Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002

Transkriptio

1 Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu Aila Kumpulainen

2 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2003 Sivumäärä, liitteet 22 s + liitteet Osanumero 4/2003 ISSN-numero Tiivistelmä Kieli Suomi Viisikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa) oli lasten sijaishuollossa vuonna 2002 sijoitettuina runsas lasta, joka oli keskimäärin 1,8 % viisikon kuntien vuotiaasta väestöstä. Osuus oli korkein Helsingissä 2,3 % ja alhaisin Espoossa 1 %. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin 45 % sijaisperheissä, 24,9 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 30,1 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Sijaisperheissä vuonna 2002 olleista lapsista runsas kolmannes (38%) oli lyhytaikaisessa perhehoidossa. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan noin 190 eur/vrk, ostopalvelulaitoksen vuorokausi noin 157 eur/vrk ja ammatillisen perhekodin vuorokausi noin 142 eur/vrk. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 41 eur/vrk. Lastensuojelun sijaishuollon kokonaiskustannukset viisikon kunnissa vuonna 2002 olivat 114 miljoonaa euroa. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset kunnan 0-17-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 435 euroa vuonna Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 6 Myynti Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 6

3 2 Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu Johdanto Lasten sijaishuolto Mitä lasten sijaishuollossa tapahtui vuonna Sijoitettuna olleet lapset vuonna Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet Vuoden 2002 lopussa sijoitettuna olleet Sijaishuollon hoitovuorokaudet Sijaishuollon kustannukset Sijaishuollon kustannukset Sijaishuolto hoitomuodoittain Sijaishuollon hoitomuotojen käsitteellisiä eroja valtion ja kuntien tilastoinnissa Sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille 2002 ja Kunnalliset laitokset Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö Kunnallisten laitosten neliövuokrat sekä kiinteistömenot laitospaikkaa kohti Kunnallisten laitosten kustannukset menolajeittain Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Hoitovuorokauden kustannukset laitoshoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa Perhehoito Yhteenveto... 20

4 3 1.Johdanto Tässä raportissa käsitellään Suomen viiden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Turun eli Viisikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna Liitemateriaalissa on vertailutietoja vuodesta 1999 alkaen, jolloin sijaishuollon ensimmäinen vertailu tehtiin. Lasten sijaishuolto on lastensuojelun osa-alue, jolla tarkoitetaan lasten tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Lastensuojelutyössä arvioidaan erikseen lapsen ja perheen tilanne ja lapselle tai nuorelle pyritään löytämään oikea paikka, joka tukee hänen kehitystään. Jos päädytään lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle, voi sijoitus olla lyhytaikainen tai jatkua vuosia. Tässä tarkastelussa käsitellään enimmäkseen yhden vuoden tilastotietoja. Sijaishuollossa ovat tarkastelussa mukana kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut: huostaanotetut (myös kiireellisesti huostaanotetut), avohuollon tukitoimena sijoitetut sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (18-20v) lapset. Ensi- ja turvakotien toiminta on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, sillä Helsinkiä lukuun ottamatta muissa vertailun kunnissa ensi- ja turvakotitoimintaa ei ensisijaisesti laskettu lastensuojelun toiminnaksi. Omien lastensuojelulaitosten toiminnasta on rajattu ulkopuolelle pelkästään avotyötä tekevät osastot ja toimintayksiköt. Kuluvana vuonna on käyty keskustelua Stakesin asiantuntijoiden Salla Säkkisen ja Tuula Kuoppalan kanssa mm lastensuojelulaitosten luokittelusta, sijoituksen pituuden laskennasta ja muista lastensuojelutilastoihin koottavien tietojen sisällöllisistä kysymyksistä. Tämä työ jatkuu tulevina vuosina. Vuonna 2002 on aikaisempien vuosien kustannustiedot muunnettu vuoden 2002 tasoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Lastensuojelun sijaishuollon raportin valmisti asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Irma Maikkula Helsingin sosiaalivirastosta ja varapuheenjohtajana Anne Kaatra Vantaalta. Työryhmän sihteerinä ja raportin kirjoittajana toimi Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä 6. Lasten sijaishuollon ryhmän aloitteesta käynnistettiin vuonna 2002 uusi työryhmä, joka tarkastelee sosiaalityön kenttää laajemmin kuin lasten sijaishuollon osalta. Sosiaalityön ryhmä tarkastelee sosiaalityötä lainsäädännön kunnille asettamista tehtävistä käsin ja pyrkii hakemaan keinoja, joilla voisi vertailla sosiaalityön työkenttää eri kunnissa.

5 4 2. Lasten sijaishuolto Mitä lasten sijaishuollossa tapahtui vuonna 2002 Stakesin julkaiseman lastensuojelutilaston mukaan vuonna 2002 oli koko maassa lapsia ja nuoria sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaikkiaan , joka oli 1,0 % 0-17-vuotiaista. Sijoitettujen määrä lisääntyi 734 (5,5 %) lapsella/nuorella edellisestä vuodesta. Vuonna 2002 huostaanotto koski lasta, joista1 210 kiireellisesti huostaanotettua. (Lähde: Stakes, Lastensuojelutilasto 2002) Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 aikana sijoitettuna lasta. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi myös Viisikon kunnissa verrattuna edelliseen vuoteen 388 lapsella eli 9,1 %. Tampereen sijoitettujen lasten määrä lisääntyi lähes kolmanneksen edellisestä vuodesta. (+165 lasta). Aikaisemmin lasten sijaishuollon luvut otettiin Tampereella käytössä olevasta perhehuoltojärjestelmästä. Poikkeamat todellisiin asiakasmääriin todettiin niin suuriksi, että vuoden 2002 tiedot tuotettiin sijaishuoltoyksiköiden omista asiakasrekistereistä. Muissa kunnissa sijoitettujen määrän lisäys oli 4-8 % edellisestä vuodesta. Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät 1 % (3,3 %) ja kustannukset 5,1 % verrattuna vuoteen 2001 ( defl. vuoden 2002 rahan arvoon). Viisikon käyttämät lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärätiedot poikkeavat jonkin verran Stakesin julkaisemista tiedoista. Tämä johtuu ainakin kolmesta seikasta: Viisikko on poistanut omista tiedoistaan eräitä sijoitusmuotoja mm. ensi- ja turvakoteihin ja sairaaloihin tehdyt sijoitukset sekä yksityisesti tapahtuneet sijoitukset. Edellä mainittuja ei katsota pääsääntöisesti lastensuojelun mukaisiksi sijoituksiksi. Viisikko erittelee omissa tiedoissaan sijoitukset perhehoitoon, ammatillisen perhekotihoitoon sekä laitoshoitoon. Stakesin käyttämä luokitus on laitoshoito, perhehoito (sisältäen ammatillisen perhekotihoidon) ja muu. Viisikko laskee omissa tilastoissaan asiakkaan kaikkiin niihin sijoitusmuotoihin, joissa asiakas on ollut vuoden aikana, sijoitettujen kokonaisluvussa asiakas on kuitenkin vain kertaalleen. Stakes taas poimii asiakkaan viimeisimmän sijoitusperusteen mukaan, jolloin asiakas sijoittuu viimeisimpään sijoituspaikkaan eli joko perhe- tai laitoshoitoon. 2.2 Sijoitettuna olleet lapset vuonna 2002 Sijoitettuna olleita lapsia käsitellään seuraavassa kahden eri lukumäärätiedon valossa. Toinen on vuoden aikana sijoitettuna olleet ja toinen vuoden lopussa sijoitettuna olleet. Kummassakin kokonaislukumäärätiedossa sama lapsi on mukana kertaalleen.

6 Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet Taulukko 1. Sijoitettuna olleet lapset viisikon kunnissa vuonna 2002 ja sijoitettujen osuus vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta v. väestö vv 2002/2003 sijoitettuna olleet 2002 osuus 0-17v. väestöstä muutos vuodesta 2001 % Helsinki ,30 6,4 Espoo ,96 4,2 Vantaa ,39 8,0 Turku ,94 3,9 Tampere ,88 31,9 Viisikko ,77 9,1 Vuoden 2002 aikana oli sijoitettuina lasta, joka oli keskimäärin 1,8 % viisikon kuntien vuotiaasta väestöstä. Helsingissä oli vuoden aikana sijoitettuna 2,3 % lapsiväestöstä. Espoossa sijoitettuja oli vähän verrattuna muihin Viisikon kuntiin, alle 1 %. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden määrä kasvoi erityisesti Tampereella (+32 %). Tampereen sijoitettujen määrän kasvuun vaikutti mm se, että aikaisemmin ei perhekuntoutuksessa vanhempiensa mukana olleita lapsia ollut laskettu mukaan sijoitettujen määrään Viisikon kunnissa vuoden 2002 aikana laitoksissa sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi 5,9 % 1 edellisestä vuodesta. Ammatillisissa perhekodeissa vuoden aikana olleiden määrä pysyi lähes ennallaan (+0,3%). Sijaisperhehoidossa olleiden lasten määrä lisääntyi +2,6 % edellisestä vuodesta. Sijaisperhehoidon kasvu johtui lyhytaikaisessa sijaisperhehoidossa olleiden määrän kasvusta Vuoden 2002 lopussa sijoitettuna olleet Vuoden lopussa sijoitettuna olleiden määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitettuna oli lasta, keskimäärin 1,1 % 0-17 vuotiaista. Sijoitettuna vuoden 2002 lopussa oli eniten Helsingissä (1,4% vastaavanikäisestä väestöstä) sekä Turussa (1,2 % vastaavanikäisestä väestöstä ). 1 Laitoksissa sijoitettuna olleiden määrän kasvu johtui osittain tiedonkeruutavan muutoksesta.

7 6 Kuvio 1. Vuoden 2002 lopussa eri sijoitusmuodoissa sijoitettuna olleet, %-osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä (väestö ) 1,60 % 1,40 % 1,20 % 0,66 % 1,00 % % vuotiaista 0,80 % 0,60 % 0,11 % 0,34 % 0,51 % 0,11 % 0,54 % 0,50 % 0,40 % 0,29 % 0,11 % 0,10 % 0,20 % 0,66 % 0,06 % 0,28 % 0,37 % 0,53 % 0,14 % 0,25 % 0,46 % 0,00 % HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Laitoshoitoon sijoitetut /0-17v.väestö Perhehoitoon sijoitetut /0-17v. väestö Ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut /0-17v. väestö Laitoshoitoon ja sijaisperhehoitoon sijoitettuna oli Tamperetta lukuun ottamatta lähes samansuuruinen osuus lapsista kussakin kunnassa. Tampereella perhehoitoon sijoitettujen osuus oli selvästi suurempi kuin laitoksiin sijoitettujen osuus lapsiväestöstä. Ammatillisissa perhekodeissa oli sijoitettuna keskimäärin 0,10 % 0-17-vuotiaista. Osuus oli keskimääräistä korkeampi Tampereella ja pienempi Espoossa. 2.3 Sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien määrä vuonna 2002 oli noin mikä vastaa noin kokovuotista hoitopaikkaa. Lasten kanssa sijoitettuna olleiden aikuisten hoitovuorokaudet sisältyvät hoitovuorokausiin, sillä kaikki kunnat eivät saa perheenjäsenten vuorokausia eroteltua kokonaishoitovuorokausista. Aikuisten hoitovuorokausien osuus on aikaisempien vuosien tietojen perusteella kuitenkin pieni (Helsingissä esim. alle 3 % vuonna 2001).

8 7 Taulukko 2: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 sekä muutos vuodesta 2001, lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja osuus kokonaisvuorokausista Hoitovuoro Muutos % kaudet 2002 vuodesta 2001 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet 2002 Lyhytaikaisen perhehoidon osuus % hoitovuorokausista Helsinki , ,37 Espoo , ,20 Vantaa , ,90 Turku , ,14 Tampere , ,09 Viisikko , ,32 Kokonaishoitovuorokausiin sisältyvät sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten sijoitusten vuorokaudet. Suurin osa sijoituksista on pitkäaikaisia. Vuonna 2002 oli keskimäärin sijoituksen kesto sijoitettua kohti 220 vuorokautta (253 vrk kun lyhytaikaisen perhehoidon osuus poistettiin). Lyhytaikaisia sijoituksia käytetään yhä enemmän perheiden tukimuotona Viisikon kunnissa lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna 2002 keskimäärin 3,3%. Tampereella lyhytaikaisen perhehoidon vuorokausia oli huomattavasti enemmän, yli 8 % hoitovuorokausista. Sijaishuollon hoitovuorokausia 0-17-vuotiasta väestöä kohti oli eniten Helsingissä, 5,2 vuorokautta jokaista 0-17-vuotiasta asukasta kohti. Espoossa sijaishuollon hoitovuorokausia oli 2,3 jokaista 0-17-vuotiasta asukasta kohti. Kuvio 2: Sijaishuollon hoitovuorokaudet 0-17-vuotiasta väestöä kohti vuonna ,0 vrk/0-17-vuotiaat 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Lyhytaikaisen perhehoidon vrk/0-17-vuotiaat Sijaishuollon pitkäaikaisen hoidon vrk/0-17-vuotiaat

9 8 2.4 Sijaishuollon kustannukset 2002 Viisikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan vajaa114 miljoonaa euroa. vuonna 2002 (106 milj. euroa 2001). Sijaishuollon reaaliset kustannukset kasvoivat kaikissa viisikon kunnassa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 5,1 % (vuoden 2001 kustannukset vuoden 2002 tasossa). Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta eniten ammatillisissa perhekodeissa +9,4% (hoitovuorokaudet vähenivät -1,2 %). Joitakin aikaisemmin ammatillisina perhekoteina käsiteltyjä yksiköitä (mm. Turussa sos- lapsikylä) käytiin yhdessä läpi ja todettiin kuuluvan laitosten ryhmään, joka sinänsä vähensi ammatillisten perhekotien osuutta. Laitosten kustannukset kasvoivat 5,7 % (hoitovuorokaudet +5,4%). Kunnallisten laitosten kustannukset lisääntyivät noin 7 % ( hoitovuorokaudet +3,2%) ja osto palvelulaitoshoidon kustannukset noin 3,5 % (hoitovuorokaudet +8%) vuodesta Perhehoidon kustannukset kasvoivat +2 % (hoitovuorokaudet vähenivät 2,9%). Lasten sijaishuollon kustannukset kasvoivat vuodesta 2001 eniten Tampereella (+12,6%), Turussa (+9,9 %) ja Vantaalla (+6,5%). Tampereella kustannusten kasvua selittää ostopalvelujen käytön lisääntyminen. Ostopalvelujen kustannukset kasvoivat runsaat 21 %. Oman laitoshoidon kustannukset kasvoivat lähes 18 %, mutta lähes puolet kasvusta selittää perhekuntoutuksen kustannusten puuttuminen vuodelta Turussa kustannusten kasvuun vaikutti vuonna 2002 käyttöön otettu uusi lastensuojelun laatuprosessi. Vuoden 2002 alussa perustettiin uusi yksikkö, johon kaikki sijoitukset keskitettiin. Uuden yksikön myötä aikaisemmin alueilla olleet kustannukset saatiin kokonaisuudessaan kohdistettua sijaishuoltoon. Hoitovuoro - kaudet puolestaan laskivat, sillä uuden sijoitusprosessin sisäänajo vei aikansa. Vantaalla nousivat eniten laitosten kustannukset (+9,8%). Vantaalla otettiin käyttöön vuonna 2002 uusi 5 paikkainen vastaanottokodin yhteydessä toimiva osasto Ruusula. Lisäksi ostopalvelu-laitosten, etenkin päihdehoitoon erikoistuneen Breikin käyttö lisääntyi vuonna Taulukko 3: Lasten sijaishuollon kustannukset 2002 sekä muutos vuodesta 2001 Sijaishuollon Muutos % kustannukset, euroa 2002 vuodesta 2001 abs Muutos % vuodesta 2001 defl 2 Helsinki ,1 3,3 Espoo ,4 0,7 Vantaa ,3 6,5 Turku ,8 9,9 Tampere ,5 12,6 Viisikko ,9 5,1 2 Vuoden 2001 kustannukset muutettu vuoden 2002 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2001= 1,

10 9 2.5 Sijaishuollon kustannukset Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset olivat Viisikon kunnissa vuonna 1999 noin 85,3 miljoonaa euroa. Sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet neljässä vuodessa vajaan neljänneksen noin 23 % (kustannukset korotettu vuoden 2002 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle). Kuvio 3. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannusten kehitys (kustannukset defl. vuoden 2002 arvoon) Kustannusten reaalinen kasvu % +18% +36% +11 % +42% Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 3. Sijaishuolto hoitomuodoittain Sijaishuollon hoitomuotojen käsitteellisiä eroja valtion ja kuntien tilastoinnissa Sijaishuolto jaotellaan lainsäädännössä sekä valtakunnallisissa tilastoissa laitoshoitoon ja perhehoitoon. Laitoshoidon ja (sijais)perhehoidon välimaastoon on vähitellen kehittynyt valtakunnallisissa tilastoissa useimmiten perhehoitoon yhdistettävä ammatillinen perhekotihoito. Kunnilla on kuitenkin tarve erottaa toimeksiantosopimukseen perustuva sijaisperhehoito sekä ammatillisen perhekodin hoito toisistaan. Ammatillisen perhekodin hoito eroaa sijaisperhehoidosta mm siten, että ammatillinen perhekoti perii hoitovuorokausimaksun kuten laitoskin. Ammatillista perhekotihoitoa ei ole lainsäädännössä tarkasti määritelty, joten ammatillinen perhekotihoito voidaan kunnissa tulkita joko perhehoidoksi tai laitoshoidoksi. Ammatillisessa perhekodissa ainakin toiselta vanhemmalta vaaditaan koulutus hoitotyöhön. Usein edellytetään molempien vanhempien asumista yhdessä lasten kanssa. Ammatillisen perhekodin hoidettavien lasten määrä(joka sisältää

11 10 perheen omat lapset) on rajoitettu korkeintaan seitsemään lapseen. Ammatilliset perhekodit ovat usein ajan myötä hankkineet laitoshoitoon tarvittavat luvat. Eräs tähän johtaneista syistä on, että sijoitettavat lapset vaativat yhä enemmän erilaista ammatillista apua, jolloin resursseja on jouduttu lisäämään. Kunnissa ammatillisen perhekotihoidon yksikön ja laitosyksikön erottaa se, onko yksikölle myönnetty ns. laitoslupa. Viisikon kunnista Helsingillä on myös kunnallisia ammatillisia perhekoteja (2 kpl v.2002). Ammatillista perhekotihoitoa käsitellään tässä selvityksessä omana kokonaisuutenaan laitoshoidon ja perhehoidon rinnalla. 3.2 Sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille 2002 ja 1999 Sijaishuollon hoitovuorokaudet jakaantuivat vuonna 2002 seuraavasti: Kunnallisen ja ostopalvelulaitoshoidon yhteinen osuus oli 45,2 %, perhehoidon vuorokausien osuus 45 % ja ammatillisten perhekotien osuus vajaat 10 % hoitovuorokausista (kuvio 4). Vuonna 1999, jolloin Viisikon ensimmäinen vertailu tehtiin, vastaavat osuudet olivat: Laitokset yhteensä 42,5 % hoitovuorokausista, perhehoito 49 % ja ammatillisten perhekotien osuus 8,5 % hoitovuorokausista. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista on viime vuosina laskenut ja laitoshoidon sekä ammatillisen perhekotien hoidon osuus kasvanut. Samalla on ostopalveluna hankittavien palvelujen osuus kasvanut 24,5% -> 30%:iin hoitovuorokausista. Sijaishuollon muutos on viime vuosina ollut kaikissa Viisikon kunnissa samansuuntainen: laitoshoitoa on yhä enemmän ja perhehoidon osuus on kaikissa kunnissa pienenemässä. Laitoshoidon kasvun syynä pidetään perheiden ongelmien monimutkaistumista, joka johtaa siihen että lapset tarvitsevat enemmän moniammatillista apua kuin tavallisissa perheissä tai perhekodeissa on mahdollista antaa. Perhehoidosta yhä suuremman osuuden muodostaa lyhytaikainen perhehoito, jota kunnat käyttävät perheiden tukimuotona. Kustannukset jakaantuivat eri hoitomuotojen välillä vuonna 2002 siten, että kunnallisen ja ostopalveluna hankitun laitoshoidon yhteinen osuus kustannuksista oli 71,1 %, ammatillisen perhekotihoidon osuus 12,4 % ja perhehoidon osuus 16,5 % (Kuvio 5). Kustannusten jakauma vuonna 1999 oli seuraava: Laitokset yhteensä 72,1%, ammatilliset perhekodit 9,1% ja perhehoito 18,8%. Myös sijaisperhehoidon kustannusosuus on pienentynyt neljässä vuodessa. Ammatillisen perhekotihoidon osuus puolestaan on kasvanut (+ 3 prosenttiyksikköä). Laitoshoidon kustannusosuus on laskenut prosenttiyksikön verran. Laitoshoidon sisällä kunnallisten laitosten osuus on pienentynyt ja ostopalvelulaitosten osuus kasvanut. Hoitovuorokausien ja kustannusten osuudet vuosittain esitetty liitteessä 4.

12 11 Kuvio 4. Sijaishuollon eri hoitomuotojen hoitovuorokausien %-osuus Viisikon kunnissa ,0 90,0 80,0 49,0 47,5 46,8 45,0 70,0 Osuus hoitovuorokausista 60,0 50,0 40,0 8,5 9,5 9,9 16,0 16,9 19,0 9,7 20,4 30,0 20,0 10,0 26,5 26,1 24,3 24,9 0, Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen % eri hoitomuodoille Viisikon kunnissa ,0 90,0 18,8 17,9 17,0 16,5 80,0 9,1 11,1 11,9 12,4 70,0 Osuus kustannuksista 60,0 50,0 40,0 25,3 26,4 29,1 28,7 30,0 20,0 46,8 44,6 42,0 42,4 10,0 0, Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) %

13 Kunnalliset laitokset 2002 Kunnallisissa laitoksissa oli vuoden 2002 lopussa sijoitettuna 682 lasta. Kunnalliset laitokset tuottivat vuonna 2002 noin neljänneksen kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista ( vrk). Hoitovuorokaudet lisääntyivät 3,3 % edellisestä vuodesta. Espoossa ja Tampereella kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet lisääntyivät kummassakin runsaat 17 %. Espoossa vuoden 2001 syksyllä käyttöön otettu uusi vastaanottokoti toimi vuonna 2002 ensimmäisen täyden vuoden. Tampereella hoitovuorokausien kasvu johtui perhekuntoutuksessa olleiden lasten hoitovuorokausien ottamisesta mukaan Helsingin kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet lisääntyivät 6 %. Vantaalla ja Turussa kunnallisten laitosten vuorokaudet vähentyivät, Vantaalla 10 % ja Turussa 7 %. Vantaalla omien laitosten hoitovuorokausien vähentymisen syynä olivat laitosten peruskorjaus- ja muutostyöt. Turussa vähentymisen aiheutti organisaatiomuutos, jossa mm. koko vastaanottotoiminta järjesteltiin uudestaan. Kunnalliset laitokset ovat sijaishuollon toiminnassa tärkeässä roolissa, sillä lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi tehdään yleensä vastaanottokoteina toimivissa kunnallisissa laitoksissa. Arviointityötä varten kunnalliset vastaanottolaitokset on resurssoitu paremmin kuin muut laitokset. Kuntien lastensuojelun laitospaikoista lähes 30 % oli vastaanottopaikkoja vuonna Erityisen runsaasti laitospaikoista oli vastaanottotoiminnan käytössä Tampereella (49%) ja Espoossa (38%). Espoossa, Helsingissä ja pääosin Turussa on erilliset arviointi- ja vastaanottolaitokset ja pitkäaikaista hoitoa antavat laitokset. Vantaan laitoksissa on eriytetyt vastaanotto- ja pitkäaikaisosastot. Tampereella laitoksissa on sekä vastaanotto- että pitkäaikaistoimintoja rinnakkain. Taulukko 5. Kunnalliset lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat sekä vastaanottopaikat Käytettävissä olevat Vastaanottopaikat laitospaikat Kpl %-osuus paikoista Helsinki ,1 Espoo ,7 Vantaa ,9 Turku ,5 Tampere ,1 Viisikko ,4 Kunnallisten lastensuojelulaitosten paikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta runsaat 3 % eli 709 ->733. (Helsinki +9, Vantaa +2, Tampere +13-otettu mukaan ns. perhekuntoutuspaikat.) Koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli kunnilla vuoden lopussa 36. Vuotta aikaisemmin tällaisia hoitopaikkoja oli 27.

14 13 Kunnat ovat kehittäneet laitoksissaan erilaisia avohuollon työmuotoja. Näitä varten on kehitetty erilaisia suoritteita, joita ei tässä yhteydessä tarkastella tarkemmin. Avohuollon toiminnot ja niiden kustannukset on pyritty poistamaan laitosten tiedoista. Kaikilta osin se ei ole mahdollista, sillä samalla osastolla voidaan laitoshoidon lisäksi tehdä avohuollollista työtä eikä kustannuksia ole voitu tarkkaan erotella. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset olivat runsaat 48 miljoonaa euroa vuonna 2002 (44 milj. eur v.2001), joka oli runsas 42 % sijaishuollon kokonaiskustannuksista. Kunnallisten laitosten kustannukset nousivat keskimäärin +6,3 % vuodesta 2001(defl. vuoden 2002 arvoon) Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö Viisikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2002 lopussa sijoitettuna 682 lasta. Hoitavaa henkilöstöä oli 1 038, joista ns. erityishenkilöstöä 61 henkilöä. (psykologeja, lääkäreitä, erikoissairaanhoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä) Työllistettyjä työskenteli laitoksissa alle 3 % henkilöstön määrästä. Erityishenkilöstöä oli noin 5,9 % henkilöstön määrästä. (Helsinki 3,9, Espoo 9,4, Vantaa 6,9, Turku 7,7, Tampere 8,0 ). Lapsia (31.12 hoidossa olevat) suhteutettuna työntekijämäärään (erityishenkilöstö poistettu) oli 0,43 lasta(tampere) 0,81 lasta(vantaa) työntekijää kohti. Osastohoitopaikoista on Tampereella valtaosa lyhytaikaisessa päivystyskäytössä, joka selittää pientä lapsimäärää suhteessa hoitohenkilökunnan määrään. Työntekijöitä verrattuna hoidettavien lasten määrään on paljon, koska työ on kolmivuorotyötä. Työntekijöitä oli kunnasta riippuen 1,3-2,5, keskimäärin 1,5 työntekijää lasta kohti. Tampereella lapsikohtaista henkilöstömäärää nostaa keskimääräistä huomattavasti suuremmaksi oman huumehoitoyksikön resursointi. Palkkataso lastensuojelulaitoksissa 2002 Vuonna 2002 lastensuojelun työryhmä keräsi tiedot eräiden ammattiryhmien peruspalkoista kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa vuoden 2002 lopussa. Työntekijät olivat: Johtajat, vastaavat ohjaajat/ohjaajat, vastaavat hoitajat/hoitajat, lastenhoitajat ja sosiaalityöntekijät (Liite 1C). Alla olevassa taulukossa on esitetty peruspalkkojen vaihteluväli Viisikon kunnissa: Alaraja Yläraja johtajat vastaavat ohjaajat/ohjaajat 1539 / / 1644 vastaavat hoitajat/hoitajat / /1 801 lastenhoitajat sosiaalityöntekijät

15 14 Palkkatasoa eri kaupungeissa verrataan nimikkeittäin tarkastelemalla eroja palkkojen alarajan/ylärajan palkoissa. Kunkin nimikkeen alhaisin palkka on merkitty arvolla yksi. Korkeammat kyseisen nimikkeen palkat on verrattu alhaisimpaan palkkasummaan, jolloin on saatu prosentuaaliset erot alhaisimpaan palkkaan(liite 1C). Lastenhoitajien, hoitajien ja ohjaajien peruspalkat liikkuivat välillä ja vastaavien ohjaajien ja hoitajien peruspalkat välillä Johtajien peruspalkat vaihtelivat euron välillä ja sosiaalityöntekijöiden peruspalkat euron välillä. Kaikilla kaupungeilla ei ollut lastensuojelulaitoksissaan kaikkia työntekijänimikkeitä. Espoossa ei esimerkiksi ollut lainkaan vastaavia hoitajia, hoitajia eikä lastenhoitajia. Lastenhoitajia ei ollut myöskään Helsingissä eikä vastaavia hoitajia Tampereella. Kun tarkastellaan palkkojen alarajoja, oli Tampereella alhaisimmat alarajapalkat kaikissa Tampereella käytössä olleissa nimikkeissä. Jos tarkastellaan palkkojen ylärajoja, oli Tampereen palkkataso alhaisin neljän nimikkeen kohdalla. Kahdessa nimikkeessä (hoitaja ja sosiaalityöntekijä) Turun peruspalkkahaitarin yläraja oli alhaisin. Suurimmat prosentuaaliset erot peruspalkkojen alarajoissa olivat johtajien (13%) ja sosiaalityöntekijöiden (12 %) kohdalla. Suurimmat prosentuaaliset erot kuntien peruspalkkojen ylärajojen välillä olivat hoitajien (28%) sekä johtajien (24%) palkoissa. Pienin ero oli lastenhoitajien palkoissa (3%). Lastenhoitajia oli Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Helsingillä olivat peruspalkkojen ylärajat korkeimmat johtajilla, ohjaajilla, hoitajilla sekä sosiaalityöntekijöillä. Vantaalla olivat peruspalkkojen ylärajat korkeimmat vastaavilla ohjaajilla sekä vastaavilla hoitajilla. Kun tarkastellaan peruspalkkojen ylärajoja, pääkaupunkiseudun kuntien useimpien työntekijänimikkeiden(lastenhoitajia lukuun ottamatta) palkat olivat vähintään 10 15% korkeammat kuin Turussa ja Tampereella. Sosiaalityöntekijöiden peruspalkkojen yläraja oli Helsingissä 17 % korkeampi kuin Turussa. Espoossa, Vantaalla ja Tampereella sosiaalityöntekijän peruspalkan yläraja taas oli 7-9 % Turkua korkeampi. Turku kuuluu Viisikon ainoana kuntana toiseen kalleusryhmään. Laitosten henkilöstökustannukset suhteutettuna koko henkilöstömäärään olivat: Helsinki , Espoo , Vantaa , Turku ja Tampere Jos merkitään Tampereen henkilöstöä kohti laskettua palkkasummaa yhdellä, oli Turun ja Helsingin palkkasumma henkilöstöä kohti noin 20 % korkeampi kuin Tampereella. Espoon ja Vantaan palkkasumma puolestaan oli noin runsas 30 % Tamperetta korkeampi. Tarkastelussa on koko vuoden henkilöstökustannukset suhteutettu vuoden lopun henkilöstömäärään. Helsingin työntekijäkohtaista summaa laskee se, että

16 15 lastensuojelulaitokset saivat vuonna 2002 uusia vakansseja, joiden osalta palkkakustannukset alkoivat loppuvuodesta. Espoon ja Vantaan sekä Turun korkeampaa palkkasummaa voisi selittää mm. laitoksissa oleva runsas erityishenkilöstö. Tampereella on myös runsaasti erityishenkilöstöä, mutta Tampereen palkkataso on muihin kuntiin verraten useimmissa työntekijäryhmissä alhainen. Työryhmällä ei ole tiedossa miten paljon eri työntekijäryhmiä on laitoksissa eri kunnissa. Myöskään ei tiedetä sitä, kuinka paljon kokemuslisiä kunkin kaupungin lastensuojelulaitosten henkilöstöllä on. Tämä vaikuttaa palkkojen kokonaissummaan eikä näy peruspalkkojen tarkastelussa Kunnallisten laitosten neliövuokrat sekä kiinteistömenot laitospaikkaa kohti Neliövuokrat Kaikissa Viisikon kunnissa pääosa kunnallisista lastensuojelulaitoksista on kaupunkien kiinteistö/tilalaitosten lastensuojelulle vuokraamia. Helsingissä muutamia pienempiä yksiköitä on vuokrattu lisäksi ulkopuolisilta vuokranantajilta. Kaikissa Viisikon kunnissa kaupungin omien toimitilojen tilahallintoa hoitaa keskitetty yksikkö tai hallintokunta, joka perii ns. sisäistä vuokraa muilta hallintokunnilta. Tiloista perittävät kustannukset muodostuvat 1) pääomakustannuksista ja 2) käytön ja ylläpidon kustannuksista. Sisäiseen vuokraan sisällytettävät pääomakustannukset muodostuvat tavallisesti kolmesta erästä 1)poisto 2)korko ja 3)maanvuokra. Poisto kuvaa rakennuksen kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Korko on omistajan määrittelemä tuottotavoite rakennusomaisuudelle. Maanvuokra on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Käytön ja ylläpidon kustannukset muodostuvat mm. lämmityksestä, sähköstä, siivouksesta, veden ja jäteveden, jätehuollon, vakuutusten ja verojen sekä korjausten ja kunnossapidon kustannuksista. Käyttökustannukset kokonaan tai osittain voivat olla osa sisäistä vuokraa tai ne voivat olla erikseen maksettavia. Sisäisen vuokrajärjestelmän tarkoituksena on kaupunkien tilankäytön tehostaminen ja todellisten tilakustannusten kohdistaminen tilojen käyttäjille. Kun tilalla on selkeä hinta eli vuokra samoin kuin muilla palvelutuotannon tuotannontekijöillä (esim. henkilöstöllä palkkakustannukset) voidaan tilan vaikutus palvelutuotannon kokonaiskustannuksiin arvioida. 3 Työryhmä ei ole selvittänyt, millainen on kunkin kaupungin sisäinen vuokrajärjestelmä ja millaiset tavoitteet ja tason kunkin kaupungin hallintoelimet ovat määritelleet tilojensa pääomakustannuksille. Taulukossa 6 on esitetty lastensuojelulaitosten käytössä olevat neliömäärät, eri yksikköjen vuokrien vaihteluväli sekä neliön keskihinta vuonna Helsingillä oli luonnollisesti eniten neliöitä, runsas neliötä lastensuojelulaitoksissa. Espoossa, Vantaalla ja Tampereella oli kullakin noin neliötä ja Turulla puolet enemmän, noin 8000 neliötä lastensuojelulaitoksissaan. Helsingissä, Espoossa ja Turussa eri yksikköjen tilakustannusten vaihteluväli oli suuri. Halvimpien tilojen kustannukset 3 Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta ja vuokraus, Harri Isoniemi, Kaisa Leiwo, Kiinteistötalouden instituutti 1997.

17 16 olivat vain neljäsosa-puolet kalleimpien tasosta. Vantaalla ja Tampereella erot yksikköjen välillä olivat pienemmät. Keskimääräinen neliön kustannus oli edullisin Tampereella. Helsingin ja Espoon tilakustannukset olivat noin 1,9 -kertaiset Tampereen neliöhintaan verrattuna. Vantaan neliöhinta oli 1,7 -kertainen ja Turun 1,4 kertaa Tampereen neliökustannus. Taulukko 6: Lastensuojelulaitosten neliövuokrat 2002 Vaihteluväli/m2 Käytössä Keskihinta/m2 m2 Helsinki 5,8-18, ,2 Espoo 3,8-17, ,1 Vantaa 7,6-10, ,1 Turku 4,2-9, ,6 Tampere 4,2-5, ,8 Kiinteistökustannukset laitospaikkaa kohti Kuviossa 6 lastensuojelulaitosten kiinteistömenot on suhteutettu käytettävissä olevaan lastensuojelulaitosten paikkamäärään vuoden 2002 lopussa. Kuvio 6. Lastensuojelulaitosten kiinteistömenot 2002 suhteutettuna laitosten paikkamäärään eur/paikka Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Kiinteistömenot/käytettävissä oleva laitospaikka 12/02 Kiinteistömenot lastensuojelulaitoksen käytettävissä olevaa laitospaikkaa kohti vaihtelivat vuonna 2002 välillä euroa euroa/paikka. Helsingissä lastensuojelulaitoksen paikan kustannukset vuodessa olivat runsaat 40 % korkeammat kuin Tampereella. Pääkaupunkiseudun kunnissa lastensuojelulaitospaikan kustannus oli yli euroa vuodessa kun Turussa ja Tampereella paikan kustannukset liikkuivat hieman yli/alle euron. Ero pääkaupunkiseudun ja Turun ja Tampereen laitospaikan välillä kiinteistömenoissa oli noin 30 % Kunnallisten laitosten kustannukset menolajeittain Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset koottiin siten, että niissä eriteltiin menojen ja jakaantuminen henkilöstö- tila ja muihin kustannuksiin. Laitoksissa tehtävän avohuoltoon kuuluvan työn osuus poistettiin kustannuksista (liite 1B).

18 17 Suurin osa, keskimäärin 80 % lastensuojelulaitosten menoista muodostuu henkilöstökustannuksista. Kiinteistömenojen osuus vaihteli vajaan 8 %- yli 10% välillä. Muiden menojen osuus vaihteli 9 %-12 % välillä. Helsingissä kiinteistökustannukset olivat yli 10 % kustannuksista, ja muissakin pääkaupunkiseudun kunnissa lähempänä 9 %. Turussa ja Tampereella kiinteistökustannusten osuus jäi pienemmäksi. Kuvio 7. Kunnallisten lastensuojelulaitosten menorakenne ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 10,4 11,8 9,6 9,0 9,6 10,1 10,5 8,9 8,6 8,3 7,7 9,5 79,1 79,3 81,8 82,7 82,7 80,3 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko HENKILÖSTÖMENOT KIINTEISTÖMENOT MUUT MENOT 3.4 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Lasten sijaishuollon hoitovuorokausista 20,3 % toteutui ostopalvelulaitoksissa ja 9,7 % ammatillisissa perhekodeissa vuonna Hoitovuorokausien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 8,4 % ostopalvelulaitoksissa ja väheni noin - 1,2 % ammatillisissa perhekodeissa. Osa laitosten hoitovuorokausien lisäyksestä johtui siitä, että yksiköiden laajentaessa toimintaansa ne muuttuivat ammatillisista perhekodeista laitoksiksi. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien ryhmittelyä on työstetty myös tällä kierroksella lasten sijaishuollon ryhmässä. Ostopalveluyksikköjen kirjo on hyvin laaja eikä jako ole selkeä. Uusia yksikköjä syntyy kaiken aikaa ja olemassa olevat muuttavat toimintaansa. Perhekoteja perustetaan myös laitosyksikköjen läheisyyteen, jolloin asumisympäristö pysyy kodinomaisena mutta lähistöllä on käytössä laitoksen resurssit. Juuri tällaisten yksikköjen luokittelu on hankalinta, sillä ne saattavat toimia yhteisen organisaation sisällä. Viisikon kunnissa lähes jokaista ammatillisen perhekodin tai ostopalvelulaitokseen sijoitusta edeltää arviointijakso kunnallisissa vastaanottoyksiköissä.

19 Hoitovuorokauden kustannukset laitoshoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa Kunnallisten vastaanottolaitosten henkilöstömitoituksen täytyy olla korkeampi kuin muiden laitosten ja lisäksi tarvitaan enemmän erityishenkilöstöä kuin pitempiaikaista hoitoa antavissa yksiköissä. Kunnallisissa laitoksissa otetaan vastaan kiireelliset sijoitukset, tehdään kriisitilanteiden työ sekä hoidon ja huostaanoton tarpeen arviointi,. Edellä mainituista syistä johtuen laitoshoidon kustannukset muodostuvat korkeiksi kunnallisissa laitoksissa. Laitoshoidon henkilöstömitoitus sekä henkilöstön kelpoisuusehdot on kokonaisuudessaan säädelty lastensuojeluasetuksessa. Kunnallisten lastensuojelulaitosten hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin 190 eur ja ostopalvelulaitosten vuorokauden kustannukset 157 eur vuonna Sos - lapsikylätoiminta katsotaan ostopalvelulaitoshoidoksi ja se laskee ao. keskimääräistä vuorokausihintaa merkittävästi. Ammatillisten perhekotien hoitovuorokauden kustannukset olivat vuonna noin 142 eur/vrk. Kuvio 8. Hoitovuorokauden kustannus kunnallisissa - ja ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna Euroa/vrk HELSINKI ESPO O VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO EUR / hoitovrk kunnalline n laitos E U R / h o ito v rk o s to p a lvelulaitos e u r/ h o ito v rk a m m a tillinen perhekoti

20 Perhehoito Perhehoidosta on kahden viime vuoden aikana eroteltu vuonna pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet sekä vuoden asiakasmäärä. Sijaisperheissä olleista asiakkaista runsas kolmannes 37 % oli lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita vuonna Hoitovuorokausista 7,4 % oli lyhytaikaisen hoidon vuorokausia. Lyhytaikaisen perhehoidon osuus perhehoidon asiakkaista sekä hoitovuorokausista oli korkein Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla vuonna Varsinkin Tampereella ja Espoossa lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet lisääntyivät paljon(runsas 40 %) vuonna Tampereella lyhytaikaisen perhehoidon osuus kaikista lastensuojelun vuorokausista oli runsas 8%, kun se oli Viisikossa keskimäärin noin 3,3%. Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 41 eur/vrk. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista sekä kunnan sosiaalityön kustannuksista. Perhehoidon kustannuksiin voi sisältyä perheille maksettavien kustannusten lisäksi kustannuksia, joita sijoituspaikkana oleva kunta perii sijoittavalta kunnalta. Esimerkiksi perhehoitoon sijoitettujen lasten päivähoitokustannukset sisältyvät Vantaan, Tampereen ja Turun perhehoidon kustannuksiin. Vastaavia muitakin kustannuksia (terveydenhoito, terapia jne.) sisältyy perhehoidon kustannuksiin eri tavoin eri kunnilla.. Kuvio 9. Perhehoidon hoitovuorokauden kustannus vuonna eur/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO EUR / hoitovrk perhehoidossa

21 20 4. Yhteenveto Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 aikana sijoitettuna noin lasta, noin 400 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitettuna vuoden 2002 aikana oli keskimäärin 1,8 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Sijoitettujen osuus kunnan lapsiväestöstä oli suurin Helsingissä, Turussa ja Tampereella vuonna Sijoitettujen osuus lapsiväestöstä on noussut kaikissa kunnissa viimeisten vuosien aikana Kuvio 10. Sijoitettuna olleet lapset, %-osuus kunnan vuotiaasta väestöstä vuosina Sijoitettuna 2002 aikana % 0-17vuotiaista 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 * 2,30 2,11 2,15 1,94 1,831,82 1,86 1,88 1,77 1,61 1,63 1,56 1,39 1,42 1,29 1,281,30 1,21 1,12 0,930,96 0,850,87 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Sijoitettuja vuoden 1999 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2000 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2001 aikana / 0-17 v. väestö Sijoitettuja vuoden 2002 aikana / 0-17 v. väestö *Helsingin vuoden 1999 sijoitettujen määrässä olivat mukana ensi- ja turvakoteihin sijoitetut eikä luku ole vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Sijaishuollon hoitovuorokausista vajaa puolet 45,1 % kertyi sijaisperheissä, neljännes kunnallisissa laitoksissa 24,9% ja noin kolmannes 30 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa vuonna Perhehoidon osuus sijaishuollosta on viime vuosina laskenut ja laitoshoidon sekä ammatillisten perhekotien osuus kasvanut. Lapsia joudutaan yhä enemmän sijoittamaan laitoshoitoon perheiden ja lasten ongelmien lisääntymisen ja monimutkaistumisen vuoksi. Laitoksissa lasten on mahdollista saada enemmän moniammatillista apua kuin perhehoidossa ja ammatillisissa perhekodeissa. Perhehoidosta kasvava osuus on lyhytaikaista perhehoitoa, jota käytetään avohuollon tukimuotona perheille.

22 21 Viisikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan vajaa114 miljoonaa euroa vuonna Sijaishuollon kustannukset kasvoivat kaikissa viisikon kunnassa edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 5,1 % (defl.2002 arvoon). Neljän viime vuoden aikana sijaishuollon kokonaiskustannukset ovat reaalisesti kasvaneet noin neljänneksen (+23%) Viisikon kunnissa. Kustannusten kasvu on ollut suurin Tampereella ja Vantaalla ( %) ja pienintä Turussa (noin 11 %). Kunnallisen laitoshoidon vuorokauden kustannus oli 190 euroa/vrk, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 157 euroa/vrk ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 142 euroa/vrk. Kunnallisten laitosten henkilöstömitoituksen täytyy olla korkeampi kuin ostopalvelulaitosten, sillä kunnallisissa laitoksissa otetaan vastaan kiireelliset sijoitukset ja tehdään kriisitilanteiden työ vastaanottotyö sekä hoidon ja huostaanoton tarpeen arviointi. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat 41 eur/vrk. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset kunnan 0-17-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 435 euroa vuonna Kustannukset alle 18-vuotiasta kohti olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, joissa myös sijoitettuna olleiden lasten osuus 0-17-vuotiaista oli korkein. Kuvio 11. Lasten sijaishuollon kustannukset euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2002 tasossa) 700 eur/0-17-vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Sijaishuollon kustannukset 1999/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2001/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2000/0-17.v väestö Sijaishuollon kustannukset 2002/0-17.v väestö Kunnallisten laitosten henkilöstön peruspalkkataso oli pääkaupunkiseudun kunnissa useimpien ammattiryhmien osalta % korkeampi kuin Turussa ja Tampereella. Tampereen palkkataso oli lähes kaikissa ammattiryhmissä alhaisin.

23 22 Kunnallisten lastensuojelulaitosten sisäiset vuokrat neliömetriä kohti vaihtelivat 4,8-9,2 euron välillä. Vuokrataso oli muissa kunnissa Tampereeseen verrattuna 1,4-1,9 - kertainen. Kiinteistökustannukset lastensuojelulaitoksen paikkaa kohti vaihteli euron välillä vuodessa. Kiinteistökustannusten ero vuodessa paikkaa kohti runsas 40% halvimman ja kalleimman kunnan välillä. Liitteet: 1. Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain C. Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstön palkkataso D. Kunnallisten lastensuojelulaitosten neliövuokrat Lasten sijaishuollon tiedot vuosina Sijoitettuna vuonna 2002 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet ja kustannukset , osuudet hoitomuodoittain 5. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät Viisikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

24 0-17 v. väestö vv 2002/ vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Väestötiedot Tilastokeskuksesta. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2002 aikana Turussa avohuollon tukitoimien piirissä Alle 18v olevien lasten kirjauskäytäntö 18-20v on muuttunut v Yhteensä Tampereen tiedot Stakesin Tukitoimien piirissä alle 18 v vuonna 2002 / 0-17 v. väestö 5,8 3,7 5,2 7,5 4,4 5,2 lastensuojelu-tilastosta Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Vuoden 2002 aikana sijoitettuna olleet % ikäryhmästä 2,3 1,0 1,4 1,9 1,9 1,8 0-2 vuotiaat 0,94 0,49 0,70 0,73 1,36 0, vuotiaat 1,41 0,54 0,75 0,90 1,38 1, vuotiaat 1,97 0,73 1,14 1,70 1,62 1, vuotiaat 2,82 1,50 2,03 2,16 2,70 2, vuotiaat 3,79 1,89 2,35 2,59 2,15 2, vuotiaat 1,52 0,57 0,85 1,68 0,55 1, B Vuoden 2002 aikana uudet sijoitetut vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Vuoden 2002 aikana uudet sijoitetut % ikäryhmästä 0,92 0,35 0,59 0,57 1,01 0, vuotiaat 0,68 0,36 0,58 0,57 1,10 0, vuotiaat 0,86 0,31 0,43 0,49 0,83 0, vuotiaat 0,88 0,26 0,53 0,54 0,74 0, vuotiaat 0,97 0,44 0,76 0,49 1,23 0, ls Viisikko LIITE 1 LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. Lasten sijaishuolto yhteensä

25 Sijoitettuja vuoden 2002 aikana / 0-17 v. väestö 2,3 1,0 1,4 1,9 1,9 1,8 1.2 Sijoitetut Joista laitoksissa Joista ammatillisissa perhekodeissa Joista sijaisperheissä Sijoitetut / 0-17 v. väestö 1,4 % 0,6 % 0,8 % 1,2 % 0,9 % 1,1 % 1.3 Lasten sijaishuollon kustannukset yhteensä Josta oman toiminnan kustannukset % 45,5 34,4 33,7 56,9 28,9 42,5 Josta perhehoidon kustannukset % 16,1 14,5 16,1 13,7 25,7 16,5 Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset % 38,4 51,1 50,2 29,4 45,4 41,0 Laitoshoito % 73,1 75,9 70,8 72,6 53,2 71,1 Kunnalliset laitokset % 45,3 34,4 33,7 56,9 28,9 42,4 Ostopalvelulaitokset % 27,9 41,5 37,1 15,7 24,3 28,7 Ammatilliset perhekodit % 10,7 9,6 13,1 13,7 21,1 12,4 Perhehoito(sijaisperheet) % 16,1 14,5 16,1 13,7 25,7 16,5 EUR / 0-17 v. väestö (oma+osto) EUR / vuoden aikana sijoitettuna ollut Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet 2002 yhteensä Laitoshoito% 47,2 45,6 44,2 51,1 31,3 45,3 Kunnalliset laitokset % 27,4 19,2 18,6 37,4 13,8 24,9 Ostopalvelulaitokset % 19,9 26,4 25,6 13,7 17,4 20,4 Ammatilliset perhekodit % 7,5 9,1 12,7 10,8 15,9 9,7 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit yhteensä % 27,3 35,4 38,2 24,5 33,3 30,1 Perhehoito(sijaisperheet) % 45,3 45,3 43,2 38,1 52,9 45, ls LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO vuotiaat 0,97 0,51 0,89 0,75 1,06 0, vuotiaat 0,31 0,05 0,00 0,07 0,33 0,19 LIITE 1 Sijoitetuista eri hoitomuotojen piirissä % Laitoshoito% 46,4 43,6 45,6 45,8 26,4 43,5 Ammatilliset perhekodit % 7,7 9,9 13,0 9,9 14,7 9,8 Perhehoito(sijaisperheet) % 45,9 46,5 41,4 44,3 58,1 46,7 Josta oman toiminnan kustannukset Josta perhehoidon kustannukset (sijaisperheet) Josta ostopalvelutoiminnan kustannukset Josta oma toiminta +perhehoito sijaisperheissä

26 2.2 Laitoksiin sijoitetut omiin laitoksiin sijoitetut ostopalvelulaitoksiin sijoitetut ,57 Laitoshoidon vuoden sijoitetut / 0-17 v. väestö 1,1 % 0,5 % 0,8 % 1,2 % 0,8 % 0,9 % 2.3 Laitosten hoitovuorokaudet omien laitosten hoitovuorokaudet ostopalvelulaitosten hoitovuorokaudet ,42 0,58 0,58 0,27 0,56 0,45 Hoitovrk/sijoitetut laitoksissa Hoitovrk/sijoitetut kunnallisissa laitoksissa Hoitovrk/sijoitetut ostopalvelulaitoksissa Lasten sijaishuollon laitoshoidon kustannukset Tre: perhekuntoutuksen - omien laitosten kustannukset kustannukset lisätty 2002.( ) - ostopalvelulaitosten kustannukset Helsinki: Vähennetty nuorten turvatalon kustannuksia EUR/hoitovrk euroa ( ). EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos EUR / 0-17 v. väestö (oma+osto) EUR / vuoden asiakkaat EUR / sijoitetut kunnallisissa laitoksissa EUR / sijoitetut ostopalvelulaitoksissa Koko henkilöstö Joista erityishenkilöstö Työllistetyt ls LASTEN SIJAISHUOLTO 2002 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO Hoitovuorokaudet/vuoden aikana sijoitettuna olleet EUR / hoitovrk koko sijaishuollossa Lastensuojelun koko perheen hoitoon tarkoitettujen YMPÄRIVUOROKAUTISTEN hoitopaikkojen määrä LIITE 1 2. Lasten sijaishuollon laitoshoito Laitoksiin sijoitetut vuonna Päällekkäisyys poistettu omissa ja osto- - omien laitosten asiakkaat palvelulaitoksissa olleiden määrästä. - ostopalvelulaitosten asiakkaat Sijoitetut vuoden aikana % kunnallisissa laitoksissa 67,8 68,3 66,4 84,6 81,9 71,9 Sijoitetut vuoden aikana % ostopalvelulaitoksissa 40,6 58,2 50,3 18,3 24,0 38,7 2.5 Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstö osastoilla 74