HANKESUUNNITELMA: (LUONTO JA) TYÖTÄ TYÖLLISTYMISEN MONET MAHDOLLISUUDET Hankkeen toimintojen tavoitteena on tukea Pohjois-Karjalan kuntia uuden maakunnallisen TYP-mallin kehittämisessä, rakenteellisen työttömyyden purkamisessa ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyssä. Hanke tukee myös tulevan sote-tuotantomallin suunnittelu- ja muodostamistyötä työllisyyden osalta maakuntatasolla. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu Rakennerahasto- ja maakuntaohjelmien lisäksi TYP-lain ja työmarkkinarahoitusvastuun muutoslakien valmistelumateriaalia, Typke-hankkeen kokemuksia, Karjalan tutkimuslaitoksen Tuloksekas työllistäminen ja PKSOTU:n Kajo-hankkeen työstämää Terveisiä PohjoisKarjalasta -materiaalia, Kelan ja Pohjois-Karjalan ELY:n työllisyystilastoja. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty myös niitä keskusteluita, joita on käyty eri kuntien ja viranomaisten sekä työllisyystoimijoiden kanssa. Maakunnassa on toteutettu hankkeita, joiden aikana tehty kehittämistyö huomioidaan, mutta sen lisäksi voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaaditaan myös uudenlaisia avauksia tai olemassa olevien toimintojen uudenlaista koontaa. Hankkeen uutuusarvona on: maakunnallinen (kaikki kunnat) monialainen työllisyyden kehittämistyö yhtenä osana sotepalveluiden järjestämis- ja tuotantomallin suunnittelua täysin uudenlaisten palveluiden kehittäminen ja luonnon kuntouttavan osuuden sisällyttäminen aktivoivien ja kuntouttavien palveluiden tuottamiseen Hankeyhteistyö: alustava sitoumus: Joensuu, Lieksa, Juuka, Outokumpu, Liperi. Nurmes käsittelee asiaa johtoryhmässä tammikuussa. Muiden kuntien kanssa kontaktointi jatkuu. Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa käydyt neuvottelut palvelujohtajien kanssa: Ritva Rusi (20.12.14) ja Kristiina Martikainen (9.1.15). Molemmat palvelujohtajat olivat sitä mieltä, että hanke on TE-toimiston näkökulmasta tarpeellinen Kajo-keskuksen Johanna Seppäsen kanssa on sovittu, että hän tiedottaa hankkeesta yhdistystoimijoita, kun hankkeen mahdollisesta alkamisesta on tietoa. Tässä yhteydessä kysytään yhdistysten kiinnostusta tulla hankkeeseen mukaan. Kelan Janne Nissisen kanssa on sovittu uudenlaisen palvelun kehittämisestä Kelalle. Honkalampisäätiö sitoutunut hankeyhteistyöhön Suunniteltu kesto: 1.2.2015-31.12.2016 Suunniteltu budjetti: 534.000 euroa, josta omarahoitusosuus 30% HANKKEEN TOIMENPITEET JA TAVOITTEET a. MONIALAINEN SEKTORIRAJOJA YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ Hankkeen aikana kehitetään yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa työllisyydenhoidon TYP -mallia, joka perustuu moniammatilliseen ja sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön. Lisäksi hankkeessa kehitetään tarvelähtöisesti maakunnassa jo olemassa olevia toimintamalleja. Tarkoituksena on luoda Pohjois-Karjalaan 1
yhtenäinen käsitys siitä, mikä on kunkin toimijan, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-toimiston, Kelan ja kolmannen sektorin toimijoiden roolit monialaisessa työllisyyden hoidon mallissa. Yhdessä kehitettävät työllisyyden hoidon prosessit edesauttavat heikossa työmarkkina-asemassa olevia saamaan tarvitsemiaan työllistymistä edistäviä laadukkaita palveluita mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikealta taholta. Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalaan tulee toimiva moniammatillinen työllisyyden hoidon malli, jossa moniammatillisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti pystytään johtamaan ja koordinoimaan maakunnan työllisyyden hoitoa huomioiden kuntien erilaiset tarpeet. Yhteisesti sovituilla prosesseilla saadaan aikaan kustannustehokkuutta, koska silloin resursseja pystytään kohdentamaan oikein, karsimaan päällekkäisyyksiä ja kehittämään yhdessä puuttuvia työllisyyspalveluita sekä oppimaan toinen toisiltaan. Maakunnassa toimii kaksi työvoiman palvelukeskusta, yksi Joensuun seutukunnassa ja toinen Keski- Karjalassa. Näiden TYP:ien toimintamallit ovat erilaisia. Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon alueella ei TYP-mallia ole. Asiakasyhteistyötä tehdään kaikissa kunnissa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen tukena maakunnassa toimii tällä hetkellä sote-palvelut -hanke, jonka tavoitteena on tehdä suunnitelma siitä, miten sote-palvelut tulevaisuudessa hoidetaan. Hanke on jakautunut muutamaan alatyöryhmään. Yksi ryhmä keskittyy erityisesti erilaisiin rajapintakysymyksiin, joihin myös työllisyyden hoito kuuluu. Tämän ryhmän puheenjohtaja, Hannele Mikkanen oli käydyissä keskusteluissa sitä mieltä, että maakunnallisen yhtenäisen työllisyyden hoidon mallin tekemiseen tarvitaan koordinoiva hanke, joka pystyy kokoamaan tarvittavaa tietoa ja tarpeita sekä kehittämään henkilöstöjen kanssa yhtenäisiä prosesseja. Uuden monialaisen palvelumallin (TYP) lakisääteistäminen takaa, että malli tulee koko maakuntaan. Mallin toimivuutta ei lailla kuitenkaan pystytä takaamaan, vaan tarvitaan eri organisaatioiden henkilöstön sitoutumista uusiin toimintamalleihin, koulutusta ja osaamisen lisäämistä mm. asiakkuuskriteereistä, muiden organisaatioiden tehtävistä, omasta roolista jne. Toimintojen/prosessien/palveluiden kehittämisessä lähdetään aina siitä, että hankkeeseen mukaan lähteneiden tahojen henkilöstöä kuullaan ja lähtötilanteet, tarpeet, toiveet, resurssit sekä tavoitteet selvitetään. Näiden perusteella päätetään yhdessä miten edetään. Kehittämisen tarkoituksena ei ole hävittää sellaisia hyviä käytänteitä, joita eri organisaatiot ovat jo kehittäneet ja jotka ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi ja tuloksekkaiksi. Näitä hyviä käytänteitä kehittämisryhmissä jaetaan ja näin varmistetaan hyvien käytänteiden levittäminen. Tuloksena hankkeessa tehtävästä maakunnallisesta kehittämistyöstä syntyy yhtenäinen maakunnallinen monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toimintamalli, jossa alueelliset erot on huomioitu. b. PALVELUTARPEEN TUNNISTAMINEN Hankkeessa kartoitetaan palvelutarvearvion hyviä käytänteitä sekä niiden pohjalta kehitetään ja suunnitellaan uudenlaisia, kevyillä resursseilla toteutettavia palvelutarpeen tunnistamisen tapoja ja menetelmiä. Palvelutarvearvion tekemisen kehittämisessä lähtökohtana on asiakkaiden aktivointi ja osallistaminen sekä asiakkaiden ohjaaminen heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Lisäksi kehittämistyön tavoitteena on varmistaa, että jatkossa asiakkaat ohjautuvat mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman osuvasti tarvitsemiinsa palveluihin ja tätä kautta estetään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen. 2
Palvelutarvearvion kehittäminen toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston, kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja asiakkaiden edustajien kanssa. Keväällä 2015 aloitetaan pilotoinnit, joissa ryhmämuotoisena toimintana järjestetään lyhytkestoista palvelutarpeen kartoitusta. Pilotointien ohessa toteutetaan jatkuvasti kehittävää arviointia, eli palvelutarvearvioinnin työkaluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin niille asetettuja tarpeita. Ryhmämuotoisten palvelutarpeen kartoitusten lisäksi kehitetään palvelutarvearvioinnin työkaluja, joilla pystytään arvioimaan asiakkaiden palvelutarvetta esimerkiksi puhelimitse. TE-toimiston palvelujohtajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että huolimatta asiantuntijoiden osaamiseen lisäämiseen tähtäävistä toimista ja TE-toimiston väliaikaista resurssien lisäämisestä palvelutarpeen arviointiin liittyen tarvitaan lisää kehittämistä. Hankkeessa pilotoidaan työkaluja palvelutarvekartoitukseen ryhmämuotoisesti. Tähän voidaan lisätä yksilöllistä osuutta niiden asiakkaiden kohdalla, joilla näyttää olevan siihen tarvetta. Hankkeen aikana toteutettavien palvelutarpeen kartoituksen pilottiryhmien asiakasvalinta tapahtuu TEtoimiston asiantuntijoiden arvioiden perusteella ja tarkoituksena on, että näihin ryhmiin kootaan asiakkaita, jotka eivät välttämättä ole juuri sillä hetkellä tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkuudessa. Näiden asiakaslähtöisten palvelutarvekartoitusryhmien tarkoituksena on kartoittaa kullekin sopivat palvelut, tukea palveluohjausta ja olla osaltaan suuntana, kun uusia palveluita tälle asiakasryhmälle lähinnä kaupungin toimesta suunnitellaan. Näin pyritään ennalta ehkäisemään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Jos näyttää siltä, että myös TYP:t tarvitsevat lakimuutoksen takia suurentuvien asiakasmäärien takia palvelutarpeen kartoitukseen työkalujen kehittämistä, voidaan hankkeen aikana pilotoida myös tähän tarkoitukseen soveltuvia työkaluja. Palvelutarpeen kartoituksen työvälineen kehittämisessä hyödynnetään jo olemassa olevaa tai eri hankkeissa (esim. Työvoima 2013+) kehitettyä materiaalia ja sitä kehitetään kuullen TE-toimiston asiantuntijoita ja kuntien työllisyyden hoidon yksiköiden mielipiteitä sekä Kelaa. Palvelutarvearvioinnin kehittämisen tuloksena syntyy toimintamalli monialaisena yhteispalveluna toteutettavalle kartoitusjaksolle sekä puhelimitse toteutettavalle palvelutarvearviolle. Pilotteihin osallistuu hankkeen aikana noin 300 (-450) henkilöä. c. PALVELUOHJAUS Hankkeen aikana työllisyyden hoidon eri tahojen henkilöstön osaamista lisätään koulutuksin ja yhteisiin kehittämisryhmiin osallistamalla. Näin kunkin toimijan roolit työllisyyden hoidossa selkenevät, tunnistetaan toisten palvelut, osataan hyödyntää olemassa olevia palveluita ja kehittää tarpeenmukaisia uusia palveluita. Tavoitteena on, että kaikkien toimijatahojen työllisyyden hoidon sektorilla asiakasrajapinnassa työskentelevä henkilöstön (TE-toimisto, kunnan työllisyyden hoidon yksiköt, sosiaali- ja terveyspalvelut, Kela, kolmannen sektorin toimijat) osaaminen lisääntyy siten, että tunnistetaan sekä oma että muiden rooli työllisyydenhoidossa, tunnistetaan omat ja muiden toimijoiden työllisyyttä tukevat palvelut. Muun muassa TYPKE-hankkeen aikana tuli selvästi ilmi, että eri organisaatiot, kunnat ja TE-toimisto eivät välttämättä tunne riittävästi toistensa palveluita vaikka toimivatkin saman asiakaskunnan kanssa. Monialaisen työllisyyden hoidon mallin toimiminen pohjautuu siihen, että kullakin toimijalla on oma roolinsa, tiedetään toisten tehtävät ja luotetaan siihen, että kukin taho hoitaa oman tehtävänsä. Tämä toteutuu osaltaan niin, että palvelut ovat tunnettuja kaikille toimijoille. 3
Siellä, missä monialaista yhteistyötä on jo pitempään tehty, tietämys muiden toimijoiden tehtävistä tai palveluista voi olla paremmalla tasolla kuin siellä, missä tällainen toimintamalli on uutta. Valitettavasti usein on kuitenkin niin, että tieto ei läpäise koko organisaatiota tai sitä organisaation osaa, joka on tekemisissä työllisyyden hoidon kanssa. Tällöin on vaara, että tarpeellinen tieto on vain yhdellä tai muutamalla henkilöllä ja tämä tieto katoaa, kun henkilöstö vaihtuu. Tämä koskee erityisesti pieniä toimijoita. Selkeät palvelukuvaukset ja roolit kussakin toiminnossa auttavat tiedon pysyvyyttä ja tiedonkulkua niin organisaatioiden sisällä kuin eri organisaatioiden välillä. TYPKE- hankkeen ja Työelämä 2013+ -hankkeen aikana toteutettu sähköinen työllisyyspalveluiden kartasto Joensuussa sekä Lieksan työllisyyskartasto ovat herättäneet keskustelun saada samanlaiset kartastot tai yksi yhteinen maakunnallinen työllisyyskartasto Pohjois-Karjalaan. Kunnan työllisyyspalveluista saadaan hyvin kokonaiskäsitys kartaston avulla. Hankkeen aikana pystytään kokoamaan kunkin kunnan osalta oma kartasto palveluista ja siten edistämään palveluohjausta. Henkilöstön osaamisen lisääminen edesauttaa luomaan maakunnan yhtenäistä työllisyydenhoidon mallia, työllisyyden hoidon johtamista ja tasapuolista palveluiden saatavuutta. d. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Hankkeessa kehitetään yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita, joiden avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktiivisuusastetta ja työelämävalmiuksia saadaan lisättyä. Kehitettävien palveluiden avulla myös tuetaan siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin työllistymisen polulla. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän erilaisia aktivoivia ryhmäpalveluita, koska kuntouttavan työtoiminnan paikat kunnissa tulevat todennäköisesti vähenemään palvelurakenneuudistusten myötä. Monipuolisten aktivoivien palveluiden tarjonta edesauttaa palveluohjausta ja ehkäisee osaltaan myös pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan Kelan kanssa kuntoutuspalvelu pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Tavoitteena on, että niin Kelan kuin muidenkin palveluiden kehittämisessä hyödynnettäisiin luontoa kuntouttavana ja voimaannuttavana elementtinä. Kelan Janne Nissisen kanssa käymien keskustelujen pohjalta nousi esille, että koska Kelalle tulee vuoden 2016 alussa suuret uudistukset, kuluvan vuoden aikana olisi hyvä kehittää Kelalle täysin uudenlainen työttömille suunnattu kuntoutuspalvelu, jonka perusta olisi työkykyisyyden säilyttämisessä. Toisin sanoen palvelulla olisi ennalta ehkäisevä tavoite. Tätä palvelua suunnitellaan yhdessä Kelan, TE-toimiston ja kuntien kanssa, jolloin kaikkien tahojen asiantuntijuus saadaan käyttöön. Myös tässä palvelussa voi Green Care ajattelu olla suunnittelun osana. Kehitettävät palvelut tukevat kuntien monialaisen yhteispalvelupisteen (TYP) työtä sekä tulevan sote-alueen työllisyyspalveluiden tuottamista Pohjois-Karjalan kunnissa. Palveluiden kehittämisellä tuetaan myös eri työllisyystoimijoiden ja kuntien työpajojen toimintaa ja niiden toimintojen kehittämistä. Kuten edellä on mainittu, uudenlaisia palveluita kehitetään, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktiivisuutta saataisiin lisättyä ja niilläkin, jotka eivät ole kuntouttavan työtoiminnan asiakaita olisi mahdollisuus osallistua erilaisiin ryhmiin. Vaikka tällä kehittämistyöllä onkin vankka asiakaslähtöinen pohja, näillä toimilla on suora yhteys myös kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksiin. Näitä uudenlaisia palveluita suunnitellaan kuntien ja eri toimijoiden tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Luonto osana palveluita on keskusteluissa niin kuntien kuin TE-toimiston palvelujohtajienkin kanssa noussut esille mm. Green Care -ajattelun takia. Lieksan ja Juuan työpajojen kehittämisen yhtenä osana voi olla luonnon kuntouttavan elementin hyväksi käyttö. 4
Luonnon kuntouttavaa tekijää työhön kuntoutuksessa on tutkittu ja kehitetty erilaisilla hankkeilla, mutta Pohjois-Karjalassa ei saatujen tietojen mukaan tätä ole tehty. Jo toteutettujen hankkeiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää maakunnassamme ja kehittää Green Care ajattelua osana työllisyyden hoitoa. Linkkejä muualla Suomessa toteutettujen hankkeiden tietoihin: http://www.thl.fi/documents/10531/623661/gc+opas+nettiin+241114.pdf/43b98be9-3ee7-4480-89abad5b0a67906c https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare/hyvinvointivaikutukset%20saatytalo.pptx. ppt e. YRITYSYHTEISTYÖ Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois-Karjalassa (Typke) hankkeen aikana työnantajilta on tullut selkeää viestiä, että maakunnan monet yrittäjät eivät tunne kaikkia TE-toimiston palveluita, jotka mahdollisesti tukisivat yrityksen osaavan työvoiman saantia. Esimerkiksi palkkatuki tai työhönvalmennuspalvelut eivät ole tuttuja etenkään pk-yrityksissä. Hankkeen aikana lisätään yritysyhteistyötä kartoittamalla, millaista tietoa ja mitä tukea työnantaja tarvitsee rekrytoidakseen pitkään työttömänä olleen henkilön. Yhdessä TE-toimiston kanssa suunnitellaan, miten tarvittavaa tietoa levitetään. Kerättävää tietoa hyödyntäen pyritään eri työllisyystoimijoille saamaan ns. yrityskumppanuussopimuksia, jolloin saadaan tukityö- ja työkokeilupaikkoja ja sitä kautta mahdollisesti myös työpaikkoja. Tämä osaltaan tukee rakenteellisen työttömyyden purkutoimenpiteitä. Maakunnan eri alueilla tehdään yritysyhteistyötä hieman eri tavoin, riippuen mm. siitä, miten eri työllistävät yhdistykset ovat sisäistäneet työllistämistehtävänsä, onko niillä taustalla työllisyyspoliittista avustusta tai tekevätkö ne yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Honkalampi-säätiön työpankki ja Polkuja yrityksiin -hanke ovat tehneet hyvää työtä yritysyhteistyössä. Tulevaisuudessa on kuitenkin tarvetta sille, että entistä useammat yhdistykset ja yritykset työllistäisivät työttömiä, joten tiedon lisääminen niin yhdistyksissä kuin yrityksissäkin ympäri maakuntaa on erittäin tärkeää. Tästä syystä työvalmennuspalveluita toteuttavan henkilöstön osaamista yritysyhteistyöhön tulee kehittää ja lisätä. Samaan aikaan myös yrityksiä täytyy valmentaa vastaanottamaan työllistymistä edistävien palveluiden piiristä henkilöitä omiin organisaatioihinsa. Hankkeen aikana kerätään systemaattisesti tietoa siitä, mitkä ovat yritysten odotukset: a) henkilöille, jotka tekevät yritysyhteistyötä b) valmennuspalveluista yrityksiin siirrettävien henkilöiden valmiuksille ja osaamiselle c) kumppanuuden edellytyksille. Tavoitteena on: perehdyttää, antaa valmiuksia ja prosessinomaisesti työssäoppimisen periaatteiden mukaisesti valmentaa hankkeen piirissä olevien työvalmennuspalveluita toteuttavaa henkilöstöä yritysyhteistyöhön haastattelujen pohjalta selvittää yrityksien odotukset markkinoida kumppanuuksia yrityksille ja tehdä sopimuksia Toteutustapa: 5
1. Toteutetaan koulutusprosessi yritysyhteistyöhön 2. Haastatellaan vähintään 25 työnantajaa odotuksien suhteen strukturoitujen kysymysten avulla. 3. Analysoidaan haastattelut ja tehdään yhteenveto siitä, mitkä asiat mahdollistavat kumppanuussopimukset 4. Laaditaan kumppanuussopimuspohjat ja markkinoidaan kumppanuuksia kohdennetusti vähintään 100 yritykselle HANKEKUVA: MONIALAINEN SEKTORIRAJOJA YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ Tukee maakunnallista sote-palvelujen, TE-palvelujen ja Kelan yhteistyön kehittämistä - Nykytilan kartoitus kunnittain - Yhteistyön hyväkäytännöt - Yhteistyön kehittämisen kohteet - Monialaisen yhteistyöryhmän mallinnus maakunnalliseksi malliksi PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kehittämistyöryhmät: -Kehittämien ja mahdollinen pilotointi: Kelan uusi palvelu -Työpajojen ja työllisyystoimijoiden uusien palveluiden suunnittelu (tai olemassa olevien palveluiden kehittäminen) PALVELUTARPEEN TUNNISTAMINEN -Pilotit: työttömille suunnatut ryhmäpalvelut - Piloteissa kehitetään monialaisella yhteistyöllä palvelutarpeen tunnistustyökaluja PALVELUOHJAUS Kehittämistyöryhmät: -Eri organisaatioiden henkilöstön kehittäminen tunnistamaan oma ja muiden rooli työttömän asiakkaan palveluprosessissa YRITYSYHTEISTYÖ -Kartoitus työnantajien toiveista ja tarpeista työttömien rekrytointien tueksi. -Kumppanuussopimukset -Yritysyhteistyön mahdollisuuksien kartoitus 6
HANKKEEN TULOKSENA syntyy moniammatillinen ja sektorirajat ylittävä työllisyydenhoidon tarkoituksenmukainen malli eri työllisyyden hoidon organisaatioiden henkilöstön palvelutarpeenarvioinnin osaaminen ja tietämys muiden organisaatioiden palveluista lisääntyy palveluohjaus paranee syntyy uusia palveluita palveluiden laatu on parantunut pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarvearviot ovat päivittyneet, he saavat tarpeenmukaisia palveluita ja heidän työllisyystilanteensa paranee saadaan tietoa luontoalan mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja sukupuolten tasa-arvoisuus lisääntyy syntyy yritysyhteistyön malli, jonka avulla voidaan saada aikaan mm. yrityskumppanuuksia yrityksen osaavan ja sopivan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi 7