Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä 30.3.2017 Juha Lappalainen
Esittely Jonniinmoinen viljelijä 1989- Koulutus MMM/agronomi Agrologi Lomittaja/karjanhoitaja Työura Eri tehtävissä MTK:ssa 2001- Mpol kokemus Tukihakemusten täyttöä 1995- Valvontoja kesätöinä Toimeenpanon edunvalvontaa 2001-2004 Poliittinen valmistelu 2013-
Maatalouden trendejä Kotieläintilojen määrä puoliintuu kymmenessä vuodessa Tuotanto keskittyy alueellisesti Viljelijöiden osa-aikaisuus lisääntyy Viljelijöiden keski-ikä nousee
Mitä on tapahtunut sitten vuoden 1995? Maatilojen lukumäärä 100 000 kpl > 50 000 kpl Kotieläintiloista jäljellä reilu viidesosa Tuotantomäärä ei ole käytännössä muuttunut Alueellisesti tuotanto siirtynyt pohjoiseen ja/tai länteen Kasvinviljelytiloilla rakennemuutos on huomattavasti kotieläintiloja hitaampaa Viljelijöiden keski-ikä 46 v -> 51 v Kotieläintiloilla nuorimmat viljelijät Suomessa EU:n nuorimmat viljelijät Maatalousmaa (viljelty ja kesanto) 2,15 milj. ha -> 2,25 milj. ha Keskipeltoala 15 ha -> 45 ha Kasvullinen metsäala 5,9 milj. ha -> 2,6 milj. ha
Vuonna 2022 tilalukumäärä painuu alle 37 000:n ja keskikoko nousee lähes 63 hehtaarin Tiloja, kpl 79 780 69 520 62 770 57 320 52 920 46 900 40 800 37 100 Tilojen keskikoko, ha 28,0 33,036,539,4 56,4 62,1 43,3 49,0 2015 2018 2018 2022 tilojen alenema -11 % -21 % peltojen keskikoko +1,9 ha/v +3,3 ha/v Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen kehitysnäkymät 2022 TNS 8/2016 221100415 7
Missä mennään nyt?
Maito Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 7
Sianliha Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 8
Muu liha Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 9
Kananmuna Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 10
Myyntitulot Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 11
Metsä Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 12
Sivuansio Maatilojen tulovirrat 2015 TNS 11/2016 221100410 13
Vuokrapellon osuus maatilojen peltoalasta Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen kehitysnäkymät 2020 TNS 8/2014 221100244 22
Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013 2020 - arvio tilanteesta syksyllä 2016 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EU Suora tuki 545 530 524 524 524 524 524 524 Maaseutuohjelma (EU+FI) FI LHK + lisäosa 542 542 553 548 553 533 533 533 Ymppi* 333 333 260 240 240 240 240 85 Luomu 32 32 44 45 46 47 48 49 EHK 52 52 50 50 50 50 50 50 Kansallinen tuki** 393 63+315 380 29+290 326 27+288 322+20 25+301 326+(10) 23+299 326-4 20+302 322 17+305 322 Yhteensä milj. euroa 1 865 1 837 1 757 1 749 1 749 1 716 1 717 1 563 Muutos vuoteen 2013, milj. euroa -28-108 -116-116 -149-148 -302 * sisältää luomun 2013/2014 **566 (447+119) milj. e vuonna 2007, 2015-2020 arvioitu VM:n budjettikehyksen/149aartiklan perusteella
Seuraavan ohjelmakauden maatalouspolitiikka Vaikuttaa rahoitukseen EU:n taloustilanne Brexit Markkinakriisi ja Pariisin ilmastosopimus vaikuttavat sisältöön Jotain uutta sisältöön = jotain nykyistä pois tai pienemmällä painoarvolla Riskienhallinta Ilmasto EU:n rahoitusvälineet/kilpailukyky Nuorten saaminen alalle
Toteutuneen maataloupolitiikan vaikutus maitomarkkinoilla
Investointituet 2015-2020, tukitasot Muutos Kotieläintuotanto AB C AB C Lypsy- ja nautakarja 50 % 45 % 0 % 5 % Lammas ja vuohet 50 % 45 % 0 % 5 % Sika 40 % 40 % 10 % 10 % Hevoset 40 % 40 % -10 % 0 % Lihasiipikarja 30 % 30 % 0 % 0 % Mehiläiset 25 % 25 % -5 % -5 % Turkistuotanto 10 % 10 % Kasvituotanto Kasvihuoneet 45 % 40 % -5 % -5 % Kuivaamot 35 % 35 % 0 % 10 % Salaojitus 35 % 35 % -5 % -5 % Yhteiskoneet 10 % 10 % -5 % -5 % Muut Tuote/tarvikevarasto 40 % 40 % Konevarasto 20 % 20 % 5 % 5 % Myyntikunnostus 30 % 30 % 0 % 0 % Maatilan energiantuotanto 40 % 40 % 5 % 5 %
Tuleeko subprime (-kriisi) maatalouteen? EU:n rahoitusvälineet Nyt 1 prosentilla maatiloista on velkaa noin 1 000 000 000 euroa!
Subprime-laina (Wikipedia) Subprime-laina on takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommalle lainanottajalle myönnetty laina. Lainan velallisen/velallisten voidaan eri syistä olettaa normaalivelallista (prime) todennäköisemmin jättävän lainan osittain tai kokonaan takaisin maksamatta. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi velallisen alhainen luottoluokitus, velan suuruus suhteessa tuloihin tai omaisuuteen, vakuuksien puuttuminen tai vähäisyys tai lainan muotoseikkojen kuten velallisen tunnistuksen tai asiakirjojen puute. Subprime-asiakkaalla siis yksinkertaisesti on huonompi luottoarvo kuin keskimääräisellä asiakkaalla. Subprime-lainojen määrä kasvoi nopeasti vuosina 1995 2003 Yhdysvalloissa. Lainoja otettiin vuonna 1995 65 miljardin dollarin arvosta, ja vuonna 2003 332 miljardin dollarin. Tänä aikana subprime-lainojen markkinaosuus vaihteli Yhdysvalloissa 10% molemmin puolin. Vuonna 2006 lainoja otettiin 600 miljardin dollarin arvosta. Lainojen takaisinmaksuongelmat moninkertaistuvat lainojen korkojen noustessa parin vuoden kuluessa. Subprime-lainojen aiheuttama subprime-kriisi alkoi vuonna 2007.
Riskienhallinta Suurin riski on korviesi välissä! Toiseksi suurin riski olet sinä itse -> Yhteiskunnan turvaverkko on rajallinen esim. eläköitymisen suhteen Henkilöriskit Omaisuusriskit Markkinariskit Politiikkariskit
Yksinkertaistaminen Kenen näkökulmasta? Tarkoittaa mutkien vetämistä suoriksi Jos esim. optimoit tuet yhdelle ohjelmakaudelle, niin varaudu merkittäviin muutoksiin ohjelmakauden vaihtuessa Tarkoittaa myös viljelijän vastuun kasvamista nykyisestä Esimerkiksi hallinto voisi lakkauttaa rakennusmestareita koskevat virat nykyisissä ELY:issä
Onko sinulla visio ja strategia? Ulkoinen toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa Missä haluat olla 2025? Mitkä ovat vaihtoehdot edellisen saavuttamiseen? Ja muista, muutos on aina myös mahdollisuus!
Kiitos mielenkiinnosta!