Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?

Samankaltaiset tiedostot
Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Kantokäsittelyn kannattavuus

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Kantokäsittelyn omavalvontaohje

Juurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi

Kantokäsittelyn tarkoitus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänterveysseminaari Vantaa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Tuulituhot ja metsänhoito

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Energiapuun korjuu ja kasvatus

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Energiapuu ja metsänhoito

Liite 5 Harvennusmallit

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Korpien luontainen uudistaminen

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Materiaali: Esa Etelätalo

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Toimenpiteet kuvioittain

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainetutkinto metsänhoidossa - juurikäävän, heinän ja vesakon torjunta

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Suomen metsien inventointi

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Energiapuun kasvatus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Digitaalinen kasvinsuojeluainetutkinto ja omavalvonta. Metsäkonekoulujen neuvottelupäivät Henrik Östman, YA

Transkriptio:

Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi? Tuula Piri Luonnonvarakeskus PKMO 8.3.2017

Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi n. 50 milj. euron arvosta Kuva E. Oksanen/Luke 2 9.3.2017

Juurikäävät (H. annosum -ryhmä) - esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä, ei kuitenkaan ikiroudan alueella - lajiryhmä: Euroopassa kolme eri lajia - Suomessa esiintyvät männynjuurikääpä ja kuusenjuurikääpä 3 9.3.2017

Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä tyvitervastautia Kuva Tuula Piri Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten punaruskeaksi. Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä ja -kokoisia mäntyjä. Kuva Kari Korhonen Vakava ongelma kasvupaikoilla, joilla mänty ainoa vaihtoehto.

Mänty estää pihkoittumisella juurikääpärihmastoa nousemasta ylös runkoon Tyvitervastaudin voi tunnistaa tuoreen kannon pihka- ja laholaikuista. Kuva: T: Piri Kuva: T: Piri Kuva: T: Piri 9.3. 201 7 6

Männynjuurikäävän itiöemiä Kuva Tuula Piri Kuva Tuula Piri Kuva Tuula Piri

Juurikääpätuhot kuusella Aiheuttajat kuusenjuurikääpä (90%) ja männynjuurikääpä (10%). Yleensä laho ulottuu 3-6 m korkeuteen, jopa 10-12 metriin. Laho etenee rungossa keskimäärin 20 cm/v. Usein lahoa aluetta ympäröi violetinvärinen rengas (kuvassa). Kuva Kari Korhonen 8

Juurikääpälahon tunnistaminen kuusikossa Kuusikko usein ulkoisesti hyväkuntoinen juurikääpälahosta huolimatta ja laho paljastuu yleensä vasta hakkuun yhteydessä. Merkkejä pitkälle edenneestä lahosta: Rungon pihkavuoto Latvuksen harsuuntuminen Pituuskasvun tyrehtyminen Tuulenkaadot Loppuvaiheessa heikentynyt puu altistuu hyönteisten iskeytymiselle 9 9.3.2017

Vanhat kannot kertovat juurikäävän olemassaolosta. Kuva Tuula Piri Kuva Tuula Piri Pitkälle edennyt juurikääpälaho on pehmeää, vaalean ruskeaa lahoa, missä on mustia ja valkoisia laikkuja. Kuva Tuula Piri 10 9.3.2017

Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy: - tuulenkaatojen juurakoissa - vanhoissa lahoissa kannoissa - maahan jätetyissä laholumpeissa Kuva Tuula Piri Itiöemä, jossa valkoista pintaa on 100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä itiöitä vuorokaudessa. Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa satojen kilometrien päähän. Kuva Kari Korhonen 11 9.3.2017

Kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyysalueet 12 9.3.2017

Juurikäävän torjunta Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen lakisääteinen velvoite. Laki metsätuhojen torjunnasta metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- (kuusi ja mänty) ja turvemaalla (kuusi) suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016) Juurikäävän leviämisen riskialueet ja torjuntakohteet Hyväksyttävät torjuntamenetelmät Ilman lämpötilaa koskeva rajaus 13 9.3.2017

Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään juurikäävän leviämisen? Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja taudin levittäjinä Kantokäsittelyn pohjoisraja asetus vs. hyvän metsänhoidon suositukset Kesähakkuut turvemaiden männiköissä 14 9.3.2017

Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja lopettaminen syksyllä Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus. Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos: 1) terminen kasvukausi ei ole alkanut, 2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta, 3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai 4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta. Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella. - Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa. Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita. - Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5 asteen. 15 9.3.2017

Onko pienten harvennuskantojen käsittely tarpeellista? Kuva Tuula Piri 16 Laki edellyttää käsittelemään läpimitaltaan yli 10 cm olevat havupuiden kannot. Pienet parisenttiset kannot voivat saada tartunnan ja levittää tautia viereisiin taimiin. Aikaisessa vaiheessa saatu tartunta ehtii aiheuttaa paljon tuhoa kiertoajan loppuun mennessä. 9.3.2017

Juurikäävän leviäminen energiapuuhakkuun seurauksena Männyn kannot: keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm) juurikäävän tartuttamia 11.4 % (0-50.0%) Kuusen kannot: keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm) juurikäävän tartuttamia 10.9 % Kuva Matti Siren Kesällä energiapuuharvennuskohteiksi mieluiten lehtipuuvaltaisia leimikoita, koska pienissä kannoissa torjunta-aineen peittävyys usein huono. Kuva Tuula Piri 9.3.2 017 17

Juurikäävän levinneisyyden riskialueet Hyvän metsänhoidon suositukset Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäisettä turvemailla. Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella. 18 9.3.2017 Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi.

Tyvitervastautia esiintyy myös turvemailla 2016 ensimmäiset tyvitervastautihavainnot turvekankaiden männiköissä Etelä- ja Keski-Suomessa (Eura, Eurajoki, Yläne, Pöytyä, Multia). Turvemaiden hakkuut myös kesähakkuut tulevat lisääntymään. Kantokäsittely suositeltavaa myös turvemaiden männiköissä. Timo Silver Suomen metsäkeskus 19 9.3.2017

Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa? Lakivelvotteinen kantokäsittely Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset Lisäksi Vältä taimikoiden harvennuksia juurikäävän itiöinnin aikana. Kantokäsittely vaikea toteuttaa taimikon harvennuksessa. Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä Kantokäsittely myös energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm). Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua. Syksyllä hakkuuta kannattaa siirtää kunnes päivälämpötila jää alle +5 astetta ja esiintyy yöpakkasia. Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois-Suomessa. Kantokäsittely myös turvemaiden männiköissä 20 9.3.2017

Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa metsiköissä Juurikääpärihmaston (sieniyksilön) elinikä 200-300 vuotta (mesisieni 2400 vuotta). Estämällä sinnikkäästi uudet itiötartunnat saadaan juurikääpätuhot pitkällä aikajänteellä vähenemään. Kuva Tuula Piri Juurikääpä 35 vuotta vanhassa kuusen kannossa. 21 9.3.2017

Ureavalmisteet PS-kantosuoja-2, Urea-kantokate, Moto-urea, Teknokem kantosuoja. Liuoksen ureapitoisuus 300-330 g/l riippuen tuotteesta. Urea hydrolisoituu kaatopinnalla, mikä nostaa ph-arvon niin korkeaksi ettei juurikääpä pysty itämään. Varoetäisyys vesistöihin 10 m. Väkevä urealiuosroiskeet voivat tappaa kasveja kantojen ympäriltä ja muuttaa kantojen sienilajistoa. Valmis käyttöliuos. Säilyvyys 10 kk. Kestää -7 pakkasastetta jäätymättä. Markku Mäkelä 22 9.3.2017

Harmaaorvakkavalmiste Rotstop on biologinen valmiste, joka sisältää harmaaorvakkasienen itiöitä (Rotstop SC). Harmaaorvakka kilpailee juurikäävän kanssa samoista resursseista. Se kumpi sienistä ehtii ensin tuoreelle kaatopinnalle, on kilpailun voittaja. Harmaaorvakka on nopeakasvuinen ja leviää kannon juuriin. Ympäristöystävällinen Kari Korhonen Harmaaorvakka on ehtinyt vallata kannon ennen juurikääpää. Harmaaorvakkavalmiste vaatii huolellista käsittelyä (lämpötila, puhtaus). Käsittelyliuos on uusittava vähintää 36 tunnin välein. 23 9.3.2017 Oranssinruskeaa harmaaorvakan aiheuttamaa lahoa männyn kannossa. Tuula Piri

Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä Vältä turhia hakkuita Ilmaston lämmetessä yhä suurempi osa hakkuista joudutaan tekemään juurikäävän leviämisen riskiaikana itiötartuntariski kasvaa. Hakkuut nopeuttavat juurikäävän leviämistä tartunnan saaneessa metsikössä. Mieluiten vain yksi harvennushakkuu ennen päätehakkuuta. Kasvatushakkuiden vähentämistä ei kuitenkaan pidä tehdä puuston elinvoimaisuuden ja kasvun kustannuksella. Ei kesähakkuita terveisiin metsiin. 24 9.3.2017

Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä Puulajin vaihto päätehakkuun jälkeen. Sekapuuston suosiminen: Estää juurikäävän kasvullista leviämistä Vähentää kantojen itiötartuntariskiä (itiöt eivät tartuta lehtipuiden kantoja) Myöhemmin vähentää myös juurikäävän itiötuotantoa TP Mieluiten sekapuustoa yli 30 % runkoluvusta vielä päätehakkuussa Päätehakkuun aikaistamien pahoin juurikäävän 25 tärvelemässä metsikössä.

Puulajien juurikääpäkestävyys: Mänty kestävä kuusenjuurikäävälle, mutta taimena altis kasvaessaan lahon kuusen kannon lähellä. Kuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle. Lehtipuut puhtaana metsikkönä kestäviä sekä kuusen- että männynjuurikäävälle. Sekapuuna tyvitervasmännikössä lehtipuut alttiita männynjuurikäävälle. Haapa kestävin. Lehtikuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle. 26 9.3.2017

Juurikäävän huomioiminen metsänkäsittelyssä Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus ainoastaan terveellä kasvupaikalla. Juurikäävän tartuttamalla kasvupaikalla tauti leviää ylispuista nuorempiin, alemman latvuskerroksen puihin ja tauti kroonistuu. E. Oksanen/Luke Poimintahakkuut : Poistetaan kookkaita puita hakkuuvauriot Hakkuukiertolyhyt Poimintahakkuuta parempi vaihtoehto pienaukkohakkuu Alikasvoksena syntyneet kuuset erityisen alttiita juurikäävälle - Pinnallinen juuristo - Valon puute - Kilpailu 27 9.3.2017

Mitä edessä? Pakkanen, routa ja paksu lumipeite ovat paras suoja juurikääpätartuntaa vastaan. 28 9.3.2017

Talvi lyhenee Routa-aika lyhenee Lumettoman ajan hakkuut lisääntyvät Itiöiden tartunta-aika pitenee Rihmaston kasvuaika pitenee Korjuuvauriot lisääntyvät Metsien kiertoaika lyhenee Puiden kasvu nopeutuu + + + Juurikääpätuhojen määrä + + + Juurikääpärihmaston kasvu nopeutuu Kesä lämpenee Tuulisuus lisääntyy Myrskytuhot lisääntyvät Juurikäävän itiötuotanto lisääntyy 29 9.3.2017

Juurikääpäsienten leviämisen rajoittamiseksi ja tuhojen torjumiseksi tarvitaan ennen kaikkea aktiivisia metsänomistajia. Kiitos! 30 9.3.2017