NITRAATTIASETUS Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä 3.5.2017 Anne Polso EPOELY
Nitraattiasetuksen soveltaminen Kaikkeen maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen. Lannan sekä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisten lannoitevalmisteiden, ei kuitenkaan kalkitusaineiden, käyttöön, varastointiin ja levittämiseen, eikä kuitulietteeseen eikä käytettyihin sienimö- ja turvekasvualustoihin, joista ravinteet on jo hyödynnetty (15.10.2015/1261). Orgaanisilla sivujakeilla tarkoitetaan maatilalla syntyneitä muita orgaanisia jakeita, jotka eivät ole lannoitevalmistelain nojalla hyväksyttyjä lannoitteita (säilörehun puristeneste ja jaloittelualueiden valumavedet). Orgaanisilla sivujakeilla ei ole erillistä hyväksymismenettelyä. 2
Rakennelmien sijoittaminen Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa 1) pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa; 2) tulvanalaiselle alueelle; 3) alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä; 4) alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaisesta norosta Koskee uusia rakennelmia ja myös mm. säilörehuaumojen puristenestesäiliöitä. 3
Lantala/varastointitila Kaikilla eläintiloilla, joilla kertyy lantaa vuodessa yli 25 m3, on oltava 12 kk tilavuutta vastaava lantala. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon yhteislantalat, pihattojen kuivikepohjat sekä laitumelle jäävä lanta (enintään 4 kk) tai, jos lantaa luovutetaan säännöllisesti esim. kompostointilaitokseen tai muualle varastoitavaksi. sitä vähäisemmät lantamäärät (tai, jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3) voidaan lanta varastoida tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka katetaan peitteellä. myös säännöllisesti lantaa vastaanottavalla ja varastoitavalla maatilalla on oltava lantala. (Huom. aumausmahdollisuus). 4
Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila. Myös orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida aumassa (entinen patterointi). Kuivalannan aumaamiselle oltava edelleen lisäksi työtekninen tai hygieeninen syy (useimmiten kelirikko). (huom. Eläintautilain 441/2013 sairaudet ja tartunnat). Auman voi perustaa koska tahansa. Peitettävä varastoinnin ajaksi tiiviillä peitteellä (muovi). Ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk etukäteen. Tarvittaessa tarkastus. 5
Lantaloiden kattaminen Lietelantalat ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi (koskee vain uusia). Kelluvalla katteella tarkoitetaan lietteen tai virtsan pinnalle säännöllisesti levitettävää ja jatkuvasti ylläpidettävää kerrosta. Katteeksi voidaan hyväksyä myös naudan lietelannan kuivunut ja kuorettunut pinta. (huom. ympäristölupa). Kuivalannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään (turve ei riitä). 6
Kompostit Kompostin jälkikypsytysauman peitteeltä ei vaadita 6 :n 4 momentin mukaista tiiviyttä. (15.10.2015/1261) Auma on kuitenkin peitettävä varastoinnin ajaksi esimerkiksi turpeella tai olkisilpulla. Sama koskee valmista kompostia. Jälkikypsytysaumalla tarkoitetaan tiivispohjaisella alustalla kompostoidun kompostin (ei esim. pihaton kestokuiviketta) aumaamista siten, että kompostointiprosessi saatetaan pellolla loppuun. Huom. kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla enintään 4 viikkoa levitystä odottamassa. Ei tarvitse peittää. 7
Ulkotarhat Ulkotarhalla tarkoitetaan aidattua, jaloittelualuetta laajempaa aluetta, jossa eläimiä kasvatetaan yleensä ympärivuotisesti. Ulkotarhassa voi sijaita sääsuoja sekä ruokinta- ja juottopaikat. Ulkotarha voi sisältää myös jaloittelualueen. Lanta on kerättävä säännöllisesti ja huolellisesti alueilta, joilla eläimet oleilevat. Mahdolliseen sääsuojaan, ulkotarhan jaloittelualueelle, pysyville ruokinta- ja juottopaikoille kertyvä lanta on aina kerättävä säännöllisesti vuodenajasta riippumatta. Kaikki kerätty lanta on varastoitava lantalassa tai lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla. 12 kk lantalatilavuusvaatimusta ei ole tarkoitettu sellaisenaan sovellettavaksi ulkotarhoihin eikä lantalan vähimmäismitoitusta voida siten määritellä. Tilavuuteen vaikuttavat tilakohtaiset seikat (ympäristölupa). 8
Jaloittelualueet Jaloittelualueella tarkoitetaan eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitsevaa aluetta, jota käytetään säännöllisesti eläinten jaloitteluun ja jolta kerätään lanta ja valumavedet talteen. Huom. Asetuksen määritelmässä jaloittelualueilla ei tarkoiteta hevosten jaloittelualueita eikä hevosten jaloitteluun tarkoitettuja ulkotarhoja, mutta niitä molempia koskee 4 :ssä määritetyt rakenteiden sijoittamisen suojaetäisyydet ja jaloittelualueita myös 7 :n 7 momentin vaatimukset. Jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä (7 7 mom). 9
Rakenteellisia vaatimuksia Lannan kuormaaminen (esim. koneellinen siirtäminen/lietelannan pumppaaminen) tulee tehdä kovapohjaisella alustalla, joka kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen. (15.10.2015/1261). Koskee myös etälantaloita. Pysyvien ruokintapaikkojen (eläimet ruokitaan päivittäin, paikka ei laidunkauden aikana muutu) tulee olla katetut (estää sadeveden) ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kattamisvaatimus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja. 10
Lannoittaminen Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen viimeistään lokakuussa. (15.10.2015/1261) Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Ei kuitenkaan estä kotieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla. (15.10.2015/1261). Laidunnus ei ole lannoittamista. (huom. Ympäristölupa). 11
Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet muokattava maahan vuorokauden kuluessa (pl. kasvusto). 15.9. jälkeen kasvustoon vain sijoittamalla. Kaikilla peltolohkon osilla (vähintään 25 aaria), joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen muulla tavoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. (16.4.2015/435) Kaltevuuteen perustuvaa muokkausvelvoitetta ei sovelleta kuitenkaan pysyviin kasveihin, kuten esimerkiksi omenapuihin. 12
Lannoittaminen Lannoitus on kielletty 5 m lähempänä vesistöä. Etäisyys lasketaan laakeilla alueilla keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta ja jyrkillä kohdilla pellon ja vesistön taitteesta (sama kuin ympäristökorvauksessa). Kielto koskee myös fosforilannoitteita. Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa (tilavuudesta lantaa enemmän kuin 10 %) vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. (16.4.2015/435) Lanta-analyysi on säilytettävä vähintään 10 vuoden ajan ja se on otettava viiden vuoden välein, jos tuloksia puuttuu (esim. kokonaisfosfori) käytetään taulukkoarvoja. Lähtökohtana on, että analyysi on edustavasti otettu kokoomanäyte. 13