KIRJALLINEN KYSYMYS 1234/2010 vp Avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevien aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Hyvin monet ylioppilaat aloittavat opintonsa avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa ennen tiedekuntiin ja oppilaitoksiin pääsyä opintoviikkojensa puolesta päätoimisina opiskelijoina. Alennusten ja erilaisten opiskelijoille kuuluvien etuuksien asemesta he joutuvat maksamaan täydet hinnat mm. kulkuvälineissä, opiskelijaruokaloissa jne. Samoin opintososiaaliset etuudet puuttuvat. Kun opiskelija pääsee myöhemmin oppilaitokseen, hänen näin suorittamansa opinnot, yleensä perusopinnot, ovat täyttä suoritusta kohti loppututkintoa. Avoimen yliopiston tai korkeakoulun opiskelijat ovat yhteiskunnan kannalta opiskelijoita kuten muutkin, ja siksi heidän tulisi saada muita päätoimisia opiskelijoita vastaava asema alennuksien ja sosiaalisten etuuksien suhteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa päätoimisesti opiskelevat saavat alennukset ja sosiaaliset etuudet, kuten vastaavassa asemassa olevat muut opiskelijat? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2011 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1234/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa päätoimisesti opiskelevat saavat alennukset ja sosiaaliset etuudet, kuten vastaavassa asemassa olevat muut opiskelijat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Avoimina yliopisto-opintoina ja avoimina ammattikorkeakouluopintoina annetaan korkeakoulututkintojen osien koulutusta. Opetus toteutetaan usein iltaisin, viikonloppuisin sekä etä- ja monimuoto-opintoina, jolloin opintoja voidaan suorittaa työn ohessa. Avoimeen yliopisto-opiskeluun vuonna 2009 osallistuneet suorittivat keskimäärin alle 5 opintopistettä vuodessa. Avoimia korkeakouluopintoja suorittavat saavat useimmiten opintojen aikaisen toimeentulon muulla tavoin kuin opintotukena. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opintotukilain mukainen opintojen päätoimisuuden määrittely on mahdollisimman samansisältöinen työttömyysturvalain vastaavan määrittelyn kanssa. Yhtenäisellä määritelmällä pyritään välttämään tukijärjestelmien väliinputoamistilanteita. Sivutoimiset opinnot eivät ole este työttömyysturvan saamiselle. Opintotukilain 4 :n mukaan opintotukea voi saada korkeakoulussa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamiseen opintotukea voidaan myöntää korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jos lisäopinnot tähtäävät ammatilliseen tai virkakelpoisuuteen. Näihin edellä mainittuihin opintoihin voi saada opintotukea myös silloin, kun niitä suoritetaan avoimessa korkeakoulussa, jos muut edellytykset opintotuen myöntämiseksi täyttyvät. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa voidaan suorittaa lukuvuoden kestäviä opintolinjoja, joissa opiskelu kuuluu usein opintotuen piiriin. Näihin voi kuulua myös avoimia yliopisto-opintoja. Työelämässä oleva aikuisväestö voi hakea aikuiskoulutustukea. Sen saamisen edellytyksiä ovat mm. kahdeksan vuoden työhistoria sekä päätoimiset opinnot. Avoimen korkeakoulun opinnot oikeuttavat aikuiskoulutustukeen, jos opinnot ovat ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Vuoden 2010 alusta lukien päätoimisia omaehtoisia opintoja on voinut suorittaa menettämättä työttömyysetuutta. Edellytyksiin kuuluu mm., että opiskelun tukemisesta on sovittu TE -toimistossa, jossa todetaan koulutustarve ja opintojen työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Opintojen tulee olla päätoimista opiskelua ja henkilön tulee olla vähintään 25-vuotias. Tällainen koulutus voi olla myös avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta. Ateriatuella tuettuun opiskelija-ateriaan ovat oikeutettuja alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvat korkeakouluopiskelijat. Ateriatuen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijalle kohtuuhintainen päivittäinen ruokailu ja tuki on tarkoituksenmukais- 2
Ministerin vastaus KK 1234/2010 vp Lauri Oinonen /kesk ta kohdistaa edellä mainittuja päätoimisia opintoja harjoittaville opiskelijaryhmille. Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Hallitus ei päätä eri tahojen myöntämistä opiskelija-alennuksista. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1234/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att se till att de som bedriver heltidsstudier vid öppna högskolan eller universitetet får rabatter och sociala förmåner på samma sätt som övriga studerande som är i motsvarande situation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisning i delarna som ingår i högskoleexamina ges i form av öppna högskolestudier och öppna yrkeshögskolestudier. Undervisningen ordnas ofta på kvällar och veckoslut och som distans- och flerformsstudier. Det här innebär att studierna kan genomföras vid sidan om arbetet. De personer som deltog i öppna universitetsstudier år 2009 presterade i snitt mindre än fem studiepoäng om året. De som bedriver öppna högskolestudier får oftast sin utkomst under studietiden på något annat sätt än med hjälp av studiestöd. En förutsättning för att få studiestöd är att man bedriver heltidsstudier. Definitionen av heltidsstudier enligt lagen om studiestöd stämmer innehållsmässigt så mycket som möjligt överens med den motsvarande definitionen i arbetslöshetsskyddslagen. Med en enhetlig definition försöker man undvika att det uppstår marginalgruppssituationer i fråga om stödsystemen. Deltidsstudier är inte hinder för mottagandet av arbetslöshetsskydd. Enligt 4 i lagen om studiestöd kan studiestöd fås i en högskola för avläggande av examen eller vetenskaplig påbyggnadsexamen eller för fullgörande av ett särskilt yrkesutbildande fortbildningsprogram. Den som avlagt högskoleexamen kan få studiestöd för fullgörande av en enskild studiehelhet, om tilläggsstudierna ger yrkesbehörighet eller tjänstebehörighet. För de ovan nämnda studierna kan man få studiestöd även då de bedrivs i den öppna högskolan om de övriga förutsättningarna för beviljande av studiestöd uppfylls. Vid läroanstalter för fritt bildningsarbete kan man genomgå studielinjer som pågår ett låsår. De här studierna omfattas ofta av studiestödet. Till studierna kan också höra öppna universitetsstudier. Den vuxna befolkningen som är ute i arbetslivet kan ansöka om vuxenutbildningsstöd. Förutsättningar för att få vuxenutbildningsstödet är bl.a. att man har en arbetshistoria på åtta år och att man bedriver heltidsstudier. Studier vid öppna högskolan berättigar till vuxenutbildningsstöd om studierna är yrkesinriktad tilläggsutbildning eller kompletterande utbildning. Från och med början av 2010 har man kunnat bedriva frivilliga heltidsstudier utan att gå miste om arbetslöshetsförmånen. Till förutsättningarna hör bl.a. att man har kommit överens om stöd för studierna med arbets- och näringsbyrån som konstaterar utbildningsbehovet och studiernas arbetskraftspolitiska ändamålsenlighet. Studierna måste bedrivas på heltid och personen ska vara minst 25 år. Studierna kan även bestå av öppen universitets- eller yrkeshögskoleundervisning. Rätt till studerandemåltider som subventionerats med måltidsstöd har de som studerar för att avlägga en lägre eller högre högskoleexamen och yrkeshögskoleexamen eller högre yrkeshögskoleexamen. Måltidsstödet omfattar även dem som 4
Ministerns svar KK 1234/2010 vp Lauri Oinonen /kesk deltar i ett sådant program för yrkes- eller specialiseringsutbildning som ger rätt till studiestöd och de högskolestuderande som deltar i undantagsutbildning. Avsikten med måltidsstödet är att möjliggöra att de studerande får en daglig måltid till ett skäligt pris och det är ändamålsenligt att stödet omfattar de ovan nämnda studerandegrupperna som bedriver heltidsstudier. Alla studerande vid ett universitet som har antagits som studerande till studier som leder till lägre eller högre högskoleexamen med undantag av dem som deltar i uppdragsutbildning hör till studentkåren. Studentkåren kan godkänna som medlemmar även andra än dem som är studerande vid universitetet. På yrkeshögskolorna finns en studerandekår till vilken kan höra de studerande som bedriver studier som leder till yrkeshögskoleexamen. Studerandekåren kan godkänna som medlemmar även övriga studerande vid yrkeshögskolan. Regeringen beslutar inte om studeranderabatter som beviljas av olika instanser. Helsingfors den 4 mars 2011 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5