SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008
SAK Pätkätyöohjelma 1 Johdanto Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa. Esimerkiksi vuokratyö on nopeasti kasvava pätkätyön muoto. Määräaikaisuuksia käytetään eniten julkisella sektorilla ja osa-aikaisuutta yksityisissä palveluissa. Nykyaikaan kuuluu sekin, että opiskelua ja työtä yhdistetään yhä enemmän: joka seitsemäs työllinen on samanaikaisesti kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Jako vakinaisiin ja pirstoutuviin työsuhteisiin on totta myös Suomessa. Lisäksi Suomessa on pakkoyrittäjyyttä. Suomen työelämässä on aiempaa enemmän maahanmuuttajia. Monet heistä joutuvat tekemään pätkätöitä. Lisäksi monen maahanmuuttajan palkka ja muut työehdot jäävät alle lain ja sopimusten vähimmäisehtojen. Monilla aloilla voi lähivuosina olla pulaa työvoimasta. Kilpailussa osaavasta työvoimasta pärjäävät ne työnantajat, jotka tarjoavat pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Pätkätyöntekijöiden asemaan on 1990-luvun jälkeen saatu aikaan monia SAK:n ajamia parannuksia. Muun muassa työeläkkeen kertyminen koko työhistoriasta ja pätkätyöntekijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöntekijöitten toimeentuloa. Työsopimuslakia on uudistettu myös pätkätyöntekijöiden eduksi. Lisäksi pätkätyöhön liittyviä epäkohtia on korjattu sopimusteitse työehtosopimusten avulla. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä edelleen on tarvetta parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa erimuotoisissa työsuhteissa työskentelevien välillä. Seuraavana askeleena pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK esittää kuuden kohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tulisi sitoutua. Ohjelman toteuttamisesta pitäisi tehdä linjallisia päätöksiä jo syksyllä 2008, ja niiden kolmikantainen valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Tässä raportissa kuvataan ensin palkansaajien työsuhteita viime vuosina, ja esitetään sitten kuusi parannusehdotusta pätkätyöläisten asemaan.
2 SAK Pätkätyöohjelma Työsuhteet Suomessa viime vuosina Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät huomattavasti laman jälkeen. Määräaikaisten työsuhteiden huippu koettiin vuonna 1997, jolloin määräaikaisuuksia oli noin 18 prosenttia kaikista työsuhteista. Epätyypilliset työsuhteet ovat merkittävästi yleisempiä naisten kuin miesten keskuudessa. Eniten määräaikaisuuksia on julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Viime vuosina määräaikaisten työsuhteiden osuus on hitaasti alentunut ja osa-aikaisten kasvanut. Kaikesta huolimatta jatkuva kokoaikatyö on pysynyt koko ajan suomalaisten työmarkkinoiden perustana. Uusista (alle 1 vuotta) työsuhteista valtaosa on kuitenkin määrä- tai osa-aikaisia. Lähde: Tilastokeskus Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisten kuin miesten kohdalla.
Miesten ja naisten työsuhteet vuonna 2007 SAK Pätkätyöohjelma 3
4 SAK Pätkätyöohjelma 1. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Pätkätyöntekijöiden pääsyä muutosturvan ja työttömyysturvan piiriin on parannettava. Myös määräaikaisten työntekijöiden tulisi päästä käyttämään työnhakuvapaata. Määräaikaisten tulisi päästä nykyistä paremmin muutosturvan piiriin, vaikka työhistoria olisi kertynyt useamman työnantajan palveluksessa. Työttömyysturvan piiriin pääseminen on pätkätöissä usein vaikeaa. Siksi työttömyysturvan työssäoloehtoa on lyhennettävä nykyisestä 10 kuukaudesta esimerkiksi 6 kuukauteen. Sovitellun työttömyysturvan enimmäisaika on poistettava ja sovitellun päivärahan piiriin pääsyä helpotettava. Nykyisin työttömyysturvan ulkopuolelle on suljettu työntekijät, joille ei ole tarjolla työtä toiminnan keskeytyksen ajaksi, vaan heidät on lomautettu. Sellaisia työntekijöitä ovat muun muassa tuhannet koulunkäyntiavustajat. Työttömyysturvalakia on tarpeen muuttaa siten, että työnteon keskeytykset rinnastetaan työttömyyspäivärahaan oikeuttavaan lomautukseen. Pätkätyöntekijöiden toimeentulo tulisi varmistaa helpottamalla pääsyä ansioturvan piiriin. Se vähentää eri etuusjärjestelmien yhteensovitusongelmia ja byrokratiaa. Ansioturvan parantaminen on myös tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Pätkätyöntekijöiden priorisoiminen ansioturvaa kehitettäessä edistää myös sukupolvien ja sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta. 2. Osa-aikaisen koulutuksen ja osa-aikatyön parempi yhteensovittaminen Työnantajien koulutuspanostukset kohdentuvat etupäässä korkeasti koulutettuihin ylempiin toimihenkilöihin. Työntekijätason tehtävissä toimivien ja vähemmän koulutusta saaneiden osaamisesta huolehtiminen jää vuodesta toiseen yksilön omalle vastuulle. Myös pätkätyöläisyys vaikeuttaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevät pääsevät vakituisessa kokoaikatyössä työskenteleviä työtovereitaan harvemmin koulutukseen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa yhdeksi keskeiseksi teemaksi on otettava pätkätyöntekijöiden mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen parantamiseen. Ensimmäiseksi on syytä uudistaa aikuiskoulutustukea. Tuen on jatkossa mahdollistettava nykyistä joustavammin osa-aikainen, työn ohessa tapahtuva opiskelu. Samalla
SAK Pätkätyöohjelma 5 tukea olisi uudistettava niin, että lyhyetkin poissaolot työstä opintojen takia onnistuvat joustavasti ilman kohtuuttomia ansionmenetyksiä. 3. Lisätyötä osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöille Vuokratyöntekijöille ja osa-aikaisille työntekijöille on saatu vakituisia kokoaikaisia työsuhteita ns. poolimallin avulla. Se tarkoittaa sitä, että he tekevät työtä eri aikoina eri yrityksille, mutta heillä on vain yksi muodollinen työnantaja. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä poistettava esteitä, jotta poolimallin kaltaiset, ammatillista koulutusta ja työjaksoja vuorottelevat kokoaikaista työsuhdetta tukevat mallit voivat toteutua laajemmin. Myös vuokratyössä uusia malleja voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään käytännössä eroon vuokratyössä vallitsevista pätkätyön muodoista. Työsopimuslain lisätyöoikeutta koskevan säännöksen toimivuus olisi pikaisesti selvitettävä kolmikantaisesti ja pyrittävä löytämään yhdessä keinot, jolla lisätyön tarjoamisen ajatus täyttyisi käytännössä paremmin. Selvityksen tulisi myös esittää parannuksia niihin epäkohtiin, joita lisätyön tarjoamisen osalta tällä hetkellä on. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkastellut vuokratyöhön liittyviä työsopimuslain soveltamisongelmia. Yhteinen johtopäätös oli, että vuokratyötä koskevat samat säännöt kuin muitakin työsuhdemalleja. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota määräaikaisten työsopimusten suureen määrään vuokratyössä. On selvää, että osa määräaikaisista työsuhteista voisi olla vakituisia eikä perusteita kaikille määräajoille ole. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen on yhdessä seurattava määräaikaisten työsuhteiden perusteiden täyttymistä vuokratyössä, jotta yhdenvertaisuus muiden työsuhteiden kanssa toteutuu. Jos vuokratyön käyttö perustuu tulevaisuudessakin lähes yksinomaan määräaikaisin työsuhteisiin, on hallituksen ryhdyttävä hallitusohjelman mukaisesti toimiin, joilla pätkätöitä vähennetään myös vuokratyössä. 4. Lapsiystävällisempään työelämään ja yhteiskuntaan Nykyajan lapsiperheet ovat entistä tiukemmalla työn ja perhe-elämän puristuksessa. Suomessa kuitenkin syntyvyys on pysynyt eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasolla, koska työn ja perheen yhdistäminen on meillä mahdollista. Työelämässä tarvitaan kuitenkin entistä parempia joustoja perhe-elämän hyväksi.
6 SAK Pätkätyöohjelma Erityisesti nuorten naisten kohdalla pätkätyösuhteet ovat yleinen ilmiö. Toisaalta moni haluaa viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Naisten työssä käymisen tukeminen on tärkeää sekä naisten itsensä kannalta että työllisyysasteen kohottamiseksi. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt voisivat yhdessä sopia keinoista, joilla työ- ja perhe-elämä voitaisiin paremmin yhdistää tarvitsematta valita vain jompaakumpaa. Vanhempainvapaata tulisi pidentää nykyisestä reilusti, jotta lapsen pitempi kotihoito tehtäisiin kaikille taloudellisesti mahdolliseksi. Samalla tulee toimia sen hyväksi, että vanhempainvapaita jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin äidin ja isän kesken. Se edellyttää lapsiystävällisempiä työpaikkoja. Se edellyttää myös nuorten naisten työsuhteiden vakinaisuutta ja parempia palkkoja. Lisäksi työnantajien ja palkansaajien on sopimuksia tehdessään huomioitava myös pätkätyötä tekevät naiset (pienten lasten vanhemmat) niin, että palkallisille vapaille pääsyä helpotetaan. Monissa sopimuksissa vaaditaan pitkiä työssäoloaikoja palkallisen äitiys- tai isyysvapaan ehtona. Osa-aikatyöstä ja osittaisesta lastenhoidosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kokonaan työstä poissaolemiselle. Osittainen hoitoraha on ensi vuoden alusta nostettava 100 euroon kuukaudessa, ja se tulee ulottaa maksettavaksi kaikista lapsista toisen luokan päättymiseen saakka. On huomattava, että kyse ei ole osa-aikatyön pysyvästä lisäämisestä, koska osa-aikatyön mahdollisuus kytketään lapsen ikään. Hyvät palvelut mahdollistavat työssäkäynnin. Päivähoitopalveluja tulee joustavoittaa siten, että niitä olisi paremmin tarjolla myös muille kuin päivätyössä kävijöille. Pienituloisille tulee jatkossakin säilyttää mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Osapäivähoitoa ja osapäivähoidon maksuja tulee kehittää todelliseksi vaihtoehdoksi. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on merkittävä tuki pienten koululaisten vanhemmille, ja niitä palveluja tulee parantaa. 5. Kuntien vähennettävä pätkätöitä Kuntasektori on edelleen maamme merkittävin pätkätöiden teettäjä. Samaan aikaan, kun suhdanteille alttiissa teollisuudessa työntekijöistä alle kymmenesosa on määräaikaisessa työsuhteessa, julkisissa palveluissa lähes joka neljäs työntekijä on määräaikainen. Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi. Toivottavasti kunnallinen työnantajapolitiikka ja pyrkimykset pätkätyön vähentämiseksi saavat keskeisen osan tulevassa vaalikeskustelussa. SAK kannustaa kaikkia puolueita ottamaan pätkätyön vähentämisen haasteen vakavasti ja sisällyttämään sen omiin vaaliohjelmiinsa. Yksi tärkeä avain pätkätyöongelman ratkaisemiseksi on varmasti kuntakoon suurentaminen ja siten paremman työn organisoinnin mahdollistaminen. Suuremmissa kunnissa on mahdollista esimerkiksi pe-
SAK Pätkätyöohjelma 7 rustaa sijaispankkeja tai tehdä muita järjestelyjä, joilla pätkätyötä muutetaan kokopäiväiseksi ja vakituiseksi. 6. Pätkätyöntekijöiden verotukseen oikeudenmukaisuutta Hallitusohjelman mukaan ansiotuloverotusta kevennetään vaalikaudella 1,1 miljardilla eurolla. Palkkaverotuksen keventämistä koskevat päätökset ovat nyt tulossa ajankohtaisiksi kansainvälisen talouden suhdannetilanteen muuttuessa. On perusteltua painottaa palkkaverotuksen kevennykset pieni- ja keskipalkkaisille, jotta pätkätyöntekijöiden ja muiden pienipalkkaisten asema paranee, oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja voidaan turvata työllisyyskehitys. Toisin sanoen pienipalkkaisten palkansaajien verotuksen tulee keventyä jo ensi vuoden budjetissa. Se olisi nykyiseltä hallitukselta kohtuullinen kädenojennus. Tähän asti veropolitiikassa on tarjottu palkansaajille lähinnä välillisten verojen, kuten energiaverojen, korotuksia ja kevennetty rikkaiden verotusta. Ensi vuonna on sopiva aika toteuttaa myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2000 euroon. Tämä toimenpide, joka on kirjattu hallitusohjelmaankin, parantaisi kaikkein pienituloisimpien pätkätyöntekijöiden sekä sosiaaliturvan varassa olevien asemaa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. 020 774 000 fax 020 774 0225 www.sak.fi