä. Lumivallit voivat myös estää autoilijaa näkemästä lasta. Ajorataa ylitettäessä on sen vuoksi oltava entistäkin varovaisempi eikä tielle saa rynnätä varomattomasti. Etsi talvella yhdessä lapsesi kanssa sellaisia laskettelupaikkoja, joista ei voi joutua ajoradalle. Esimerkiksi katujen ja teiden vierelle auratut lumikinokset eivät ole turvallisia leikkipaikkoja.
Pyöräilyn turvallisuus 14 Lapset pyöräilevät mielellään. Innokas harjoittelu kehittääkin lapsia hallitsemaan pyörällä ajoa, mutta liikenteessä tarvitaan muitakin valmiuksia. Ne ovat lapsilla vielä puutteelliset. Siksi on suositeltavaa, että alle kouluikäisten lasten pyöräilypaikka on piha tai muu turvallinen alue. Anna lapselle selkeät ohjeet pyöräilyyn Tutustu itse huolellisesti alueeseen, jolla annat lapsesi pyöräillä. Sovi hänen kanssaan rajat ja reitit selvästi. Pyöräile yhdessä lapsesi kanssa ja opeta samalla, miten pyöräillään turvallisesti.
Tärkeintä on neuvoa lapselle pyöräilijän paikka ja ajoradan ylitys. Ohjaa lasta käyttämään kevyen liikenteen väyliä. Alle kouluikäisen lapsen on hyvä pyöräillä jalkakäytävällä. Ennen ajoradan ylitystä on turvallisinta pysähtyä ja sitten taluttaa pyörä tien yli. 15
Lapselle turvallinen polkupyörä Liian suurta, monivaihteista ja käsijarruin varustettua pyörää on hankala käsitellä. Alle kouluikäiselle turvallisin pyörä on sopivan kokoinen, poljinjarruilla varustettu peruspyörä. Pyörän kuntoa ja varusteita on tarkkailtava, koska lapsen käytössä pyörä kuluu ja rikkoutuu helposti. Tärkeintä on pitää jarrut, renkaat, ketjut ja heijastimet kunnossa. Pyöräilykypärä 16 Pyörällä kaatuessaan lapset loukkaavat usein päänsä. Päähän kohdistuvat iskut ovat myös seurauksiltaan vakavimmat. Sopivan kokoinen ja hyvin kiinnitetty kypärä vaimentaa tehokkaasti iskua. Lain mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Pyöräilykypärä on aina otettava pois päästä kiipeilyleikkien yhteydessä. Pyöräilykypärien aukeamaton solki voi aiheuttaa tukehtumisvaaran, jos lapsi jää riippumaan kypärästään johonkin. Alle kouluikäisille on saatavilla myös aukeavalla lukolla varustettuja kypäriä, jotka soveltuvat leikkikenttäkäyttöön. Älä unohda omaa kypärääsi. Myös lapsellesi on tärkeää, että huolehdit omasta turvallisuudestasi.
Polkupyörän lapsi-istuin Lasta on turvallisinta kuljettaa lapsi-istuimessa, jossa on kunnolliset kiinnitysvyöt. Istuinten yleistymisen myötä ovat lapsille sattuneet jalkavammat vähentyneet. Ilman tällaista istuinta lapsen jalat jäävät helposti pyörän pinnojen väliin. 17 Lasten turvalaitteet automatkoilla Kiinnitä lapsi aina huolellisesti turvalaitteeseen ohjeiden mukaan. Lain mukaan alle 135 cm pitkien lasten on käytettävä autolla matkustettaessa heidän painonsa mukaan määräytyvää turvalaitetta. Selkä ajosuuntaan Vauvoille ja pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan kiinnitettävät turvakaukalot ja -istuimet. Lapsen kaularakenne saa niissä mahdollisimman hyvän suojan erityisesti voimakkaissa etupäätörmäyksissä. Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii turvaistuimeen, ainakin kolmeen ikävuoteen saakka.
Selkä ajosuuntaan kiinnitettävää turvalaitetta ei saa koskaan käyttää sellaisella istuinpaikalla, jolla on onnettomuudessa laukeava turvatyyny (air bag). Täyttyvä turvatyyny aiheuttaa lapselle hengenvaaran. Jos autossasi on kuljettajan 18 viereisellä paikalla turvatyyny, kiinnitä lapsi takapenkille selkä ajosuuntaan hyväksyttyyn turvalaitteeseen. Myös turvavyötä käyttävän lapsen turvallisin paikka on takapenkillä.
Turvavyö ja istuinkoroke Yli 18-kiloisten lasten turvavyöistuimilla ja istuinkorokkeilla lisätään auton turvavöiden käyttökelpoisuutta lapselle. Turvavyöistuin on istuinkoroketta suositeltavampi vaihtoehto, sillä istuin suojaa myös sivuilta. Istuinkoroketta käytettäessä on huolehdittava, että pään takana on tuki. Vasta 135- senttisenä lapsi voi käyttää auton turvavyötä aikuisten tapaan. 19 M Miten ympäristöä voi muuttaa turvallisemmaksi? Pienet lapset liikkuvat enimmäkseen kodin lähiympäristössä. Myös onnettomuudet sattuvat useimmiten aivan kodin lähettyvillä. Asuinalueiden turvallisuutta voidaan parantaa monin eri keinoin, usein pienilläkin tarkistuksilla ja vähäisin kustannuksin.
20
Arvioi omaa lähiympäristöäsi lasten turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota: - Onko lapsilla turvallisia ja riittävän isoja leikkipaikkoja? - Onko kulku pysäköintialueille järjestetty lasten turvallisuus huomioon ottaen? - Onko jotakin tehtävissä tienylitysten turvaamiseksi? (suojateiden tarve ja sijoittelu, ali- ja ylikulkupaikat, liikennevalot) - Estävätkö korkeat pensaat tai lumivallit lasten näkemistä ja näkymistä? - Onko alueella riittävästi kevyen liikenteen väyliä? 21 - Onko nopeusrajoitus riittävän alhainen ja noudatetaanko sitä? - Onko uuden asuinalueen kaavoituksessa otettu huomioon lasten tarpeet? Asukkaat ovat asiantuntijoita alueensa turvallisuusasioissa. Jokainen voi vaikuttaa liikenneympäristön turvallisuuteen. Havaittuasi epäkohdan ota yhteys kunnan tekniseen toimeen. Asukasyhdistykset, kylätoimikunnat ja paikalliset tiedotusvälineet ovat hyviä kanavia viedä asiaa eteenpäin. Lapsilla on oikeus turvalliseen ympäristöön. Heille turvallisessa ympäristössä on muidenkin turvallista liikkua.
Tehtäviä Seuraavilla sivuilla on liikenneaiheisia tehtäviä. Ratkaiskaa ne yhdessä ja keskustelkaa niistä. Lapsi oppii tehtävistä lisää, ja niiden avulla voit myös täydentää opetustasi ja arvioida, miten lapsi on ohjeesi ymmärtänyt.
1Etsi kuvasta jalkakäytävä, suojatie, portti, piha, leikkikenttä. Mitä muuta kuvassa on?
Yhdistä viivalla, mitkä näistä kuuluvat tielle ja mitkä lasten leikki- 2 kentälle.
Tiemestarille tuli kiire ja häneltä jäi kolme asiaa kesken. 3 Täydennä sinä suojatie ja niiden merkit kuntoon. Piirrä vielä joku ylittämään katua suojatietä pitkin.
Lapsi on juuri saapumassa kirjastoon. Mitä kautta hänen kannatti kävellä sinne ja minkä vuoksi? Piirrä jalanjäljet. Kirjastosta hän menee kauppaan ja sitten takaisin kotiin. Piirrä jalanjäljet erivärisellä kynällä. 4 KOTI KIRJASTO KAUPPA
Leikkaa jalankulkijavalot irti 5 ja liimaa ne oikeisiin kohtiin kuvaan.
6 Väritä kuva. Vedä varmuuden vuoksi rastit niihin mäkiin, jotka ovat vaarallisia, ettei kuvan lapsi lähde laskemaan niitä ja joudu auton alle.
Ville viis veisaa, kun äiti sanoo: Ei saa kaahata pyörällä! Ja näin siinä sitten kävi. Auta sinä Villeä. Leikkaa laastarit irti ja liimaa ne Villen haavoihin. Korjaa samoin Villen pyörä. Laita Villen päähän suojaava kypärä ja tee hänet iloiseksi. (Keskustele lapsesi kanssa, mitä Ville teki. Pohtikaa yhdessä lapsen omaa ajotapaa, kaahaako hän joskus Villen lailla.) 7
Autoilija ajaa kaikessa rauhassa, eikä näe mitään varottavaa. Mutta seuraavassa kuvassa huomaat, mitä aidan takana tapahtuu. Lapset ovat juuri ryntäämässä portista suoraan auton alle. Pelasta sinä heidät. Leikkaa sivun alalaidasta kuva, jossa lapset ovat pysähtyneet portille ja katsovat, tuleeko autoja. Liimaa kuva ryntäävien lasten tilalle. Liimaa samoin autoilijan ruutuun portista kurkistavat lapset, jotta myös autoilija huomaa heidät ja osaa varoa. 8
Liikenneturva www.liikenneturva.fi p. 09-417 4700