Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta 47 03.05.2016 67 14.06.2016 LIEKSAN KRISTILLISEN OPISTON ESITYS PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMISESTA LIEKSAAN 240/49.494/2016 SOSTERLA 47 Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry esittää Lieksan kaupungille oleskeluluvan saaneiden lasten ja nuorten perheryhmäkodin perustamista. Ajatuksena on perustaa maksimissaan 14 paikkainen 13-18 -vuotiaan nuoren asumisyksikkö, perheryhmäkoti. Kristillinen opisto on neuvotellut asiasta Ely-keskuksen kanssa ja hankkeelle on näytetty vihreää valoa. Ely-keskukset koordinoivat perheryhmäkotien toimintaa. Lieksassa asuu tällä hetkellä 28 turvapaikkapäätöstä odottavaa alaikäistä nuorta Nutukka-hankkeen tuetun asumisen yksikössä. Hanketta hallinnoi Lieksan Kristillinen opisto. Nuoret ovat Espoon ryhmäkodin kirjoilla, kunnes saavat oleskeluluvan ja kuntapaikan. Nuoren siirtyminen kuntaan on Espoon sosiaalityöntekijöiden vastuulla. Sosiaalityöntekijä tekee jokaiselle nuorelle kuntahakemuksen yhdessä nuoren ja hänen edustajansa kanssa. Espoon ryhmäkodin toivomus on, että nykyiset alaikäiset Nutukka-nuoret voisivat halutessaan jäädä Lieksaan ja jatkaa opintojaan. Migrin mukaan viime vuonna 80-90 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Heidän turvapaikkaprosessinsa kestää keskimäärin 10 kuukautta. Perheryhmäkoti Perheryhmäkodin perustaminen perustuu aina alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrään ja siitä syntyvään tarpeeseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu pitempiaikaiseen asumiseen oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille. Ilman huoltajaa olevan oleskeluluvan saaneen alaikäisen henkilön hoiva, huolenpito ja kasvatus voidaan järjestää perheryhmäkodissa, tuettuna perhesijoituksena tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi tukiasumisyksikössä. Perheryhmäkodissa lapsille ja nuorille tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo perheryhmäkoteja erityisesti
lastensuojelulain toteutumisen osalta. Kunta voi tuottaa perheryhmäkodin palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluna. (KotoL 27, 28 ) Perheryhmäkodin toimitiloista ja kasvuolosuhteista, hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa, mitä lastensuojelulain 58-60 :ssä säädetään lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä yksikön tiloista, henkilöstön määrästä ja kelpoisuudesta. Alaikäisten maahanmuuttajien perheryhmäkoti voidaan siis rinnastaa lastensuojelulaitoksen toimintaan. Lapsi tai nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen sekä lastensuojeluviranomaisen kesken. Maksettavat korvaukset Kunnalle korvataan alaikäisten sijoittamisesta kunnalle aiheutuneet kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kustannukset voivat aiheutua perheryhmäkotiin sijoittamisesta tai perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista palveluista. Kustannukset kunnille korvataan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 1386/2010 ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen 29.10.2013 mukaisesti. Jälkihuollosta säädetään lastensuojelulaissa. Kotoutumislain 27 :ssä säädetään ilman huoltajaa olevan lapsen ja nuoren jälkihuollosta. Perheryhmäkodissa asuneella alaikäisellä nuorella ei ole lastensuojelulain mukaista oikeutta jälkihuoltoon, paitsi jos hän on ollut lastensuojelulain mukaisesti huostaan otettuna tai yhtäjaksoisesti puoli vuotta avohuollon toimenpiteissä. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa ELY-keskuksille kotoutumislain mukaisen kustannusten korvaamisesta kunnille (TEM/2331/00.03.05.02./2013,4.3.) sanotaan: "Lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavia palveluja voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori muuttaa oleskeluluvan saatuaan tai täysi-ikäistyttyään ryhmä- tai perheryhmäkodista tai muussa asuinyksiköstä tukiasumisyksikköön tai muuton itsenäsiesti asumaan kotipaikkakunnalleen". Jälkihuoltoon rinnastettaviana kunnalle korvattavina palveluina mainitaan edellä mainitussa ohjeessa tukiperhe- tai tukihenkilötoiminta ja toimeentulotuki kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Lisäksi voidaan korvata muina lastensuojelun palveluihin rinnastettavien toimenpiteiden
kustannuksina esimerkiksi terveydenhuollossa, päivähoidossa, nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai nuori ei ole lastensuojelun asiakkaana, mutta olisi kansainvälisen suojelun tarpeesta johtuvien olosuhteiden vuoksi näiden palveluiden tarpeessa. Perheryhmäkodin asukkaat ovat siis kuntalaisia, joista kunta saa normaalit laskennalliset korvaukset. Jos asukas on edelleen kolmen vuoden korvausajan jälkeen alle 18-vuotias, korvataan hänen omia kulujaan alaikäisyydestään johtuen erityiskustannuksina. Tarvittaessa valtion varoista korvataan erityiskustannuksina lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavaa tukipalvelua 18-20 vuotiaiden osalta. erityiskustannusen korvaamisesta sovitaan kussakin tapauksessa henkilökohtaisella Ely-sopimuksella. Siirtyminen perheryhmäkotiin ja kuntaan Oleskeluluvan saamisen jälkeen alaikäiset turvapaikanhakijat siirtyvät yleensä perheryhmäkoteihin. Jos paikkakunnalla ei ole perheryhmäkotia, nuori voi joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Yksi vaihtoehto on myös se, että nuori siirtyy tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen. Ryhmäkodin henkilökunta ja alaikäiselle nimetty edustaja ohjaavat lapsen tai nuoren viipymättä maistraattiin kotikuntamerkinnän saamiseksi. Kuntaan osoittamisessa pyritään ottamaan huomioon lapsen ja nuoren mahdollisuudet pitää yhteyttä Suomessa oleviin omaisiin, ystäviin sekä kunnassa tarjolla olevien palveluiden saatavuus. Työ- ja elinkeinoministeriön Altti selvityksen mukaan tärkeää olisi, ettei alaikäisen turvapaikanhakijan tarvitse oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan että hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa. Alaikäisen edustajat Alaikäiselle yksin maahan muuttaneelle lapselle käräjäoikeus määrää edustajan, jonka tehtävänä on toimia lapsen asoiden hoitajana Suomessa huoltajan ollessa estyneenä. Edustajan tehtävä päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta tai lapsen huoltajan tullessa maahan. Perhetyhmäkodin tehtävänä on tehdä yhteistyötä edustajan kanssa ja ottaa huomioon edustajan toiveet lapsen asioissa. Sosiaalityön resurssit Kaupungin näkökulmasta on syytä huomioida, että kaupungin sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli toimia yhteistyössä
nuoren, hänen edustajansa ja perheryhmäkodin työntekijöiden kanssa jälkihuollon toimenpiteiden arvioinnissa ja suunnittelussa. Lieksan sosiaalityön tilanne on paineinen. Esimerkiksi tänä vuonna lastensuojeluilmoitusten määrä on nousemassa edellisvuosien tasosta. Mm. jokainen lastensuojeluun tuleva ilmoitus pitää lain mukaan selvittää lakisääteisessä määräajassa. Kaupunki hakee tällä hetkellä kahta sosiaalityöntekijää. Myös johtavan sosiaalityöntekijän virka on tulossa hakuun. Perheryhmäkodin kulut ja korvaukset kunnille Valtio korvaa perheryhmäkodin kustannukset lain 1386/2010 ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen 29.10.2013 mukaisesti. KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuneet kulut kunnan ja ELY-keskuksen laatiman sopimuksen perusteella. Kunnille maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista huolimatta siitä, ylläpitääkö ryhmäkotia kunta vai yksityinen palveluntuottaja. Laskennallinen korvaus on yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Laskennallisen korvauksen lisäksi voidaan korvata erityiskustannuskorvauksina sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi pitkäaikaisten sairauksien hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Erityiskorvauksia voidaan maksaa 10 vuoden ajan. Alaikäisten Suomeen muuttaneiden turvapaikanhakijoiden osalta myös toimeentulotuki korvataan siihen saakka, kun rinnastettavien tukitoimenpiteiden piirissä oleva nuori täyttää 21 vuotta. Ely-keskus hyväksyy ja seuraa talous- ja toimintasuunnitelman toteuttamista vuosittain. KEHA-keskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Kunta tekee selvityksen toteutuneista korvattavista kustannuksista ELY-keskukselle puolivuosittain. Myös siinä tapauksessa, jossa toimijana on yksityinen palveluntuottaja, kunta toimii korvauksen ja selvityksen
toimittajana ELY-keskukseen. Liitteet Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen välinen sopimusluonnos kustannusten korvaamisesta, liite 1. sopimusluonnos perheryhmäkodista Lieksan kaupunki / Lieksan Kristillinen opisto, liite 2. Yritysvaikutusten arviointi, liite 3. Valmistelijat: sj. Soile Syrjäläinen ja ptj. Tero Oinonen Ptj. Tero Oinonen: Ptj. Tero Oinonen: Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Lieksan kaupungin ja Lieksan Kristillisen Opiston välisen liitteen 2 mukaisen sopimuksen hyväksymistä. Uudistettu päätösesitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Hyväksyttiin yksimielisesti. SOSTERLA 67 Merkittiin, että Irma Nykänen ja Rauni Tukiainen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Liitteenä olevia sopimusluonnoksia on kaksi. Ely-keskuksen ja kaupungin välistä sopimusluonnosta on tarkennettu perheryhmäkodin kulujen ja korvausten osalta. Lieksan kaupungin ja mahdollisen palveluntuottajan väliseen sopimukseen on lisätty erillinen henkilöstön määrää ja koulutusta koskeva liite. Henkilöstön koulutus ja mitoitus on voimassa olevan säädöstön mukainen. Mahdolliseksi palveluntuottajaksi on merkitty kr. opiston organisaatiomuutoksista johtuen Lieksan kr. opiston tytäryhtiö Valpas Ratkaisut Oy. Suomen Kuntaliiton lausunnon mukaan "hankintalaki mahdollistaa suorahankinnan tekemisen hankintalain 27 ja 28 :en ohella myös kuntalain 67 :n mukaisesti. Tällöin suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajien vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoitotai asiakassuhteen turvaamiseksi. Edellä mainitun säädöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 113-114) on todettu, että suorahankinnan käyttötilanteet on tarkoitettu rajoitettavaksi erityisiin ja poikkeuksellisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen hankintoja koskeviin tilanteisiin. Suorahankinta olisi mahdollista vain yksittäistapauksissa, joten jokaisen potilaan tai asiakkaan osalta menettelyn käyttöedellytys tulisi harkita ja perustella erikseen. Siten palvelua ei kokonaisuudessaan voida ko. perusteella suorahankintana
hankkia (kts. esim. MAO: 542/11)." Kuntaliiton mukaan "palvelun hankinta ko. palveluntuottajalta edellyttäisi kilpailuttamista. Mikäli kuitenkin tämä ei kiireellisen aikataulun perusteella ole mahdollista ja palvelua on pakko järjestää, tulee kilpailutuksen valmistelu aloittaa ja rajoittaa kilpailuttamattoman sopimuksen kestoa mahdollisimman lyhyeksi sopimuksen ylittäessä hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon." Liitteet Perheryhmäkodin vaikutukset lastensuojelun toimintaan, liite 2. Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen välinen sopimus, liite 3. Lieksan kaupungin ja Valpas Ratkaisut Oy:n välinen sopimus, liite 4. Yritysvaikutusten arviointi, liite 5 Suomen Kuntaliiton lausunto, (ei ptk:n liite). Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. esittää kaupunginhallitukselle, että perheryhmäkotipalvelua hankitaan määräaikaisesti 1.7.-31.12.2016 Valpas Ratkaisut Oy:ltä liitteenä 3 olevan sopimuksen pohjalta 2. esittää kaupunginhallitukselle, että perheryhmäkotipalvelut kilpailutetaan siten, että palveluntuottaja on valittu 1.1.2017 mennessä. Päätös: Keskustelun kuluessa perussuomalaisten ryhmä teki muutosesityksen (liite 8). Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys ja ääntenlaskijoiksi pöytäkirjantarkastajat. Ne, jotka kannattavat perusturvajohtajan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat perussuomalaisten ryhmän muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Solja Törnqvist, Seija Saarelainen ja Ville Kuivalainen) ja 2 EI-ääntä (Paavo Muhonen ja Hannu Laamanen). Puheenjohtaja totesi perusturvajohtajan päätösesityksen tulleen päätökseksi. Irma Nykänen totesi olevansa esteellinen ja poistui pykälän käsittelyn ajaksi.