Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Lapsiperheiden ja aikuisten palvelut 15.11.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2007 Helsinki

Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän sosiaalityön asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Aikuisten ja lapsiperheiden palvelut Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2007 Sivumäärä, liitteet 17 s + liitteet Osanumero 6/2007 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tässä raportissa on tarkasteltu Kuusikon kuntien alueellista sosiaalityötä, johon kuuluvia työmuotoja ovat toimeentulotukityö, päihde- ja mielenterveystyö avohuollossa ja eri asiakasryhmien asumispalvelutyö, lastensuojelun avohuoltotyö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelutyö. Pääosa alueellinen sosiaalityön palveluista on jaettu Kuusikon kunnissa kahden eri organisaatioyksikön, aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön kesken. Suurin eroavuus alueellisen sosiaalityön palveluissa kaupunkien välillä liittyy lapsiperheiden toimeentulotukipalveluihin. Ne annetaan yleisimmin aikuisten palveluissa mutta Tampereella sekä osittain Turussa ja Vantaalla lapsiperheiden palveluissa. Oulussa on aikuis- ja perhesosiaalityö oma kokonaisuutensa ja lastensuojelu erikseen. Alueellisen sosiaalityön asiakasmäärää ei kerätä missään henkilö kertaalleen vaan asiakkaat rekisteröidään erikseen jokaisessa palvelussa. Niinpä asiakasmäärä on arvioitu suurimpien asiakasryhmien eli toimeentulotuen aikuisasiakkaiden ja lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrän kautta. Alueellisen sosiaa lityön asiakkaina oli vuonna 2006 keskimäärin 8 % kuntien väestöstä. Osuus vaihteli Espoon 5,3 %:n ja Tampereen 8,3 %:n välillä. Oulussa ja Espoossa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä suhteessa väestöön (0,6/2000 asukasta). Muissa vertailun kunnissa osuus vaihteli 0,7-1 välillä. Sosiaalityön asiakkaita suhteessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrään oli Oulussa, Tampereella ja Turussa enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Runsas 40 % alueellisen sosiaalityön sosiaalityöntekijöistä oli ilman lain edellyttämää kelpoisuutta vuonna 2006. Sosiaaliohjaajat(amk) ovat tulleet uutena työntekijäryhmänä sosiaalityöhön. Heistä suuri osa toimii perhetyöntekijöinä lastensuojelussa. Sosiaaliohjaajien työnkuva on osin selkiintymätön kunnissa. Kuusikon kaupunkien toimeentulotuen, päihdehuollon ja eri asumispalvelujen sekä asunnottomien kustannukset olivat noin 280 miljoonaa euroa vuonna 2006. Summasta käytettiin toimeentulotukeen noin 60 %, päihdehuoltoon 20 % samoin asumispalveluihin 20 %. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstön palkkasumma oli noin 60 67 milj. euroa vuonna 2006. Asiasanat Sosiaalityö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 5 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 1. Johdanto...1 2. Sosiaalityö Kuusikon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa...1 2.1 Asiakastietoja...2 2.1.1 Lapsiperheiden palvelujen asiakastietoja...2 2.1.2 Aikuissosiaalityön palvelujen asiakastietoja ja tietoja kustannuksista...3 2.2 Sosiaalityön asiakkaat valtakunnallisten tilastojen perusteella...4 2.2 Sosiaalityön kustannustietoja...6 2.2.1 Henkilöstökulut...6 2.2.2 Palvelujen kustannukset...6 3. Sosiaalityön henkilöstö 2006...7 3.1 Koko henkilöstö, nimikkeet ja jakaantuminen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin...7 3.2 Vertailua sosiaalityön henkilöstönimikkeissä 2003-2006...9 3.3 Sosiaalityön henkilöstö suhteessa väestöön ja asiakkaisiin...9 3.4. Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri tehtäviin...11 3.4.4 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin...13 3.5 Kelpoisuusehdot ja ei-kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät ja tyhjät vakanssit...14 3.6 Palkat...14 4. Valtakunnallisten sosiaalityön kehittämishankkeiden tilanne ja tulossa olevia muutoksia...15 5. Yhteenveto...16 Lähteet Liitteet 1A. Alueellisen sosiaalityön asiakkaat ja henkilöstö 2006 1B. Lastensuojelun avohuollon asiakastietoja 2006 1C. Aikuissosiaalityön asiakastietoja 2006 2. Lapsiperheiden ja aikuisten palvelujen sosiaalityön henkilöstö 30.11.2006 3A. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstö nimikkeittäin marraskuussa 2006 3B. Alueellisen sosiaalityön henkilöstö marras/joulukuussa 2003, 2005 ja 2006 4. Alueellisen sosiaalityön henkilöstön peruspalkat 30.11.2006 5. Sosiaalityön työryhmä 2007 2

1. Johdanto Kuusikko-kunnat ovat työstäneet sosiaalityön vertailua vuodesta 2003 lähtien. Edellinen painettu raportti ilmestyi marraskuussa 2004. Raportissa rajattiin vertailtavaksi sosiaalityöstä alueellisen perussosiaalityön alue, jossa oli suunnilleen samat asiakasryhmät eri kaupungeissa. (Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2004, sivu 9). Tämän jälkeen sosiaalityön ryhmä on syventänyt tarkasteluaan tutkimalla sosiaalityön organisointia, henkilöstörakenteen muutosta sekä toiminnallisten tilastotietojen käyttökelpoisuutta sosiaalityön vertailussa. Ryhmän valmistamat raportit on julkaistu Kuusikko-työryhmän nettisivuilla osoitteessa www. Kuusikkokunnat.fi. Myös vuosina 2005 ja 2006 ovat tarkastelun kohteena olleet alueellisen sosiaalityön asiakkaiden palvelut. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty terveydenhuollon sosiaalityö, vanhusten ja vammaisten kanssa tehtävä sosiaalityö, maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityö sekä sosiaalipäivystys. Myöskään perhe- ja kasvatusneuvoloiden, A-klinikoiden, erillisten projektien ja ostopalvelujen henkilöstö eivät ole mukana tarkastelussa. Sosiaalityön henkilöstövertailua on koko ajan laajennettu ottamalla mukaan mm. etuuskäsittelijöiden lisäksi maksatusta hoitavat henkilöt ja lastensuojelun alueella toimivat kotipalvelun työntekijät. Tässä raportissa alueellista sosiaalityötä on tarkasteltu aikuisten sosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön kokonaisuuksista käsin, mutta organisoinnin erilaisuudesta johtuen vertailu toimii parhaiten kun otetaan huomioon alueellinen sosiaalityö kokonaisuudessaan. Alueelliseen sosiaalityöhön kuuluvia työmuotoja ovat toimeentulotukityö, päihde- ja mielenterveystyö avohuollossa ja eri asiakasryhmien asumispalvelutyö, lastensuojelun avohuoltotyö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelutyö. Jatkossa tästä kokonaisuudesta käytetään käsitettä sosiaalityö tai alueellinen sosiaalityö. Tekstissä on vertailua vuosien 2006 ja 2005 välillä, ja aina kun mahdollista, mukaan on otettu myös vuotta 2003 koskevat tiedot. Tämä on mahdollista esimerkiksi sosiaalityön asiakasmäärää tarkasteltaessa. 2. Sosiaalityö Kuusikon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa Kuusikon kaupungeista Helsingissä ja Turussa on erillinen sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Muissa kunnissa nämä toimialat toimivat yhdistetyssä organisaatiossa. Tampereella on yhdistetty sosiaalija terveystoimen sekä sivistystoimen palvelut yhteiseen hyvinvointipalvelujen kokonaisuuteen. Pääosa alueellinen sosiaalityön palveluista on jaettu Kuusikon kunnissa kahden eri organisaatioyksikön tehtäväksi. Organisaatioyksiköiden nimikkeet voivat vaihdella, mutta yleensä on eroteltu aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut. Suurin eroavuus alueellisen sosiaalityön palveluissa kaupunkien välillä liittyy lapsiperheiden toimeentulotukipalveluihin. Ne annetaan yleisimmin aikuisten palveluissa mutta Tampereella sekä osittain Turussa ja Vantaalla lapsiperheiden toimeentulotuen sosiaalityön palvelut annetaan lapsiperheiden palveluissa. Oulussa on aikuis- ja perhesosiaalityö oma kokonaisuutensa ja lastensuojelu erikseen.

2.1 Asiakastietoja 2.1.1 Lapsiperheiden palvelujen asiakastietoja Vuodelta 2006 (ja 2005) koottiin seuraavat lastensuojelun avohuollosta kertovat tiedot: lastensuojeluilmoitusten määrä ja tiedot ilmoituksen tekijästä, ilmoittajien antamat ilmoitusten syyt, lastensuojelun (avohuollon) huoltosuunnitelmien määrä, lastensuojelulain 13 mukainen taloudellinen tuki sekä jälkihuollon piirissä olleiden nuorten määrä. Lisäksi tarkasteltiin Stakesin vuosittain keräämää avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten ja nuorten määrää. Kuusikon kunnissa tehtiin vuonna 2006 yhteensä vajaat 20 000 lastensuojeluilmoitusta noin 12 500 lapsesta. Keskimäärin 4,3 %:sta alle 18-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2006. Vastaava osuus lapsiväestöstä oli vuotta aiemmin 3,6 %. Yhdestä lapsesta tehtiin keskimäärin 1,6 lastensuojeluilmoitusta vuoden aikana. Noin 30 40 % lapsista, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus, oli alle kouluikäisiä, 30 % oli peruskoulun ala-aste-ikäisiä ja noin 40 % tätä vanhempia. Viranomaiset tekivät lastensuojeluilmoituksista runsaat 70 %, yksityiset ihmiset noin 20 % ja ilmoituksen tekijää ei ollut kirjattu alle 10 %:ssa ilmoituksista. Poliisilta tuli useimmissa kunnissa noin 30-40 % ilmoituksista, terveydenhuollon viranomaisilta 15-20 % ja koulusta noin 10 % ilmoituksista. Avohuollon huoltosuunnitelmien määrästä ei saatu tietoja useistakaan tietojärjestelmistä. Espoossa ja Vantaalla avohuollon huoltosuunnitelma oli 3 %:lla alle 18-vuotiaista ja Turussa noin 5 %:lla lapsiväestöstä. Näissä kaupungeissa avohuollon tukitoimien piirissä olevista alle 18v. lapsista keskimäärin 58 %:lla oli huoltosuunnitelma. Lastensuojelulain13 mukaisiin tukitoimiin myönnettiin Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa runsas 3 milj. euroa vuonna 2006. Lasta kohti tukea myönnettiin 600 1 300 euroa /v. Lastensuojeluperheille myönnetään taloudellista tukea myös toimeentulotukilain mukaisesti. Jälkihuollon asiakkaina oli keskimäärin 2,9 % 18-20-v. nuorten ikäryhmästä. Osuus vaihteli 1,6 % -5,4 % välillä. Kuvio 1. Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, tai joilla on avohuollon huolto-suunnitelma ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olleet suhteutettuna alle 18-vuotiaaseen väestöön v. 2006 8,0 7,0 6,0 6,2 5,9 6,7 7,3 5,8 5,4 6,5 7,1 % 0-17 vuotiaista 5,0 4,0 3,0 4,6 4,5 3,0 3,5 2,9 4,2 2,0 1,0 0,0 * 2,0 2,1 0,9 1,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lapsia, joista tehty lastensuojeluilmoitus % alle 18v. Lapsia lastensuojelun tukitoimien piirissä % alle 18v. Lapsia, joille tehty avohuollon huoltosuunnitelma % alle 18v. Sijoitettuja lapsia % alle 18v. 1,7 2,0 1,4 0,1 1,5 * Helsinki ei saanut tuotettua avohuollon huoltosuunnitelmi en määrää. 2

Kuviossa 1 on suhteutettu lastensuojelun avohuollosta koottuja tietoja kunnan alle 18-vuotiaan väestön määrään. Tilastollisesti tasaisin osuus on avohuollon tukitoimien piirissä olevien osuus lapsiväestöstä. Kahdella kunnalla, Tampereella ja Oululla tässä raportissa käytetään avohuollon tukitoimien piirissä olevien osalta eri lukumäärää kuin Stakesille ilmoitettu. 1 Tämän tilastotiedon sisällön yhtenäistämisessä Kuusikon kunnat ovat tehneet vuosia yhteistyötä. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten osuus on suuruusluokaltaan melko lähellä tukitoimien piirissä olleiden osuutta. Kuvioon on vertailun vuoksi otettu näkyviin myös vuoden aikana sijoitettuna olleiden osuus lapsiväestöstä. Sijoitettujen osuuden oli lähemmäs 2 % lapsiväestöstä ja avohuollon tukitoimien piirissä olleiden osuus kolminkertainen, eli 6 %. Tämän lisäksi toimeentulotukiperheissä oli vuonna 2006 noin 11 % kuntien lapsiväestöstä. Näin ollen joka viides lapsi oli sosiaalityön kohteena johtuen lastensuojelun tarpeessa tai vanhempiensa toimeentulotuen tarpeesta. Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityöstä koottavat tiedot koskevat pääosin lastensuojelua. Kunnissa kootaan vain harvoja vertailukelpoisia tietoja. Myös valtakunnallisesti koottavan tiedon avohuollon tukitoimien piirissä olevista lapsista kunnat kokoavat erilaisin perustein. (Heino, Kuoppala, Säkkinen, 2005). Lastensuojelua koskevista tiedoista puuttuvat kokonaan tiedot lasten perheistä. Toimeentulotuesta kerättävistä tiedoista vuodelta 2006 nähdään, että toimeentulotukea saavien lapsiperheissä elävien (kaikki aikuiset lapsiperheissä ja yksinhuoltajat) aikuisasiakkaiden määrä oli 24 000 henkilöä Kuusikon kaupungeissa. Joka neljännelle toimeentulotuen aikuisasiakkaalla oli siten lapsia huollettavanaan. Lapsia toimeentulotukea saavissa perheissä oli yli 30 000. Toimeentulotukea saavista perheistä ei tiedetä, kuinka monella perheellä on myös lastensuojelun tarvetta. 2.1.2 Aikuissosiaalityön palvelujen asiakastietoja ja tietoja kustannuksista Aikuissosiaalityön asiakkaiden määrää henkilötunnus kertaalleen ei saada tietojärjestelmistä. Aikuissosiaalityön suurimmat asiakasryhmät ovat toimeentulotukea sekä päihdehuollon palveluja saavat. Muita asiakkaita ovat erilaisia asumispalveluja käyttävät, kuten mielenterveyskuntoutujat. Vuonna 2006 toimeentulotuen aikuisasiakkaita oli noin 96 000 henkilöä. Tuensaajista suurin osa (61 000) oli yksinäisiä henkilöitä. Perheellisiä tuensaajia oli 35 000, joista 11 000:lla ei ollut lapsia huollettavanaan. Toimeentulotukiperheissä oli runsas 30 000 lasta. Päihdehuollon A-klinikan ja nuorisoasemien (mukana on myös alle 18-vuotiaita) avopalveluja sai noin 16 000 henkilöä ja laitospalveluja noin 6 600 henkilöä vuonna 2006. Päihdehuollon asumispalveluja käytti noin 2000 asiakasta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja noin 2 500 asiakasta. 1 Oulussa on ollut erityisiä vaikeuksia saada lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkuuksien määriä riittävän luotettavasti. Oulun tässä raportissa ilmoittamaan avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrään (2014) voi sisältyä / sisältyy myös sellaisia asiakkuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti päättyneet jo edeltävän vuoden (2005) aikana. Oulu on ilmoittanut Stakesille avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määräksi 917. Ko. luku pitää sisällään LsL 12, 13 ja 34 :n mukaisesti myönnettyjen palveluiden piirissä olevien lasten lukumäärän hetu kertaalleen. Määrä ei sisällä niiden lasten määrää, joille on myönnetty "pelkästään" sosiaalityön palvelu, eli jotka ovat olleet yksilökohtaisen tutkimuksen ohjauksen tai neuvonnan piirissä. Tampereen osalta raportissa käytetty lapsimäärää 2 408. Ero Stakesille toimitettuihin lukuihin (1 885 lasta) johtuu siitä, että Stakesin luvut on tuotettu ajolla, jossa määrittelyt olivat väärin, joten ajo ei tuottanut Stakesin määrittelyn mukaista tilastoa. 3

Aikuissosiaalityön asiakasryhmistä suurin oli toimeentulotuensaajat, joita oli 7,9 % aikuisväestöstä v.2006. Muiden aikuissosiaalityön asiakasryhmien osuus vaihteli 0,1-1,6 % välillä aikuisväestöstä. Kuvio 2.Aikuissosiaalityön suurimpien asiakasryhmien asiakkaiden %- osuus +18v. väestöstä 2006 %-osuus yli 18-vuotiaista 10 8 6 4 2 0 8,4 5,5 8,0 8,1 8,6 8,0 7,9 1,6 1,6 1,3 1,3 0,9 1,0 1,0 0,5 0,7 0,6 0,4 0,6 0,4 0,5 0,3 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2006 Toimeentulotuen aikuiset asiakkaat Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat A-klinikoiden ja nuorisoasemien kävivijät Mielenterveyskuntoutujat asumispalveluissa 2.2 Sosiaalityön asiakkaat valtakunnallisten tilastojen perusteella Sosiaalityölle ei ole mahdollista muodostaa henkilötunnus kertaalleen asiakasmäärää mutta suuruusluokka-arvion voi tehdä ottamalla mukaan tärkeimmät asiakasryhmät henkilötasolla. Toimeentulotuessa aikuisasiakkaiden määrä saadaan kootuista perhetiedoista. Lastensuojelussa on paras käytettävissä oleva valtakunnallinen tilastotieto avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä. Lasten ollessa kyseessä asiakkaina ovat tietenkin myös heidän perheensä aikuiset. Perheittäistä tilastointia ei kuitenkaan tänä päivänä ole saatavilla kuntien asiakastietojärjestelmistä. Sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä muodostetaan seuraavasti: toimeentulotukea saaneet aikuisasiakkaat (yksinäiset +yksinhuoltajat +parit x 2) + lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset. Nämä asiakkaat (perheineen) ovat kuntien käsitysten mukaan noin 80-90 % alueellisen sosiaalityön asiakkaista. Tämän lisäksi aikuissosiaalityön puolella suuria asiakasryhmiä ovat päihdehuollon asiakkaat sekä erilaisten asumispalvelujen asiakkaat, mutta heidän osaltaan ei ole saatavissa yhtenäisin perustein tehtyjä tilastoja. 4

Taulukko 1. Sosiaalityön asiakashenkilöt vuosina 2002 2006 (korjattu 4.1.2007/Aku) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO Sosiaalityön asiakashenkilöt Kuusikon kunnissa 2006 46 571 12 421 14 855 13 766 17 094 10 324 115 031 Joista toimeentulotuen asiakkaat % 85,0 78,5 78,7 86,5 85,9 80,5 83,4 Joista lastensuojelun asiakkaat % 15,0 21,5 21,3 13,5 14,1 19,5 16,6 Sosiaalityön asiakashenkilöt Kuusikon kunnissa 2005 49 249 12 287 15 180 14 798 16 212 10 229 115 114 Joista toimeentulotuen asiakkaat % 85,8 80,7 80,0 88,4 90,4 84,3 85,4 Joista lastensuojelun asiakkaat % Sosiaalityön asiakashenkilöt Viisikon 14,2 19,3 20,0 11,6 9,6 15,7 14,6 kunnissa 2004 51 832 13 243 15 043 16 718 17 150 Joista toimeentulotuen asiakkaat % 86,0 82,1 81,1 82,0 90,6 Joista lastensuojelun asiakkaat % 14,0 17,9 18,9 18,0 9,4 Sosiaalityön asiakashenkilötkuusikon kunnissa 2003 53 053 14 158 15 522 17 957 17 938 11 052 129 680 Joista toimeentulotuen asiakkaat % 87,1 82,1 82,2 86,5 88,8 86,2 86,1 Joista lastensuojelun asiakkaat % 12,9 17,9 17,8 13,5 11,2 13,8 13,9 Sosiaalityön asiakashenkilöitä oli vuonna 2006 noin 115 000 henkilöä, mikä oli vajaa 8 % kuntien väestöstä. Asiakkaiden osuus väestöstä on vuodesta 2003 lähtien hienokseltaan laskenut toimeentulotuen tarpeen vähetessä. Espoota lukuun ottamatta sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus väestöstä on vaihdellut välillä 8-10 % kunnan väestöstä. Espoossa sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus väestöstä on tarkastelujakson aikana ollut 2-3 % yksikköä alhaisempi. Kuvio 3. Sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus kunnan väestöstä 2002 2006 12 10,3 10 8 9,5 9,3 8,8 8,2 8,4 8,1 8,1 9,6 8,5 7,8 7,9 8,9 8,5 8,8 8,8 8,3 7,9 7,9 7,9 7,9 7,7 6 6,3 5,8 5,3 5,3 4 2 0 * * Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko *Oulusta ei saatavilla tietoa vuodelta 2004. 2003 2004 2005 2006 Sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä on vähentynyt Kuusikossa vuodesta 2003 vuoteen 2006 noin 15 000 henkilöllä. Parantunut työllisyystilanne ja muut työttömyyden alentamiseen kohdistuneet toimenpiteet ovat poistaneet asiakkaita toimeentulotuesta. Vastaavaa vähennystä ei ole tapah- 5

tunut muissa aikuissosiaalityön asiakasryhmissä (tarkasteltujen vuosien 2005 ja 2006 välillä), joten toimeen tulotuen asiakkaiden vähentyminen voi antaa osittain liian myönteisen kuvan alueellisen sosiaalityön tilanteen kehityksestä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrä on jonkin verran vaihdellut vuodesta toiseen tilastoinnin tarkentuessa, mutta asiakasmäärä on hiljakseen kasvanut ja samalla lastensuojelun asiakkaiden suhteellinen osuus sosiaalityön asiakashenkilöistä on noussut. Toimeentulotuen asiakasmäärän vähenemisestä huolimatta henkilöstön tarve ei ole vastaavasti vähentynyt. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaat ovat vaikeasti työllistettäviä ja tarvitsevat paljon sosiaalityön palveluja. Toimeentulotuen uusiin asiakkaisiin sekä myös nuoriin kiinnitetään erityistä huomiota. Yhä useammalle aikuissosiaalityön asiakkaalle tehdään alku- tai tilannearvio ja laaditaan palvelusuunnitelma. Lisäksi toimeentulotuen hakemusten käsittelyaikaa on nopeutettu. Myös asiakkaiden mahdollisuuteen tavata sosiaalityöntekijä kiinnitetään yhä enemmän huomiota. 2.2 Sosiaalityön kustannustietoja 2.2.1 Henkilöstökulut Lastensuojelun avohuollon kokonaiskustannuksista ei ole saatavissa tietoa, mutta valtaosan niistä muodostavat henkilöstön palkkakulut, joiden suuruusluokka voidaan arvioida henkilöstömäärän ja palkkatietojen perusteella. Lapsiperheiden palveluissa työskenteli vuonna 2006 noin 680 henkilöä, joiden peruspalkkakulut kuukaudessa liikkuvat välillä 2 200-3 000 euroa kuukaudessa. Kun lisätään sosiaalikulujen osuus (36 %), saadaan palkkasummaksi 28 31 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti arvioituna aikuisten palvelujen henkilöstön (812 henkilöä) palkkakulut liikkuvat välillä 32-36 milj. euroa vuodessa. 2.2.2 Palvelujen kustannukset Toimeentulotuen kustannukset 2 olivat noin 178 milj. euroa vuonna 2006 ja päihdehuollon palveluihin kului samana vuonna 55 milj. euroa. Toimeentulotuen osuus aikuissosiaalityön eri asiakasryhmien kustannuksista oli runsas 60 %, päihdehuollon A-klinikoiden, laitoshoidon sekä asumispalvelujen osuus noin 20 % ja muiden ryhmien asumispalvelujen kustannusosuus noin 20 %. Taulukko 2. Aikuisten sosiaalityön palvelujen kustannuksia vuonna 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2006 Toimeentulotuen kustannukset ilman pakol+paluumuuttajia 2006 75,8 21,8 26,2 17,7 23,2 11,9 176,6 Sosiaalitoimen** päihdehuollon kustannukset 2006 24,5 6,1 7,1 6,8 6,8 3,1 54,4 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannukset 2006 11,3 3,4 4,9 4,0 3,9 2,7 30,2 Asunnottomien kustannukset 2006* 12,3 1,2 1,6 0,6 2,1 0,7 18,5 Edellä mainitut palvelut yhteensä 123,9 32,5 39,9 29,1 35,9 18,4 279,6 * Sisältää Vantaan luokittelemattomat asumispalvelut 1,4 milj.eur ja Oulun Timosenkodin kustannukset 0,660 milj eur. Oulun asunnottomien kustannukset laskettu keskim. kustannukset*aran asiakasmäärä. ** Kustannukset A-klinikasta, nuorisoasemasta, asumispalveluista sekä katkaisu- ja kuntoutushoidosta. 2 Kustannukset ilman pakolaisten, paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osuutta. 6

Kuvio 4. Aikuissosiaalityön palvelujen kustannusten %-osuudet kokonaiskustannuksista 2006 100 17 15 17 16 15 17 17 80 60 20 20 17 22 21 18 20 40 62 65 66 62 64 64 64 20 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Toimeentulotuki ilman pakol+paluumuuttajia Sosiaalitoimen päihdehuolto Muut asumispalvelut Asiakasta kohti laskettuna kustannukset olivat suurimmat mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluissa. A-klinikan käynnin keskimääräinen kustannus oli 73 euroa käynniltä, päihdehuollon asumisvuoro - kauden kustannukset olivat 46 euroa ja laitoshoidon 127 euroa hoitovuorokautta kohti. Mielenterveyskuntoutujien asumisvuorokauden kustannukset olivat 37 euroa. Mielenterveyskuntoutujat asuvat usein pysyvästi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuissa asumisyksiköissä. Päihdehuollon kustannukset nousivat noin 4 % vuodesta 2005 ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannukset 10 % vuodesta 2005 vuoteen 2006. 3. Sosiaalityön henkilöstö 2006 Kustannukset euroa asiakasta kohti 2006 Toimeentulotuki 1 841 A-klinikka 894 Päihdehuollon laitoshoito 3 662 Päihdehuollon asumispalvelut 6 389 Mielentervyskuntoutujien asumispalvelut 12 169 3.1 Koko henkilöstö, nimikkeet ja jakaantuminen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin Sosiaalityön henkilöstötiedot koottiin erikseen lapsiperheiden palveluista ja aikuissosiaalityön palve luista vuonna 2006 (sekä 2005). Henkilöstö on jaoteltu kolmeen ryhmään sekä lapsiperheiden palveluissa että aikuisten palveluissa: Lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet nimikkeet Sosiaaliohjaajat ja vastaavat nimikkeet Sosiaaliohjaajat ja vastaavat nimikkeet Lähityö (lapsiperheiden kotipalvelu) Etuuskäsittely ja maksatushenkilöstö Maksatushenkilöstö otettiin tiedonkeruuseen vuonna 2005 ja lähityö (lapsiperheiden kotipalvelu) 7

erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna 2006. Tätä ennen osa kunnista oli sisällyttänyt lapsiperheiden kotipalvelussa perhetyötä tekevät perhetyöntekijöiden ryhmään. Lapsiperheiden palveluissa sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävien nimikkeiden osuus oli 52 % henkilöstössä, aikuisten palveluissa 42 %. Aikuisten palveluissa etuuskäsittelijöitä ja maksatushenkilöä yhteensä oli 41 % henkilöstöstä (liite 1 ja 3A). Taulukko 3. Kuusikon kuntien sosiaalityön henkilöstö 30.11.2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät 54,5 14 17,5 10,5 7,5 7 111 Sosiaalityöntekijät 247 68 91,5 67,5 71 37,5 582,5 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 301,5 82 109 78 78,5 44,5 693,5 Sosiaaliohjaajat, 164 32 15 4 2 13 230 Perhetyöntekijät, avotyöntekijät 3 12 21 31 40 11,5 118,5 Muut nimikkeet 11 3 0 0 1 0 15 Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä 178 47 36 35 43 24,5 363,5 Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu 0 0 0 0 50 0 50 Kotipalvelun työntekijät 40 0 4 0 0 0 44 Lähityö yhteensä 40 0 4 0 50 0 94 Etuuskäsittelijät 78 55 33 34 33 10,5 243,5 Maksatushenkilöstö 67 5 17 0 0 4 93 Etuuskäsittelijät ja maksatus yhteensä 145 60 50 34 33 14,5 336,5 Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät yhteensä 664,5 189 199 147 204,5 83,5 1487,5 Sosiaalityön henkilöstöstä 55 % toimi aikuisten palveluissa ja 45 % lapsiperheiden palveluissa. Sosiaalityöntekijöitä oli molemmissa palveluissa lähes saman verran 288 ja 295 työntekijää. Kuvio 5. Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen lastensuojelun/lapsiperheiden- ja aikuissosiaali - työn palveluihin 11/2006 100 90 80 35,2 70 58,4 60,8 58,5 50,7 55,1 54,6 60 50 40 30 64,8 20 41,6 39,2 41,5 49,3 44,9 45,4 10 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lapsiperheiden työntekijät yhteensä Aikuisssosiaalityö työntekijät yhteensä 8

Tampereella ja Turussa lapsiperheiden palveluissa oli enemmän henkilöstöä kuin muissa kunnissa. Tämä johtuu tehtäväjakojen erilaisuudesta: näissä kaupungeissa myös lapsiperheiden aikuisten sosiaalityö ja toimeentulotuki ja hoidetaan lapsiperheiden palveluissa, kun muissa kunnissa se hoidetaan aikuisten palvelujen puolella. Lisäksi Tampereella on runsaasti lapsiperheiden kotipalvelua, jota ei useissa muissa kunnissa ole lainkaan. 3.2 Vertailua sosiaalityön henkilöstönimikkeissä 2003-2006 Sosiaalityön ryhmä kokosi ensimmäisen kerran sosiaalityön henkilöstötietoja marraskuun 2003 tilanteesta. Silloin tietoja koottiin sosiaalityöntekijöistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä, perhetyöntekijöistä ja etuuskäsittelijöistä. Sosiaalityöntekijöitä (vakansseja) oli vuonna 2003 jonkin verran (3 %) enemmän kuin vuonna 2006. Ero oli suurin Helsingissä (-30) ja Espoossa (-6) (Liite 3B). Helsingissä sosiaalityöntekijöiden vakanssinimikkeitä on jonkin verran muutettu sosiaaliohjaajiksi. Espoossa vammaispalvelu eriytettiin vuoden 2004 organisaatiomuutoksessa. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä oli vuonna 2003 lähes 200 ja kolme vuotta myöhemmin 60 enemmän, (+33 %) kun otetaan huomioon koko sosiaaliohjaajien ja perhetyöntekijöiden ryhmä vuonna 2006. Sosiaaliohjaajan nimikettä ollut käytössä vuonna 2003, ja osa vuoden 2006 sosiaaliohjaajista oli vielä vuonna 2003 perhetyöntekijöitä nimikkeeltään. Vuonna 2006 kuntien palveluksessa oli sosiaaliohjaajia lapsiperheiden palveluissa 108. Valtaosa heistä työskenteli Helsingissä (84) ja Espoossa (19). Muissa kunnissa sosiaaliohjaajia ei ollut lapsiperheiden palveluissa juuri lainkaan. Etuuskäsittelijöitä oli 215 vuonna 2003 ja 244 (+14 %) vuonna 2006. Espoo ja Turku ovat palkanneet runsaasti lisää etuuskäsittelijöitä. Turussa perustettiin vuonna 2004 keskitetty etuuskäsittelyyksikkö. Espoossa toimeentulotuen käsittelyaikoja on pyritty lyhentämään palkkaamalla lisää etuuskäsittelijöitä. 3.3 Sosiaalityön henkilöstö suhteessa väestöön ja asiakkaisiin Lääninhallitukset vertaavat resurssitarkasteluissaan sosiaalityöntekijöiden henkilöstömäärää kunnan 2000 asukasta kohti. Epävirallisena suosituksena on ollut, että kunnassa tulisi olla vähintään yksi sosiaalityöntekijä 2000 asukasta kohti. Kuvio 5. Sosiaalityön koko henkilöstö ja sosiaalityöntekijät kunnan 2000 asukasta kohti v.2006 2,50 2,35 2,10 2,00 1,98 1,98 Työntekijät/2000 asukasta 1,50 1,00 1,07 0,88 1,61 0,70 0,58 1,15 0,96 1,68 0,89 0,77 0,76 0,69 1,28 0,68 0,58 0,92 0,78 0,50 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko henkilöstö Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet Sosiaalityöntekijät 9

Helsingissä ja Vantaalla oli eniten sosiaalityöntekijöitä väestöön verrattuna ja lähes lääninhallitusten väestösuositusta vastaavasti vuonna 2006. Espoossa ja Oulussa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä asukaslukuun nähden. Helsingissä ja Vantaalla oli myös kokonaisuudessaan enemmän sosiaalityön henkilöstöä suhteessa väestöön kuin muissa vertailun kunnissa. Oulussa ja Vantaalla yli 65v. toimeentulotukityö tehdään vanhusten palvelujen puolella. Tätä työtä tekevä henkilöstö ei ole mukana raportin luvuissa, mutta väestössä he ovat mukana. Kuvio 6. Sosiaalityöntekijät 2000 asukasta kohti 2003, 2005 ja 2006 1,20 Sosiaalityöntekijöitä/2000 asukasta 1,00 0,80 0,60 0,40 0,99 0,87 0,88 0,66 0,58 0,55 0,79 0,96 0,92 0,79 0,77 0,70 0,76 0,69 0,69 0,64 0,58 0,58 0,82 0,77 0,78 0,20 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2003 2005 2006 Sosiaalityöntekijöiden määrä 2000 asukasta kohti on vuodesta 2003 laskenut useimmissa kunnissa. Ainoastaan Vantaalla ja Turussa sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. Kuusikon kunnissa oli jokaista sosiaalityöntekijää kohti keskimäärin 197 sosiaalityön asiakashenkilöä vuonna 2006. Kuvio 7. Sosiaalityön asiakashenkilöt suhteessa sosiaalityöntekijöihin 2003, 2005 ja 2006 350 300 294 276 273 275 Asiakashenkilöt/sosiaalityöntekijä 250 200 150 100 50 0 236 241 228 214 214 216 201 204 206 197 192 189 191 192 183 175 162 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO *Turun vuoden 2003 korkeaan suhdelukuun vaikutti mm. lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden liian korkea lukumäärä, joka korjattiin vuodesta 2004 eteenpäin. 2006 2005 2006 10

Useissa kunnissa sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä työntekijää kohti on vähentynyt toimeentulotuen tarpeen vähentyessä. Tampereella ja Oulussa asiakasmäärä ei ole vähentynyt, mutta molemmilla kunnilla on avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten todellisen määrän saannissa hankaluuksia, jotka voivat osittain selittää erilaista kehitystä (vrt. alaviite sivulla 3). Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaalla oli vuonna 2003 eniten asiakkaita sosiaalityöntekijää kohti. Kun sosiaalityöntekijöitä on Vantaalle tullut lisää, oli tilanne vuonna 2006 paras pääkaupunkiseudun kunnissa. Oulussa ja Tampereella on koko ajanjakson ajan ollut huomattavasti vähemmän sosiaalityöntekijöitä asiakasmäärään suhteutettuna. Turussa sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa asiakkaisiin oli parempi kuin Tampereella ja Oulussa, mutta asiakkaita oli enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuvio 8. Sosiaalityön asiakashenkilöt suhteessa sosiaalityön koko henkilöstöön 2005 ja 2006 140 120 123 124 Asiakshenkilöitä/perussosiaalityön henkilöstö 100 80 60 40 75 76 70 66 78 75 100 94 106 84 84 77 20 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO 2005 2006 Kun sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä suhteutettiin koko sosiaalityön henkilöstön määrään, havaittiin, että pääkaupunkiseudun kunnissa oli myös tässä tarkastelussa vähemmän asiakkaita työntekijää kohti kuin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tampereella otettiin lapsiperheiden kotipalvelun lastensuojeluperheissä työtä tekevät mukaan vuonna 2006, jolloin tilanne suhteessa väestöön muuttui huomattavasti paremmaksi. 3.4. Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri tehtäviin Sosiaalityön henkilöstön vakansseista lähes puoleen (694 vakanssia, 47 % kaikista vakansseista) oli koulutusvaatimuksena sosiaalityöntekijän koulutus. Sosiaaliohjaajia ja vastaavan koulutuksen omaavia oli kuntien palveluksessa runsas 360. Lapsiperheiden palveluissa heistä valtaosa (3 /4 osa) toimi perhetyöntekijöinä ja vain muutama muissa tehtävissä. Lapsiperheiden kotipalvelussa oli Tampereella 50 ja Helsingissä 40 lastensuojeluperheiden kanssa työtä tekevää lähihoitajaa. Etuuskäsittely- ja maksatushenkilöstöä oli noin 340 henkilöä. 11

Taulukko 4. Kuusikon sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri ammattiryhmiin (%-osuudet) Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät 8,2 7,4 8,8 7,1 3,7 8,4 7,5 Sosiaalityöntekijät 37,2 36,0 46,0 45,9 34,7 44,9 39,2 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 45,4 43,4 54,8 53,1 38,4 53,3 46,6 Sosiaaliohjaajat 26,3 18,5 7,5 2,7 1,5 15,6 16,5 Perhetyöntekijät, avotyöntekijät 0,5 6,3 10,6 21,1 19,6 13,8 8,0 Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä 26,8 24,9 18,1 23,8 21,0 29,3 24,4 Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu 0,0 0,0 0,0 0,0 24,4 0,0 3,4 Kotipalvelun työntekijät 6,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 3,0 Lähityö yhteensä 6,0 0,0 2,0 0,0 24,4 0,0 6,3 Etuuskäsittelijät 11,7 29,1 16,6 23,1 16,1 12,6 16,4 Maksatushenkilöstö 10,1 2,6 8,5 0,0 0,0 4,8 6,3 Etuuskäsittelijät ja maksatus yhteensä 21,8 31,7 25,1 23,1 16,1 17,4 22,6 Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävien työntekijöiden osuus sosiaalityön henkilöstöstä oli suurin Vantaalla, Turussa ja Oulussa ja pienin Tampereella. Sosiaaliohjaajia oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Helsingissä ja vähiten Vantaalla. Lähityöntekijöitä(kotipalvelu) oli vain kolmessa kunnassa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Tampereella lähityöntekijöitä oli lähes neljännes kaikista työntekijöistä. Etuuskäsittelijöitä ja maksatushenkilöstöä oli suhteellisesti eniten Espoossa ja Vantaalla, vähiten Tampereella. Kuvio 9. Eri henkilöstöryhmien osuus sosiaalityössä 2006 100 90 80 Etuuskäsittelijät ja maksatushenkilöstö Lähityön henkilöstö. 70 60 50 72,2 68,3 72,9 54,8 76,9 53,1 59,4 68,0 53,3 71,1 Sosiaaliohjaajat,perhetyönt ekijät ja vastaavat 40 30 20 45,4 43,4 38,4 46,6 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet 10 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu Etuuskäsittelijät Lähityö Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä Sosiaalityöntekijät Perhetyöntekijät, avotyöntekijät Kotipalvelun työntekijät Maksatushenkilöstö Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 12

3.4.4 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin Kunnissa on meneillään henkilöstörakennemuutos sosionomi (amk)-tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden sijoittamiseksi osaksi palvelujärjestelmää. Useat valtakunnalliset ja paikalliset projektit pohtivat tehtäväjakoa parhaillaan. Kuusikon kuntien lapsiperheiden palveluissa suurin osa sosionomeista on tällä hetkellä sijoittunut perhetyöntekijöiksi. Aikuissosiaalityön puolella sosiaaliohjaajien työnkuva on vielä selkiintymätön ja heitä toimii mm. neuvonnassa, etuuskäsittelyssä ja sosiaaliturvatyössä. Lapsiperheiden palvelut Kokonaisuudessaan sosiaaliohjauksen henkilöstöä sosiaalityöntekijöihin verrattuna oli Kuusikon kunnissa vuonna 2006 lapsiperheiden palveluissa keskimäärin 0,8 sosiaaliohjauksen työntekijää yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Vantaalla ja Oulussa sosiaaliohjauksessa oli yksi työntekijä kahta sosiaalityöntekijää kohti. Kotipalvelussa työskenteli Helsingissä ja Tampereella Lastensuojelun lähityössä kodinhoitajia. Suhteutettuna sosiaalityöntekijöiden määrään Tampereella oli kodinhoitajia enemmän kuin sosiaalityöntekijöitä. Aikuisten palvelut Aikuisten palveluissa sosiaaliohjauksen henkilöstöä oli keskimäärin alle yksi sosiaaliohjaaja kahta sosiaalityöntekijää kohti. Oulussa ja Helsingissä sosiaaliohjaajia oli suhteessa eniten. Oulussa sosiaaliohjaajista osa toimii etuuskäsittelyssä. Etuuskäsittelijöitä suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli eniten Espoossa (1,7) eli kunnassa oli lähes 2 etuuskäsittelijää sosiaalityöntekijää kohti. Kunnassa on vähän erillistä maksatushenkilöstöä. Tampereella ja Turussa ei aikuisten palveluissa ollut sosiaaliohjaajia, mutta yhtä paljon etuuskäsittelijöitä kuin sosiaalityöntekijöitä. Kunnissa etuuskäsittelijät ovat aikuissosiaalityön henkilöstössä, mutta he käsittelevät myös lapsiperheiden toimeentulotukiasioita. Kuvio 10A. Sosiaaliohjauksen, perhetyön ja lähityön henkilöstö suhteutettuna sosiaalityöntekijöiden määrään lapsiperheiden sosiaalityössä sekä 10B. 10.B Sosiaaliohjauksen henkilöstön ja etuuskäsittelijöiden suhteutus sosiaalityöntekijöiden määrään aikuisten palveluissa 2,5 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,3 0,8 0,5 0,1 0,3 0,4 0,1 0,9 1,3 1,0 0,5 0,3 0,7 0,1 2 1,5 1 0,5 0 0,6 0,6 1,7 0,4 0,8 0,2 1,0 1,0 0,0 0,1 0,7 0,8 0,8 0,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Perhetyö Sosiaaliohjaus Lähityö Sosiaaliohjaus Etuuskäsittely 13

3.5 Kelpoisuusehdot täyttävät ja ei-kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät sekä tyhjät vakanssit Kuusikon kunnissa oli 2006 marraskuussa 42 % sosiaalityöntekijöiden vakansseista täytetty työntekijällä, jolla ei ollut lain mukaista kelpoisuutta. Pätevien sosiaalityöntekijöiden vaje kohdistui erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kaupungeittain ilman kelpoisuutta olevien henkilöiden osuus sosiaalityöntekijän vakansseissa oli: Helsinki 45 %, Espoo 51 %, Vantaa 61 %, Turku 41 %,Tampere 11 % ja Oulu 16 % (liite 2). Muissa tehtävissä ei ilmene vastaavaa epäsuhtaa työntekijöiden pätevyydessä. Avoimina olevia vakansseja oli Kuusikon kunnissa marraskuussa 2006 yhteensä 169, mikä oli noin 11 % vakansseista. Tyhjiä vakansseja näistä oli 17. 3.6 Palkat Palkkatieto kullakin nimikkeellä on työntekijöiden marraskuussa 2006 maksettujen peruspalkkojen yleisin arvo (ei ikälisiä). Osalla kaupungeista kyseessä on keskiarvo eri nimikkeiden palkoista. Taulukko 6. Sosiaalityön eri henkilöstöryhmien peruspalkat 30.11.2006 Johtava sos.tt. Sosiaalityöntekijä Aik Ls Sosiaaliohjaaja Aik Ls Perhetyön tekijä/avotyön tekijä Kotipalv. lähityöntek. Etuuskäsit telijä Helsinki 2 551 2 397 2 397 1 928 1 928 1 928 1 673 1 761 Espoo 2 650 2 385 2 385 1 878 1 850 1 738-1 774 Vantaa 2 550 2 330 2 330 1 835 1 835 1 835-1 720 Turku 2 789 2 280 2 301 1 769 1 769 1 664-1 826 Tampere 2 600 2 200 2 210 1 878-1 760 1 712 1 767 Oulu 2 591 2 209 2 320 1 801-1 857-1 683 Johtava sosiaalityöntekijän palkka (peruspalkka) vaihteli vajaan 2600-2900 euron välillä. Palkka oli korkein Turussa ja alin Helsingissä ja Vantaalla. Sosiaalityöntekijän peruspalkka vaihteli 2 200-2 400 euron välillä. Korkeinta palkkaa maksettiin Helsingissä ja matalinta Tampereella ja Turussa. Sosiaaliohjaajan nimikkeellä työskentelevien palkka vaihteli 1 800-1 900 euron välillä. Korkeinta palkkaa maksoi Helsinki ja alinta palkkaa Turku. Perhetyöntekijöiden palkka on yleensä sama kuin lapsiperheiden sosiaaliohjaajan palkka johtuen siitä, että valtaosa sosiaaliohjaajien nimikkeellä työssä olevista on perhetyössä. Perhetyöntekijöiden palkkojen eroa selittää erilainen koulutustausta. Kunnissa, joissa työtehtävät on eriytetty, on myös sosiaaliohjaan palkka hieman korkeampi. Kotipalvelun lähityötä tekevien palkka oli lähellä 1700 euroa ja etuuskäsittelijöiden palkka vaihteli 1 700-1800 euron välillä. Palkkataso oli eri kaupungeissa kussakin tehtävässä melko tasainen ja erot korkeimpien ja matalimpien palkkojen välillä olivat suurimmillaan 10-15 %. 14

4. Valtakunnallisten sosiaalityön kehittämishankkeiden tilanne ja tulossa olevia muutoksia Vuoden 2007 lopussa on päättymässä vuonna 2003 perustettu sosiaalialan kehittämishanke. (http://www.sosiaalihanke.fi/resource.phx/sosiaalihanke/index.htx) Hanke toimeenpani valtioneuvoston periaatepäätöstä (2.10.2003) sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Sosiaalialan kehittämishankkeella on johdettu koko valtakunnan kattavaa sosiaalipalvelujen uudistusta. Sosiaalialan kehittämishanke koostui 4 hankekokonaisuudesta ja 23 osahankkeesta. Kunnilla oli yli 400 hankkeen liittyvää alueellista hanketta. Kuusikon sosiaalityön osa-aluetta tarkastelevan työn osalta sosiaalialan kehittämishankkeen keskeisimmät työn tulokset liittyvät seuraaviin osa-hankkeisiin: Sosiaalialan tietoteknologiahanke (Tikesos)( http://www.sosiaaliportti.fi/tikesos/) Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian kehittämistä. Hankkeella vahvistetaan sosiaalihuollon yhtenäistä tietopohjaa sekä luodaan alalle tietotekniikkaa hyödyntäviä palvelutapoja ja toimintarakenteita. Vuonna 2005 käynnistyneen hankkeen painopiste on asiakastietojärjestelmien kehittämisessä toimivammiksi, sosiaalialan tietotarpeisiin vastaaviksi ja teknisesti yhteensopiviksi. Lisäksi kehittämistarpeita on ammattilaisten tiedonhallinnassa ja it-osaamisessa, sähköisessä asioinnissa sekä niin sanottujen mobiilien työvälineiden käyttökelpoisuudessa ja hyödynnettävyydessä. 16.9.07 ilmestyivät (työversio 0.6) Tietokuvaukset ja suositukset: Asiakastiedot lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakastietojärjestelmissä. 1.10. ilmestyivät hankkeen johtoryhmän hyväksymät neljä uutta sosiaalihuollon palvelukohtaista tietomääritystä: toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen, lasten päivähoidon ja adoptioneuvonnan asiakastiedot sosiaalihuollon tietojärjestelmässä. Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolot On julkaistu suositukset sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteista ja työnjaosta (STM julkaisuja 2007:14). Työtä jatketaan laatimalla valtakunnalliset sosiaalialan henkilöstön mitoitussuositukset. Työ alkoi vuonna 2007 pilottikuntien kanssa ja työryhmän tehtävänä on laatia mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuusikko-kunnista ovat pilotteina mukana Helsinki, Vantaa ja Oulu. Monissa kunnissa on myös meneillään vastaavia paikallisia tehtävärakenteiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tällaisia ovat mm. Helsingin Tehty-hanke, Vantaan aikuissosiaalityön tehtävärakenteen kehittämishanke ja Tampereen seutukunnan seitsemän kunnan yhteinen aikuissosiaalityön kehittämishanke. Opetusministeriön asettama työryhmä pohti sosiaalialan korkeakoulutuksen suuntaa vuonna 2007 ilmestyneessä raportissaan(opm, työryhmämuistioita 2007:43). Sosiaalityön yliopisto-opetusta antavien yksikköjen lukumäärään ei esitetty muutoksia. Sen sijaan aloituspaikkoja esitettiin lisättä väksi 100 aloituspaikalla vuodessa. Sosiaalityön opetusta ja tutkimusta esitettiin vahvistettavaksi yliopistojen keskinäistä valtakunnallista yhteistyötä sekä yksiköiden työelämä- ja ammattikorkeakouluyhteyksiä lisäämällä. Yliopistokoulutuksen yhteyteen esitettiin perustettavaksi opetus- 15

ja tutkimusklinikoita. Käytäntöön kiinnittyvät klinikat toimisivat koulutuksen, tutkimuksen ja alan työkäytäntöjen kehittämisen areenoina, joilla on myös jatko- ja täydennyskoulutustehtäviä. Lasten ja perheiden palvelut Eduskunta hyväksyi 14.2.2007 uuden lastensuojelulain (417/2007). Laki tulee voimaan 1.1.2008 ja se edellyttää kuntia panostamaan ehkäisevään työhön ja säätää mm. palvelun alkuarvioinnille aikarajan. Lastensuojelun ammattilaisten käyttöön valmistellaan käsikirja, josta löytyy tietoa mm. uudesta lastensuojelulaista sekä sen soveltamisesta. Käsikirja toteutetaan sähköisenä ja se on avattu lokakuussa 2007 osoitteessa www.sosiaaliportti.fi/lastensuojelu. 5. Yhteenveto Sosiaalityön eri asiakasryhmien palvelua koskevista asiakas- ja suoritetiedoista ei saada kerättyä kattavasti lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön asiakasmääriä. Ongelmana on se, että henkilö kertaalleen tietoja ei kerätä vaan asiakkaat rekisteröidään erikseen jokaisessa palvelussa. Toisaalta perheitä ei rekisteröidä muuten kuin toimeentulotukea saavina kotitalouksina. Toimeentulotuen asiakastiedoista ei saada selville, onko perheellä muitakin sosiaalityön palveluja. Sosiaalityön asiakkaista tehdyistä selvityksistä kuitenkin tiedetään, että aikuissosiaalityön asiakkaat usein käyttävät monia eri palveluja. Niinpä sosiaalityön asiakasmäärää voidaan hyvin arvioida tärkeimpien asiakasryhmien eli toimeentulotuen aikuisasiakkaiden ja lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrän kautta. Tämän asiakasjoukon arvioidaan olevan n. 80-90 % alueellisen sosiaalityön asiakkaista. Alueellisen sosiaalityön (toimeentulotuen, päihdehuollon, asumispalvelujen ja lastensuojelun) asiakkaina oli vuonna 2006 keskimäärin 8 % kuntien väestöstä. Osuus vaihteli Espoon 5,3 %:n ja Tampereen 8,3 %:n välillä. Alueellisen sosiaalityön asiakkaiden osuus oli vuonna 2003 noin yhden prosenttiyksikön suurempi. Työllisyyden parantuessa on toimeentulotuen saajien määrä vähentynyt ja vaikka lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on vastaavana ajanjaksona kasvanut, sosiaalityön asiakkaiden osuus väestöstä on laskenut. Sosiaalityön asiakkaita suhteessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrään oli Oulussa, Tampereella ja Turussa enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Sosiaaliohjauksen henkilöstöä suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli keskimäärin 0,8 henkilöä sosiaalityöntekijää kohti lapsiperheiden palveluissa ja 0,4 aikuisten palveluissa. Valtaosa lapsiperheiden sosiaaliohjauksen henkilöstöstä toimi perhetyöntekijöinä. Etuuskäsittelijöitä oli 0,8 työntekijää sosiaalityöntekijää kohti. Henkilöstön jakautumiseen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin vaikuttaa se, missä kunnan organisaatioyksikössä lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään ja se, onko kunnissa käytössä lähityön henkilöstön palveluja lastensuojelussa. Tampereella ja Turussa kaikkien lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään lapsiperheiden palveluissa, mikä näkyy lapsiperheiden palvelujen henkilöstön suuremmassa osuudessa. Tampere on lisäksi ainoa kunta, jossa on runsaammin lähityön henkilöstöä lastensuojelussa. Noin 43 % lapsiperheiden palvelujen sosiaalityöntekijöistä (lastensuojelu) ja 41 % aikuisten palvelujen sosiaalityöntekijöistä oli ilman lain edellyttämää kelpoisuutta vuonna 2006. Sosiaalityönteki- 16

jöiltä edellytetään yliopistotasoinen koulutus.. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden pula oli pahin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla 61 % sosiaalityöntekijöistä oli ilman vaadittavaa kelpoisuutta vuonna 2006. Oulussa ja Espoossa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä suhteessa väestöön. Lääninhallitusten epävirallisen suosituksen mukaan 2000 asukasta kohti tulisi olla yksi sosiaalityöntekijä. Suhdeluku oli 0,6 sosiaalityöntekijää 2000 asukasta kohti näissä kunnissa, kun se muissa vertailun kunnissa vaihteli 0,7-1 välillä. Sosiaalityön asiakashenkilöitä sosiaalityöntekijää kohti oli eniten Oulussa ja Tampereella. Sosiaalityöntekijöitä oli lapsiperheiden ja aikuisten palveluissa lähes yhtä paljon (295-288) Kuusikon kunnissa. Sosiaaliohjaajat ovat tulleet sosiaalityöhön uutena ammattinimikkeenä. Heidän työnkuvansa on osin vielä selkiintymätön kunnissa. Lähityön henkilöstöä on vain muutamissa kunnissa, mutta heidän osuutensa lapsiperheiden palvelujen henkilöstöstä tullee kasvamaan uuden lastensuojelulain myötä. Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva laki edellyttää kuntien lisäävän voimavaroja lapsiperheiden varhaiseen tukeen. Lisäksi kunnissa tulee mietittäväksi, mikä henkilöstöryhmä työskentelee lastensuojelulasten vanhempien kanssa. Etuuskäsittelijöiden määrä on kasvanut aikuisten palveluissa. Heidän määränsä oli lähes yhtä suuri kuin aikuissosiaalityöntekijöiden määrä vuonna 2006. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrä voi nousta kunnissa uuden lastensuojelulain myötä. Laissa määritellään tarkasti tehtävät, joihin edellytetään pätevä sosiaalityöntekijä. Kuusikon kaupunkien toimeentulotuen, päihdehuollon ja eri asumispalvelujen sekä asunnottomien kustannukset olivat noin 280 miljoonaa euroa vuonna 2006. Summasta käytettiin toimeentulotukeen noin 60 %, päihdehuoltoon 20 % samoin asumispalveluihin 20 %. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstön palkkasumma oli noin 60 67 milj. euroa vuonna 2006. LÄHTEET Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (STM, julkaisuja 2007:14) www.stm.fi Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla. STM, julkaisuja 2007:18 Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, Opetusministerin työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007, Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2006:13, ISSN 1236-2123 Lastensuojelun käsikirja Sosiaaliportissa 1.10.07 lähtien. (www.lastensuojelunkasikirja.fi) Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmän muistio (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:25) Sirpa Taskinen: Lastensuojelulaki (417/2007): soveltamisopas. Stakes julkaisuja 2007. 17

Liite 1A Alueellisen sosiaalityön työntekijät ja asiakkaat 2006 Liite 1 Työntekijöitä Asiakkaita J o h t a v a t s o s i a a l i t y ö n t e k i j ä t 111 Lapsiperheiden sosiaalityöntekijät 295 Sosiaaliohjaajat 108 Perhetyöntekijät 124,5 Lähityön tekijät 94 Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät 287,5 Sosiaaliohjaajat 112 Ohjaajat 19 *Lastensuojelulaitokset *Perhekodit *Sijaisvanhemmat Lastensuojeluperheet *Lapset (avohuollossa) 17 000 *Lapset ( avohuoltoon sijoitetut) (*Lapset(huostaan otetut)) *Biologiset vanhemmat *tt-lapsiperheet *tt-yksinhuoltajat *nuoret Toimeentulotukea saavat aikuiset 96 000 *lapsettomat pariskunnat *yksinäiset Päihdehuollon asiakkaat 20 000 Muut aikuissosiaalityön asiakkaat (asumispalveluja ja muuta sosiaalista tukea tarvitsevat) n. 8 000 Etuuskäsittely 243,5 Maksatus 93

KUUSIKKO KUNNAT Lopullinen 7.11.2007 Liite 1B LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖSTÄ JA SOSIAALIALAN TYÖSTÄ KERÄTTYJÄ TIETOJA VUONNA 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere * Oulu * Kunnat yhteensä 1. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2006 aikana Alle 18v 5955 2 518 2914 1649 2318 1909 17263 18-20v 1049 147 246 203 76 105 1826 Yhteensä 7004 2 665 3160 1852 2408 2014 19103 Avohuollon tukitoimien piirissä % alle 18 -vuotiaista 6,2 4,5 6,7 5,8 6,5 7,1 6,0 * Tampereen ja Oulun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä poikkeaa Stakesille annetuista lukumääristä.tampereen Stakesille annettu lukumäärä (1 885) luvut on tuotettu Effican Stakes ajolla, joka on määritelty sen verran väärin TietoEnatorin toimesta, että ei tuota Stakesin määrittelyn mukaista tilastoa. Oulun tässä raportissa ilmoittamaan avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrään (2014) voi sisältyä / sisältyy myös sellaisia asiakkuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti päättyneet jo edeltävän vuoden (2005) aikana. 3. Jälkihuollon sosiaalityön asiakkaat 2006 Lapset/nuoret, jotka ovat olleet jälkihuollon piirissä vuonna 2006. 565 195 362 214 174 105 1 615 Jälkihuollon piirissä % 18-20-vuotiaista 2,9 2,3 5,2 3,1 2,1 1,7 2,9 4. Lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat 2006** 4.1 Tehdyt tai tarkistetut huoltosuunnitelmat vuonna 2006* 1 967 1506 2 977 1018 7 468 *Vantaa: tilastoidaan yksi suunnitelma lasta kohti 4.2 Lapsia, joille tehty huoltosuunnitelma vuonna 2006 Tietoa ei saa 1 665 1506 1555 705 36 5 431 Alle 18-vuotiaita, joille tehty huoltosuunnitelma % 3,0 3,5 5,4 2,0 0,1 3,3 Avohuollon tukitoien piirissä olevat alle 18v., joille tehty huoltosuunnitelma % 66,1 51,7 94,3 30,4 1,9 57,8 **Kunnat yhteensä suhteutukset ilman Helsingin, Oulun ja Tampereen tietoja. 5. Tuomioistuimelle annetutselvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2006 5.1 Selvitysten määrä vuoden aikana 124 69 48 62 44 46 393 (=perheiden määrä, joita koskien selvitys tehty) Perheitä ei saa erikseen 6. Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki 6.1 LsL 13 mukaista tukea saaneet lapset/nuoret vuoden aikana 964 709 704 529 455 2 197 6.2 Päätökset ( 13) yhteensä.. 1 625 1447 1 367 873 6.3 LsL:n 13 tukena myönnettyjen eurojen määrä vuonna 2006.. 590 586 935 451 422 046 710 887 506 693 3 165 663 Lastensuojelun avohuolon sosiaalityö, sijaishuolto.. 77 233 147 029 426 920 273 000.. Lastensuojelun avohuolon sosiaalityö, avohuolto.. 858 218 275 017 283 966 233 693.. 13 tukea/lapsi 833 599 1 344 1 114 930 7. Lastensuojeluilmoitukset 6710 1 719 4 220 3898 1 419 1817 19 783 7.1 Lapset, joista on tehty lasstensuojeluilmoitus(lapsi kertaalleen) 4444 1 166 2 552 2088 1 047 1121 12 418 joista 0-2-vuotiaita 170 363 194 137 864 joista 3-6-vuotiaita 228 398 231 196 1 053 joista 7-12-vuotiaita 341 783 321 322 1 767 joista 13-15-vuotiaita 218 754 214 271 1 457 joista 16-17-vuotiaita(tai vanhempia) 209 254 87 193 743 7.4 Lastensuojeluilmoitukset syyn mukaisesti jaoteltuna Tietoa ei saa 1 719 3232 2875 1419 1740 10 985 1. Lapsen käytös tai oireilu 464 1243 820 314 464 3 305 2. Lapsen kaltoinkohtelu 195 18 87 35 335 3. Lapsen hoidon laiminlyönti 864 1299 1374 748 492 4 777 4. Perhetilanteeseen liittyvät syyt 214 269 270 704 1 457 5. Muut syyt 391 281 394 45 1 111 8. Lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät 7 754 1 158 561 1352 10 825 1. Lapsen käytös tai oireilu 1396 354 159 330 2 239 2. Lapsen kaltoinkohtelu 130 12 30 172 3. Lapsen hoidon laiminlyönti (Vanhemmuuteen liittyvät syyt) 2675 633 303 374 3 985 4. Perhetilanteeseen liittyvät syyt 2593 87 576 3 256 5. Muut syyt 960 171 0 42 1 173