Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 597/2012 vp Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tehtävistä on säädetty ammattikorkeakoululaissa (351/2003). Sekä säädöksien että käytännön tasolla ne vertautuvat yliopistojen oppilaskuntiin. Yksi merkittävä ero on, että opiskelijakunnilla ei ole automaatiojäsenyyttä. Tämän vuoksi ne joutuvat käyttämään resurssejaan jäsenhankintaan, ja opiskelijat ovat keskenään ja opiskelijakunnat ylioppilaskuntiin verrattuna eriarvoisessa asemassa. Opiskelijakuntien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu ammattikorkeakoululain 42 a :n mukaan opiskelijaedustajien nimeäminen ammattikorkeakoulun hallintoon ja muihin toimielimiin, ja opiskelijoiden valmistaminen aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. YTHS-kokeilun myötä opiskelijakunta on osallistunut myös terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen. Ottaen huomioon, että tehtävät ovat yhtenäiset ylioppilaskuntien kanssa, ei ole perusteltua, että jäsenyysperusteet eroavat. Automaatiojäsenyyden puuttuminen vaikuttaa suoraan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen sekä opiskelijakuntien asemaan. Siinä missä ylioppilaskunnat keräävät kaikilta jäseniltään jäsenmaksua toimintansa rahoittamiseksi, on opiskelijakuntien käytettävä osa resursseistaan jäsenhankintaan. Tällä hetkellä opiskelijakunnat ovat lakisääteisten tehtäviensä toteuttamisessa riippuvaisia ammattikorkeakoululta saatavasta tuesta, mikä vaarantaa niiden itsemääräämisoikeuden ja riippumattoman aseman osana ammattikorkeakoulua. Säätämällä opiskelijakuntia koskeva pykälä vastaamaan uuden yliopistolain (558/2009) ylioppilaskuntapykälää voidaan opiskelijakuntien toiminnan perusedellytykset turvata ja samalla saattaa opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus mahdollisuuksia parantaa ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien asemaa ja toimintamahdollisuuksia lainsäädäntöteitse tai muutoin? Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2012 Outi Mäkelä /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 597/2012 vp: Näkeekö hallitus mahdollisuuksia parantaa ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien asemaa ja toimintamahdollisuuksia lainsäädäntöteitse tai muutoin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain (558/2009) 46 :n 3 momentin mukaan kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Ammattikorkeakoululain (351/2003) 42 a :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulussa on puolestaan opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Perustuslain 13 :n 2 momentin mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus, johon sisältyy muun muassa oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Perustuslain yhdistymisvapaussääntelyn tulkinnassa eduskunnan perustuslakivaliokunta on lähtenyt siitä, ettei yhdistyksen jäsenyyden yleisenä periaatteena voi olla automaattinen, suoraan lain säännösten perusteella määräytyvä jäsenyys. Yhdistymisvapauden lähtökohtana tulee olla vapaaehtoinen ja nimenomaiseen tahdonilmaisuun perustuva liittyminen yhdistykseen. Näistä lähtökohdista voidaan poiketa vain, jos poikkeamiselle on olemassa erityiset yhdistymisvapauden kannalta hyväksyttävät perusteet, kuten perusteltu tarve järjestää yhdistys lailla julkista tehtävää varten. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä arvioidessaan perustuslakivaliokunta on katsonut, että tämän tyyppisissä tilanteissa tulisi lähtökohtaisesti etsiä perustuslain sanamuotoon selvästi soveltuvia ratkaisumalleja eli järjestelyjä, jotka eivät rakennu pakkojäsenyyden varaan. Perusoikeusuudistuksen esitöihin viitaten perustuslakivaliokunta on kuitenkin arvioinut ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden olevan sinänsä hyväksyttävissä perustuslain kannalta etenkin, kun ylioppilaskuntaa oli vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja koska sillä oli merkittävä osuus yliopiston hallinnossa. Eduskunta on kaksi kertaa käsitellyt sellaista hallituksen esitystä, johon on sisältynyt säännökset ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan automaatiojäsenyydestä (HE 206/2002 vp ja HE 24/2004 vp). Perustuslakivaliokunta on tuolloin antamissaan lausunnoissa (PeVL 74/2002 vp ja PeVL 39/2004 vp) katsonut, että ehdotettu automaatiojäsenyyteen pohjautuva sääntely ei ole sopusoinnussa perustuslakivaliokunnan linjausten kanssa ja että säännös opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä olisi vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Hallituksella ei edellä todetun perusteella ole tarkoitusta valmistella esitystä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien aseman muuttamiseksi. 2

3 Ministerin vastaus KK 597/2012 vp Outi Mäkelä /kok Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 597/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: Ser regeringen några möjligheter att genom lagstiftning eller på annat sätt förbättra studentkårernas ställning och verksamhetsförutsättningar vid yrkeshögskolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 46 3 momentet iuniversitetslagen (558/2009) hör alla studerande som har antagits till ett universitet för att studera för lägre eller högre högskoleexamen, med undantag av studerande som deltar i uppdragsutbildning, till studentkåren. Studentkåren kan också godkänna andra studerande vid universitetet som medlemmar. Enligt 42 a 1 momentet i yrkeshögskolelagen (351/2003) har en yrkeshögskola i sin tur en studerandekår, till vilken yrkeshögskolans studerande som genomgår utbildning som leder till examen kan höra. Studerandekåren kan också godkänna andra studerande vid yrkeshögskolan som medlemmar. Enligt 13 2 momentet i grundlagen har var och en föreningsfrihet, vilket bland annat innefattar rätten att höra till eller inte höra till föreningar.riksdagens grundlagsutskott har i sin tolkning av grundlagens bestämmelser om föreningsfrihet utgått från att en allmän princip för medlemskapet i en förening inte kan vara ett automatiskt medlemskap som fastslås direkt av lagens bestämmelser.utgångspunkten för föreningsfriheten bör vara att medlemskap i en förening är frivilligt och baserat på en uttrycklig viljeyttring.man kan avvika från detta endast omdet finns särskilda med avseende på föreningsfriheten godtagbara grunder, till exempel ett motiverat behov att i lag inrätta en förening för en offentlig uppgift. När grundlagsutskottet har tagit ställning till obligatoriskt studentkårsmedlemskap har det ansett att man i situationer av denna typ i första hand ska söka lösningar som är klart förenliga med grundlagens formulering, det vill säga arrangemang som inte bygger på obligatoriskt medlemskap. Med hänvisning till förarbetena till reformen av grundrättigheterna har grundlagsutskottet dock bedömt att obligatoriskt medlemskap i en studentkår i sig kan godkännas med avseende på grundlagen, i synnerhet som studentkåren av hävd måste ses som en del av ett autonomt universitet och för att kåren hade en betydande andel i universitetets förvaltning. Riksdagen har två gånger behandlat en sådan proposition av regeringen, som har inkluderat bestämmelser om automatiskt medlemskap i en yrkeshögskolas studerandekår (RP 206/2002 rd och RP 24/2004 rd). Grundlagsutskottet ansåg i sina dåvarande utlåtanden (GrUU 74/2002 rd och GrUU 39/2004 rd) att den föreslagna regleringen som bygger på automatiskt medlemskap inte står i samklang med grundlagsutskottets riktlinjer och att en bestämmelse om obligatoriskt medlemskap skulle strida mot den i grundlagen tryggade föreningsfriheten. Med hänvisning till det som konstaterats ovan har regeringen inte för avsikt att bereda en proposition för att förändra studerandekårernas ställning vid yrkeshögskolorna. 4

5 Ministerns svar KK 597/2012 vp Outi Mäkelä /kok Helsingfors den 14 augusti 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5