uni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine Korkean verenpaineen taustalla on jonkinasteinen uniapnea 30 50 %:lla potilaista. Lue lisää s. 4 5. Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja www.resmed.com
Hei Klubilaiset! Kansallista uniapneapäivää vietettiin eri puolilla Suomea maaliskuun 12. päivänä. Tämän vuoden teema Uniapnea ja sydän yhdisti useilla paikkakunnilla Hengitysliiton ja Sydänliiton väen yhteisiin tilaisuuksiin tuoden samalla tärkeän asian esille kummankin yhdistyksen jäsenille. Uni-infon tässä numerossakin sivutaan aihetta ylilääkäri Ilkka Kantolan haastattelulla kohonneen verenpaineen ja uniapnean yhteydestä. Myös meillä täällä ResMedillä on ollut aihetta juhlaan, sillä viime lokakuussa juhlistimme yrityksemme kymmenvuotista taivalta Suomessa. Paljon on tapahtunut viime vuosikymmenenä: yrityksen henkilöstömäärä on kasvanut kolmesta kahdeksaantoista, hoitolaitteet ja maskit ovat muuttuneet entistä käyttäjäystävällisemmiksi sekä mikä ilahduttaa minua eniten tietoisuus uniapneasta on kasvanut merkittävästi. Kevät on uudistumisen aikaa, ja sen kunniaksi minulla onkin ilo esitellä kaksi uutta valikoimaamme kauden aikana tulevaa tuotetta. Maskin puhdistuspyyhkeet ovat käteviä niin kotona päivittäisessä käytössä kuin matkalle mukaan otettavinakin. Vaaleanpunaiset Bella-pääremmit lanseerattiin vuosi sitten, ja nyt näistä Swift FX -yhteensopivista pääremmeistä on saatu myös harmaa versio. Uudistukset eivät tämän vuoden osalta lopu vielä tähän, mutta siitä lisää ensi numerossa. Uutuudet ja kaikki muut ResMed-tuotteet löytyvät tuttuun tapaan verkkokaupastamme www.resmedtuotteet.fi. Uudistumista tapahtuu myös uniapnean hoidossa, sillä yhä useampi kunta on siirtämässä uniapnean seurantaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Esittelemme tässä numerossa Oulun seudulla toteutetun muutoksen, jossa potilaiden seuranta on kolmen viime vuoden aikana menestyksekkäästi siirretty perusterveydenhuoltoon tai aluesairaalaan. Uni-info CPAP-klubilehti 1/2013 Julkaisija CPAP-klubi ResMed Finland Oy Hevosenkenkä 3 02600 Espoo Puh. (09) 867 6820 Faksi (09) 8676 8222 www.cpap.fi www.uniapnea.fi www.resmedtuotteet.fi Lisäksi olemme koonneet erityisesti uusille potilaille hyödyllisistä uniapneaan ja uniapneahoitoon liittyvistä termeistä sanaston, josta myös vanhat konkarit löytänevät uutta ihmeteltävää! Mukavaa kevään odotusta toivottaen Tiina Svahn Päätoimittaja Tiina Svahn, tiina.svahn@resmed.fi Sähköposti klubi@cpap.fi Taitto Libenter Oy Kansikuva Cartina Finland Oy Painopaikka Newprint Oy Painos 3 500 kpl P.S. Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja moni lukijamme laatii jo lomasuunnitelmia. Suosittelen tutustumaan Uni-infoon 1/2011, josta löydät tietoa CPAP-laitteen käytöstä niin matkalla kuin mökilläkin. Muistathan, että kaikki vanhat lehdet löytyvät klubin sivuilta osoitteesta www.cpap.fi. 2
Hoitajan neuvot Maskin puhdistus ja huolto Maski kannattaa puhdistaa päivittäin ja vaihtaa uuteen, jos se ei enää tunnu mukavalta tai hoito tehokkaalta. Jokapäiväinen käyttö näkyy erityisesti maskityynyssä ja pääremmissä, jotka kannattaa uusia niiden menettäessä tiiviytensä tai joustavuutensa. Päivittäin Pese maskin tyynyosa miedolla, hajustamattomalla saippuavedellä ja huuhtele hyvin. Katso, että maski kuivuu hyvin, älä kuitenkaan jätä sitä suoraan auringon valoon. Viikoittain Pese pääremmit miedolla saippuavedellä. Pyyhi maskin muut osat kostealla liinalla. Lisäksi Aina silloin tällöin maskin osat tulisi irrottaa valmistajan ohjeiden mukaisesti ja pestä erikseen. Jos hoitolaitteessa on Maskin sopivuus -toiminto, kannattaa istuvuus tarkistaa ajoittain sen avulla. Lisätietoja löydät Uni-infosta 2/2012. Tiesithän? Maskiin on mahdollista saada varaosia, kuten uusi maskityyny tai pääremmit. Kysy lisää hoitavasta yksiköstäsi tai vieraile ResMedin verkkokaupassa: www.resmedtuotteet.fi Muista... Kasvojen ja hiusten puhtaus vaikuttaa maskin ja pääremmin kuntoon ja käyttöikään. Uutuus! Verkkokaupasta on toukokuusta 2013 alkaen saatavana käteviä maskinpuhdistuspyyhkeitä. 3
Asiantuntijana ylilääkäri Ilkka Kantola Korkea verenpaine uniap Olemme aiemmin Uni-infossa tarkastelleet uniapnean yhteyttä tyypin kaksi diabetekseen sekä sydämen vajaatoimintaan. Nyt syvennymme uniapnean liitännäissairauksista ehkä yleisimpään korkeaan verenpaineeseen. Aihetta meille valaisi alan todellinen asiantuntija, sisätautien erikoislääkäri, dosentti Ilkka Kantola Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Yhteys vahvinta A-luokkaa Uniapnea on usein riskitekijä muiden sairauksien syntymiselle tai niiden pahenemiselle. Tämä on erityisen totta verenpainetaudin kohdalla. Hoitamattoman uniapnean ja kohonneen verenpaineen yhteys on todistettu niin kiistattomasti, ettei asiasta ole epäselvyyttä, toteaa ylilääkäri Ilkka Kantola. Kyseessä onkin ns. A-luokan näytönaste, mikä merkitsee useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden kaikki tulokset ovat samansuuntaisia. Korkean verenpaineen taustalla on jonkinasteinen uniapnea 30 50 %:lla potilaista, alleviivaa Ilkka Kantola sairauksien voimakasta liitännäisyyttä. On hyvin tyypillistä, että uniapnea diagnosoidaan etsittäessä syitä potilaan toimimattomalle verenpainehoidolle. Hengitys vaikuttaa verenpaineeseen Normaali hengitys ja sen vaihtelut vaikuttavat koko ajan verenpaineeseemme. Kysymys on ns. hengitysvasteesta, jonka voimakkuus korreloi verenpaineen kanssa. Pelkästään puhumisen voidaan todeta nostavan verenpainetta, kertoo Kantola. Obstruktiivisen uniapnean verenpainetta nostava vaikutus perustuukin paitsi hengityskatkosten aktivoimiin hormonaalisiin mekanismeihin, ennen kaikkea niiden kasvattamaan hengitysvasteeseen. Sentraalisella uniapnealla ei tästä syystä olekaan juuri merkitystä verenpaineeseen, sillä siinä hengityskatkoksien luonne on toisenlainen. Jos hengittämättömyyden aikana ei edes yritetä hengittää, hengitysvastetta ei synny eikä verenpaine nouse. Veren happipitoisuus toki laskee silloinkin, Kantola muistuttaa. Paine paksuunnuttaa suonia Obstruktiivisen uniapnean aiheuttamat toistuvat hengityskatkokset saavat aikaan verenpaineen heilurimaista nousua ja laskua, mikä ei ole hyväksi verisuonille. Suonen seinämät yrittävät sopeutua jatkuviin paineenvaihteluihin paksuuntumalla, jolloin suonet ahtautuvat ja jäykistyvät, Kantola toteaa. Kehityksen seurauksena potilaan verenpaine nousee pysyvästi korkeammalle tasolle, ellei tilanteeseen ymmärretä puuttua riittävän nopeasti. Onnistunut ylipainehoito lopettaa verenpaineen yölliset heilahtelut ja laskee verenpainetta jo lyhyessä ajassa sekä vielä merkittävämmin muutaman viikon kuluessa. Jos hoito on ehditty aloittaa ajoissa, palautuvat myös verisuonien seinämät parhaassa tapauksessa ennalleen. Ylipaine- ja lääkehoito Verenpaineen lääkehoidot pyrkivät pääasiassa eri tavoin laajentamaan verisuonia. Niillä voi kuitenkin olla sivuvaikutuksia eivätkä ne pureudu taudin alkuperäisiin syihin. Ylipainehoito on aina lääkehoitoa parempi hoitomuoto, jos uniapnea osoittautuu kohonneen verenpaineen ainoaksi tai merkittävimmäksi syyksi, Ilkka Kantola korostaa. Jos ylipainehoito ei kuitenkaan yksin riitä, voidaan sen rinnalla käyttää lääkehoitoa aivan normaalisti. Tärkeintä on saada potilaan verenpaine riittävän alhaiseksi, mikä käytännössä tarkoittaa tavoitearvoa 140/85 mmhg tai diabetesta sairastavien potilaiden kohdalla lukemaa 130/80. Tavoitteena terveet elintavat Uniapneaa alettiin tutkia ja diagnosoida jo 1970-luvulla ja hoitaakin seuraavalla vuosikymmenellä. Silti yhteys kohonneeseen verenpaineeseen on valjennut paljon myöhemmin. Uniapnean liitännäisvaikutusten tutkimus pääsi vauhtiin oikeastaan vasta 2000-luvulla, kertoo Ilkka Kantola. Samalla on entistä paremmin ymmärretty hoitojen positiivinen yhteys: uniapnean hoito edesauttaa myös siihen kytkeytyvien sairauksien hoitoa. Jokaisen verenpainepotilaan kohdalla tulisi ottaa huomioon mahdollisuus taustalla olevaan uniapneaan, Kantola painottaa. Eikä hoidossa voi kyllin korostaa terveiden elintapojen merkitystä: Painonhallinnalla on keskeinen merkitys sekä uniapnean että verenpainetaudin hoidossa, Ilkka Kantola päättää. Niin potilastyössä kuin opettaja-, tutkija- ja hallintolääkärinäkin ansioitunut Ilkka Kantola toimii TYKS:n Medisiinisen toimialueen toimialuejohtajana sekä sisätautiopin dosenttina Turun yliopistossa. Kantolan erityisosaamista on verenpainetauti, jonka hoitoon European Society of Hypertension on myöntänyt hänelle erityispätevyyden. 4
nean liitännäissairautena Hoitamaton uniapnea kohottaa verenpainetta Lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla on 2 3-kertainen riski verenpaineen nousuun ei-uniapneaa sairastavaan verrattuna. (Peppard ym. N Engl J Med 2000) Uniapnea lisää kohonneen verenpaineen riskiä suorassa suhteessa. (Nieto ym. JAMA 2000) Poikkeava päiväväsymys + kuorsaus -potilailla on 1,8-kertainen riski kohonneeseen verenpaineeseen. (Lindberg ym. Respir Med 2007) Huonosti hoitoon reagoivista verenpainepotilaista 83 %:lla on uniapnea. (AHA Circulation 2008) Ylipainehoito laskee verenpainetta jo lyhyessä ajassa sekä vielä merkittävämmin muutaman viikon kuluessa. 5
Esimerkkinä Oulu CPAP-hoidon seuranta siirtym Obstruktiivinen uniapnea on ainoa kansantauti, jonka seuranta on pääasiassa ollut erikoissairaanhoidon vastuulla. Potilasmäärien kasvaessa ja laitetekniikan kehittyessä yhä useampi sairaanhoitopiiri suunnittelee uniapneapotilaiden vuosikontrollien seurantavastuun siirtämistä perusterveydenhuollolle. Ratkaisulla on mm. uniapnean liitännäissairauksien hoitoon liittyviä etuja, joista ensimmäisten joukossa pääsi hyötymään Oulu. Tietoisuus ja potilasmäärät kasvussa Valitettavan moni sairastaa uniapneaa tietämättään. Tietoisuus oireyhtymästä on kuitenkin voimakkaassa kasvussa, minkä ansiosta yhä useampi potilas ymmärtää hakeutua hoitoon kuultuaan sairaudesta ja sen oireista esimerkiksi tuttaviltaan tai medioista. Myös terveydenhoitohenkilökunta on entistä valveutuneempaa ja osaa kohonneen verenpaineen tai muun liitännäissairauden tutkimisen yhteydessä epäillä taustalla vaikuttavaa uniapneaa. Ylipainehoidossa olevien uniapneapotilaiden määrä Suomessa on 2000-luvulla yli viisinkertaistunut. Silti edelleen vain 10 15 % kaikista uniapneaa sairastavista saa tällä hetkellä vaivaansa hoitoa. Potilaiden määrä tulee siis jatkossakin kasvamaan voimakkaasti. Oulu tekee siirron Potilasmäärän kasvu havaittiin myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jonka tehtävänä on tarjota alueen asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja. Lähetteiden määrän voimakkaaseen kasvuun havahduttiin meillä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kertoo kuntoutusohjaaja, sairaanhoitaja Anne Korva. Hoidon aloitusten lisääntyessä alkoi vuosikontrollipotilaiden seurannan siirto Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden piiriin tuntua järkevältä ratkaisulta. OYS ja Oulun kaupunki aloittivat yhteistyössä tilanteen kartoituksen, joka johti sairaanhoitopiirin sisäisen suunnittelutyön kautta lopulta siirron operatiiviseen toteutukseen. Ensimmäiset Oulun kaupungin alueen seurantapotilaat ohjattiin uuden järjestelyn piiriin vuoden 2010 alussa. Siitä lähtien uusia uniapean hoidon aloituksia on tehty erikoissairaanhoidossa vuosittain 135 140 potilaalle, joista noin 110:n CPAP-hoito jatkuu, kertoo OYS:n sisä- ja keuhkotautien poliklinikalla työskentelevä Anne Korva. Tällä hetkellä hoitolaitteita on lainassa Oulun alueella yhteensä 1180. Onnistuneella siirrolla useita kriteerejä Siirron taustalla on useita yhtä tärkeitä osa-alueita. Yksi tärkeimmistä siirron mahdollistaneista tekijöistä on eri tahojen välinen yhteistyö sekä tieto ja sen kulku. On tärkeää varmistaa, että tarkat hoito- ja potilaskohtaiset tiedot siirtyvät seurantavastuun mukana. Samoin kannattaa panostaa kunnolla koulutukseen, esimerkiksi tehokasta pienryhmämenetelmää hyödyntäen, sairaanhoitaja Anne Korva korostaa. Myös CPAP-laitteet ovat vuosien saatossa kehittyneet paljon. Aikoinaan ne olivat suuria ja kovaäänisiä eikä kaikissa ollut edes käyttötuntimittaria. Uudet laitteet parantavat käyttömukavuutta ja hoitoon sopeutumista sekä helpottavat myös hoitohenkilökunnan arkea. 6
Haastateltavina sairaanhoitaja Anne Korva ja palveluesimies Helena Ruokamo ässä perusterveydenhuoltoon Seurantavastuu velvoittaa Uuden tekniikan etuja kiittelee myös seurantavastuun vastaanottajapuoli. Nykyaikaiset laitteet mahdollistavat sen, että meille ohjatut potilaat ovat lähes omatoimisia hoidon suhteen. He saavat hyvän hyödyn ongelmattomasta ylipainehoidosta, kertoo Oulun kaupungin avoterveydenhuollon palveluesimies Helena Ruokamo. Kuitenkin uniapnean hoitolaitteet ja maskit ovat lääkinnällisiä laitteita, muistuttaa Ruokamo säädöksestä, joka velvoittaa terveydenhuoltoa huolehtimaan paitsi lääkinnällisten apuvälineiden luovutuksesta ja käytön opetuksesta, myös niiden huollosta ja hoidon seurannasta. Siksi kutsumme asiakkaamme kerran vuodessa seurantakäynnille, jolla koulutettu hoitohenkilökunta varmistaa hoidon toimivuuden haastattelemalla potilasta sekä tarkistamalla laitteiden toiminnan ja kunnon. Jos potilas niin haluaa, hänet voidaan ohjata lisäksi oman terveyskeskuksensa lääkärille, mutta siihen on harvoin tarvetta. Pelkillä seurantakäynneillä tulee Oulun ja uusien kuntaliitosten alueen kaikkiaan runsaasta tuhannesta uniapneapotilaasta toimeen noin puolet. Perusterveysosaaminen tukee hoitoa Palveluesimies Helena Ruokamo näkee Oulun kaupungin palvelujen vahvan kokemuksen, kattavan ammattitaidon sekä monipuoliset palvelut merkittävänä etuna uniapnean seurantahoidossa. Uniapnean hoidossa laitehoito on vain osa kokonaisuutta. Seurantakäynnillä otamme potilaan kanssa aina puheeksi terveet elintavat, joiden edistämiseen kaupungilla on mahtavat mahdollisuudet liikunta- ja kuntoutuspalveluineen. Myös sairaanhoitaja Anne Korva korostaa uniapnean liitännäissairauksien hoidon tärkeyttä ja perusterveydenhuollon vahvuuksia niiden hoitamisessa. Kun potilaan uniapneahoito alkaa tehota, kasvaa kiinnostus hoitaa myös uniapneaan kytkeytyviä vaivoja sekä parantaa elämänlaatua yleisesti. Tähän perusterveydenhoidon puolella on paljon osaamista sekä valmiita, esimerkiksi diabeteksen ja ylipainon hoidossa testattuja menetelmiä. Siirto yleensä ongelmaton Keuhkosairauksien ylilääkäreille viime vuonna tehdyssä kyselyssä ilmeni, että 40 % vastanneiden yksiköistä oli siirtänyt uniapneapotilaiden seurannan soveltuvin osin perusterveydenhuoltoon tai aluesairaaloihin. Erityisiä hankaluuksia ei yleensä kyselyn mukaan ollut ilmennyt, eikä niitä ole koettu Oulussakaan. Siirto sujui ilman suurempia ongelmia, kiteyttää Anne Korva onnistuneen prosessin. Hoidon seurannan keskittäminen tuo kustannussäästöjä kuntainliiton sisällä ja parantaa samalla aidosti terveyspalvelun laatua. Palveluesimies Helena Ruokamo pitääkin siirtoa hyvänä esimerkkinä palveluiden kehittämisestä asiakaslähtöisellä tavalla. Perusterveydenhuollon laaja-alaisuudesta on suoraa hyötyä uniapneapotilaille, joilla usein on myös muita sairauksia. Ei siis ihme, että potilaat ovat ottaneet uuden järjestelyn vastaan pääsääntöisesti hyvin. Täysin ilman kritiikkiä ei siirrosta kuitenkaan ole selvitty. Seurantakäynnistä peritään poliklinikkamaksu, mistä luonnollisestikaan kaikki eivät pidä, vaikka korvaus hyvin kohtuullinen onkin, mainitsee Ruokamo. Artikkelin lähteenä on haastattelujen lisäksi käytetty Suomen Lääkärilehden numerossa 42/2012 julkaistua katsausta uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seurannan siirrosta perusterveydenhuoltoon. 7
Uniapnean tutkimus ja Suomi on ollut mukana jo hyvin varhaisessa vaiheessa niin uniapnean tutkimuksessa kuin diagnostisten laitteiden kehitystyössäkin. Alussa oli unipatja Turussa 70-luvun lopulla insinööri ja lääkäri tekivät aivosähkökäyrätutkimusta, jossa patjan alle vahingossa jäänyt johto mittasi häiriösignaaleja. Häiriöt osoittautuivat sydämen sykkeeksi. Havainto innosti jatkotutkimuksiin, jotka lopulta johtivat unipatjaksi nimettyyn suomalaiseen keksintöön. Petauspatjan alle asetettava unipatja rekisteröi hengitysliikkeet potilaan nukkuessa. Patjan kanssa lähdettiin 80-luvulla Ruotsiin ja Ranskaan, jossa keksintöä verrattiin silloisiin perinteisiin unitutkimuslaitteisiin ja laajaan tutkimusaineistoon. Useiden tutkimusten ja julkaisujen jälkeen patjaa alettiin valmistaa ja siitä tuli yleinen unitutkimusväline niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Unipatjan ansiosta maamme on edelleen merkittävä maa unitutkimuksessa ja suomalaiset tutkijat hyvin arvostettuja kansainvälisesti. Unipatja mahdollisti suomalaisille kansantaudin helpon diagnosoinnin ja hoidon. Digitaalisuus toi uudet laitteet Unipatjan syrjäyttivät 90-luvulla uudet digitaaliset laitteet, jotka mahdollistivat tutkimuksen myös kotioloissa. Islantilaisten Embla-unitutkimuslaitteiden kehittämisessä myös suomalaiset unitutkijat ovat olleet vahvasti mukana. ResMed on maahantuonut ja jälleenmyynyt Emblan tuotteita vuodesta 2004 asti. Nox Medicalin kanssa vuonna 2012 solmitun yhteistyösopimuksen myötä valikoimaan saatiin myös Nox-tuotteet. Nox-T3 Embla S4000 8
diagnostiset laitteet Unitutkimuksen kaksi lajityyppiä Uniapnea todetaan unitutkimuksessa, jossa iholle ja vartalolle kiinnitetyt anturit rekisteröivät elintoimintoja unen aikana. Tutkimus tehdään potilaan kotona tai sairaalassa. Embletta PDS Suppea unitutkimus (Embletta, Nox-T3, ApneaLink Plus) Suppea unitutkimus voidaan tehdä joko sairaalassa tai kotona. Kotona tehtävän tutkimuksen etuna on tuttu ja tavanomainen nukkumistilanne. Sitä varten potilas noutaa sairaalasta kotirekisteröintilaitteen, jonka käytössä häntä opastetaan. Suppean unitutkimuksen tuottama tieto mm. hengityskatkosten määrästä ja kestosta sekä elimistön happipitoisuudesta riittää useimpien potilaiden kohdalla hoidon tarpeen ja laadun määrittelemiseen. Laaja unitutkimus (Embla) Laaja unitutkimus tehdään yleensä aina sairaalassa ja siinä tarkkaillaan mm. aivosähkökäyrää, silmien liikkeitä, purentalihasten supistelua, sydänkäyrää, hengitystaajuutta ja -voimaa, hengitysteiden ilmavirtausta, veren happipitoisuutta, kehon asentoa sekä raajojen liikkeitä. Kaikkia tietoja tarvitaan harvoin, joten lääkäri valitsee tarvittavat mittaukset potilaskohtaisesti ennen unitutkimusta. Kuvassa Nox-T3-laitteella käynnissä oleva tutkimus on kaikkien unitutkimusten tapaan potilaalle hyvin vaivaton. 9
Uniapneasanastoa AHI = Apnea hypopnea Indeksi = Apnea- ja hypopneajaksojen määrä tuntia kohden AI = Apnea indeksi = Apneajaksojen määrä tuntia kohden Apnea = Unen aikainen vähintään kymmenen sekunnin mittainen hengityskatkos ASV = Adaptiivinen Servoventilaatiohoito. Sekamuotoisen ja sentraalisen uniapnean hoitoon APAP = Auto-CPAP = Automatic Positive Airways Pressure = Automaattinen positiivinen hengityspaine; itsesäätyvä CPAP Berlin Questionnaire = Kyselylomake obstruktiivisen uniapnean seulontaan Bilevel = Kaksoispaineventilaatiohoito; painetukea antava laite itsenäisesti hengittäville potilaille BMI = Body Mass Index = Painoindeksi = Laskukaava paino / (pituus metreinä x pituus metreinä) Bruksismi = Hampaiden narskuttelu tai tarpeeton yhteenpureminen CAI = Sentraalisen apnean indeksi = Sentraalisten apneoiden määrä tuntia kohden CPAP = Continuous Positive Airway Pressure = Jatkuva positiivinen hengityspaine Cheyne-Stokes = Sentraalisen häiriön aiheuttama jaksottainen hengitys, hoidetaan ASV-laitteella Desaturaatio = Veren happipitoisuuden lasku EEG = Aivosähkökäyrä EKG = Sydänsähkökäyrä EMG = Lihassähkökäyrä EPR = Uloshengitysvaiheen paineen alennus -toiminto (vain ResMedin laitteissa) ESS = Epworth Sleepiness Scale = Uneliaisuutta mittaava testi HI = Hypopnea-indeksi = Hypopneoiden esiintyvyys/ h Hypopnea= Ilmavirtauksen väheneminen vähintään 30 % lähtötasosta ja vähintään 10 sekunnin ajan Hypoventilaatio = Hengitysvirtauksen väheneminen, riittämätön hengitys, hoidetaan VPAP-laitteella Obstruktiivinen apnea = Hengityskatkos, jossa ilmavirtausta ei todeta hengitysyrityksistä huolimatta ODI = Happikyllästeisyyden laskuindeksi (tunnissa) OHS = Obesity Hypoventilation Syndrome = Vaikea lihavuus ja keuhkoalveolien hypoventilaatio PG = Polygrafia = Suppea unitutkimus PSG = Polysomnografia = Laaja unitutkimus PLM = Periodic Limb Movements = Jaksottaiset raajaliikkeet Sekamuotoinen uniapnea = Obstruktiivisen ja sentraalisen apnean yhdistelmä Sentraalinen apnea = Hengityskatkos, jossa ei ole hengitysyrityksiä, hoidetaan ASV-laitteella VPAP = Variable Positive Airway Pressure = Vaihteleva positiivinen ilmatiepaine Swift FX Bella -pääremmit nyt myös harmaana! Erityisesti pitkähiuksisille, herkkäihoisille ja/tai lisämukavuutta arvostaville kehitetyt Swift FX Bella -pääremmit ovat nyt saatavana myös harmaana. Remmien pieni koko luo vapaudentunnetta ja valinnaiset pehmusteet hellivät poskia. Joustava materiaali muotoutuu kasvojen muotoihin ja liikkeisiin. Bella-pääremmiä voidaan käyttää Swift FX ja Swift FX For Her -maskien kanssa. 10 Lisätiedot: www.resmed.fi Saatavana: www.resmedtuotteet.fi
CPAP-klubin kevään ja syksyn 2013 tarjoustuotteet! Konvertteri S9-hoitolaitteen 12 tai 24 V akkuvirtakäyttöön. Tasaa akusta tulevaa jännitettä, kytketään hoitolaitteen tasavirtaliitäntään. S9-konvertteri Koodilla S9K13 52,70 (Norm. 62 ) S9 AutoSet Koodilla S9A13 527,- (Norm. 620 ) Korkealuokkainen APAP-laite, jossa S9-sarjan perusominaisuudet yhdistyvät kehittyneisiin AutoSet Advantage -toimintoihin. FX-maskit Koodilla FXKEVÄT13-15% (Sarjan kaikki mallit) Myös -mallit Sarjaan kuuluvat Swift FX -sierainmaski, Mirage FX -nenämaski ja Quattro FX -kokokasvomaski. www.resmedtuotteet.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2013 asti vain verkkokaupastamme tilattaessa eivätkä sisällä mahdollisia toimituskuluja. 11
Maailman johtava uniapnea- ja www.resmed.com hengityslaitevalmistaja www.resmed.com