21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi
1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet... 2 2. Suunnitellut toimenpiteet... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Suunnitelma... 3 2.3 Töiden toteutus... 4 2.4 Vaikutusten arviointi... 5 3. Hoito ja kunnossapito... 5 4. Kustannusarvio... 5 LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1:80 000 2. Kartta tuotantoalueesta 1:4000 3. Suunnitelmakartta 1:2000 4. Pituusleikkaus 1:5000/1:100 5. Kustannusarvio
1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti Kokkosuon turvetuotantoalue sijaitsee Kiuruveden kunnassa noin 20 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Turvetuotantoalueen vedet laskevat Kokkosuon kanavaan, joka kuuluu Korpijoen valuma-alueeseen (04.565). Tuotantoalueelle perustetaan kasvillisuuskenttä. Lisäksi tuotantoalueella on olemassa olevia vesiensuojelujärjestelyjä kuten laskeutusaltaita, joilla puhdistetaan tuotannosta poistuneiden alueiden vedet. Kasvillisuuskentän yläpuolinen valuma-alue on kooltaan noin 20 ha. Kasvillisuuskentän pinta-ala on noin 1,4 ha. 1.2 Hankkeen tausta Hankkeen aloite on tullut Vapo Oy:ltä. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa tuotantoalueen vesiensuojelua. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty Vapo Oy:n tuotantoaluesuunnitelmia. Salaojateknikko Kaarlo Korsulainen on suorittanut hankealueen mittaukset. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä -kohteita. 1.4 Hankkeen tavoitteet Kasvillisuukentän perustamisen päätavoitteena on vesiensuojelu. Kentällä tapahtuu pintavaluntaa sekä mahdollisesti suotautumista. Pintavalunnan aikana vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat. Humusta hajoaa hapettumisen ja auringonvalon seurauksena. Kentälle istutettava kasvillisuus pidättää vedestä ravinteita. Suotautumisessa maaperään sitoutuu mekaanisesti kiintoainesta, humusta, rautaa ja ravinteita. 2. Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N60+ -korkeusjärjestelmässä ja KKJ - koordinaatistossa. Suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 3 ja pituusleikkaus liitteessä 4. Kasvillisuuskenttä on mitoitettu pinta-alaltaan yli 5,5 prosenttiseksi yläpuolisesta valuma-alueesta. Veden viipymä kasvillisuuskentällä pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi mm. kentän muotoilulla, keräilypainanteiden ja jako-ojan sijoittelulla. Näin ollen kasvillisuuskenttä on hydraulisesti tehokas. Kasvillisuuskenttä muotoillaan myös tasaiseksi ja oikovirtausuria vältetään, jolloin virtausnopeudet kentällä ovat pieniä myös tulva-aikoina. Turvekerroksen alla on liejupohja. Tämän vuoksi kaikki kaivut pyritään suorittamaan talviaikana. Liejupohjan vuoksi luiskille annetut kaltevuudet ovat minimikaltevuuksia ja luiskat voidaan toteuttaa loivempina. 2
Turvetuotantoalueella on poistettu tuotannosta jo useita lohkoja ja myös Kokkosalon puoleisen lohkon turvevarat ovat lopussa. Alueiden todennäköinen jälkikäyttö on viljely. Näin ollen tehostetaan vain tuotannossa olevien alueiden vesienkäsitettyä, ja tuotannosta poistuneiden lohkojen vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan. Tuotantoalueelta tuleva ylin valuma on noin 300 l/s/km 2. Virtaama hankealueella on tällöin 60 l/s. Suunnitellun kasvillisuuskentän pinta-ala on 1,4 ha. Kosteikon koko on 7 % valumaalueen pinta-alasta. Näin ollen kosteikon mitoitus täyttää vesiensuojelun vaatimukset. Taulukko 1. Kosteikon tunnusluvut. Pinta-ala [ha] Prosenttia valuma-alueesta [%] Valuma-alue 20 Kasvillisuuskenttä 1,4 7 % 2.2 Suunnitelma Ojat Tuotantoaluetta ympäröi reunaojat ja osittain eristysojat. Tuotantoalue on pieni ja ulkopuoliset vedet ohjataan reunaojissa kasvillisuuskentän ohi. Kaikki reunaojien vedet puhdistetaan laskeutusaltaissa ennen laskuojaan johtamista. Reunaojien muuttaminen eristysojaksi tai muiden ylimääräisten vesiensuojelutoimenpiteiden perustaminen ei ole tarpeellista. Vesien johtamista varten kaivetaan uusi kokoojaoja suunnitelmakarttaan merkittyyn kohtaan (punaisella). Uuden ojan luiskat kaivetaan kaltevuuteen 1:2. Ojan pohjan leveys on 0,6 m. Ojan kaivun arvioitu massamäärä on 500 m 3 ktr. Laskeutusaltaat Tuotantoalueen laskeutusaltaat on puhdistettu kertyneestä kiintoaineesta vuonna 2012. Kokoojaojien vedet ohjataan uuteen laskeutusaltaaseen (PL 6+20). Altaan kaivu aloitetaan nykyisestä sarkaojasta. Pintaleveydeltään altaasta tehdään noin 12 metrinen ja 50 metriä pitkä. Laskeutusaltaan pohja tehdään vähintään 2 metrin levyiseksi. Laskeutusaltaan lietetilan syvyys on noin 0,5 m. Pituusleikkauksessa esitetty laskeutusaltaan syvyys on ohjeellinen ja altaan sijoittelu tarkastetaan toteutusvaiheessa. Uuden laskeutusaltaan kaivun arvoitu massamäärä on noin 600 m3ktr. Pumppaamojärjestelyt Vesien johtaminen kasvillisuuskentälle toteutetaan vapaavirtauksella, jolloin pumppausta ei tarvita. Kasvillisuuskenttä Vedet johdetaan kasvillisuuskentälle ympärivuotisesti. Vesien johtaminen kentälle aloitetaan vasta, kun kasvillisuus on kehittynyt yhden kasvukauden ajan. Kasvillisuuskentän penkereen harjan korkeus on noin N60+ 114,6 m. Harjan leveys on 4 metriä, jolloin harjan päällä voidaan liikkua. Penkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 3
1:2. Penkereet rakennetaan hyvin maatuneesta turpeesta ja tiivistetään huolellisesti. Penkereen pituus on 530 metriä. Kasvillisuuskentän tasoittamiseksi alueelta leikataan arviolta 9000 m 3 ktr massoja. Penkereiden rakentamiseen tarvitaan massoja noin 1500 m 3 rtr. Ylimääräisiä kaivumassoja läjitetään. Liejuisia kaivumassoja ei voida hyödyntää penkereiden rakentamisessa. Kasvillisuuskentän alaosaan penkereiden sisäpuolelle tehdään hyvin matalat keräilypainanteet, joilla ohjataan vesi kohti mittapatoa. Veden lähdestymisnopeus mittapadolla pitäisi olla mahdollisimman alhainen, mikä varmistetaan keräilypainanteiden mataluudella. Mikäli kasvillisuuskentän penkereet toteutetaan painumavara huomioiden, ei kentälle tarvita mittapadon lisäksi ylivuotoputkea. Rakenteet Mittapadon asennuskorkeus mitoitetaan keskivalumille, jolloin kasvillisuuskentällä saadaan pidettyä myös kasvukaudella haluttu vedenkorkeus. Käytetään mitoituksessa keskivalumaa 8 l/s/km 2, jolloin kentän keskivirtaamaksi saadaan 1,6 l/s. V-mittapadon läpi virtaava vesi lasketaan kaavalla =0,0236 missä 2 h, µ = purkautumiskerroin h = veden korkeus patoaukon pohjasta [cm] Purkautumiskerroin saa arvon 0,6 silloin kun veden lähestymisnopeus mittapadolle on pieni. Kun purkautumisaukon kulma on 90º kaava sieventyy muotoon =0,01416 h, Mitoitusvirtaamalla veden korkeus patoaukon pohjasta on siis noin 6,6 cm. Mittapadon patoaukon pohja asennetaan tasoon N60+ 103,95 m, jolloin kasvillisuuskentällä on vettä mitoitusvirtaamalla noin 22 cm. Ylivirtaamallakin vettä on patoaukossa korkeintaan 28 cm, jolloin kasvillisuuskentällä on vettä noin 0,5 m (N60+ 104,3). Penkereet ovat tästä vielä 30 cm korkeammat, joten ylivuotoputki ei ole kasvillisuuskentällä tarpeellinen. Mikäli ylivuotoputki asennetaan, tulee se asentaa tasoon N60+ 104,45 m, jolloin normaalit ylivirtaamat kulkevat mittapadon kautta. Laskeutusaltaan ja vanhan laskuojan väliin asennetaan sulku. Näin ollen vedet voidaan ohjata kasvillisuuskentän ohi erikoistilanteissa ja ensimmäisen kasvukauden aikana. Käytetään 500 mm rumpua. Rummun pituus on 8 m. 2.3 Töiden toteutus Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Toteuttamisvaiheessa varmistetaan kaivu- ja muiden töiden laatu. Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Kaivutyöt suositellaan tehtäväksi kevättalvella, jolloin maa on jäässä ja kantaa paremmin koneita. Vettä ohjataan kasvillisuuskentälle vasta sitten, kun alueelle on ehtinyt kehittyä kasvillisuutta. Yleensä tämä vaatii ainakin yhden kasvukauden. 4
2.4 Vaikutusten arviointi Kasvillisuuskentän ja muiden vesiensuojelutoimenpiteiden perustamisesta johtuva vesistökuormitus minimoidaan mm. johtamalla vesi kentälle vasta kasvillisuuden kehityttyä. Toimenpiteet eivät vaikuta tuotantoalueen kuivatukseen yms. Toimenpiteet on suunniteltu toimiviksi tuotannon loppuun saakka. Kasvillisuuskenttää voidaan hyödyntää myös alueen jälkikäytön aikana esim. viljelyalueiden kuivatusvesien puhdistamisessa. Kasvillisuuskentän, laskeutusaltaiden ym vesiensuojelutoimenpiteillä saadaan pidätettyä kiintoainetta ja ravinteita sekä humusta ja rautaa. Lisäksi kasvillisuuskenttä lisää hieman veden viipymää. 3. Hoito ja kunnossapito Laskeutusaltaaseen kertynyttä kiintoainetta tarkkaillaan ja allas tyhjennetään tarvittaessa ennen kuin tulvat vievät laskeutuneen aineksen mukanaan. Kasvillisuukentältä korjataan tarvittaessa ruokohelpeä, johon on sitoutunut ravinteita, mutta kentälle ei saa syntyä uria tai muita korjuujälkiä, jotka johtaisivat oikovirtauksiin. Kasvillisuuskentän huolellinen perustaminen vähentää huolto- ja hoitotarvetta. Rakenteiden ja mittapadon kuntoa tarkkaillaan. Maarakenteita tarkkaillaan varsinkin ensimmäisinä vuosina painumien ja tulvasortumien havaitsemiseksi. Luiskien ja huoltoreitin kuntoa ylläpidetään. Tarkastus tapahtuu keväällä lumien sulamisen jälkeen sekä kovien sateiden jälkeen. Kasvillisuuskenttää voidaan käyttää turvetuotannon loputtua myös maatalouden kuivatusvesien käsittelyssä. 4. Kustannusarvio Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 5 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n. 31 000 euroa (alv 0 %). Oulussa 21.12.2012 Maveplan Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Virve Kupiainen Tarmo Kämä Suunnittelija, DI Tarkastaja, Rkm 044-516 9196 0400-978 295 5