Etelä-Pohjanmaan ELY 4.10.2016 Määräaikaistarkastus 27.9.2016 Pietarsaaren kaatopaikka, Pietarsaaren kaupunki, suppea Aika: 27.9.2016 kello 09:30 Paikka: Läsnäolijat: Pietarsaaren kaupungintalo Harri Kotimäki, Kaupungininsinööri, Pietarsaaren kaupunki Elinor Slotte, Ympäristönsuojelupäällikkö, Pietarsaaren kaupunki Johan Enlund, Vastaava suunnittelija, Pietarsaaren kaupunki Magnus Brännbacka, Suunnittelija, Pietarsaaren kaupunki Frank Bäcksholm, Rakennuttajainsinööri, Pietarsaaren kaupunki Sixten Fagernäs, työnjohtaja, Pietarsaaren kaupunki Joni Virtanen, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Mari Hakola, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Käsiteltävät asiat: Voimassa oleva ympäristölupa: Dnro LSSAVI/170/04.08/2010 Käsittelyssä ei ole lupa-asioita eikä lausuntoasioita. 1. Määräaikaistarkastuksen peruste Tarkastus on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) valvontasuunnitelman mukainen. Laitos on sijoitettu valvontaluokkaan 2, jolloin valvovan viranomaisen määräaikaistarkastus tehdään noin kahden (2) vuoden välein. Edellinen tarkastus on tehty 14.8.2012. Uusi ympäristösuojelulaki, jossa säädetään ympäristöluvan valvonnan maksullisuudesta, astui voimaan 1.9.2014. Valtioneuvoston asetus 1731/2015 eli asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista, tuli voimaan 1.1.2016. Pietarsaaren kaupungin vanha kaatopaikka kuuluu laitosluokkaan B, jolloin laajan määräaikaistarkastuksen kustannus on 1055 ja suppean 800. Vuosiraportoinnin tarkastamisen kustannus on 545. Tarkastus on maksullinen. Pyydetään tarkastamaan laitoksen laskutusosoitetiedot ELY-keskuksen asianhallintajärjestelmässä: - verkkolaskutusosoite FI2255670720000235 - välittäjätunnus OKOYFIHH 2. Ympäristöluvan voimassaolo ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 027 500 PL 156, 60101 Seinäjoki http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa kirjaamo.etela-pohjanmaa@elykeskus.fi
Voimassa oleva ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi. 2/10 Ympäristönsuojelulaki muuttui 1.5.2015 ja silloin kumottiin ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 :n määräys lupamääräysten tarkistamisesta: Ennen tämän lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava tällaisen luvan 89 :n mukainen muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voi esittää lupaehtojen tarkistamista esimerkiksi toiminnan olennaisen muutoksen perusteella. 3. Toiminnanharjoittajan katsaus toiminnasta, nykytilanteesta ja jatkosuunnitelmista Keskusteltiin kaatopaikan nykytilanteesta ja peittämisen suunnitellusta aikataulusta. Harri Kotimäki kertoi, että kovin paljon asioita ei ole viime vuosina tapahtunut. Alholmens Kraft (AK) on muotoillut kaatopaikan lakiosaa tuhkalla. Sixten Fagernäs kertoi, että kaatopaikan peittokerrokseen on ajettu varmuuden vuoksi 2-4 metriä paksusti tuhkaa. Kaatopaikan lakialueella olevaa tietä on madallettu, jotta se olisi turvallisempi. Pintavesi- ja salaojavesijärjestelmien kunnossapitoa on suoritettu, jotta järjestelmät olisivat toimivia. Peittomaa ja kasvukerrosmateriaalia on ajettu varastokasalle. Varastokasalta aiotaan kerätä vesakkoa, oksia ja muuta kasvillisuutta pois. Ongelmana ovat olleet rautapitoiset suotovedet, jotka tukkivat kaatopaikalta kunnalliseen viemäriin johtavaa putkea. 4. Ympäristölupapäätöksen läpikäynti Käytiin läpi lupamääräykset ja keskusteltiin esille nousevista asioista. 4.1. Päätöksen kuvailuosan vastaavuus nykyiseen toimintaan, erityisesti muutokset toiminnassa ja prosesseissa Toimintaan ja toteuttamissuunnitelmaan ei ole tullut muutoksia. Alueen jälkikäytöstä on tullut kyselyitä ja ehdotuksia asukkailta. 4.1.1. Ympäristölupamääräykset Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikalla 1. Kaatopaikan pintarakenteissa voidaan käyttää seuraavia jätteitä: Esipeittokerros: 17 05 04 (muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset) ja muotoilussa käytetty tuhka (10 01 01, 10 01 03, 10 01 17) Tiivistyskerros: kuitusavi (03 03 10) tai erilaiset tuhkaseokset, jonka vedenläpäisevyys on k< 10-8 m/s. Käytettävä tuhka on Alholmens Kraftin lentotuhka (10 01 03) tai rinnakkaispoltossa syntyvä tuhka (10 01 17). Kuivatuskerros: 16 01 03 (loppuun käytetyistä renkaista valmistettu rengasrouhe) Kasvukerros:
3/10 17 05 04 (muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset), puhtaita ylijäämaita ja maita, jotka koostuvat VNA 214/2007 alemmat ohjearvot alittavista massoista, kompostoitu yhdyskuntajätevesiliete ja puutarhajätekomposti. 2. Kaatopaikan sulkemiseen saa alueelle ottaa vastaan vain materiaaleja, joiden käsittely tai varastointi on tässä päätöksessä hyväksytty. Massojen tuojilta on tarvittaessa vaadittava tuotavan jätteen laadusta selvitys, jonka perusteella voidaan luotettavasti arvioida, voidaanko jäte ottaa ympäristöluvan mukaisesti käsiteltäväksi. Ellei materiaalien haitta-ainepitoisuuksia ja kaatopaikkakelpoisuutta ole selvitetty syntypaikalla, tulee ne selvittää viimeistään kaatopaikalla ennen rakentamisen aloittamista. Käsittelyyn soveltumattomat materiaalit tulee palauttaa jätteen haltijalle tai toimittaa paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. 3. Kaatopaikan laella olevissa tierakenteissa sekä penkan ulkopuolisissa kenttärakenteissa saa hyödyntää rakenteen vaativan määrän murskattua ja huolellisesti muusta jätteestä eroteltua ja puhdistettua betonija tiilijätettä (17 01 01, 17 01 07), asfalttimursketta (17 03 02) ja Alholmens Kraftilta peräisin olevaa pohjatuhkaa (10 01 01). Kokoomanäytteistä on määritettävä murskeen sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet VNA 591/2006 liitteen 1 kohdassa 1 betonimurskeelle perustutkimukseen asetetussa laajuudessa. Rakenteessa hyödynnettävien murskeiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien tulee alittaa ko. asetuksessa mainitut raja-arvot.mikäli on kyse puhtaasta betonijätteestä, jonka laatu on tiedossa, jätettä ei ole VNA 202/2006 tarpeen tutkia. Hyödynnettävän pohjatuhkan hyötykäyttökelpoisuus on niin ikään oltava tiedossa. Ellei sitä ole tutkittu, on näytteistä tutkittava haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet VNA 591/2006 liitteen 1 kohdassa 2 tuhkille perustutkimuksen asetetussa laajuudessa. Tulokset hyödynnettävien materiaalien ympäristökelpoisuudesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen jätteen käyttämistä rakenteeseen. Kaatopaikan pintarakenteet 4. Jätetäytön pinta on muotoiltava ennen pintaeristyksen rakentamista rakennekerrosten kaltevuuteen siten, että pinnankaltevuudet ovat riittävät ja siten, että ne ovat toisaalta riittävän loivat stabiliteetin kannalta. Tiivistyskerroksen pinnan kaltevuuden tulee olla kaatopaikan lakialueella vähintään 1:20 ja täyttöalueen luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. 5. Kaatopaikan pintarakenteet on oltava alhaalta ylöspäin lueteltuina seuraavat: - muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö - kaasunkeräyskerros tai vastaava kaasunkeräysjärjestelmä - tiivistyskerros, vähintään 500 mm - kuivatuskerros, vähintään 300 mm - suodatinkangas - peittomaakerros ja kasvukerros, vähintään 1000 mm 6. Tiivistyskerros on rakennettava vähintään 50 cm:n paksuisena kerroksena moreenista, kuitusavesta tai AK2 lentotuhkaan eri materiaaleihin tehdystä seoksesta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden (k-arvo) tulee olla pienempi kuin 1*10-8 m/s. Tiivistyskerroksen rakentamista kuitusavella ei saa tehdä alle + 5 o C asteessa. Mikäli tiivistyskerroksena käytetään tuhkaseosta, on seoksen ympäristökelpoisuus ja vedenläpäisevyys asianmukaisesti osoitettava erikseen. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös ohennettuna mineraalisena tiivistysmateriaalina bentoniittimatosta. Käytettävä bentoniitti on oltava luonnon natriumbentoniittia, ja bentoniitin minimimäärä matossa on oltava 4000g/m 2 0 %:n kosteudessa. Tiivistysrakenteen vaurioituminen kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Havaitut viat on korjattava ensi tilassa. Todettiin bentoniittimaton olevan tällä hetkellä ensisijainen toteuttamistapa. 7. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 30 cm:n kuivatuskerros sorasta. Kuivatuskerroksessa käytettävän mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava suurempi kuin 1*10-3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avo-ojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten,
4/10 että kerroksen toimivuus ei heikkene pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasrouhetta (jätenimike 16 01 03). Mikäli rengasrouhetta käytetään yhdessä bentoniittimaton kanssa, tulee bentoniitin päälle laittaa vähintään 10 cm suojakerros. Tarvittaessa kuivatuskerros on eristettävä tiivistyskerroksesta ja kasvukerroksesta geotekstiileillä. Käytettäessä rengasrouhetta on asennettava suodatinkangas kerroksen päälle tukkeutumisen estämiseksi. 8. Kuivatuskerrokseen voidaan käyttää myös salaojamattoa. Salaojamaton on vähintään vastattava kuivatuskerrosta, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyys k > 1 x 10-3 m/s. Salaojamaton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Salaojamattorakenne on mitoitettava samalla periaatteella kuin kiviaineksesta rakennettava kuivatuskerros. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta kokoomaojiin. Salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamaton pitkäaikaiskestävyys vedenjohtokyvylle tulee todistaa. Lisäksi maton sydämen paksuuden tulee olla vähintään 6 mm. Salaojamatto tulee mitoittaa kuhunkin luiskaan. Salaojamaton mitoituslaskelmat ja tiedot sen pitkäaikaiskestävyydestä on toimitettava valvontaviranomaiselle laadunvalvontasuunnitelman liitteenä. Todettiin salaojamaton olevan tällä hetkellä ensisijainen toteuttamistapa. 9. Reunaluiskien pintarakenne on peitettävä kuten muu osa kaatopaikkaa. Kaatopaikan luiska-alueella tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. 10. Tarkempi rakentamissuunnitelma ja pintarakenteiden laadunvalvontasuunnitelma tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vähintään kolme kuukautta ennen töiden aloittamista. Suunnitelmassa on oltava tiedot käytettävien tiivistyskerroksen ja kuivatuskerroksen materiaaleista mukaan lukien mahdollisesti hyödynnettävän tuhkaseoksen tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus rakenteeseen (ympäristökelpoisuus ja vedenläpäisevyys) sekä rengasrouheen vakavuuslaskelmat. Valvontaviranomainen voi edellyttää tarvittaessa käytettävien materiaalien laadun lisäseurantaa. 11. Kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrokset on oltava valmiiksi tehtyinä viimeistään 31.12.2018, jonka jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. 12. Kaatopaikka on oltava lopullisesti muotoiltuna vähintään 1,0 metrin kasvukerroksella vuoden 2020 lopussa. Lopullisen kasvukerroksen muotoilussa saa ruokamullan ja puhtaiden maa-ainesten lisäksi käyttää ylijäämämaita sekä kompostoitua lietettä. Mikäli kaatopaikan laelle pystytetään valaisinpylväitä tai vastaavia rakenteita on huolehdittava siitä, että ne eivät vaaranna pintarakenteiden toimivuutta. Ilmoitus rakenteiden valmistumisesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kaatopaikka on oltava lopullisesti muotoiltuna vähintään 1,0 metrin kasvukerroksella vuoden 2020 lopussa. Hakola muistutti, että rakennetut tiivistys- ja kuivatuskerrokset tulee suojata kasvukerroksella heti niiden rakentamisen jälkeen, vaikka kasvukerroksen lopullinen muotoilu tulee olla valmiina vasta vuoden 2020 lopussa. Jätemateriaalien varastointi kaatopaikan alueella työn aikana 13. Kaatopaikan alueella voidaan varastoida tarvittava määrä puhtaita maa-aineksia, puhtaita ylijäämämaita, kompostoitua lietettä ja muita tämän luvan mukaan hyödynnettäviä jätemateriaaleja, jotka siellä nyt varastoidaan ja jotka hyödynnetään käsittelyalueen sulkemisen yhteydessä. Sulkemisen jälkeen ylijäämämaita ja jätemateriaaleja ei saa enää varastoida alueelle ilman erillistä lupaa. Tuhkaa ei saa varastoida alueella ennen sen hyödyntämistä. Alueella välivarastoidun ylijäämämaan varastointi on toteutettava siten, ettei varastoinnista aiheudu pölyhaittaa, epäsiisteyttä eikä muuta haittaa ympäristölle. Maa-ainesten siirtojen yhteydessä maa-ainesten liettyminen on estettävä. 14. Muita kuin yllä olevia jätemateriaaleja, esimerkiksi rengasrouhetta, saa varastoida ennen niiden hyödyntämistä enintään kolmen vuoden ajan. Materiaalit on varastoitava kullekin materiaalille erikseen varatuilla varastointialueilla. Rengasrouheen varastointialueiden maaperän tulee olla kantava. Laadunvalvonta 15. Kaatopaikan rakennustyön valvontaan on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on varmistaa, että rakentaminen tapahtuu laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti ja työn tulos
5/10 vastaa suunnitelmissa esitettyä vaatimustasoa. Riippumattoman laadunvalvojan on varmistettava käytettävien materiaalien ja menetelmien soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. Raportti kaatopaikan sulkemisen laadunvalvonnasta ja rakennustöiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Raportista on käytävä ilmi laadunvalvontamittausten tulokset, rakentamistöiden kulku, mahdolliset poikkeamat, rakenteiden laatu ja kuinka saavutettu laatu vastaa tässä päätöksessä esitettyjä kyseiselle rakenteelle annettuja määräyksiä. Hakola korosti, että kaatopaikkarakentamisen laadunvalvonta sisältää rakentajan laadunvalvonnan ja lisäksi riippumattoman laadunvalvonnan. Poikkeukselliset tilanteet 16. Jos onnettomuudesta, vahingosta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa on toiminnanharjoittajan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä palo- ja pelastusviranomaiselle. Slotte huomautti, että em. tiedot tulee toimittaa myös Pedersören kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, vaikka asiaa ei ympäristöluvassa olekaan huomioitu. Tarkkailu 17. Sulkemistoimenpiteille ja kaatopaikan jälkivalvonnalle on nimettävä toiminnasta vastaava henkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön nimen ja yhteystietojen tulee olla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedossa. Yhteystietojen päivittämisestä tulee huolehtia. 18. Käytöstä poistettu kaatopaikka rakenteineen on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Kaatopaikan rakenteita, jätetäyttöä ja painumia on tarkkailtava säännöllisesti ja huolehdittava siitä, että sortumia estetään. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. Jätetäytön tarkkailussa on seurattava myös jätepenkereen sisäisen vedenpinnan ja lämpötilan mittaus vähintään puolivuosittain. Kaatopaikalle kuuluvat avo-ojat on pidettävä kunnossa. 19. Kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista on tarkkailtava. Seuranta on toteutettava siten, että kaasun muodostuksesta saadaan luotettavat tiedot kaatopaikan kaikilla osilla (8 kaivosta). Kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun ainesosat, metaani (CH4), hiilidioksidi (CO2) ja happi (O2) on selvitettävä kerran vuodessa. Jos osoitetaan, että pitempi mittausväli antaa riittävän luotettavat tiedot, mittaukset voidaan mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 20. Pohjavesiä on tarkkailtava kolmesta havaintopisteestä (PT 43, PT 63 ja Milkan meijerin kaivosta) kerran vuodessa. Perusanalyyseissa on seurattava pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, CODCr, N-tot, NH4-N, kloridi, AOX ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi on analysoitava suodatetusta (GF/C) näytteestä kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Kloorifenolit on analysoitava työn aikana ja toisena vuotena työn päätyttyä. Lisäksi tulee määrittää joka viides vuosi kaikista putkista seuraavat parametrit (erikoisanalyysit): alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Yllä olevien parametrien lisäksi on pohjavedestä tarkkailtava lentotuhkassa ja pohjatuhkassa yleisesti esiintyviä seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä lisäksi sulfaatti. 21. Pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtava kolmesta havaintopisteestä (asemat A, E ja B) kaksi kertaa vuodessa. Perusanalyyseissä on määritettävä lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, CODCr, Ntot, kok-p, NH4-N, rauta, AOX ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi tulee määrittää joka viides vuosi kaikista havaintopisteistä seuraavat analyysit: alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Erikoisanalyysit on tehtävä nykyistä pienemmillä määritysrajoilla. 22. Suotovesien määrää ja laatua on tarkkailtava kolme kertaa vuodessa. Suotovedestä on määritettävä seuraavia parametreja: ph, johtokyky, kiintoaineet, AOX, BOD7ATU, CODCr, kok.p, kok.n, NH4-N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi on tarkkailtava seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä myös sulfaatti.
6/10 23. Kaatopaikan tarkkailuun liittyvät analyysit sekä näytteenotto ja laadunvarmennus on suoritettava CENtai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan puolesta. Päästömittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. 24. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Kirjanpito ja raportointi 25. Kaatopaikan toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista, tarkkailusta ja toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito tulee olla viranomaisten saatavilla. 26. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on laadittava vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - tiedot jätetäytöstä - kaatopaikan lopullinen korkeus pintarakenteiden rakentamisen jälkeen - yhteenveto tarkkailun mukaisista seurantatiedoista - kaatopaikan sulkemisessa hyödynnetyt jätteet (laji, määrä ja jätekoodi) - selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta - selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamista hyväksytyistä suunnitelmista. Vuositiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Huomioitiin, että vuosiraportoinnin tiedot toimitettava myös Pedersören kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, kuten tähänkin asti on toimittu. Jälkihoidon lopettaminen 27. Kaatopaikan pitäjän on toteutettava kaatopaikan jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 861/1997 liitteen 3 mukaisesti. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta, pintarakenteen kunnosta, kaatopaikkakaasun, suotovesien sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailusta vähintään 30 vuotta kaatopaikan käytöstä poistamisesta tai niin kauan kuin se on tarkkailutulosten perusteella perusteltua. Kun seurannan ja tarkkailun perusteella on varmistettu, ettei kaatopaikka enää aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle, voidaan jälkihoito ja tarkkailu lopettaa. Seurannan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Vakuus 28. Luvan saajan on kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta asetettava 848 000 euron vakuus kaatopaikan asianmukaisen sulkemistoimenpiteiden, tarkkailun ja jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vakuutena hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c mukaisesti. Vakuuden summaa on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä. Hakola kertoi, että kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua asetettua vakuutta voidaan tarkistaa ja mahdollisesti osin vapauttaa. Pintarakenteiden valmistuttua voidaan myös miettiä tarkkailuohjelman päivittämistä ja mahdollista keventämistä. 5. Kaatopaikan peittämiseen liittyvät suunnitelmat Keskusteltiin suunnitelmista ja selvityksistä, jotka toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Kotimäki tiedusteli voitaisiinko urakan kilpailutuksessa käyttää suunnittele&toteutamallia, jossa urakoitsija (tai tämän palkkaama suunnittelija) esittäisi toteutussuunnitelman valitsemillaan materiaaleilla (ympäristöluvassa hyväksytyt materiaalit) ja laatisi vaadittavat suunnitelmat. Tämä mahdollistaisi kaupungille edullisimman peittomateriaalin valitsemisen.
7/10 Hakola kertoi, että tällainen toimintatapa voi olla haastava toteuttaa aikataulullisesti, koska urakoitsijan toimittamat suunnitelmat tulisi hyväksyttää ELY-keskuksella ennen rakentamisen aloittamista. Tämä saattaisi sotkea urakoitsijan suunnitelmat rakentamisaikataulun suhteen. Jos toteuttamisaikaa olisi enemmän jäljellä, voisi tällainen malli toimia. Keskusteltiin mahdollisesta aikataulusta ja todettiin, että aikaa ei ole enää paljon jäljellä. Rakentamiseen on käytännössä käytettävissä kaksi kesää. Kaatopaikkarakenteiden yleissuunnitelmat (suunnitelmakartat, leikkaus- ja rakennetyyppipiirustukset, detaljikuvat, vakavuuslaskelmat, ym.) on tarkoitus toteuttaa kaupungin toimesta. Hakola kertoi, että mitoituslaskelmat bentoniitti- ja salaojamatoille laatii yleensä mattojen toimittaja ja ne tulee toimittaa valvontaviranomaiselle enne rakentamisen aloittamista. Rakennussuunnittelu (yksityiskohtaiset suunnitelmat tarjouslaskentaa varten, laadunvalvontasuunnitelma (sis. poikkeavuuksien käsittely), materiaalien varastointi- ja käsittelyohjeet, urakkaohjelma, työohjeet, työturvallisuusohjeet ym.) on tarkoitus teettää konsultilla. Bäcksholm esitteli laatimaansa alustavaa aikataulua kaatopaikan yleis- ja rakennussuunnitelmien laatimiselle sekä urakoinnin kilpailutukselle. Kaupungin suunnitelmat valmistuisivat siten, että konsultti voitaisiin kilpailuttaa vielä vuoden 2016 aikana ja konsultin suunnitelmat valmistuisivat helmikuussa 2017. Urakoitsija voitaisiin valita maaliskuussa 2017 ja rakennustyöt aloitettaisiin huhtikuussa 2017. Hakolan mielestä suunnitelma aikataulusta kuulostaa realistiselta. Todettiin, että rakennustyöt tulee aloittaa vuoden 2017 kesällä, jotta kaatopaikan pintarakenteet valmistuvat ympäristöluvassa määrätyn aikataulun rajoissa. Keskusteltiin kaatopaikan mahdollisesta jälkikäytöstä ja hiihtoladun sijoittamisesta peitetyn kaatopaikan päälle. Hakola totesi, että tämän tyyppiset mahdolliset toiminnot peitetyn kaatopaikan päällä tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Hakola muistutti, että suunnitelman laatinut konsultti ei voi toimia kohteen riippumattomana laadunvalvojana. 6. Vuosiraportointi Pietarsaaren kaupunki on toimittanut vuosittain vaaditut raportit TYVI-palvelun kautta. Keskusteltiin raportoinnista ja todettiin virtaamatietojen toimittamisen olevan haasteellista, koska jatkuvaa virtaamamittausta pintavesille ei tehdä. 6.1. Velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoraportti Velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoraportti on toimitettu vuosittain. Keskusteltiin raportoinnista. Kotimäki kertoi, että viemäriin meneville vesille on asennettu jatkuvatoiminen virtaamamittari, mutta lukemien ylös saaminen pitäisi vielä järjestää. Kotimäki ehdotti, että lukemat käydään lukemassa kuukauden välein. Todettiin, että kuukauden väli voisi olla hyvä, koska mittarissa on ollut tukkeutumisongelmaa veden rautapitoisuuden vuoksi. Samalla mittari voitaisiin huoltaa kuukauden välein. Sovittiin, että Fagernäs lukee mittarin kuukauden välein ja toimittaa tiedot Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle, joka vastaa velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoraportin kokoamisesta.
8/10 7. Ympäristövahinkovakuutus, asetettu vakuus Ympäristövahinkovakuus on toimitettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle 5.3.2013. 848 000 euron suuruinen vakuus on voimassa 15.1.2023 saakka. 8. Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet ympäristönsuojelulain 527/2014 2 luvun mukaan Selvilläolovelvollisuus 6 Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista 7 Pilaantumisen torjuntavelvollisuus 14 Ennaltavarautumisvelvollisuus 15 Ennalta varautumista varten toiminnanharjoittajan, jonka ympäristöluvan myöntää valtion lupaviranomainen, on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten (ennaltavarautumisvelvollisuus). Suunnitelman sisältö, laajuus ja tarkkuus määräytyvät toiminnan luonteen perusteella. Varautumissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos valvontaviranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista. Suunnitelmaa ei myöskään ole tarve tehdä siltä osin kuin vastaava suunnitelma on laadittu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), pelastuslain (379/2011), kaivoslain (621/2011) tai muun lain nojalla eikä eläinsuojan toiminnasta. Ennaltavarautumisvelvollisuuden osalta Hakola kertoi, ettei suunnitelmaa tulla vaatimaan, vaan normaalit työmaan turvallisuusasiakirjat ovat riittävät. 9. Toiminnanharjoittajan asiat Uusia asioita ei noussut esiin. 10. ELY keskuksen ajankohtaiset asiat Hakola kertoi lyhyesti maakuntauudistuksen vaikutuksista ELY-keskusten toimintaan. Ympäristönsuojelun tehtävät tulevat todennäköisesti jatkossakin säilymään valtiolla. 11. Muut mahdolliset asiat Muita asioita ei noussut esiin. 12. Maastokatselmus kaatopaikalla Maastokatselmukseen (klo 11:45 12:40) osallistuivat Sixten Fagernäs, Joni Virtanen ja Mari Hakola. Kaatopaikalle saavuttaessa alueella oli useita lenkkeilijöitä. Kaatopaikka ympäristöineen vaikutti siistiltä. Ajettiin kaatopaikkaa ympäröivää tietä pitkin pumppaamolle. Pumppaamon kautta kaatopaikan suotovedet ohjataan Pietarsaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolle paineviemärillä. Tutustuttiin pumppaamoon. Suotovedet sisältävät paljon rautaa, jonka saostuminen viemäriputkiin on ollut ongelma. Viemärilinjaa on jouduttu huuhtelemaan. Pumppaamoon on asennettu
9/10 jatkuvatoiminen virtaamamittari, jossa on olemassa valmius etälukemiseen. Runsaasti rautaa sisältävä vesi on haitannut myös mittarin toimintaa ja sitä on jouduttu huoltamaan usein. Pumppaamon takaa kaatopaikan ohitse virtaavaa ojaa on perattu. Kaatopaikkaa ympäröivän tien ulkopuolella on pintakerroksen rakentamista varten varastoituja maa-aineksia kasalla. Maa-ainekset seulotaan ennen kasaan sijoittamista. Kasoilla on melko paljon kasvillisuutta, joka on tarkoitus poistaa. Ajettiin kaatopaikan ympäri ja noustiin kaatopaikan laelle. Kaatopaikka on kokonaisuudessaan peitetty tuhkalla. Tuhkakerroksen pinnassa on nähtävissä vesieroosion aiheuttamaa kulumaa sekä jälkiä mopolla ja mönkijöillä ajelusta. Tuhkakerroksessa kasvoi jonkin verran ruohovartista kasvillisuutta. Kaasunkeräyskaivot olivat selkeästi havaittavissa ja niiden pinnassa oli kiviä. Fagernäs kertoi, että viime vuosina kaasunmuodostus on hiipunut. Hänen mukaansa kaatopaikan laella on noin neljä metriä paksu tuhkakerros ja luiskissa tuhkaa on noin kaksi metriä. Sixtenin mukaan alueella on useita toimijoita, joilla on alueella mm. varastorakennuksia, joten sisäänajotiellä olevaa porttia ei voida pitää kiinni. Lisäksi alueelle pääsee useaa reittiä pitkin jalkaisin tai esim. mopolla. Hakolan näkemyksen mukaan tuhkakerros näytti hyvin toteutetulta. Ennen bentoniittimattojen levittämistä tuhkakerroksen pinta tulee vielä viimeistellä tasaiseksi ja kasvillisuus poistaa. Tuhkakerroksen pinnasta tulee tehdä GPS-mittaukset (noin 10 x 10 metrin ruuduissa), jotta rakennettuja kerrospaksuuksia voidaan valvoa. 13. Loppuyhteenveto Kaatopaikan peittämishanke jatkuu suunnitelmien loppuunsaattamisella kaupungin ja myöhemmin valittavan konsultin toimesta. Valmiit suunnitelmat toimitetaan ELYkeskuksen tarkastettavaksi. Toiminnanharjoittajan tavoitteena on, että kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen alkaa keväällä 2017. 13.1. Keskeiset tarkastuksen havainnot ja tarkastuksen tulos Laillinen tila 13.2. Tarvittavat jatkotoimenpiteet määräaikoineen Pietarsaaren kaupungin toivotaan tiedottavan ELY-keskuksen valvojaa hankkeen etenemisestä. 13.3. Uuden tarkastuksen ajankohta Seuraava määräaikaistarkastus sovittiin pidettäväksi kahden vuoden päästä, valvontaluokan mukaisesti. Lisäksi keskusteltiin, että ELY-keskuksen edustajan olisi hyvä olla paikalla ensimmäisessä työmaakokouksessa, jossa päätetään toimintatavoista rakentamisen aikana. Laadittu 4.10.2016 Mari Hakola Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
10/10 Tarkastuksesta perittävä maksu: Tarkastuksesta peritään Ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 :n ja ELY-keskuksen valvontaohjelman perusteella 800,00. Maksun suuruus perustuu Valtioneuvoston asetukseen elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskusten, työ - ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (1731 / 2015) Maksun määräytymisen perusteet: Määräaikaistarkastus, suppea Laitosryhmä B: Pieni IED-laitos tai keskisuuri muu laitos Jakelu Läsnäolijat