Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä virkamiesvaltuuskunta. +++

1(7) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE2017-00990 EUE Paavilainen Marika(UM), Kuisma Jaakko(UM) 05.04.2017 JULKINEN Asia Neuvostoraportti; ympäristöneuvosto 28.2.2017 Kokous Ympäristöneuvosto 28.02.2017 Ympäristöministerit hyväksyivät neuvoston yleisnäkemyksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Yleisnäkemyksen puolesta äänesti 19 jäsenmaata (m. FI) ja sitä vastusti 9 jäsenmaata. Näille maille vaikein asia oli yleisnäkemykseen sisällytetty päästökauppajärjestelmän vahvistaminen. Lisäksi neuvostokäsittelyn menettelyt saivat kritiikkiä osakseen. Vahvistamisen lisäksi merkittävin muutos neuvostossa oli jäsenmaille asetettu ohjeellinen yläraja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnille. Keskustelussa esiin nousivat päästökaupan merkittävyys osana EU:n 2030-pakettia ja EU:n ilmastojohtajuus, sekä sisältökysymyksissä hiilivuotosäännöt, päästökaupan vahvistaminen ja vähähiilisyyttä tukevat rahastot. Komissio informoi neuvostoa uudesta ehdotuksesta koskien lentoliikenteen päästökauppaa. Tarkoitus on jatkaa nykyisen menettelyn mukaisesti siihen asti, kunnes kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä (CORSIA) on otettu käyttöön. Komissio esitteli lisäksi suunnitelmansa hyödyntää NER300 rahaston käyttämättömiä varoja tukemaan vähähiilisiä liikenneinvestointeja. NL informoi neuvostoa kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistymisestä. Komission tiedonantoa Agenda 2030 toimeenpanosta kritisoitiin kunnianhimottomaksi, mutta pidettiin tärkeänä yhteistyön koordinoinnin aloitteena EU-tasolla. Yleisten asioiden neuvosto käsittelee kesäkuun kokouksessaan neuvoston päätelmät asiasta. Ministerit antoivat tukensa komission aloitteelle Ympäristönpolitiikan toimeenpanoraportoinnista (EIR). Korostettiin tarvetta keskittyä sen selvittämiseen, mistä säätäminen EU-tasolla on tärkeää ja tuo lisäarvoa ympäristöpolitiikan toimeenpanoon EU:ssa. Muissa asioissa ministereitä informoitiin muun muassa lentoliikenteen päästökauppajärjestelmästä EU:ssa ja kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman viimeaikaisesta kehityksestä. Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä virkamiesvaltuuskunta. +++

2(7) Asialistan hyväksyminen Asialista (6419/17) hyväksyttiin muutoksitta. PL nosti esiin kysymyksen äänestysmenettelystä. Sen mukaan yleisnäkemys yhteispäätösmenettelyyn kuuluvassa prosessissa pitäisi hyväksyä määräenemmistöllä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa noudatettavin äänestyssäännöin. Neuvoston oikeuspalvelu katsoi, että yleisnäkemys ei ole virallinen lainsäädäntömenettelyn vaihe. Se ei ole yhteispäätösmenettelyyn kuuluva muodollinen päätös, eikä sitä toteuteta virallisten äänestyssääntöjen mukaisesti. Tosin puheenjohtaja voi tarkistaa päätöksen voimasuhteet laskemalla, minkälainen äänimäärä sillä on takanaan. Tällöin noudetaan niitä äänestyssääntöjä, jotka olisivat voimassa silloin, kun asia tulee lopulliseen äänestykseen. Muut kuin lainsäädäntöasiat A-kohtien luettelon hyväksyminen Hyväksyttiin A-kohtien lista (6559/17 PTS A 15). Hyväksytyksi tuli muun muassa Neuvoston päätös Minamatan elohopeayleissopimuksen ratifioinnista (6250/17 REV 3). Lainsäädäntökäsittelyt Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EYmuuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi - Yleisnäkemys Ympäristöministerit hyväksyivät neuvoston yleisnäkemyksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta muutosesityksien jälkeen. Yleisnäkemyksen puolesta äänesti 19 jäsenmaata (m. FI) ja sen hyväksymistä vastustivat RO, LV, IT, BG, LT, HR, CY, PL, HU. Yleisnäkemyksestä äänestettiin poikkeuksellisesti kahteen kertaan. IT ei pitänyt tällaista menettelyä soveliaana ja äänesti siitä syystä yleisnäkemystä vastaan. Myös PL mielestä asiassa oli menettelyllisiä ongelmia, koska se olisi halunnut noudattaa vanhoja äänestyssääntöjä. Muut vastaan äänestäneet jäsenmaat äänestivät yleisnäkemystä vastaan sisältökysymyksien johdosta. Erityisesti PL oli erittäin pettynyt saavutettuun lopputulokseen. Yleisnäkemys hyväksyttiin puheenjohtajan esityksen mukaisesti ja siihen lisättiin neuvoston määräenemmistön hyväksymät muutokset. Keskeiset neuvostossa hyväksytyt lisäykset olivat: (1) markkinavakausvarannossa olevien oikeuksien mitätöinti vuodesta 2024 alkaen, mikäli oikeuksien kokonaismäärä ylittää edellisenä vuonna huutokaupattujen oikeuksien kokonaismäärän, (2) kirjaus, jonka mukaan jäsenmaiden ei tulisi tavoitella päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnissa yli 25 % osuutta sen huutokauppatuloista, (3) ehdollinen huutokauppaosuuden alentaminen kahdella prosentilla, mikäli monialainen korjauskerroin astuu käyttöön, (4) ilmaisjaon sektorikohtaisten vertailuarvojen vuosittaisen muutoksen alarajan laskeminen 0,2 %:iin ja (5) Kreikalle tarjottu mahdollisuus päästökauppasektorin tukemiseen muiden alhaisen bruttokansantuotteen maiden tavoin. Oikeuksien mitätöintiä koskevaa muutosta tullaan käsittelemään uudelleen direktiivin seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä. Lisäksi täsmennettiin pieniä päästölähteitä koskevia raportointivaatimuksia. Muutokset tehtiin keskustelun pohjalta, joka käytiin pääosin puheenjohtajan esiin tuomien kolmen keskeisen poliittisen kysymyksen ympärillä (hiilivuotosäännöt, päästökaupan vahvistaminen ja vähähiilisyyttä tukevat rahastot). Näiden aiheiden lisäksi keskusteluun nousivat epäsuorien kustannusten kompensoinnin rajoitus ja muutamien jäsenmaiden yksittäiset ongelmat. Puheenjohtaja

painotti aikataulun tärkeyttä nyt kun Euroopan Parlamentin täysistunto on hyväksynyt jatkoneuvottelut. Komissaari Cañete painotti EU:n ilmastojohtajuutta ja sitä että päästökauppadirektiivi on erittäin tärkeä osa EU:n 2030-pakettia. Samalla tulee säilyttää EU:n kilpailukyky ja varmistaa kustannustehokkaat toimenpiteet. 3(7) Päästökaupan vahvistamisen osalta jäsenmaat olivat jakautuneita kolmeen eri ryhmään. Vajaa puolet jäsenmaista tuki päästökaupan vahvistamista edelleen niin, että ylimääräisiä päästöoikeuksia tulisi myös mitätöidä. Vajaa kolmannes jäsenmaista (ml. FI) piti puheenjohtajan esittämää vaihtoehtoa markkinavakausvarannon tehostamisesta parhaimpana vaihtoehtona tässä vaiheessa. FI piti päästöoikeuksien ylijäämää merkittävänä ongelmana. Hiilivuodon ehkäisyssä on nyt onnistuttu hyvin, joten FI esitti tarvittaessa joustavansa järjestelmän vahvistamisen suuntaan. Kolmannes jäsenmaista piti keskustelua vahvistamisesta ennenaikaisena. Hiilivuodon ehkäiseminen EU:n ulkopuolelle oli edelleen keskeinen asia jäsenmaiden puheenvuoroissa. Muutamat maat esittivät vielä huutokauppaosuuden laskemista selvästi, kun taas pääosa jäsenmaista oli tyytyväinen puheenjohtajan ehdotukseen, jossa huutokaupattava oikeuksien määrä on 57 %, mutta sitä voidaan pienentää tarvittaessa yhdellä prosentilla, jos kaikkia toimialoja koskeva korjauskerroin tulee käyttöön. Monet maat (ml. FI) kertoivat olevansa vielä tarvittaessa joustavia huutokauppaosuuden kanssa. Vähähiilisyyttä tukevien rahastoja ja muita mekanismeja pidettiin yleisesti tärkeänä osana ehdotusta, samalla kuin haluttiin varmistaa että nämä varat käytetään nimenomaan oikeaan tarkoitukseen ja että toimenpiteet tukevat Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa. Yleisesti ottaen oltiin kuitenkin varsin tyytyväisiä puheenjohtajan laatimaan tekstiin. Muina ongelmallisina asioina IT toi neuvostossa käsittelyyn vielä tarkennetun ehdotuksen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia koskevista rajoituksista. Ehdotus ei herättänyt kovinkaan suurta vastusta, FI oli tosin varsin huolissaan lisääntyvästä hallinnollisesta taakasta. Muut kuin lainsäädäntöasiat Kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 täytäntöönpano: Vaikutukset EU:n ympäristöpolitiikkaan - Keskustelu PJ kiitti komissiota syksyllä annetusta tiedonannosta. PJ toivoi ministereiltä näkemyksiä tehokkaasta etenemisestä tiedonannon annon toimeenpanossa erityisesti kolmesta laajasta näkökulmasta: miten voidaan turvata horisontaalinen käsittelytapa ja samalla edetä sektoripolitiikkojen toimeenpanossa (1), mitkä olisivat seuraavat toimet Agenda 2030:n huomioon ottamisessa EU:n ympäristöpolitiikassa (2) sekä keinoista osallistua kansalaiset sekä yksityinen ja julkinen sektori sekä mikä rooli voisi komission viestinnässä ja vuorovaikutuksessa olla laajalla osallistumisella (3). Nämä kysymykset oli avattu PJ:n tuottamassa taustapaperissa. Komissaari Karmenu Vella totesi Agenda 2030:n sekä kestävän kehityksen tavoitteiden olevan haastavin sitoumus mitä kansainvälisellä tasolla on tehty elämänmuotomme muuttamiseksi kestävämmäksi. Komission valmistelema ympäristöpolitiikan toimeenpanon tarkastelu osoittaa niitä alueita, joissa EU:ssa voidaan tehdä paremmin. Komissaari viittasi tarkempiin tarkasteluihin mm ilman laadusta sekä luontodirektiivien soveltamisesta. Toimintasuunnitelma tuo esiin lukuisia keinoja, joilla voidaan tehostaa toimeenpanoa. Komissaari korosti, että samalla kun hoidetaan asiat kansallisella tasolla ja EU-tasolla, on osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön. Puheenjohtajan ja komissaarin lisäksi puheenvuorona käyttivät mm DE, IE, SE, ES, CZ, PT, LU, PL, SK, FI, IT, RO, LV, UK, SI, HU, AT, EE, HR, EL, DK, FR, BG, CY. Komission tiedonantoa Agenda 2030 toimeenpanosta pidettiin tärkeänä yhteistyön koordinoinnin kannalta, mutta ei tarpeeksi kunnianhimoisena. Yleisten asioiden neuvosto käsittelee kesäkuun kokouksessaan neuvoston päätelmät asiasta. Ympäristöministerien viesti tähän valmisteluun oli toimia uskottavasti EU:n

4(7) horisontaalisten politiikkojen kuten ilmasto, biodiversiteetti, kiertotalous ja vesipolitiikka mukaisesti SDG:t huomioon ottaen. Pidettiin tärkeänä horisontaalista työtapaa, jossa turvataan riittävä osallistuminen, millä kytketään yksityinen ja julkinen sektori, kansalaiset ja yritykset eri tasoilla ja sektoreilla arkisen työn kautta mukaan eri forumeilla tapahtuvana työhön. Horisontaalisen käsittelytavan ja sektoripolitiikkojen toimeenpanossa etenemisen osalta ministerit korostivat Agenda 2030:n merkitystä, jota ei voida yliarvioida. Useilla mailla oli hyviä kokemuksia toimeenpanoaukkojen kartoituksista, mikä on tuonut tietoa siitä, mikä on oikea taso puutteisiin puuttumiselle subsidiariteetti huomioon ottaen. Ehdotettiin kattavan analyysin tekemistä EU-tasolla. EU-tason strategisen työvälineen puutetta pidettiin vakavana hidasteena mm vuoden 2020 jälkeisen ajan toimeenpanon ennakoinnille. Komission Toimintaohjelman odotettiin ottavan siihen selkeämmin kantaa. Toimenpidevalikoimassa olisi selkeästi näyttävä mm eteneminen 7 EAP:n, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa, vesiasioissa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kiertotaloudessa. Agenda 2030:n huomioon ottamisen keinoista EU:n ympäristöpolitiikassa kuultiin hyviä esimerkkejä erityisesti 7 EAP:sta sekä ilmastotoimista. SE korosti ympäristölle haitallisista aineista eroon pääsemistä mm kauppapolitiikkaa viherryttämällä. PT mainitsi kestävän kehityksen tavoitteiden soveltamisen metsäpolitiikassaan. DE ja LU ehdottivat, että komissio antaisi vuoden loppuun mennessä uuden tiedonannon, jossa olisi tarkemmin otettu huomioon se, mitä jäsenmaissa jo nyt tehdään. PL korosti olemassa olevien toimien toimeenpanoa kuten kiertotalouden suuntaan etenemistä, jossa on korostettava paikallistalouksien merkittävää asemaa. UK korosti ympäristötavoitteiden kytkemistä Aichii -tavoitteiden kanssa. SK ehdotti, että neuvostossa olisi Agenda 2030 asioiden valmistelua varten horisontaalinen, Friends of Presidency tyyppinen ryhmä. Useat maat totesivat Osallistumisen laajuudella olevan merkitystä tietoisuuden lisäämisen, toimien tunnettuisuuden ja hyväksyttävyyden kannalta - ja toivottiin tämän näkyvän enemmän komission viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Jäsenmailla on tästä runsaasti kokemuksia maiden omissa ohjelmissa, eri vaiheissa ja hieman eri tavoin. Kaiken toimijoiden mukaan ottamista julkinen ja yksityinen puoli, yritykset ja kansalaiset - korostettiin. FI kertoi hallituksen Agenda 2030:n toimeenpanosuunnitelmasta, joka hyväksyttiin 2017, ja joka fokusoi kansallisiin toimiin ja perustuu laajalle yhteistyölle, jolla on jo pitkät perinteet. Ministeri Tiilikainen kertoi World Circular Economy Forumista, joka pidetään Helsingissä 5.-6.6.2017. IT korosti laajan osallistumisen takaavaa työtapaa horisontaalisen tavoitteen edistämiseksi. RO kertoi komitean koordinoimasta laajasta osallistumisesta kansallisessa työssään, jossa analysoidaan nykyisiä politiikkoja ja strategioita sen selvittämiseksi, mitä tarvitaan tulevaisuudessa. LV korosti kokemusten vaihdon merkitystä mm jakamalla EU maiden kesken kansallisia YK:llle toimitettavia raportteja. UK:ssa kansallisessa toimeenpanossa valtavirtaistaminen on väline. Laaja osallistuminen lisää myös synergiaa SDG:iden toimeenpanon ja kansainvälisen toiminnan välillä. UK isännöi ensi vuonna lajien laittoman kaupan ehkäisyä koskevan seminaarin/ konferenssin. Viro mainitsi yliopistojen mukaan ottamisen. HR korosti yhden toiminta-alustan luomista kaikille SDG toimijoille valtavirtaistamisen ja koordinoinnin välineeksi. Puheenvuoroissa tuli esille myös maiden taloudelliset ja poliittiset tilanteet. Työttömyyden ja talouden ongelmissa kamppailevan Kreikan ministeri kertoi maansa liikkuvan aina vain kauemman SDGtoimeenpanosta ja odotukset EU-tason toimien lisäarvosta on suuri. Sosiaalista elementtiä ei saa unohtaa vaikka ympäristöpolitiikassa korostuvatkin ilmasto, vesi ja luonto. Komissaari Vella muistutti, että yleisten asioiden neuvosto hyväksyy päätelmät kesäkuussa. Neuvostolle tämä valmistelu on yhteisyritys ja hän piti erinomaisena sitä innostusta jolla jäsenmaat ovat ryhtyneet toimeenpanoon. Komissio on sitoutunut laaja-alaiseen yhteistyöhön. Ympäristöpuolella 7EAP arviointi ottaa huomioon SDG:t ja niiden liittämisen eri sektoripolitiikoille. Etenemme kunnianhimoisesti. Todellinen vaje ei ole eurooppalaisissa tavoitteissa ja säädöksissä vaan asenteissa ja toimeenpanossa.

5(7) PJ totesi keskustelun käydyksi ja ilmoitti, että PJ:n johtopäätökset on jaettu pöydille kaikkien tiedoksi ja ne toimitetaan yleisten asioiden neuvoston valmisteluun. Neuvoston päätelmät valmistellaan yleisten asioiden neuvostoon kesäkuussa 2017. Eurooppalaisen ohjausjakson ja ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnin (EIR) viherryttäminen - Keskustelu Jäsenmaat osoittivat vahvaa tukea ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointiin, maaraporttien suosituksiin sekä jatkoprosessiin kahdenvälisine keskusteluineen. Ohjausjaksomenettelyyn kuuluvaan vuosittaista kasvuselvitystä pidettiin ympäristön kannalta heikkona. Peräänkuulutettiin myös kahdeksannen ympäristöohjelman virittämistä. Ministerit totesivat, että AGS analysoi hyvin taloudelliset perustekijät ja niiden vaikutukset EU:ssa jäsenmaiden ja kansalaisten elämään, mutta samalla sitä pidettiin heikkona ympäristön kannalta, koska prosessissa ei tunnisteta niitä hyötyjä, joita ympäristöllä voi olla annettavana makrotaloudessa sekä työllisyydessä. AGS ei myöskään sisällä kestävän kehityksen tavoitteita ja keinoja niiden tunnistamiseen tai seurantaan. Ympäristönpolitiikan toimeenpanoraportointia (EIR) pidetään hyvänä, mutta toivotaan, että vältetään liian yksityiskohtaista lainsäädäntöä. On tarve keskittyä siihen, mistä säätäminen EU-tasolla on todella tärkeää. Ympäristöpolitiikan tehostamisen paikkoina pidettiin ylipäätään ympäristötavoitteiden mukaisen toiminnan turvaamista, ekoinnovaatioihin kannustamista, ympäristöperusteinen verotuksen kehittämistä sekä 7EAP:n toimeenpanoa koherentisti eri tasoilla ja sektoreilla. Arveltiin, että seuraava EIR saattaa jo voida sisältää elementtejä kahdeksannele ympäristöalan toimintasuunnitelmalle. Jotta EIR ja maaraportit yhdessä muodostuvat tärkeäksi työvälineeksi, niiden on perustuttava luotettavaan tietoon. Komissaari Vella kiitti komission työlle annetusta tuesta, ja viittasi lounaskeskusteluun, jossa oli tuotu esiin keinoja, miten EIR:stä saadaan enemmän irti, ja toivoi, että kesällä saadaan hyväksyttyä EIR:n seurannasta neuvoston päätelmät. Muut asiat 7. a) EU:n päästökauppajärjestelmä Ilmailu = Komission tiedotusasia Puheenjohtaja kertoi, että komission ehdotus on käsittelyssä ja asiaa on tarkoitus edistää mahdollisimman nopeasti yhdessä parlamentin kanssa. Komissaari Cañete kertoi, että lentoliikenteen päästökauppaehdotus pohjautuu hyvään tulokseen ICAO:n neuvotteluissa. Kansainvälistä lentoliikenteen päästöjenvähennyssopimusta (CORSIA) koskevat neuvottelut jatkuvat kuitenkin jatkuvat vielä usean vuoden ajan. Komissio muistutti, että muutamat merkittävät maat, mukana lukien Kiina, ovat jättäneet varauksia vähähiilisyystavoitteeseen ja tämä on haaste jatkokeskusteluille. Itse ehdotus koskisi edelleenkin vain Euroopan sisäisiä lentoja ja jatkotoimet katsottaisiin sen perusteella miten CORSIA:n neuvottelut edistyvät. Tavoitteena on, että lentoliikenne on pitkällä aikavälillä täysin mukana EU:n 2030-tavoitteissa, joissa kaikkien sektoreiden tulee olla mukana. Komissaari toivoi, että asia saatettaisiin päätökseen ennen tämän vuoden loppua, hyvissä ajoin ennen kuin toimijoiden tulee luovuttaa vuoden 2017 oikeudet vuoden 2018 alkupuolella. b) Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Komission tiedotusasia viimeaikainen kehitys

6(7) Komissio (pääjohtaja Calleja Crespo, DG ENV) informoi 26.1.2017 annetusta minikiertotalouspaketista ja vakuutti komission sitoutuneen toteuttamaan hankkeita aikataulussa. Tammikuussa julkaistiin komission katsaus jo annettuihin esityksiin, suunnitelma vuoden 2017 tehtävistä sekä julkaistiin mm Jätteestä energiaa tiedonanto. Yhteistyötä laajennetaan kiertotalouden toimeenpanemiseksi. Komissio laittaa liikkeelle kaksi yhteistyöalustaa: CE rahoitusyhteistyöalustan, jota Euroopan Investointipankki koordinoi, ja laaja yhteistyötahojen osallistumisalusta, joka avataan Brysselissä pidettävässä konferenssissa 9.- 10.3.2017. Vuoden 2017 työohjelman tärkeimmät kiertotalousaloitteet tämän jälkeen ovat muovistrategia, veden uudelleenkäytön laatuvaatimukset sekä kiertotalouden etenemisen seurannan puitteet indikaattoreineen. Komissio on tyytyväinen instituutioiden julistukseen lainsäädäntöhankkeiden prioriteeteista ja huomioi jätesäädöksen aseman siinä. Lannoitelainsäädäntö on etenemässä kolmikantaneuvotteluun ja voimaantulleessaan asettaa kunnianhimoiset tavoitteet mineraalien kierrätyksellä ja myrkyttömän ympäristön edistämiselle mm kadmium rajoituksilla. c) Natura 2000 Euroopan solidaarisuusjoukoissa Komission tiedotusasia Komissio korosti tarvetta tukea nuorten ihmisten osallistumista koulutuksiin, leireihin, kursseihin ja hankkeisiin, joissa toteutetaan yleishyödyllisiä aktiviteetteja. Tähän mennessä 22 000 nuorta ihmistä on kirjoittautunut joukkoihin. Ympäristöpääosasto on tehnyt LIFE aloitteen siitä, että näitä joukkoja käytetään Natura 2000 alueiden luonnon hoitoon. PJ toteaa saadun tiedoksi. d) Tieteellinen konferenssi kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta Paavi Franciscuksen kiertokirjeen "Laudato sì" valossa (Varsova, 15. lokakuuta 2016) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia PL esittelee paavin kiertokirjeen jossa otetaan esiin useita uhkia, mm ilmasto, maaperä ja metsät. PJ toteaa saadun tiedoksi. e) Luxemburg kiertotalouden keskuksena (Luxemburg, 20. 22. kesäkuuta 2017) = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia Luxembourgin ministeri ilmoitti, että Luxembourgissa järjestetään 20.-22.6.2017 kiertotalouden hotspot heti kesäkuun neuvoston jälkeen. Edellinen on pidetty Hollannissa. Tarkoitus on jatkaa hyvien käytäntöjen esittelyä ja alalla toimivien yritysten ja ratkaisujen esittelyjä. Hollanti on järjestänyt vastaavan viime vuonna. PJ toteaa saadun tiedoksi. f) Pariisin sopimus: Kansainvälinen kehitys = Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia NL informoi neuvostoa yhdessä FR kanssa kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistymisestä. Nyt kun US ilmastopolitiikka on muuttanut suuntaan, on EU:n tärkeä reagoida. Delegaatioiden yhteisenä toiveena on, että keskeisestä täytäntöönpanolainsäädännöstä päästäisiin sopuun viimeistään vuoden 2018 aikana ja että kaikki jäsenmaat ratifioisivat Pariisin sopimuksen ja Kioton protokollan Dohan muutoksen mahdollisimman nopeasti. g) Valko-Venäjän ydinvoimalaa koskevat ympäristönäkökohdat = Liettuan valtuuskunnan tiedotusasia Liettua totesi tiedonannossaan, että Valko-Venäjä ei ole noudattanut voimalan rakentamisessa Espoon sopimusta eikä Århusin sopimusta. LT haluaa tukea sille, että voimalan valmistelu ja rakennustyöt keskeytetään stressitestiä varten, jonka kansainvälinen riippumaton arviointiryhmä tekisi. LV sai tukea EE, HR, PL, RO, LV ja DE.

7(7) Komissio on tietoinen tästä LT:n huolesta ja voimalaitoshankkeesta on keskusteltu ministeritasolla Liettuan ja Valko-Venäjän kanssa. Komissio painottaa YVA:n merkitystä sekä kahdenvälisen keskustelun merkitystä. Vella ehdottaa, että LT:n pysyvä edustusto vie keskustelua eteenpäin myös energianeuvostossa. PJ totesi, että neuvosto on kirjannut LT huolen, muilta saadun tuen sekä komission kannan. Suomen edustajat Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat YM2017-00057 Liitteet Puheenjohtajan tiivistelmä Agenda 2030 -keskustelusta ympäristöneuvostossa 28.2.2017 Viite YM2017-00057 Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Agenda 2030 kehitys, ilmansuojelu, ilmastonmuutos, MERTENS, ympäristö, ympäristöpolitiikka, ympäristönsuojelu, Coreper I UM, VNK, YM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TRAFI, VM