Hyvinvointipalvelualue Yhteiset hyvinvointipalvelut Toimintakertomus 2016

Hyvinvointipalvelualue Yhteiset hyvinvointipalvelut Toimintakertomus 2016 (Kuva: Ville Honkanen) Kemijärven kaupunki Hyvinvointipalvelualue Yhteiset hyvinvointipalvelut Toimintakertomus 2016

Sisällys JOHDANTO... 1 ORGANISAATIORAKENNE... 2 LAUTAKUNTA... 2 YHTEISET HYVINVOINTIPALVELUT... 3 PERHEPALVELUT... 5 SAIRAUKSIEN EHKÄISY JA HOITOPALVELUT... 10 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT... 14 TYÖLLISYYDEN HOITO... 16 VAMMAISTEN PALVELUT... 17 IKÄIHMISTENPALVELUT... 20

1 Johdanto Vuoden 2016 toimintaa leimasi ennen kaikkea organisaatiomuutoksen toteuttaminen. Se heijastui moneen eri toimintoon, lähinnä kaupungin sisäisiin järjestelyihin ja töidenjakoon. Vuosi oli kuitenkin vielä monessa suhteessa siirtymäaikaa. Esimerkiksi palvelualueen toiminnasta päätti kaksi eri lautakuntaa: sosiaali- ja terveyslautakunta ja sivistyslautakunta. Jatkossa palvelualueella on yksi toimielin: hyvinvointilautakunta. Muutoksista huolimatta voidaan todeta mittareiden ja palautteen perusteella, että arki asiakkaiden suuntaan sujui kuitenkin hyvin. Turvapaikanhakijat tarvitsivat palveluita ja heidän odottamisaikaansa ja kotouttamistaan tukevaa toimintaa järjestettiin paljon, aina varhaiskasvatuksesta valmistavaan opetukseen ja kieliopetuksesta suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Turvapaikanhakijat tarvitsivat myös sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Vastaanottokeskuksen toiminta ja yhteistyö kaupungin kanssa sujui erittäin hyvin. Suuri kiitos hyvin sujuneesta vuodesta maahanmuuttajien parissa kuuluu myös vapaaehtoisille, seurakunnalle ja kolmannen sektorin toimijoille. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat sivistystoimen palveluita: varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiota sekä vapaa-ajan palveluita. Tämä kokonaisuus on SOTE-uudistuksen valmistelussa mainittu usein ennaltaehkäisevinä palveluina. Se tarkoittaa hyvinvointia edistävää toimintaa, jonka merkitys ja painoarvo on suuri. Yhteiset hyvinvointipalvelut ovat sosiaali- ja terveystoimen palveluita, joissa valmistautuminen SOTE-uudistukseen on näkynyt vuoden toiminnassa. Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat haasteellisessa ajassa edelleen tukemassa hyvän huomisen rakentamista. Kiitos menneestä vuodesta palvelualueen työntekijöille, luottamushenkilöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

2 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhteisten hyvinvointipalvelujen hallinto ORGANISAATIORAKENNE Yhteiset hyvinvointipalvelut Palvelualuejohtaja Juha Narkilahti Perhepalvelut Johtava sosiaalityöntekijä Sairauksien ehkäisy ja hoitopalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Perhepsykoterapeut Vammaisten palvelut Terveyskeskusylilääkäri Vammaispalvelujohtaja Ikäihmisten palvelut Hoiva- ja hoitotyönjohtaja LAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet varajäsenet Kotilaine Jarkko palvelusuunnittelija puheenjohtaja (Vas.) Luukinen Mirja Laurila Pirjo johtava hoitaja, eläkel. varapj. (Kesk.) Alaluusua Anna-Maria Hannola Jaana asiakasneuvoja/myyjä jäsen (Peruss.) Haikonen Saila Huczkowski Raimo työteknikko jäsen (KD) Heinonen Eeva Juujärvi Tuulikki eläkeläinen jäsen (Kesk.) Tyvi Vappu Kerkelä Mauno konduktööri, yrittäjä jäsen (Kesk.) Puolakka Aimo Kuittinen Kauko eläkeläinen jäsen (SDP) Meriläinen Eino Sipovaara Sanna tradenomi jäsen (Kok.) Peltoniemi Airi Särkelä Jorma toimittaja jäsen (Kesk.) Kerkelä Raimo Kilpeläinen Auvo sosiaali- ja terveysjohtaja esittelijä 30.4.2016 saakka Narkilahti Juha palvelualuejohtaja esittelijä 1.5.2016 alkaen Maijala Merja talouspäällikkö pöytäkirjanpitäjä 1/2016 Kuvaja Tuula talous- ja kehittämisjohtaja pöytäkirjanpitäjä 2-12/2016 Perälä Tarja yleinen edunvalvoja Kh:n edustaja (Kesk.) Ojala Jukka

3 Lautakunnan kokoukset toimintavuonna 2016 Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 104 pykälää ja 7 salaisella listalla ollutta pykälää. Kertomusvuonna lautakunnan esittelijänä toimi sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen 4/2016 saakka ja palvelualuejohtaja Juha Narkilahti 5/2016 alkaen. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä toimi talouspäällikkö Merja Maijala 1/2016 ja talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja 2/2016 alkaen. YHTEISET HYVINVOINTIPALVELUT TALOUS (1000 ) (Netto) toimintakate Tulosalue Talousarvio 2016 Tilinpäätös 2016 Poikkeama Johtamisen kustannukset -251 247-399 328-148 081 Perhepalvelut -2 269 600-2 800 456-530 856 Sairauksien ehkäisy ja hoitopalvelut -17 536 891-18 104 403-567 512 Aikuisten psykososiaaliset palvelut -2 601 645-2 482 548 119 097 Vammaisten palvelut -3 873 250-3 914 603-41 353 Ikäihmisten palvelut -9 313 090-9 591 967-278 877 YHTEENSÄ -35 845 723-37 293 305-1 447 582

4 HENKILÖSTÖ Yhteisissä hyvinvointipalveluissa oli 31.12.2016 yhteensä 340 henkilöä. Henkilöstöstä 260 oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Hyvinvointipalvelualueen hallinnolliset henkilöt eivät sisälly yhteenlaskettuun yhteisten hyvinvointipalveluiden lukumäärään (palvelualuejohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, suunnittelusihteeri sekä kaksi määräaikaista HIIOP-hankkeen projektityöntekijää). Henkilöstömäärän kehitys 2007 2016 (31.12.)

5 Henkilöstö toimipaikoittain Yhteisten hyvinvointipalveluiden henkilöstö toimipaikoittain 31.12.2016 PERHEPALVELUT Perhepalvelut vastaa perhe- ja aikuissosiaalityön palveluiden tuottamisesta. Perhesosiaalityön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja vanhempia heidän kasvatustehtävässään sosiaalityön keinoin. Perhesosiaalityöhön kuuluvat lapsiperheiden kanssa tehtävä sosiaalityö, lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut ja lapsiperheiden kotipalvelu. Aikuissosiaalityössä vahvistetaan tuen tarpeessa olevien kuntalaisten voimavaroja ja tuetaan yksilöiden omaehtoista toimintaa ja selviytymistä. Sosiaalityö tukee tarvittaessa taloudellisissa vaikeuksissa talous- ja velkaneuvonnalla sekä täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella. Aikuissosiaalityössä on tehty tiivistä yhteistyötä työllisyydenhoidon kanssa. Aikuissosiaalityön ja työllisyydenhoidon yhteisten asiakkaiden asiat hoidetaan verkostoyhteistyössä työllisyydenhoidon toimintamallin mukaisesti. Yksi sosiaalityöntekijöistä työskentelee pääsääntöisesti työllisyydenhoidossa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty pitkäaikaisille asiakkaille muun muassa asumisen turvaamiseksi ja työssäkäynnin tukemiseksi. Haasteita aikuissosiaalityössä on ollut erityisesti asumisen turvaamisessa.

6 Uutena asiakasryhmänä aikuissosiaalityöhön tuli vuonna 2016 kuntapaikoille siirtyneet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Aikuissosiaalityöhön palkattiin tilapäinen osa-aikainen sosiaalityöntekijä, jonka vastuulla on kuntapaikan saaneiden kotoutumissuunnitelmien laatiminen. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen laskusuuntainen. Viime vuosina on monipuolistettu ja kehitetty lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarjontaa ja mikä on vähentänyt selkeästi raskaiden ja kalliiden lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Kemijärven kaupunki velvoitettiin hallinto-oikeuden päätöksellä korvaamaan takautuvia lastensuojelun kustannuksia useammalta vuodelta toiselle kaupungille ja tämän korvauksen maksu on lisätty vuoden 2016 lastensuojelun kustannuksiin. Sosiaalihuoltolain muuttumisen myötä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja perheille on tarjottu palveluita (esimerkiksi tukiperhe ja tukihenkilö) ilman lastensuojeluasiakkuutta. Vuoden 2016 aikana on otettu käyttöön sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja palvelutarpeen arviointiprosessia kehitetään edelleen. Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty tarpeen mukaan. Lastenvalvoja hoitaa lasten huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja laatii sekä vahvistaa sopimukset. Vahvistettujen elatussopimusten määrä on laskenut, koska on pyritty tekemään aiempaa pidempiä sopimuksia. Sopimusneuvottelut lastenvalvojan luona eivät aina ole tuottaneet tulosta ja vanhempia on ohjattu käräjäoikeuden sovitteluun. Vuonna 2016 lastenvalvojan palveluihin oli tavanomaista pidemmät jonotusajat johtuen sosiaalityöntekijätilanteesta. Isyyslaki muuttui 1.1.2016 ja lain muuttumisen myötä avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden tunnustaminen on mahdollista ennen lapsen syntymää neuvolassa. Tunnustamiset toimitetaan neuvolasta lastenvalvojalle ja lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisen loppuun lapsen syntymän jälkeen. Lastenvalvoja huolehtii edelleen lapsen syntymän jälkeisistä isyyden selvittämisistä. Vuonna 2016 isyyden tunnustamisista 75 % vastaanotettiin neuvolassa ja 25 % lastenvalvojan luona. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Lastensuojeluilmoituksia 79 86 97 79 71 Lastensuojelutarpeen selvityksiä 24 12 28 17 19 Avohuollon asiakkaita 61 57 70 55 45 Kiireellisiä sijoituksia 6 4 5 3 2 Huostaanotettuja 9 11 9 8 8 Avohuollon sijoituksia 11 5 10 10 8 Jälkihuollon palveluissa 24 24 20 14 12 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Lastensuojelun hoitopäivät 2012 2013 2014 2015 2016 Perhekodit 2 681 2 559 2 569 2 458 1 942 Lastensuojelulaitokset 1 170 518 504 301 0 Sijaisperhehoito 1 464 1 126 1 141 1 095 1 249 Turvakodit 93 19 39 644 68

7 Vahvistetut sopimukset ja tehdyt selvitykset Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Elatussopimukset 100 112 92 108 84 Isyysselvitykset 26 29 23 41 21 Huolto- ja tapaamisoikeussopimukset 57 76 41 66 53 TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on edelleen vähentynyt. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 322, täydentävää toimeentulotukea saavia 71 ja ehkäisevää toimeentulotukea saavia 9. Yhteensä toimeentulotukea myönnettiin vuonna 2016 345 eri taloudelle. Toimeentulotukihakemukset on käsitelty lakisääteisessä määräajassa. Toimeentulotuessa valmistauduttiin vuoden 2016 aikana perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelan hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. YKSITYISTALOUDEN NEUVONTAPALVELUT TALOUS- JA VELKANEUVONTA Talous- ja velkaneuvontaan tuli kertomusvuonna 102 uutta asiakasta. Asiakasmäärässä on hienoista laskua edellisvuoteen. Nuorten velkaantumisessa yhtenä osatekijänä ovat edelleen aiemmin helposti saatavilla olleet pikavipit ja niiden korkeat korot. Vuonna 2013 säädetty korkokatto, joka koskee alle 2000 euron lainoja, on toisaalta vähentänyt pikalainojen tarjontaa ja velkaantumista pikalainoilla. Uutena ilmiönä ovat kuvaan kuitenkin tulleet ns. vertaislainat, joissa kuluttaja lainaa rahaa toiselle kuluttajalle ja korko elää riskin mukaan, mitä pienempi riski, sitä halvemmalla laina irtoaa. Vertaislainat ovat vakuudettomia luottoja, joten niillä on suhteellisen

8 korkeat korot. Korko voi nousta näissä vertaislainoissa huimasti yli korkokaton. Lainamäärätkin voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin ja toiminta tapahtuu kokonaan netissä. Asiakkaat ovat itsekin todenneet että lainaa saa netistä liian helposti ja sitten kun ei pystykään lainoja hoitamaan, seuraa maksuvaikeuksia ja maksuhäiriömerkintä. Tavallisimmin merkintä tulee kun velkoja hakee käräjäoikeudesta maksutuomion velkaan ja sitä peritään ulosoton kautta. Koko maassa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 373 100. Joukko on 3100 suurempi kuin vuosi sitten. Uusia maksuhäiriömerkintöjä Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi kuluttajille yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Ongelmia on erityisen paljon 25 44-vuotiailla miehillä, joista 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Keskeisimpinä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden velkaantumista aiheuttavina tekijöinä ovat edelleen työttömyys ja sairaudet. Muita velkaantumista aiheuttaneita syitä ovat peliriippuvuus, päihteiden käyttö, kulutusluotot, avioero tai konkurssi. Myös nettipelit, äkillisestä elämänmuutoksesta seurannut masennus, nuoruus ja töppäilyt tai puolison peliriippuvuus ovat voineet johtaa ylivelkaantumiseen. Nyt on alueellamme kuitenkin pientä parannusta havaittavissa työllisyystilanteessa, uusien työpaikkojen synnyssä ja sitä kautta talouksien maksukyvyn paranemisessa. Asiakkaille on suoritettu taloudellisen tilanteen peruskartoituksia ja tehty sovintoesityksiä velkojille. Asiakkaita on avustettu kirkon akordin ja sosiaalisen luoton hakemisessa sekä velkajärjestelyhakemuksien ja maksuohjelmaehdotusten laatimisessa käräjäoikeuteen ja Takuu- Säätiöön. Asiakkaita on avustettu oikaisuvaatimusten tekemisessä verottajalle, ulosoton keskeytys- ja huojennushakemusten tekemisessä sekä yritysten lopettamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaita on avustettu ja opastettu myös toimeentulotuen tai työttömyysetuuksien hakemisessa tilanteen mukaan. Lisäksi on avustettu velkajärjestelyn lisäsuorituslaskelmien tekemisessä ja lausumien sekä selvitysten antamisessa velkojille ja käräjäoikeudelle. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin vuoden 2015 alusta. Lakimuutos mahdollisti yksityisten elinkeinonharjoittajien mukaantulon yksityishenkilön velkajärjestelyn piiriin ja toinen huomattava muutos oli nk. yksinkertaistettu menettely sekä se että talous- ja velkaneuvojat laativat maksuohjelmaehdotuksia. Näin pyritään vähentämään käräjäoikeuksien työtaakkaa ja säästämään valtion kustannuksia, toisaalta talous- ja velkaneuvonnan työmäärä lisääntyy. Kertomusvuoden aikana lähetettiin Lapin käräjäoikeuteen 17 uutta velkajärjestelyhakemusta, hyväksyttiin 20, näistä osa edellisenä vuonna lähetettyjä, hylättiin 2 ja muut ovat vielä käsittelyssä. Velkajärjestelyyn hyväksymisen jälkeen asiakkaita on avustettu käymällä läpi velkajärjestelyn maksuohjelma sekä muissa ongelmatilanteissa. Takuu- Säätiöön lähetettiin kuusi hakemusta, näistä kaksi hylättiin ja loput ovat käsittelyssä. Ennaltaehkäisevää työtä ja talousneuvontaa on annettu mahdollisuuksien rajoissa aina kun tilaisuus on antanut myöten. Asiakaskontakteissa keskustellaan talouden- ja raha-asioiden hallinnasta, yleensäkin miten asiakkaan talous, tulot ja menot saataisiin vastaamaan toisiaan ja millä tavoin asiakas voisi säästää menoistaan ja miten voisi lisätä tulojaan. Asiakaskunnassa on ongelmana pitkään ollut peruspankkipalveluiden ja verkkopankkitunnuksien puuttuminen tai vaikeus niitä saada. Verkkopankkitunnukset eivät nykyisellään ole kuuluneet peruspankkipalveluun ja esimerkiksi maksuhäiriöisillä on ollut vaikeuksia saada verkkopankkitunnuksia. Kuluttaja-asiamies on pitänyt tätä keskeistä kuluttajaongelmaa esillä jo pitkään. Nykyään vahvan sähköisen tunnistautumisen palvelua voidaan pitää tietoyhteiskunnan peruspalveluna. Sähköisen tunnistusvälineen saatavuus on turvattava kaikille kuluttajille lainsäädännössä. Nyt on asiaan vihdoinkin tullut muutos, maksutilidirektiivin (2014/92/EU) tavoitteena on varmistaa maksutilien ja perusmaksupalveluiden saanti kaikille kansalaisille ja

9 direktiivi on saatettu Suomessa täytäntöön hallituksen esityksellä HE 123/2016 9.12.2016. Tietoa tästä mahdollisuudesta on pyritty jakamaan asiakastapaamisissa ja tiedottamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Eläkeliiton Kemijärven yhdistyksen kokouksessa on käyty pitämässä erilaisten taloudenhallinta- ja velkajärjestelykeinojen infotilaisuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kevät- ja syyskoulutuspäiville on osallistuttu, tutustuttu ajankohtaisiin velkajärjestelyasioihin ja tavattu muita velkaneuvojia. Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Uusia asiakkaita 66 98 97 111 102 Asiakastapaamisia 102 140 164 175 175 Kirjallista neuvontaa 0 6 25 45 65 Puhelinneuvontaa 120 90 149 224 375 Sähköpostineuvontaa 10 15 42 74 123 Kemijärven kaupunki antaa sopimuksien mukaisesti talous- ja velkaneuvontapalveluita myös Itä- Lapin kunnille, Sallaan, Savukoskelle, Posiolle ja Pelkosenniemelle. Asiakasjakauma kunnittain

10 SAIRAUKSIEN EHKÄISY JA HOITOPALVELUT Potilaiden hoitoon pääsy toteutui lain edellyttämässä ajassa. Avoterveydenhuollossa panostettiin päiväaikaiseen toimintaan. Lääkäreiden virat olivat pääsääntöisesti täytettyinä, mikä näkyi vastaanottokäyntien selvänä nousuna. Työnjakoa selkiytettiin eri ammattiryhmien välillä ja resursseja kohdennettiin optimaalisesti huomioiden ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, väestön hyvinvointi, itsehoito ja hoitojen/diagnostiikan priorisointi. Neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon tuli uusia asiakkaita maahanmuuttajista. Käyttöön otettiin osittaisesti sähköinen ajanvaraus laboratorioon, opiskelijaterveydenhuoltoon, työttömien terveystarkastuksiin ja kutsuntatarkastuksiin. Lapponian yöpäivystys kaikkina päivinä klo 21-08 siirtyi Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen. Alkuvaiheessa päivystyksessämme oli ylitöitä klo 21 jälkeen mutta tämä tasaantui vähitellen kevään aikana. Ensihoidon ja akuuttiosaston yhteistoimintaa opittiin myös vähitellen hyödyntämään siten että potilaita pystyttiin ottamaan hoitoon Lapponiaan myös yöaikana. Päivystyksen siirron takia jonkin verran on sellaisia potilaita jotka aiemmin hoidettiin Lapponiassa hoidettiin keskussairaalassa, mutta esimerkiksi yhteispäivystyksen kustannukset eivät nousseet vaan laskivat -5,9 prosenttia. Keskussairaalan hoitopäivien perusteella arviota päivystyksen siirtymisen vaikutuksista on vaikea arvioida koska potilaiden hoito on kehittynyt koko ajan avohoitopainotteisemmaksi mikä näkyy mm avohoitotoiminnan suoritteissa ja kuluissa selvänä nousuna vuosi vuodelta. Neuvotteluja ensihoidon kanssa ns. terveyskeskustyöstä ei loppuvuodesta käyty koska ensihoidolla oli hakemus poikkeusluvasta työaikamuotoon mikä tarkoitti suunnitellun terveyskeskustyön loppumista. Ensihoito sai ko. luvan ja osallistuu terveyskeskustyöhön vain pyydettäessä poikkeustilanteissa. Neuvotteluissa keskityttiin muihin asioihin. Erikoissairaanhoidon käyttö verrattuna vuoteen 2015 laski 4,5 prosenttia eli n. 1 milj. euroa. Erityisesti Lapin keskussairaalan käyttö laski, 5,6 prosenttia. Osa muutoksesta on normaalia vuosivaihtelua. Lapponiaan hankittiin eri tavoilla erikoislääkäripalveluja useilta eri erikoisaloilta. Mm. hyvässä yhteistyössä keskussairaalan sisätautiklinikan kanssa siirrettiin sydämen ultraäänitutkimuksia Lapponiassa tapahtuvaksi, myös naapurikunnista. Samoin loppuvuodesta sovittiin sydänpotilaiden tahdistinkontrolleista. Lapponia osti myös ortopedisiä päiväkirurgisia toimenpiteitä Terveystalolta, niiden osuus kirurgisista esh-menoista oli reilut 5 prosenttia. Lapponiassa tuotettuna esh-palvelut olivat edullisempia kuin keskussairaalasta ostettuina. Työterveyshuolto ulkoistettiin 1.1.2016 Suomen Terveystalolle. Ulkoistamiseen ei liittynyt erityisiä ongelmia. Edelleen työterveyshuollon lääkäripula heijastui Lapponian päivystykseen sairasvastaanoton osalta. Osasto kahden intervallihoito siirtyi suunnitellusti Tunturilaan syyskuussa. Tehostetun palveluasumisen paikkojen puute heijastui sairaalan toimintaan koko vuoden, jatkuvasti palveluasumisen palveluja odotti sairaalassa reilut 10 potilasta. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa ja riittävyydessä on ollut haasteita.

11 TOIMINTALUKUJA (OMA TOIMINTA) sisältää akuuttiosaston ja osasto 2 hoitopäivät NEUVOLA

12 Vuonna 2016 turvapaikanhakijoilla 230 käyntiä (sisältyy hoitajalla, terveydenhoitajalla ja lääkärillä käynnit) ja ulkomaalaisilla 92 käyntiä.

13

14 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Palvelukokonaisuuteen kuuluvat perhe- ja mielenterveysklinikka, asumis- ja kuntoutuspalvelut, päivätoiminta ja työllisyyden hoidon palvelut. Yhteistyössä A-killan kanssa mahdollistettiin edelleen Toimintapäivien työ- ja päivätoiminta. Hankeyhteistyötä tehtiin A-killan kanssa Toimintapäivillä, Valpas-hankkeen (Nuorten Ystävät) kanssa päihdepalveluissa sekä Luontoa Elämään hankkeen kanssa kuntoutuksen saralla. Perhe- ja mielenterveysklinikalla otettiin pilotoinnin kautta käyttöön vuonna 2016 Käynti Kerrallaan työskentely (KKT). Kaikille asiakkaille tarjottiin tehostettu ensimmäinen käynti. Asiakastapaamisilla osallistujilta pyydettiin aina asiakaspalaute. Hyvinvoinninarviointi lomake otettiin käyttöön kaikessa asiakastyössä. Kaikkeen asiakastyöhön liitettiin myös sovittu puhelinkontakti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Tavoitteena uudella toiminnalla oli, että ihmiset saisivat avun nopeasti heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Alustavasti vaikutti, että puolelle asiakkaista riitti 1-3 tapaamiskertaa ja näin enemmän tapaamisia tarvitseville liikeni myös enemmän aikaa. Päihdepalveluissa jatkettiin vuonna 2015 aloitetun korvaushoidon kehittämistä. Hoidosta vastasivat yhdessä Perhe- ja mielenterveysklinikka sekä terveyskeskus. Korvaushoidon järjestäminen perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä. Korvaushoito on opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Hoidon tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämänlaadun parantaminen. Korvaushoidon aloittaminen ja kasvu näkyi myös päihdehuollon avohoidon käyntien nousuna ja vastaavasti psykiatrian avohuollon käyntien lievänä laskuna. Syynä oli, että klinikan sairaanhoitajien työpanosta meni enemmän päihdepalvelujen korvaushoidon järjestämiseen. Asumis- ja kuntoutusyksikkö Karpalossa asiakkaiden ikääntyminen ja suurempi avun/hoidon tarve sekä asukasturvallisuuden takaaminen vaativat kahden (2) yöhoitajan palkkaamisen loppu vuodesta. Järjestelyn seurauksena lähes kaikki Karpalon asunnot olivat käytössä vuoden loppuun mennessä. Avokuntoutus koki muutoksia vuoden 2016 syksystä. Varsitiellä aloitti Valpas-hanke yhdessä kaupungin avokuntoutustyöntekijöiden kanssa sektorirajat ylittävän matalankynnyksen toiminnan. Toiminnan yhteydessä aloitettiin terveysneuvonta. Avokuntoutuksen työryhmästä toinen puoli sijoittui Pekankadulle painottuen enemmän mielenterveyskuntoutujien tukemiseen. Edellä kuvatut toimet näyttäisivät vaikuttavan psykiatrisen erikoissairaanhoidon alenevaan käyttöön; Käynti Kerrallaan-työ, avokuntoutuksen tuki koteihin sekä turvallisen asumisympäristön tarjoaminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä matalankynnyksen toiminta mielenterveysja päihdepalveluissa. Toki pienellä paikkakunnalla pienetkin vaihtelut saattavat näkyä suurina heilahteluina esim. psykiatrian sairaalahoidossa. Psykiatrian hoitopäivissä näkyy myös vankimielisairaala Niuvanniemen hoitopäivät, joihin on vaikea omilla toimilla vaikuttaa.

15

16 Työllisyyden hoito Työllisyydenhoidon palvelut sisältävät työttömien lakisääteisen terveystarkastuksen, johon kuuluvaa työ- ja toimintakykyarviota voidaan tarvittaessa täydentää työkokeilulla ja/tai eläkeselvittelyllä. sosiaalipalveluna järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa, jota ostetaan pääasiassa Saura-säätiöltä sekä tuotetaan kaupungin omana toimintana palkkatuettua työtä, koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä, ja yrityksille työllistämistukea. Palveluprosessin alussa asiakas tulee lähetteellä työttömien terveystarkastukseen, joka on lakisääteinen. Asiakkaalle laaditaan TE- toimen ja kaupungin vastuulla oleva aktivointisuunnitelma tai TYP- suunnitelma. Tarkempaa selvittelyä tai erityistä tukea tarvitseva asiakas ohjataan moniammatilliseen työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen. Kartoitukseen osallistuu asiakkaan tarpeen mukaan psykologi, yksilövalmentaja, kuntoutuslääkäri, sairaanhoitaja ja muita ammattihenkilöitä. Kartoituksen koordinoinnista vastaa työllisyydenhoidon yksikkö, ja kunkin yksittäisen asiakkaan prosessista vastuuhenkilö, jona voi toimia yksilövalmentaja. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen, kuntoutumiseen tai eläkeselvittelyihin tähtäävä jatkopolku. Vuonna 2016 työllisyysyksikköön ohjautui toista sataa uutta työtöntä asiakasta, joille tehtiin laajaalainen työttömän terveystarkastus. Palkkatukityöllistettyjä kaupungin eri osastoilla työskenteli 18 henkilöä. Palkkatukityöllistettävistä velvoitetyöllistettäviä oli 5. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli vuoden aikana 97 henkilöä. Sosiaalisin perustein työllistettyjä oli 1 henkilö. 62 koululaista työllistettiin 2 viikon mittaisiin ja 29 opiskelijaa työllistyi 4 viikon pituisiin palvelussuhteisiin kesällä 2016. Opiskelijatyöllistämistukea (600 ) vähintään kuukauden työllistämisestä myönnettiin yhdelletoista (11) yritykselle/ yhteisölle.

17 VAMMAISTEN PALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt elokuussa 2014 Kehitysvammahuollon ohjelman vuosille 2015-2020. Kemijärvellä on 114 kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaisten määrä väestöstä on 1,4%. Kehitysvammaisten määrä on 2,3-kertainen valtakunnan keskiarvoon nähden.

18

19 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT Vammaispalvelut tarjoavat vammaisille ja pitkäaikaisesti sairaille henkilöille heidän tarvitsemansa erityispalvelut silloin kun tarpeita vastaavia palveluja ei löydy kunnan peruspalveluista. Vammaispalvelujen tarkoituksena on poistaa sairauden tai vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä ja edistää vammaisen tai sairaan edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saajien määrä vaihtelee vuosittain. Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuen palvelujen tarve on kasvanut. Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Asunnon muutos- ja korjaustyöavustus 26 15 25 9 12 Henkilökohtaisen avustajan kustannukset 13 18 18 33 28 Korvaus laitteista ja apuvälineistä 5 13 14 6 8 Kuljetuspalvelu 250 143 168 112 90 Palveluasuminen 5 6 2 5 12 Muut palvelut 4 4 6 19 19

20 IKÄIHMISTENPALVELUT Ikäihmisten palvelut sisältävät kuntouttavat ja kotiin tarjottavat palvelut, palveluasumisen, laitoshoidon, omaishoidon, veteraanikuntoutuksen sekä kaikki ikäihmisten hoidonporrastuksen mukaiset palvelut. Kotihoidon tukipalveluiden piirissä oli 178 kotitaloutta. Päivätoiminnan toimintaa on jouduttu supistamaan loppukesällä 2016 asiakkaiden vähyyden vuoksi. Pienkoti Taikassa asukkaiden määrä on vuoden aikana vähentynyt merkittävästi ja asuntoja on tyhjillään. Syy asukkaiden vähyyteen johtuu lähinnä siitä, että asuntojen hakijat ovat ensisijaisesti tehostetun palveluasumisen tarpeessa ja lisäksi Pienkoti Taikassa on korkea vuokrataso. Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan RAI- toimintakykyarvioinnin avulla. Palvelutarpeen ja omaishoidon arviona käytetään edelleen RAVA arviota, jonka perusteella myös SASSI- työryhmä valitsee asukkaat paleluasumisen piiriin. Kotihoidossa on käytössä kotihoitomobiili toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla lisätään palveluiden asiakasturvallisuutta sekä tehokkuutta. Kotihoidossa on myös tarjolla fysioterapeutin palveluita; toimintakyvyn mittaukset, fyysisen kunnon ylläpito, apuväline tarpeen kartoitus ja kodin muutostyöt. Muistihoitoa on kehitetty ja aloitettu uutena toimintana keväällä 2016 muistikerho. Kaupungissa toimii kotiutustiimi, jonka tehtävänä on auttaa ja nopeuttaa kotiutumista sairaalasta. Kotiutustiimin tekee myös palvelutarpeen kartoituksia kotioloissa. Omaishoidettavien määrä on ollut kasvussa koko vuoden ajan, omaishoidettavia oli vuoden 2016 lopussa 131. Omaishoitajien jaksamisen tueksi aloitetaan terveystarkastukset ja osittaista omaishoidon tukea saavat omaishoitajat saavat nykyisen lain mukaan myös kaksi lomapäivää kuukaudessa. Veteraanikuntoutusta sai 109 veteraania, joista oli miehiä 13 ja naisia 93. Laitoskuntoutuksessa kävi 28 veteraania ja avokuntoutusta sai 56 veteraania. Kotikuntoutusta sai 25 veteraania. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä otettiin vuoden 2016 aikana käyttöön asiakkaiden RAIarviointijärjestelmä, jolla mitataan asiakkaan toimintakykyä. Lisäksi henkilöstön osaamiseen kehittämisellä on voitu tarjota asukkaille tarpeen mukaan hoitoa elämän loppuun saakka omassa hoitopaikassa. Terveyskeskuksen vuodeosastolla 31.12.2016 oli 20 potilasta pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kahdeksan potilasta odotti tehostetun palveluasumisen paikkaa. Terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan suurin muutos vuoden 2016 aikana oli jaksohoidon siirtyminen Setlementti Tunturilan ylläpitämään Luhtavillaan syyskuussa 2016. Vuodeosaston sairaansija määräksi jäi kuitenkin 30 33 vuodepaikkaa. Laitospaikkojen vähentäminen vuodeosastolta ei onnistunut vuoden 2016 aikana, koska tehostetun palveluasumisen paikkoja ei ole ollut tarpeeksi. Henkilöstön osaamista on vahvistettu mm. INNO- koulutuksen avulla. Osaavasta sitoutuneesta henkilöstöstä on jatkuva pula.

21

22 Veteraanikuntoutus Veteraanikuntoutuksessa kävi 109 henkilöä, joista miehiä oli 13 ja naisia 96. Avokuntoutuksessa oli 56 henkilöä ja laitoskuntoutuksessa 28 henkilöä. Perushoitajan ja fysioterapeutin antamaa kotikuntoutusta sai 25 veteraania. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset 2012 2013 2014 2015 2016 Vanhusten ryhmäkotipaikat 103 104 103 131 131 Vanhusten laitoshoitopaikat 10 10 10 10 12 FYSIOTERAPIA Yksilökäyntien tilastointi vuonna 2012 (vuodeosastolla yksilökäynnit tilastoitu sairaalakäynneiksi)