Joensuun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukunnat

Samankaltaiset tiedostot
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Kaupunginvaltuusto

POHJOIS-KARJALAN LIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITTÄMISOHJELMA

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Virtaa ja elinvoimaaseuroihin (VIRE) kehittämishanke

Järjestöasiain neuvottelukunta JANE.

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Monialainen yhteistyö

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Liikkeellä voimaa vuosiin

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA

Arjen turvaa kunnissa

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Taustaa Pohjois-Karjalan järjestötoiminnasta. Pohjois-Karjalassa on 3723 rekisteröityä yhdistystä (PRH 8/2018)

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

KUNTIEN JA SIUN SOTEN HYTE-

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Liikkuva Päijät-Häme kiertue Makera-hanke, yhteistyössä Päijät-Hämeen Liitto

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Transkriptio:

TULEVAISUUDEN LIIKUNTAKUNTA (Tuli) -kehittämishanke 1.4.2016-31.12.2018

Tulevaisuuden liikuntakunta (Tuli) -kehittämishanke 1.4.2016-31.12.2018 1. TOTEUTTAJA JA HANKETOIMIJAT Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali) on maakunnallinen liikunnan ja urheilun asiantuntija-, kehittämisja yhteistyöjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen. Pokali on pohjoiskarjalaisen liikunnan ja urheilun tunnettu ja arvostettu asiantuntija, kehittäjä ja puolestapuhuja. 2. HANKKEEN VALMISTELU Tulevaisuuden liikuntakunta (Tuli) kehittämishanketta on valmisteltu yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien liikuntaviranhaltijoiden kanssa. Hankkeen valmisteluvaiheessa on käyty keskusteluja Siun Soten liikuntaneuvonnan kehittämiseen liittyvän työryhmän kanssa. Lisäksi hanke on ollut esillä muun muassa Kunnossa Kaiken Ikää ohjelman ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa. 3. KOHDEALUE Maakunnat Seutukunnat Kunnat Pohjois-Karjala Joensuun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukunnat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Outokumpu, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo 4. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Pohjois-Karjalan kunnat, pohjoiskarjalaiset urheiluseurat ja pohjoiskarjalaiset asukkaat. 5. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Hankkeen tausta ja tarve pohjautuu useisiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin asiakirjoihin. Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: - väestörakenne iso haaste palvelujen järjestämiselle - tarvitaan uusia, rohkeita palvelujen tuottamisen tapoja ja panostamista sähköisiin palveluihin Jatkossa kuntayhteistyötä on edelleen tiivistettävä ja luotava uusia tehokkaita yhteisiä malleja palveluntuottamiseen. Palvelun tuotantotapojen kehittäminen edellyttää kuntien, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta. Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala. Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset. Pohjois-Karjalan monipuolinen ja aktiivinen järjestötoiminta edistää kansalaisten hyvinvointia. Järjestöt tarjoavat ihmisille osallistumisen, liittymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia Tulevaisuudessa järjestöjen merkitys hyvinvoinnin edistäjinä ja palvelujen tuottajina kasvaa. Keskeisenä haasteena on järjestöjen yhteistyön rakentaminen julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. 2

POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017 4.3. Hyvinvoinnin perusta Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen Maakunnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeinen elementti on toimiva palvelurakenne. Maakunnan sisäisen erilaisuuden vuoksi eri alueilla tarvitaan erilaisia palvelurakenneratkaisuja. Myös palvelujen erilaiset kohderyhmät, kuten eri ikäryhmät, on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Tärkeää on, että keskeiset palvelut ovat mahdollisimman helposti asukkaiden saavutettavissa. Yhteisöpalvelujen kehittäminen vaatii erityisesti kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan tukemista. Palvelujärjestelmän toimivuudella turvataan alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo palvelujen saavutettavuudessa erilaisilla alueilla Palvelujen laatu, saavutettavuus, saatavuus, käytettävyys, asukkaiden yhdenvertaisuus, osallisuus, asiakaslähtöisyys sekä resurssien tehokas käyttö ovat tärkeitä perusperiaatteita. Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Hyvinvointiohjelman 2015 toteuttaminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteisvastuullista, vaikka ihmiset päättävät itse valinnoistaan ja elintavoistaan. Valintoihin vaikuttavat elinympäristö, lähiyhteisö, tiedot ja taidot sekä palvelujärjestelmä. Palvelujen saatavuus ja järjestelmän toimivuus tukevat terveyttä ja hyvinvointia. 2.1 Hyvinvoiva ja terve väestö Tavoitteena on - edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja kannustamalla kansalaisia vastuuseen omasta ja läheistensä terveydestä. - ehkäistä kansalaisten syrjäytymistä tukemalla ja tiivistämällä yhteistyötä alan toimijoiden kesken ja tukemalla syrjäytymisvaarassa olevien pääsyä palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan piiriin. Keskeisiä toimenpiteitä - Tehostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimintaa mm. perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa monitoimijaisesti. 2.2 Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut Tavoitteena on - edistää asiakasnäkökulman huomioimista ja kuntalaisten valinnan vapautta palvelujen suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa - kehittää kuntien asiakaslähtöistä palveluohjausta ja lisätä kuntalaisten tietoisuutta eri palvelutuottajien palveluista - lisätä lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia ja saatavuutta kehittämällä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä Keskeisiä toimenpiteitä - Edistetään asiakaslähtöisiä palveluja - Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja osaamista asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä 2.4 Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - turvata väljästi asuttujen alueiden ja seutukuntien vetovoima tarjoamalla kansalaisille tasa-arvoisia mahdollisuuksia lähipalveluihin, liikkumiseen ja osallistumiseen Keskeisiä toimenpiteitä - Vahvistetaan yhteisöllisyyttä yhdistystoiminnan, kyläsuunnitelmien ja erilaisten tapahtumien avulla 3

2.4 Aktiivinen ja osallinen kansalainen Tavoitteena on - edistää ihmisten kiinnostusta toimia aktiivisina kansalaisina ja vahvistaa heidän mahdollisuuksia osallistua kunnan ja lähiyhteisöjen toimintaan - vahvistaa erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa olevien ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia - luoda uusia toimintamalleja nuorten osallistumismahdollisuuksien ja kiinnostuksen edistämiseksi - vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja kehittää kuntien ja järjestöjen yhteistyötä Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelma 2016-2018 Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman 2016-2018 päämäärinä ovat - liikunnan aseman varmistaminen tulevaisuuden aktiivisessa ja hyvinvoivassa liikuntakunnassa - pohjoiskarjalaisten liikkeen ja koko elämänkulun mittaisen liikunta-aktiivisuuden lisääminen kohti valtakunnallisia liikuntasuosituksia - pohjoiskarjalaisten urheiluseurojen aseman ja elinvoimaisuuden vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - Pohjois-Karjalan vetovoimaisuuden lisääminen liikunta- ja urheilutapahtumien, arvokilpailujen sekä menestyvän huippu-urheilun avulla MIUN YHISTYS Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015-2020 Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Järjestöt ja yhdistykset luovat ympäristöönsä hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta sekä ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja vähentävät hyvinvointieroja. Tavoite 2: Tehhään porukassa - Yhdistykset yhteistyössä Voimavaroja ja resursseja yhdistämällä toiminta innostaa mukaan suuremman joukon kansalaisia sekä mahdollistaa uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymisen. Tavoite 3: Kumppanina kunnan kanssa - Tasavertaista yhteistyötä Pohjois-Karjalan yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyö on tärkeää vaikuttavalle yhdistystoiminnalle. Lähes kaikkea yhdistysten toimintaa voidaan pitää yksinäisyyttä, osattomuutta ja sairauksia ehkäisevänä toimintana, joka parantaa tai pitää yllä ihmisten hyvinvointia. Järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus tarkoittaa tasa-arvoista ja vuoropuhelulle perustuvaa yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointi edistävään liikuntaan 2020 Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Linjaus 1: Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Linjaus 2: Liikunnan lisääminen elämänkulussa Linjaus 3: Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Linjaus 4: Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Liikuntaneuvonta on merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan liian vähän liikkuvia ihmisiä neuvontaan. Liikunnan palveluketjun terveydenhuollosta muille sektoreille on toimittava saumattomasti. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun tarvitaan mukaan liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä, kansanterveysjärjestöjä ja kansalaisopistoja tuottamaan matalan kynnyksen liikuntapalveluja. Toiminnan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on johdon, kuten ylilääkäreiden ja liikuntatoimen johtajien sitoutuminen toimintaan. Avainhenkilöiden sitoutuminen on tärkeää, jotta toimintaan saadaan riittävästi niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. 4

6. TULEVAISUUDEN LIIKUNTAKUNTA (TULI) KEHITTÄMISHANKKEEN 1.4.2016-31.12.2018 PÄÄMÄÄRÄ Tulevaisuuden elinvoimainen ja hyvinvoiva liikuntakunta - Suunnitellaan ja luodaan kuntakohtainen toimintamalli laadukkaiden liikuntapalvelujen, toimivan yhteistyön ja innostuneen toimintakulttuurin varmistamiseksi - Lisätään pohjoiskarjalaisten liikunta-aktiivisuutta koko elämänkulun varrella kohti valtakunnallisia liikuntasuosituksia - Kehitetään ja lisätään prosessimaista ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa - Tuetaan urheiluseurojen laadukkaiden liikuntapalvelujen kehittämistä 7. TULEVAISUUDEN LIIKUNTAKUNTA (TULI) KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMENPITEET JA NIIDEN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI A. Tulevaisuuden elinvoimainen ja hyvinvoiva liikuntakunta Pohjois-Karjalan kunnilla on merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnin ja liikkumisen lisäämisessä. Kunnilla on parhaimmat edellytykset tavoittaa toimenpiteillään eri ikäiset, eri sosioekonomisessa asemassa olevat ja eri liikuntaaktiivisuuden omaavat ihmiset. Tulevien vuosien muutokset Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja aluehallintouudistus luovat liikuntapalvelujen järjestämiseen haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteet - Uudet toiminnalliset ja sopimuksellisuuden mallit kunta- ja seutukuntatasolla liikuntapalvelujen - Liikuntaan liittyviin asioihin vaikuttaminen Siun Sotessa - Liikunnan ja urheilun esille nostaminen itsehallintoalueiden viitekehykseen ja vaikuttaminen liikunnan ja urheilun saamiseksi osaksi itsehallintoalueiden kokonaisuutta - Yhteistyön tiivistäminen ja poikkihallinnollisuuden kehittäminen pohjoiskarjalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi - Liikunnan indikaattorit osana kuntien hyvinvointikertomusta Toimenpiteet - Kunta- ja seutukuntakohtaisten toimintamallien ja sopimuksellisuuden suunnittelu ja toteuttaminen - Kuntatoimijoiden työpajapäivät kuntien välisen yhteistyön lisäämiseksi - Päättäjäfoorumien järjestäminen - Yhteistyö Siun Sote -kuntayhtymän kanssa - Vaikuttaminen liikunnan ja urheilun osalta valmisteilla olevaan itsehallintoalueeseen Seuranta ja arviointi - 3 kpl päättäjäfoorumia - 9 kpl maakunnallista/seutukunnallista kuntatoimijoiden työpajapäivää - Uudet kunta- ja seutukuntakohtaiset toiminta- ja sopimuksellisuusmallit - Liikunnan vaikuttavuuden arviointi osana kuntien hyvinvointikertomusta 5

B. Prosessimainen ennaltaehkäisevä liikuntaneuvonta Prosessimaisen ennaltaehkäisevä liikuntaneuvonta on - yksilöön kohdistuvaa asiakaslähtöistä terveyden edistämistä liikunnan keinoin - tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville - vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, joka sisältää tarvittaessa useampia tapaamisia ja yhteydenottoja ammattilaisen ja asiakkaan kesken - kunnassa toimivien eri toimijatahojen rajat ylittävää yhteistyötä liikunnan palveluketjun luomiseksi - liikunnan palveluketju: 1) Liian vähän liikkuvan tunnistaminen ja tavoittaminen, 2) Liikunnan puheeksiottaminen, 3) Lähettäminen tai ohjaaminen palvelujen piiriin, 4) Liikunta- ja muu elämäntapaneuvonta ja 5) Matalankynnyksen liikuntapalvelut ja/tai omatoiminen liikunta - toimijatahojen verkostoitumista, sujuvaa keskinäistä tiedonsiirtoa, kattava potilastietojärjestelmä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, yhdessä sovittuja käytäntöjä/työtapoja sekä riittäviä henkilöstöresursseja Tavoitteet - Prosessimaisen ennaltaehkäisevän laadukkaan liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois-Karjalassa Toimenpiteet - Suunnitellaan ja toteutetaan kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa prosessimaista ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa - Tehdään aktiivista yhteistyötä liikuntaneuvonnan kehittämisen osalta muun muassa Siun Sote kuntayhtymän kanssa - Kehitetään eri toimijatahojen osaamista liikuntaneuvonnassa koulutuksien avulla - Huomioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia liikuntaneuvonnan suunnittelussa - Seurataan muun muassa TEAviisarin avulla kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta ja toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Seuranta ja arviointi - Prosessimaisesti toimiva ja laadukas ennaltaehkäisevä liikuntaneuvonta kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - 500 uutta henkilöä liikuntaneuvonnan piirissä - Paikallinen, seutukunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö tiivistyy, laaja-alaiset ja avoimet yhteistyöverkostot kehittyvät toiminnan perustaksi - TEAviisarin seuranta C. Lisää liikettä Pohjois-Karjalassa Täydellisen liikuntaviikon, -kuukauden ja vuoden tavoitteena on - synnyttää liikunnan iloa, tunnetta, yhteisöllisyyttä ja eri tahojen välistä yhteistyötä - mahdollistaa liikunnan harrastaminen elämäkaaren vaiheissa valtakunnallisten terveyssuositusten mukaisesti - aktivoida laaja-alaisesti eri toimijatahoja osallistumaan erilaisiin liikunnallistamiskokeiluihin ja rakentamaan pohjoiskarjalaista matalankynnyksen liikuntamallia - kokeilukulttuurin lisääminen 6

Tavoitteet - Eri väestö- ja ikäryhmien liikunnan lisääminen liikuntasuosituksien vaatimalle tasolle liikkumattomuuden esteitä poistamalla ja motivaatiotekijöitä vahvistamalla Toimenpiteet - Suunnitellaan ja toteutetaan sekä haetaan hankerahoitusta yhteistyössä kuntien kanssa täydellisen liikuntaviikon/ - kuukauden järjestämiseen 2-4 pilottikunnassa vuoden 2016 syksyllä - Suunnitellaan ja toteutetaan sekä haetaan hankerahoitusta yhteistyössä kuntien kanssa täydellisen liikuntakuukauden/ - vuoden järjestämiseen kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa vuosina 2017-2018 Seuranta ja arviointi - Täydellinen liikuntaviikko/ -kuukausi 2-4 pilottikunnassa vuoden 2016 syksyllä - Täydellinen liikuntakuukausi/-vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa vuosina 2017-2018 - Paikallinen, seutukunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö tiivistyy, laaja-alaiset ja avoimet yhteistyöverkostot kehittyvät toiminnan perustaksi D. Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja Pohjoiskarjalaisille liikunta- ja urheiluseuroilla on keskeinen asema pohjoiskarjalaisten liikuttajina sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman synnyttäjinä. Pohjoiskarjalaisten urheiluseurojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulee - monipuolistaa urheiluseurojen liikuntapalvelutarjontaa - varmistaa kansalaistoiminnan jatkuvuuden ja edellytysten turvaaminen, seuratoiminnan vapaaehtoisten osaaminen, jaksaminen ja innostuminen sekä toiminnan uudistaminen ja kehittäminen - lisätä paikallista, seutukunnallista ja maakunnallista yhteistyötä - vahvistaa urheiluseurojen roolia liikuntapalveluiden tuottajana kasvaneen palvelutarpeen ja julkisen sektorin muutosten takia - kehittää uusia liikuntapalveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja sekä uutta sopimuksellisuutta Tavoitteet - Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - Matalankynnyksen liikuntaryhmien (harrasteliikunnan) lisääminen - Vapaaehtoistoiminnan lisääminen ja markkinointiosaamisen kehittäminen Toimenpiteet - Perustetaan kuntakohtaisesti uusia matalankynnyksen liikuntaryhmiä eri ikäryhmille - Toteutetaan alueellisia vertaisohjaajakoulutuksia nuorille ja aikuisille - Toteutetaan seuratoimijoiden rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutukset - Toteutetaan säännölliset kuntakohtaiset seurafoorumit Seuranta ja arviointi - 30 uutta matalankynnyksen liikuntaryhmää, joissa yhteensä 300 osallistujaa - 10 vertaisohjaajakoulutusta, joissa yhteensä 100-150 osallistujaa, osallistujilta saatu palaute - kuusi (6) rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutusta, joissa yhteensä 80-100 osallistujaa, osallistujilta saatu palaute - 20-30 kuntakohtaista seurafoorumia - matalankynnyksen liikuntapalvelujen määrä kasvaa - maakunnan asukkaiden liikunnallinen aktiivisuus lisääntyy ja urheiluseuratoimijoiden osaaminen kehittyy 7

8. TULI -KEHITTÄMISHANKKEEN AIKATAULU 2016 huhti-heinäkuu Tarkennettu hankkeen toiminta- ja viestintäsuunnitelma 2016 - tarkennetut kuntakohtaiset suunnitelmat Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - benchmarkkausmatka Suomeen - suunnittelun käynnistyminen valituissa pilottikunnissa (2-4 kuntaa) - toteutus syksyn 2016 aikana Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - harrasteliikunnan toteuttamisesta kiinnostuneiden urheiluseurojen kartoitus - matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen käynnistyy Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous elo-joulukuu Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa - Päättäjäfoorumin järjestäminen Prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois- Karjalassa - toimijatahojen ja sidosryhmien tapaamiset sekä toimijatahojen sitouttaminen - benchmarkkausmatka Suomeen - liikuntaneuvonnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelu - liikuntaneuvontakoulutukset Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - täydellisen liikuntaviikon tai -kuukauden järjestäminen valituissa pilottikunnissa - täydellisen liikuntakuukauden/-vuoden suunnittelu kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen - kuntakohtaiset seurafoorumit 2-4 kunnassa - vertaisohjaajakoulutuksen toteuttaminen - rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutuksen toteuttaminen Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous 2017 tammi-kesäkuu Tarkennettu hankkeen toiminta- ja viestintäsuunnitelma 2017 - tarkennetut kuntakohtaiset suunnitelmat Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa Prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois- Karjalassa - kuntakohtaisten liikunnan palveluketjujen kehittämistoimenpiteet - liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi 8

Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - täydellisen liikuntavuoden toimenpiteet - yhteistyöverkostojen toiminnan ja toimintamallien kehittäminen Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - kuntakohtaiset seurafoorumit 8-10 kunnassa - vertaisohjaajakoulutuksen toteuttaminen - rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutuksen toteuttaminen - matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen - vertaisohjaajakoulutukset Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous heinä-joulukuu Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa - Päättäjäfoorumin järjestäminen Prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois- Karjalassa - kuntakohtaisten liikunnan palveluketjujen kehittämistoimenpiteet - liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - Täydellisen liikuntavuoden toimenpiteet - yhteistyöverkostojen toiminnan ja pohjoiskarjalaisen matalankynnyksen liikuntamallien kehittäminen Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - kuntakohtaiset seurafoorumit 8-10 kunnassa - vertaisohjaajakoulutuksen toteuttaminen - rekrytointi- ja urheilumarkkinointikoulutuksen toteuttaminen - matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen - vertaisohjaajakoulutukset Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous 2018 tammi-kesäkuu Tarkennettu hankkeen toiminta- ja viestintäsuunnitelma 2018 - kuntakohtaiset tarkennetut toimintasuunnitelmat Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa Prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois- Karjalassa - kuntakohtaisten liikunnan palveluketjujen kehittämistoimenpiteet - liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - kehitetyn pohjoiskarjalaisen matalankynnyksen liikuntamallin toteuttamisen jatkaminen - uudet kokeilut liikkeen lisäämiseksi Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - kuntakohtaiset seurafoorumit 8-10 kunnassa 9

- matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen - vertaisohjaajakoulutukset Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous 2018 heinä-joulukuu Tarkennettu hankkeen toiminta- ja viestintäsuunnitelma 2018 - kuntakohtaiset tarkennetut toimintasuunnitelmat 9. ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Tulevaisuuden aktiivinen ja hyvinvoiva liikuntakunta - kuntakohtaiset suunnittelut ja työpajat - yhteistyökeskustelut maakunnallisten toimijoiden kanssa - Päättäjäfoorumin järjestäminen Täydellinen liikuntaviikko, -kuukausi, ja -vuosi kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa - kehitetyn matalankynnyksen pohjoiskarjalaisen liikuntamallin toteuttamisen jatkaminen - uudet kokeilut liikkeen lisäämiseksi Prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja lisääminen Pohjois- Karjalassa - kuntakohtaisten liikunnan palveluketjujen kehittämistoimenpiteet - liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi Urheiluseurojen aseman vahvistaminen liikuntapalvelujen kehittämisessä ja - kuntakohtaiset seurafoorumit 8-10 kunnassa - matalankynnyksen harrasteliikuntapalvelujen kehittäminen Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun kehittämisohjelman johtoryhmän kokous Hankkeen loppuraportointi ja jatkotoimenpiteet Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pohjois-Karjalan Liikunta ry, joka avaa hankkeelle kirjanpidossa oman kustannuspaikkansa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii aluejohtaja. Hankkeessa työskentelee hankekoordinaattori 60 prosentin työpanoksella 1.4.-31.7.2016 välisellä ajalla ja kokoaikaisesti 1.8.2016 alkaen. Pokalin aikuisliikunnan kehittäjän työpanosta kohdennetaan hankkeeseen 20 prosenttia 1.8.2016-31.12.2018 välisenä aikana. Toimistosihteerin työpanoksesta kohdennetaan 2,5 prosenttia hankkeen taloushallintoon liittyvissä tehtävissä. 9.1. Hankehenkilöstön vastuut Hankekoordinaattori - hankkeen suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - toimenpidekokonaisuuksien kehittämistoimenpiteissä tukeminen - innostavan ilmapiirin luominen ja kokeilukulttuuriin rohkaiseminen Aikuisliikunnan kehittäjä - hankkeen suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - prosessimaisen ennaltaehkäisevän liikuntaneuvonnan suunnittelu ja kehittäminen kunnissa Toimistosihteeri - hankkeen taloushallinto: tilitykset, palkkojen maksaminen, talousraportit 10

9.2. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, johon tulee Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja rahoittajan edustajien lisäksi hankkeen muiden sidosryhmien edustajia. 10. SEURANTA Kunnat toteuttavat asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa kunta-, terveydenhuolto- ja liikuntalain velvoittamina. Hankkeen seurantatiedot kerätään sähköpostitse ja manuaalisesti. Seurantatietojen keräämisestä vastaa hankekoordinaattori. Hankkeen väli- ja loppuraportointi sekä seurantalomakkeiden täyttö on hankekoordinaattorin vastuulla. Maksatushakemuksen yhteydessä rahoittajalle toimitetaan väliraportti hankkeen etenemisestä ja selvitys hankkeesta syntyneistä kustannuksista. Seurantalomakkeet toimitetaan rahoittajalle kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Loppuraportti toimitetaan rahoittajalle viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Pokalin toimistosihteeri vastaa hankkeen väli- ja loppuraportointiin liittyvistä tiliselvityksistä. Hankkeen asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään vaadittavan ajan hallinnoijan eli Pokalin toimistolla. Hankkeen aikana tehdään toteutettavien toimenpiteiden osalta itsearviointia hankehenkilöstön, Pokalin hallituksen, hankkeen ohjausryhmän ja hankkeen sidosryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneilta henkilöiltä kerätään palautetta ja kehittämisnäkökulmia, joiden avulla hankkeen tulevia toimenpiteitä voidaan tarkastaa. 11

11. TALOUS Hankkeen kokonaisnettokustannukset ajalle 1.4.2016-31.12.2018 ovat 200070 euroa, josta Pohjois- Karjalan maakuntaliiton myöntämän Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston 60 prosentin osuus on 120042 euroa, Kunnossa kaiken ikää ohjelman 30 prosentin osuus 60021 euroa ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n 10 prosentin omarahoitusosuus 20007 euroa. Hankkeen kustannusarvion kustannuspaikkakohtaiset menot selviävät oheisesta hankkeen kustannusarviosta. TA 1.4.-31.12.2016 2017 2018 1. Muut menot 8 834 2 298 3 268 3 268 Ohjausryhmän kokouskulut 300 100 100 100 Kopiointi 1 300 300 500 500 Matkapuhelin 1 860 420 720 720 Tietoliikenneyhteydet 1 674 378 648 648 Postitus 1 000 200 400 400 Toimistotarvikkeet 900 300 300 300 Henkilöstön koulutus 1 800 600 600 600 3. Toimisto- ja vuokrakustannukset 11 419 2 683 4 368 4 368 Toimistotilan vuokrakustannukset 6 675 1 515 2 580 2 580 Kopiokoneen leasingvuokra 744 168 288 288 Koulutuksien ja tilaisuuksien tilavuokrat 4 000 1 000 1 500 1 500 4. Koneiden ja laitteiden hankintamenot 1 400 1 400 - - ATK -laitteet (kannettava) 1 000 1 000 - - Puhelin 400 400 - - 5. Ostopalvelut 15 546 3 962 5 792 5 792 Tiedotus ja markkinointi 5 500 1 500 2 000 2 000 Ohjelmistopalvelut 930 210 360 360 Siivous 1 116 252 432 432 Koulutukset ja tilaisuudet 8 000 2 000 3 000 3 000 6. Matkakulut 21 800 5 800 8 000 8 000 Koordinointi, suunnittelu ja toteutus 13 500 3 500 5 000 5 000 Ohjausryhmä 1 300 300 500 500 Koulutukset ja tilaisuudet 7 000 2 000 2 500 2 500 7. Palkkakulut ja henkilöstösivukulut 141 071 31 464 54 528 55 079 Hankekoordinaattori (60%/100%) 113 493 26 434 43 314 43 745 Aikuisliikunnan kehittäjä (20% alk. 1.8.2016) 24 278 4 130 10 014 10 134 Toimistosihteeri (2,5%) 3 300 900 1 200 1 200 TULOT - - - - YHTEENSÄ 200 070 47 607 75 956 76 507 Rahoitus Yhteensä 1.4.2016 2017 2018 Maakuntaliitto/tulevaisuusrahasto (60%) 120 042 28 564 45 574 45 904 KKI (30%) 60 021 14 282 22 787 22 952 Pokali (10%) 20 007 4 761 7 596 7 651 YHTEENSÄ 200 070 47 607 75 956 76 507 12