Emolehmätuotantomuodot

Samankaltaiset tiedostot
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Limousin. Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Angus. Esityksen kulku Angus rotupäivä Kuopio Maiju Pesonen

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Elinvoimaiset pihvivasikat kylmissä tuotanto-olosuhteissa

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa Maiju Pesonen

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! , Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

17/02/14. Tuotanto täysille - emolehmätilat. Työvälineitä onnistumiseen. Otsikon alla:

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Minustako emolehmätuottaja

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot

Liharotutuonnit Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki Maiju Pesonen

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

KS-Tuontisonnit Faban kumppani

Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski Maiju Pesonen

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa Maiju Pesonen

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Eläinten hyvinvointikorvaus

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Roduista ja rotujen eroista

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä Hämeenlinna Maiju Pesonen

VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN

Emolehmätilan tuotannon tulokset ja tuotannon kehittäminen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

MaitoManagement 2020

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

LIMOUSIN ROTUISEN UUDISTUSHIEHON VALINTAPROSESSIN KEHITTÄMINEN

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

MaitoManagement Risteytysopas

Tero Isotalo. Jalostuseläinten kasvatusmahdollisuuksien selvittäminen Isotalon emolehmätilalla

UUDISTUNUT JOHN DEERE 6030-SARJA

Lihakarjan rakennearvostelu

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty ) Sisältö

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

Emolehmätuotannon parhaat käytännöt Laidunkauden ratkaisuja. Minustako emotuottaja Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Liharotuisten eläinten valintaa. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba

Emolehmätilojen eläinaines

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Lihanautojen kasvatusvaihtoehdot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Transkriptio:

Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista tekijöistä Eläinvalinnoista Yhteenveto 1

Tavanomainen tuotanto Eläimet tavanomaisia, pellot luomussa Luonnonmukainen tuotanto Yhdistelmätuotanto Loppukasvatus samalla tilalla Variaatiot Vain osa eläimistä kasvatetaan, osa myydään Erikoistuminen Jalostuseläimet Uudistushiehot toisille Liharotuloppukasvatus Pihvivasikantuotanto Vasikat myydään vieroituksen jälkeen loppukasvatustilalle Emolehmän valinta luomuuntapahtuu hyvin samoin periaattein kuin yleensäkin emolehmätuotantoon. Jos koko tuotanto on luomussaemojen tulee pystyä syömään paljon karkearehua, säilyttämään kuntoluokkansa sekä tuottamaan hyvin kasvanut vasikka vuosittain. 2

Emolehmätuottajana -olet ennen kaikkea nurmenviljelijä! Nurmi on (tai pitäisi olla) naudan edullisin rehu Tavoitteena pitkäikäinen, tuottava nurmi Emojen ruokinta on karkearehuruokintaa Arvioi kokonaissato ja sadonlaatu = rehuanalyysi Emolehmätilalla karkearehuomavaraisuus on kaiken AO! Seuraatko vuosittaista rehumenekkiä? Lasketko emokohtaisen vuosittaisen karkearehun kulutuksen (sisäruokintakausi ja laidunkausi)? Punnitaanko emot? Yhdistelmätuotanto Emolehmätilalla kasvatetaan kaikki syntyvät vasikat itse Vaatii paljon hyvätuottoista rehuntuotantoalaa ja erinomaista nurmiosaamista Rehut emoille Rehut loppukasvatettaville Laidun pinta-alasta hyötyä Ruokintaryhmiä on paljon Mahdollisuus erikoistumiseen Teuraskasvatus = kaikki teuraiksi Voidaan keskittyä hyviin teurasominaisuuksia Uudistushiehot omasta karjasta Emo-ominaisuuksia (maidontuotantotaso, vasikan hoito) sukulinjat/siitossonnivalinnat Uudistushiehot ostetaan valmiina pakettina Perinteisin tuotantomuoto Haastavin tuotantomuoto 3

Pihvivasikantuotanto Emolehmätila erikoistuu tuottamaan hyväkasvuisia pihvivasikoita Vasikat myydään vieroituksen jälkeenkeskimäärin 6 kuukauden iässä Tilalla voidaan pitää samalla peltopinta-alalla enemmän emoja kuin yhdistelmätuotannossa Rehuntuotannossa keskitytään emojen rehuihin Vaatii hyvää nurmiosaamista Suuri laidun pinta-ala on merkittävä etu (myös vähätuottoiset laidunalueet yms.) Tilalla ei pääsääntöisesti kasvateta teuraita Tilan eläinvalinnoissa voidaan keskittyä emojen osalta hyviin emoominaisuuksiin ja siitossonnin osalta erinomaisiin teurasominaisuuksiin Uudistushiehot hiehot omasta karjasta Emo-ominaisuuksia (maidontuotantotaso, vasikan hoito) sukulinjat/siitossonnivalinnat Uudistushiehot ostetaan Emolehmätuotantomuodoista helpoin hallittava Jalostuseläimet Jalostajalla on puhdasrotuiset, kantakirjakelpoiset emolehmätja samaa rotua edustavat kantakirjasiitossonni Mukana emolehmätarkkailussa: Punnitukset: syntymäpaino, 200 päivän paino, 365 päivän paino Rakennearvostelu Karjan jatkuva kehittäminen Intohimo, kiinnostus ja näkemys jalostukseen = rodun kehittämiseen Mahdollisimman toimivan, tuottavan ja kestävän eläimen tavoittelu Naseva, ns. vapaaehtoiset terveysseurantaohjelmat, hyvät valmiudet eläinten käsittelyyn Alkionsiirto ja keinosiemennys kuuluvat jalostajan työvälinepakkiin Suomessa hyvin pienet rotupopulaatiot Uusia sukulinjoja tarvitaan säännöllisin väliajoin Haaste on luomu ja jalostus Tiukka karsinta! Tuote on kantakirjattu jalostuseläin Jälkeläisten tietojen täsmällinen saanti merkitsee ainakin osittaista yhdistelmätuotantoa 4

Limousin Lihaksikkuus, kasvukyky, suhteellisen suuri aikuiskoko Charolais Vaikutus emoon: Sukukypsyysikä saavutetaan hieman myöhemmin, maidontuotanto alhaisempi, ylläpitoenergian tarve voi olla suurempi, pintarasvakudoksen muodostuminen vähäisempää, vaikutus kuntoluokkaan hitaampaa, ohuempi nahka Vaikutus emoon: Suhteellisen aikainen sukukypsyys, energiantarve suuri Angus Simmental Punainen Angus Painotus yhdistelmäominaisuuksiin, maidontuotanto, elinikäistuotos, kasvukyky, suhteellisen suuri aikuiskoko Hereford Laidunnus, olosuhdekestävyys, emoominaisuudet, pienempi aikuiskoko, kasvukyky vasta toisessa aallossa Vaikutus emoon: Aikainen sukukypsyys, kohtuullinen maidontuotanto, vaatimattomampi, korkea syöntikyky, kuntoluokan säilyttäminen, hyvillä rehuilla pinta-rasvan muodostus voi olla runsasta Emojen maidontuotantomäärän huippu saavutetaan noin 10 vk poikimisesta Rotujen maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee Emolehmien maidontuotantomäärää harvoin tiedetään Dillon 2010 5

Emon elopaino on yhteydessä rehun menekkiin Rehun kuiva-aine, kg ka 6000 5634 5008 5000 4382 4000 3756 3130 3000 1404 1638 1872 2106 2000 1170 1000 0 500 600 700 800 900 Emon elopaino, kg 700 kg vs. 900 kg Ero 1252 kg ka 2981 kg 4 paalia/vuosi Kuiva-aine 0,42 Paalin paino 750 kg sisäruokintakausi 275 päivää laidunkausi 90 päivää Elopaino, kg 500 600 700 800 900 Sisäruokintakausi, kg ka/pv 11 13 15 18 20 Laidunkausi, kg ka/pv 13 16 18 21 23 Sisäruokintakausi = korjatun karkearehun tarve vuosikierrossa Ylläpitorehu 155 päivää Tiineyden viimeinen kuukausi 30 päivää Maidontuotanto 90 päivää Laidunkausi = emoille ei anneta lisäkarkearehua 90 päivää Laidunpinta-alan / emovasikkapari tulisi olla aina yli 0,2 ha Käytännössä usein tarvitaan koko laidunkaudelle yli 0,8 ha/emovasikkapari Tuotantopotentiaali määrittää sen, mille laitumelle ja minkälaiselle ruokinnalle eläin kannattaa sijoittaa 6

Emolehmien ruokinnan suunnittelun tavoitteet Energiantarve ja syöntikyky tasapainossa Kuntoluokka tasainen Hedelmällisyys korkea Tuotos= vasikka vs. ravinnehävikkien suuruus Risteytysemontuotanto 1 Uudistushiehoja myyntiin Tuottava tuotantokarjan emolehmä on kahden rodun risteytys Sama siitossonni harvoin periyttää erinomaisia teurasominaisuuksia ja emoominaisuuksia Eri jalostuslinja Eri rodut Suunnitelmallinen tuotanto! Risteytyssuunnitelma! Halutut ominaisuudet säilyvät tasaisina Asiakaskunta? Tarkasti valitut yhteistyökumppanit Keskusteluyhteys siihen minkälaisia ominaisuuksia halutaan ja mitä kehitetään Kannattavuus? 7

Risteytysemontuotanto 2 Erikoistuneella tilalla tulee olla: Puhdasrotuiset emot = emorotua (ab, hf, si) Valmius keinosiemennykseen ja sukupuolilajitellun siemenen käyttöön Käytetään x-siementä tuottamaan risteytysemoja Käytetään y-siementä joko puhdasrotuisia sonneja tai risteytyssonneja pääterodulla Haasteeksi voi muodostua jalostuksellisesti hyvälaatuisen siemenen saatavuus Puhdasrotuinen siitossonni emorotua (ei samaa kuin emot) Jos tilalla erittäin hyvä tiinehtymis% siemennyksestä voidaan käyttää pääterodun sonnia, jolloin kaikki jälkeläiset loppukasvatukseen = korkeampi hinta Siitossonni on ns. siemennystuloksen paikkosonni Tuote on risteytysemo (myydään vieroitettuna vasikkana tai hiehona) Risteytys = korkeampi elinvoima, hedelmällisyys ja kestävyys kuin puhdasrotuisella Karsinta myyntiin tulee olla tiukkaa Sonnivasikat ja karsitut loppukasvatukseen Suunnitelmallinen risteytys Kahden emorodun emot (abxhftai abxsitai hfxsi) ja pääterodun sonni (ba, li, ch) Kolmen rodun emot ja pääterodun sonni Heteroosi = risteytysvaikutus vaikuttaa emojen hedelmällisyyteen ja kestävyysominaisuuksiin positiivisesti Jälkeläiseen saadaan pääterodun kasvu-ja teurasominaisuuksia Suunnitelmalla pidetään emojen ominaisuudet tasaisena = koko, emo-ominaisuudet, maidontuotanto, rotutyypin sopivuus tilalle 8

Risteytyksen hyväksikäyttö Risteytys on vain niin hyvä kuin siihen käytetty puhdasrotuinen Risteytyksiin on käytettävä mahdollisimman hyviä eläimiä Risteytys voi nostaa syntymäpainoa 2,5-5 % Oikeat eläinvalinnat ennaltaehkäisevät poikimavaikeuksia Kahden rodunristeytys voi nostaa vieroituspainoa noin 5-15 % Emo- ja pääterodun risteytys korkeampi tulos Kolmen rodunristeytys voi nostaa vieroituspainoa noin 15-20 % Emorotu x emorotu x pääterotu Liharotuisten teuraiden loppukasvatus Suurin osa teuraista 3 rodun risteytyksiä Jalostajat Emälinjat: Ab, Hf, Si Isälinjat: Ch, Li, Ba Risteytysemon tuottajat Rodut: Ab, Hf, Si Pihvivasikan tuottajat Emot: AbxHf, AbxSi, Hfx Si Siitossonnit: Ch, Li, Ba 9

Maitorotu + liharotu = perustan helposti emolehmäkarjan, kun vaihdan tuotantosuuntaa???? Vaikuttaa houkuttelevalta ja halvalta vaihtoehdolta, mutta älä kasaa itsellesi ylimääräisiä ja odottamattomia ONGELMIA! Miksi? Maitoroturisteytys tuottaa liikaa maitoa vasikan tarpeeseen Utareongelmat (syömättömät neljännekset, utaretulehdukset) Utarerakenne erilainen (vetimet, kannatin siteet, muoto) Vasikan imeminen voi olla hankalaa, jopa mahdotonta Maitoroturisteytys lehmä laihtuu, koska tuotanto on suurempi (ja terveys voi olla kovilla) Karkearehuruokinnalla voi olla haasteellista säilyttää hedelmällisyys Emo-ominaisuudetvoivat olla hakusessa, koska näitä ei maidontuotannossa tarvita Aggressiivisuus vasikkaa kohtaan tai ei kiinnostusta Teurasominaisuudet Lihakkuus aina heikompi maitoroturisteytyksissä Rasvoittuminen? Laatuvaihtelut? 10

Eläinten valinnan ydin : Hyvä, kestävä rakenne (sorkat, jalat, utare, poikimahelppous, karkearehun syöntikapasiteetti) Hyvät emo-ominaisuudet ja helpot poikimiset Kuntoluokan säilyttäminen ja lihakkuus Luonne (ei hyväksytä vihaisia) Lihan laatuominaisuudet Karjan tasaisuus ja laumaan istuvuus Eläinten sopivuus juuri sinun tilallesi! Istuinluu Lonkkaluu Tilatasolla eläinten käytökseen ja kokemaan stressin määrään vaikuttaa: 1. Ihmiskontaktin määrä 2. Käsittelytapa 3. Eläinten perimä Eläinten luonteen ja käytöksen sopiminen tilan olosuhteisiin on työhyvinvointia ja työturvallisuutta 11

Utareen muoto Utare kintereen yläpuolella Tasainen Hyvät kiinnitykset Vetimet 7-9 cm pitkät Halkasija 2-3 cm Luonne Riittävä rauhallisuus ja keskittyminen Luottamus hoitajaan Oksitosiini on herkkä hormoni Matala oksitosiinitaso voi olla perinnöllinen ominaisuus Hiehoilla oksitosiini on valmiiksi matalammalla tasolla Kuntoluokka Kuntoluokka poikiessa noin 3,0 Vasikan virkeys Ternimaito Maitotuotos Poikimahelppotta puoltava rakenne Laskeva lantio Istuin luiden etäisyys Riittävä lantion tilavuus ja leveys Hyvät jalka-asennot Kipuherkkyys Yksilöllistä vaihtelua 1. kertaa poikivat voivat olla herkempiä Ns. voi lamauttaa eläimen toiminnan Oksitosiini ei toimi, emokäyttäytyminen ei ala Monta kertaa kasvattaja hyväksyy? Vaatimuksia ja raja-arvoja emolehmälle Nurmeen perustuvaan emolehmätuotantoon tarvitaan oikea rotutyyppi oikealle tilalle Vaikuttaa olennaisesti vasikan kasvuun ja tuotannon onnistumiseen Emon vaatimuksia: 1. Korkea syöntikyky, % elopainosta 2. Kohtuukokoinen max. 650-700 kg emo 3. Hyvä terveysstatus, ei tuotannollisia sairauksia 4. Korkea hedelmällisyys ja pitkäikäisyys 5. Helppohoitoinen, hyvä luonteinen 6. Kestävä karkearehun laadun ja laitumen tuoton vaihteluille 12

Siitossonnilla teuraslaatua Siitossonni vaikuttaa eniten jälkeläisten kokonaisteurassaantoon Uudistushiehotuotantoon usein on parempi valita eri siitossonni kuin loppukasvatukseen tarkoitetuille eläimille Tavoittele kasvukykyä! 200 pvnindeksi ja 365 pvnindeksi ovat tärkeitä Sonnin tulisi osoittaa, että jälkeläiset pystyy kasvamaan ns. loppuun saakka Teurasominaisuuksia parantamaan sonnin tulee olla rodusta riippumatta lihaksikas, ilman näkyviä puutteita Teurasindeksit Sonnin ulkonäkö kertoo lihakkuudesta, rakennearvosteltu sonni Aina kantakirjattu siitossonni karjaan! Keskitetty jalostuseläinten kasvatus Suomessa kolmella eri teurastamolla kasvattamot, joissa kasvatetaan siitossonnikokelaita (Atria poikakoti, HKScanpuhdasrotukasvattamo, Snellman limousinrotuisiin erikoistunut pihatto) Tarttuvien tautien tarkka seula syntymätilalla ja kasvattamossa Syntymätila hyötyy eläinten tuloksista Parhaat myydään huutokaupassa keväällä Kasvattaa tarkkailukarjoista vieroituksen jälkeen siirretyt sonnit vuoden ikään rodun mukaan muodostetuissa ryhmissä Kasvatusasematoimintaa, jossa eri tiloilta tulleiden eläinten perinnölliset erot tulevat selvemmin esille Kylmäpihatto ja hyvät punnitus+ käsittelyolosuhteet Tiukka karsinta! Siitokseen kelpaamattomat teuraaksi ennen seuraavien eläinten tuloa, kertatäyttöperiaate 13

Tavoittele ominaisuuksiltaan tasaista karjaa se on helpompi hallita Pyrkimys tasaiseen eläinainekseen (koko ja kuntoluokka) Ruokintaryhmien lukumäärä vähenee Sujuva nautojen käsittely ja siirto Vähentää eläinten stressiä ja helpottaa seuraavaa käsittelyä Vähentää hoitajan stressiä Vähentää työvoiman tarvetta Pienentää tapaturmavaaraa Parantaa tuotantoa On imagoasia! 14

Hoitotoimet, joihin tarttumista siirretään tai ei voida hoitaa, mikäli käsittely ei suju: Sairaan eläimen tutkiminen ja hoito Korvamerkkien kiinnitys vasikoille Korvausmerkkien kiinnitys emoille, sonneille ja hiehoille Ei tiineystarkastuksia Ei keinosiemennystä/alkionsiirtoa Kuntoluokitus? Loishäätö Sorkkahoito Punnitus Erilaiset näytteenotot jne. Kun eläimiä joudutaan käsittelemäämns. tavanomaisesti poikkeavissa olosuhteissa luonne-erot korostuvat 15

Kolme ÄRRÄÄ 3-R Rule for success in beef cow operations ROUGHAGE = Rouskuteltavat karkearehut Tuotantovaiheeseen sopivat karkearehut (vähintään 2 sulavuudeltaan erilaista karkearehua!) Riittävästi, sopiva täyttävyys, laatu Karkearehu ruokinta, jota tarvittaessa täydennetään ROUTINES = Rutiinit Vuosirytmi, päivärytmi, ihmiskontakti Kuntoluokitus, punnitus, seuranta, muistiinpanot Siemennys, astutus, poikiminen, vieroitus ROOM = Riittävästi tilaa Ruokinta ja makuualue Eläinten hoito ja luonnollinen käyttäytyminen Kuivittaminen helpompaa Vasikoiden hylkääminen vähäisempää Yhteenvetoa Emolehmätuottajana olet ennen kaikkea nurmenviljelijä Emot syö paljon, täyttävää rehua Tilalle sopiva emolehmätuotantomuoto valitaan tilanolosuhteiden ja mieltymysten mukaan Peltopinta-ala, laidunala, mahdolliset vähätuottoiset laidunalueet Henkilökohtaiset intressit Emojen ominaisuuksien tulee sopia tuotanto-olosuhteisiin Jos hyvätuottoista peltoa- ja laidunta on paljon, rotuvaihtoehdot ovat runsaammat Toimivat emot helpottavat tuotannon onnistumista Siitossonni täydentämään emojen ominaisuuksia esim. lisää kasvua ja teurasominaisuuksia Suunnitelmallinen risteytys Tee karjaasi eläinvalintoja, jotka vievät tuotantoasi eteenpäin haluamaasi suuntaan Analysointi, suunnitelma, seuranta 16