Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet
Tapahtumatietojen historiaa Kirjoitettu jokaisesta vainajasta vuodesta 1987. Taustalla oikeuslääkäri Kari Karkolan havainto siitä, että oikeuslääkäreiden vaikea tarkistaa kuolintodistuksia vain diagnoosiluettelon perusteella. Vainajan lääketieteellistä taustaa ja kuolemaan johtaneita tauteja kuvaava viidentoista sekunnin novelli. Alun perin viidentoista sekunnin novellit olivat kirjailija Juhani Peltosen (1941 1998) tiiviitä tunnelmakuvauksia.
Viidentoista sekunnin novelli Kauppamatkustajan loppuelämä Pörjelä sai päähänsä, että hän oli nähnyt Tupolevin ikkunasta apostoli Pietarin seisomassa pilven longalla. Ennen niin mukava seuraveikko osti uuden salkun, tumman puvun sekä kynsienhoitamisvälineitä ja hyppäsi kuukauden kuluttua yhdeksännestä kerroksesta sisäpihalle lähelle roskalaatikkoja. Ja siihen hän jäi. Juhani Peltonen
Tapahtumatiedot Aiemmin verenpainetautia. Nyt löydetty hangesta tuupertuneena. Hoidettu Meilahden sairaalassa päiv. alueella. Respiraattorihoito. Sedaation purkamisen jälkeen tajunta ei palaa normaalisti. Katsottu pään TT, jossa iso aivoverenvuoto, sopii radiologisesti hyvin spontaani vuodoksi. Hoidosta huolimatta potilaan tilanne heikkenee, seuraa rauhallinen exitus.
Tapahtumatietojen kielen erityispiirteitä Laaditaan (yleensä) sanellen mutta ovat kuitenkin tarkoitettu luettaviksi. Käytössä potilasasiakirjoille tyypillinen sähkösanomatyyli. Lakonisuudesta huolimatta kyseessä on kertomus siitä, miten joku kuoli.
Tapahtumatietojen draaman kaari Alku Jollekulle on tapahtunut jotakin: Sairaus Tapaturma Jne. Keskikohta Tutkitaan ja yritetään hoitaa. Hoito ei auta. Käänne huonompaan Loppu Henkilö kuolee.
Kertomus ja mennyt aikamuoto Menneistä tapahtumista kertovat tekstit esitetään tyypillisesti menneessä aikamuodossa: Potilaalla todettu spinaaliatrofia, diagnoosi varmistunut DNAtutkimuksessa, jossa todettu SMN-geenin deleetio. Poika ollut kotihoidossa ilman apuvälineitä, kunnes pp.kk.vv syömisvaikeuksien takia tuli lastenneurologin vastaanotolle syöttökatetrin asettamista varten. Tässä yhteydessä lapselle tullut hengityskatko, mennyt huonon väriseksi, tarvinnut hengityksen avustamista. [ ]
Kertomus ja mennyt aikamuoto Menneistä tapahtumista kertovat tekstit esitetään tyypillisesti menneessä aikamuodossa: Potilaalla todettu spinaaliatrofia, diagnoosi varmistunut DNAtutkimuksessa, jossa todettu SMN-geenin deleetio. Poika ollut kotihoidossa ilman apuvälineitä, kunnes pp.kk.vv syömisvaikeuksien takia tuli lastenneurologin vastaanotolle syöttökatetrin asettamista varten. Tässä yhteydessä lapselle tullut hengityskatko, mennyt huonon väriseksi, tarvinnut hengityksen avustamista. [ ]
Esimerkki 2. 94-vuotias nainen, joka aiemmin ollut melko terve. Pp.kk.vv illalla voimakas rintakipu. Todettiin laaja transmuraalinen sydäninfarkti. Kehittyi sydämen vajaatoiminta, kammiorytmihäiriöitä. Asystoleen, seuraa exitus.
Esimerkki 2. 94-vuotias nainen, joka aiemmin ollut melko terve. Pp.kk.vv illalla voimakas rintakipu. Todettiin laaja transmuraalinen sydäninfarkti. Kehittyi sydämen vajaatoiminta, kammiorytmihäiriöitä. Asystoleen, seuraa exitus.
Esimerkki 3. [ ] Postoperatiivisesti todettu metastasoinnin lisääntymistä ja aloitettu doketakseli + Herceptin hoidot pp.kk.vv - pp.kk.vv sekä aivojen stereotaktinen sädehoito + Dexametason. Potilaalle kehittynyt neutropeeninen sepsis, E. coli, joka myös virtsassa. Septinen shokki, jonka alkuhoidolle hyvä vaste, mutta sitten nopea flimmeri ja kardioversion jälkeen sinusrytmi, mutta hypotensio syvenee ja ajautuu asystoleen. [ ]
Esimerkki 3. [ ] Postoperatiivisesti todettu metastasoinnin lisääntymistä ja aloitettu doketakseli + Herceptin hoidot pp.kk.vv - pp.kk.vv sekä aivojen stereotaktinen sädehoito + Dexametason. Potilaalle kehittynyt neutropeeninen sepsis, E. coli, joka myös virtsassa. Septinen shokki, jonka alkuhoidolle hyvä vaste, mutta sitten nopea flimmeri ja kardioversion jälkeen sinusrytmi, mutta hypotensio syvenee ja ajautuu asystoleen. [ ]
Esimerkki 4. [ ] Potilas sai pään sädehoidon pp.kk.vv pp.kk.vv. ad 30 GY. Keuhkosyövän perushoidoksi potilaalle aloitettiin kevytsytostaattihoito gemsitapiini monoterapiana pp.kk.vv alkaen. Leukopenian vuoksi hoito jää yhteen hoitoannokseen. Pp.kk.vv potilas tulee sairaalaan kuumeilun vuoksi. Tässä vaiheessa leukopenia korjautunut täysin. Laajakirjavasta antibioottihoidosta huolimatta thorax-kuvassa näkyvät pneumoniset infiltraatit laajentuvat, potilaan kunto huononee. Potilas menehtyy sairaalan osastolla rauhallisesti pp.kk.vv kello XX.XX.
Esimerkki 4. [ ] Potilas sai pään sädehoidon pp.kk.vv pp.kk.vv. ad 30 GY. Keuhkosyövän perushoidoksi potilaalle aloitettiin kevytsytostaattihoito gemsitapiini monoterapiana pp.kk.vv alkaen. Leukopenian vuoksi hoito jää yhteen hoitoannokseen. Pp.kk.vv potilas tulee sairaalaan kuumeilun vuoksi. Tässä vaiheessa leukopenia korjautunut täysin. Laajakirjavasta antibioottihoidosta huolimatta thorax-kuvassa näkyvät pneumoniset infiltraatit laajentuvat, potilaan kunto huononee. Potilas menehtyy sairaalan osastolla rauhallisesti pp.kk.vv kello XX.XX.
Dramaattinen preesens Menneen ajan kontekstissa esiintyvä preesens. Luo illuusion parhaillaan meneillään olevasta tilanteesta ja asettaa lukijan tapahtumien silminnäkijäksi. Esiintyy tyypillisesti kertomuksen käänteissä ja huipentumassa. Käytetään usein kerrottaessa äkillisistä tai odotuksenvastaisista tapahtumista.
Dramaattinen preesens tapahtumatiedoissa Esiintyy tapahtumatiedoissakin dramaattisen preesensin tyypillisissä paikoissa. Käänteessä ja huipentumassa Käytössä noin joka toisessa kuolintodistuksessa
Miksi lääkäri käyttää dramaattista preesensiä? Lääketieteessä nimenomaan yhteisesti jaetuilla havainnoilla erityistä painoarvoa. Merkki kuoleman vallasta. Vääjäämättömissä tilanteissa voi lääkärikin lopulta olla vain silminnäkijänä.
Lopuksi Oikeuslääketieteen dosentti Kari Karkola: Parhaimmillaan tapahtumatiedot ovat vainajan elämänvaiheita ja kuolemaa kuvaava viidentoista sekunnin novelli. Duodecim 1991;107:723 4