Onko kaikki asiat ratkaistava kaikilla kaavatasoilla Turun vihoviimeinen yleiskaava



Samankaltaiset tiedostot
Turun yleiskaava 2029 Kehityskuvien vaikutusarvioinnit KH

Yleiskaavan tavoitteet

Turun yleiskaava Toimialajohtaja Christina Hovi

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Rakennesuunnitelma 2040

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Turun kävelevä kampus. Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

YLEISKAAVA Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Yleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu. Andrei Panschin

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

HELSINGIN YLEISKAAVA

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Kehittyvä yhdyskuntarakenne kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Laukaan kunnan Rakennemalli

Yleiskaavan elinkeinovaraukset

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

SUUNNITTELUPERIAATTEET

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Turun kaupunkikehityksen suunnat Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

Kaupunkikehityksen uusi nousukiito

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Ratikka tulee Tampereelle

TYS KILPAILUSEMINAARI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITYS. Nella Karhulahti, kaavoitusarkkitehti

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutuvaltuusto Linjaratkaisu, ehdotus

LIITE 1a. Suunnittelu

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

YLEISKAAVA Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kaupunkiympäristön palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Kaupunginvaltuusto

Seudun tonttipäivä Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Inkoo

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

KUUMA-johtokunta Liite 20c

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Transkriptio:

Onko kaikki asiat ratkaistava kaikilla kaavatasoilla Turun vihoviimeinen yleiskaava Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja 2.10.2015

TURKU 1800-LUVUN ALUSSA Turun Sanomat

ENGELIN RUUTUKAAVA 1828

VARISSUO

MATKAKESKUS LOGOMO LINNAKAUPUNKI SATAMA YLIOPISTO TIEDEPUISTO a.kampus URBAN LAB LINNA BIOLAAKSO AURAJOKISUU KESTÄVÄ JA ÄLYKÄS SKANSSI Restricted Siemens AG 2013. All rights reserved. siemens.com/answers

ARKKITEHDIT KY GULLICHSEN VORMALA

ARKKITEHTITOIMISTO SIGGE

ARKKITEHTITOIMISTO SIGGE

CITY-ALUEEN LAAJENNUS BERTEL JUNG 1921

LINNAKAUPUNKI C & J ARKKITEHDIT

VIHERVERKKO C & J ARKKITEHDIT

TUOMAS SEPPÄNEN

HARPPUUNAKORTTELI ARKKITEHTITOIMISTO SIGGE

FABRIIKIN ALUE NRT ARKKITEHDIT & CEJ ARCHITECTS

Kampus ja tiedepuisto TURUN TEKNOLOGIAKIINTEISTÖT / C & J ARCHITECTS

Nykytilanne

Sun Dial Visio 2040

Tunnin juna

Yleiskaava tukee strategiaa

Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma Miten toteutetaan viihtyisä, turvallinen ja terveitä elämänvalintoja tukeva ympäristö kaikille Miten taataan riittävät ja laadukkaat peruspalvelut eri alueilla Miten rohkaistaan kaupunkilaisia ottamaan vastuuta ympäristöstään ja miten kehitetään uuden tyyppisiä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja keinoja. Kilpailukykyohjelma Miten luodaan toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen sekä tukee yritysten kilpailukykyä ja kasvuhalua. Miten ennakointia voitaisiin paremmin hyödyntää toiminnan suuntaamisessa. Miten kaupunki saadaan kestävään ja vastuulliseen kasvuun ja miten saadaan investointeja houkuteltua entistä enemmän kaupunkiin.

Kilpailukykyohjelma Rakentuva kaupunki ja ympäristö Miten kaupunki kestävään ja vastuulliseen kasvuun Miten saadaan joki, meri ja saaristo vahvoiksi vetovoimatekijäksi. Miten tuodaan historiallinen jatkuvuus houkuttelevasti näkyviin. Miten Turussa ja Turkuun liikutaan 2029 Mitä keinoja tarvitaan, jotta pysytään tiellä kohti hiilineutraaliutta. Millainen on ihanteellinen elämisen arki huomispäivän Turussa. Mitä Turun kaupunkikeskusta tarvitsee elinvoimansa tueksi.

Turun viimeinen yleiskaava?

Logistiikka Pientaloja Pientaloja

RAKENNEMALLI 2035

Hyv. KV 21.5.2012

Kehityskuvaluonnokset Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu Kaikissa kehityskuvaluonnoksissa Sisältö perustuu Rakennemalli 2035:een Turvataan kaupungin kasvu ja elinvoima, vaihtoehdoissa on kysymys resurssien käytöstä ja kohdentamisesta Panostetaan Turun keskustan ja kantakaupungin vahvistamiseen: asuminen, työpaikat Tarjolla sekä kerrostalo- että pientaloasumista Uudet logistiikan ja tuotannon työpaikat sijoittuvat logistisesti hyvin saavutettaviin paikkoihin

Kasvukäytävät -kehityskuva esimerkkiote arvioinnin pohjana olleiden kuvausten esitystavasta

43

Vaikutusten arviointi Kaupunkistrategia ja ohjelmarakenne Yleiskaavan tavoitteet Vetovoima ja kilpailukyky Elinkeino- ja yritykset Asuminen Talous Infrastruktuuri Yhdyskuntarakenne Palveluverkko Hyvinvointi Virkistys, luonto ja maisema Kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne ja ilmasto Liikkuminen ja liikenne Kaupunkirakenne Saavutettavuus Ilmastovaikutukset

Tiivistelmät aihealueittain Lopputuotoksena aihealueet tiivistetään taulukkoon, joka sisältää: Mitä on arvioitu Mihin muutokset ovat voimakkaimmat Taulukkomuotoisen kuvailun suurimmista uhkista ja mahdollisuuksista Vaihtoehtojen vertailun Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi

Suhde kaupunkistrategiaan Yleiskaavan vaikuttavuus kohdistuu voimakkaimmin kaupungin kilpailukykyyn, liikenteeseen, ilmastovaikutuksiin, kaupunkirakenteen eheyteen, palvelurakenteeseen ja kuntatalouteen kuin digitalisoitumiseen, hyvinvointiin, koulutukseen, osaamiseen ja kansainvälisyyteen. Kasvu keskuksiin malli tukee parhaiten vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden sekä näihin suhteutettavan laadun näkökulmasta kaupunkistrategiaan ja sen alaisiin ohjelmiin kirjattuja tavoitteita. Strategisiin ohjelmiin kirjatut tavoitteet ovat pääsääntöisesti saavutettavissa kaikilla malleilla mutta palveluiden ja palveluverkon (kaupunkirakenteen) kustannukset kasvavat rakenteen laajetessa. Malli mahdollistaa kaupunkirakenteeseen sidoksissa olevan palveluverkon kustannustehokkaimman toteutuksen. Malli tukee parhaiten Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman mukaisia tavoitteita. Paikkaan sidoksissa olevien palveluiden tavoitettavuus huonompi kuin kasvu keskuksiin mallissa Malli mahdollistaa ohjelmiin kirjattujen tavoitteiden toteuttamisen mutta ei yhtä kustannustehokkaasti kuin kasvu keskuksiin malli. Kustannusvaikutuksiltaan tehottomin malli Luo saavutettavuuden ja liikkumisen näkökulmasta innovaatiopainetta Vastaa naapurikuntien tonttitarjontaan laadukkaalla ja kilpailukykyisellä tarjonnalla

Vaikuttavuudet suhteessa muihin strategisiin kokonaisuuksiin Maakuntakaava. Turun kaupunkiseudun rakennemalli sekä sitä toteuttava Kaupungin ja valtion välinen Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen aiesopimus (MALsopimus) Turun raitiotien yleissuunnitelma Meneillään olevat osayleiskaavat Kehityskuvien suhde kasvuun ja kysyntään.

Yleiskaavan väestötavoite, ja kehityskuvien maankäyttö HAJAUTETTU KASVU 492 hehtaaria (1,4) KASVUKÄYTÄVÄT 361 hehtaaria Uudella yleiskaavalla varaudutaan 20 000 uuteen turkulaiseen. Koko kaupungin väestötavoite on noin 200 000 asukasta vuodelle 2029. KASVU KESKUKSIIN 341 hehtaaria

Alueelliset painotukset ja asukkaiden sijoittuminen eri talotyyppeihin Hajautettu kasvu Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät

Yleiskaavan tavoitteiden saavuttaminen Kokonaisuutena parhaiten yleiskaavan tavoitteisiin vastaa Kasvu keskuksiin -malli. Kehityskuvista vastaa parhaiten yhdyskuntarakenteen eheyteen, se luo parhaalla tavalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä vastaa siitä, että keskus-alueen palveluita voidaan kehittää ja niiden elinvoimaa vahvistaa. Korostaa Turun asemaa jokisuuhun kasvaneena urbaanina kaupunkina ja seudun keskuksena. Antaa parhaat edellytykset elinkeinoelämän kehitykselle Hillitsee autoliikenteen kasvua parantaen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä Edistää kasvua tarjoamalla houkuttelevaa asumista palveluiden äärellä. Palvelut voidaan tuottaa tehokkaimmin hyödyntäen keskittämisen etuja Korostaa Turun asemaa seudun keskuksena. Malli tarjoaa asumista niin meren, joen kuin luonnonkin läheisyydessä. Tehokkaan joukkoliikenteen ansiosta sisääntuloväylästö kehittyy kaupunkimaisiksi ympäristöiksi. Hillitsee autoliikenteen kasvua Hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehitykselle,. Yhteydet seudun muihin kuntiin paranevat. Palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti hyödyntäen keskittämisen edut. Kehityskuva tukee kaupunkiimagoa, jossa pientaloasumisen mahdollisuudet ovat hyvin huomioidut. Merellisyyttä voidaan korostaa alueiden profiilien luomisessa. Palvelutuotannossa edut keskittämisestä pienimmät. Kaupunkialue laajenee, mikä rasittaa kunnallistaloutta Kasautumien edut työpaikkakeskittymissä eivät toteudu, syntyy vähemmän korkean osaamisen työpaikkoja

Asuminen ja asuinympäristöt Kasvu keskuksiin kehityskuva tuottaa urbaania kaupunkiasumista palveluiden äärellä. Asuminen keskitetään olemassa olevien verkostojen palveluiden yhteyteen, joka luo elinvoimaa olemassa oleville alueille. Täydentävän rakentamisen kautta voidaan lisätä Turun kaupunkialueen vetovoimaa asumisen ja elinkeinoelämän kannalta. Vetovoima kasvaa, kun panostetaan laatuun ja olemassa olevan rakennuskantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Keskusta-alueen täydennysrakentaminen on vaativaa ja vaatii suunnittelulta ja toteutukselta paljon. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentävät kehityskuvat nähdään asumisen kannalta parhaina vaihtoehtoina. Kehityskuvan asuinrakentaminen keskittyy Turun ruutukaavakeskustaan ja sen alakeskuksiin. Tukee vaihtoehdoista parhaiten ydinkeskustan ja alakeskusten palveluiden elinvoimaisuutta. Kehityskuva antaa hyvät mahdollisuudet urbaaniin kaupunkiasumiseen, olemassa olevien palveluiden äärellä. Tuo keskustan palvelut monien ulottuville Kehityskuvan asuinrakentaminen keskittyy laajenevalle Turun keskusta-alueelle ja joukkoliikennevyöhykkeelle Hyvät mahdollisuudet urbaaniin asumiseen. Talotyyppijakauma on monipuolisempi kuin Kasvu Keskuksiin kehityskuvalla, pääpaino kerrostaloissa. Kehityskuvan haasteita on lähiökehän houkuttelevuuden varmistaminen. Talotyyppijakauman varsin tasan kerrostalo- ja pientalojen kesken. Laajentaa kaupunkialuetta uusille pientalo-alueille, joka lisää investointitarvetta näille alueille, mikä heikentää mahdollisuutta panostaa keskusta-alueen ja lähiökehän asuinalueisiin. Toteuttaa pientaloasumisen suosittua asumistoivetta. Luo haasteita lähipalveluiden toteuttamiselle asumisen yhteyteen Hajauttaa palveluverkkoa

Vaikutukset elinkeinoihin Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät kehityskuvien erot elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat pieniä, mutta kumpikin kehityskuva sisältää paljon elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta positiivisia elementtejä, kun taas Hajautettu kasvu kehityskuva sisältää eniten ennakoitavuuden puutteita ja uhkakuvia. Kaupunkikeskuksen tiivistyminen ja orgaaninen kasvu tuottaa parhaat kasautumisen edut ja minimoi elinkeinotoiminnalle koituvat riskit. Kasvu ei ole yhtä orgaanista kuin Kasvu keskuksiin -mallissa, mutta huomioi parhaiten yhteydet seudun muihin kuntiin. Hajautettu kasvu kehityskuvan mukainen yleiskaava ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla Turun alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Vaikutukset talouteen, tausta Laaja erillisselvitys kaavatalouden vaikutuksista. Taustalla asemakaavallinen selvitystyö kuudelta kohdealueelta, joka laajennettiin koskemaan kokonaisuudessaan kehityskuvia. Tarkastelua laajennettiin koskemaan kunnallisveroja sekä osaltaan palvelupuolen kustannusten muodostumista Maankäytön hyödyt Kehityskuvien kunnallisverotuotto Esikaupunkivyöhyke Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu +380 milj. +310 milj. +200 milj. Ydinkeskusta Laajenevan kaupunkirakenteen vyöhyke 1 390 milj. 1 450 milj. 1 400 milj.

Vaikutukset talouteen, tausta Vaikutusten kuntatalousarviointi on tehty suppeana ja laajana. Suppeassa mukana rakennusvaiheen infran kertaluontoisista kustannuksista sekä alueiden vuosittain toistuvista yllä- kunnossapidon nettomenot ja vuokratulot sekä kiinteistöverotulot 30 vuoden aikana. Laajemmassa mukana myös kunnallisten palveluiden toiminnasta aiheutuvat nettomenot sekä valtionosuudet ja kunnallisverotuotto sekä liiketoiminnan nettotulo. Vaikutuserät jaettiin pääomatalouteen ja käyttötalouteen.

Vaikutukset talouteen Talouden tarkastelun tuloksena parhaaksi kehityskuvaksi muodostuu Kasvu keskuksiin. Kehityskuva antaa mahdollisuuden taloudellisesti kestävän kaupunkirakenteen luomiseen. Kasvu keskuksiin kokonaistalouden nettovaikutus on positiivisin. Kokonaistalouden kannalta paras. Tukeutuu suurimmalta osin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kynnysinvestointien tarve matalin. antaa parhaat edellytykset kustannustehokkaan palvelurakenteen toteuttamiseen Kokonaistalouden kannalta kahden ääripään välissä. tukeutuu suurimmalta osin olemassa olevaan infrastruktuuriin. osoittaa Hirvensalon saarelle enemmän uudisasutusta kuin Kasvu keskuksiin, joka aiheuttaa suuremmat kynnysinvestointitarpeet Kokonaistaloudellisessa tarkastelussa heikoin malli Kehityskuva tuottaa investointi- ja ylläpitotalouden menoja eniten. Infrastruktuurin verkostopituudet kasvavat ja monet kynnyskustannukset laukeavat.

Vaikutukset liikkumiseen, taustaa Taustana mm. liikenteellinen selvitys kulkutapaosuuksien muutoksesta peilaten v. 2029. Liikenteen osiossa mukana joukkoliikenteen kustannusvaikutukset Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu Antaa hyvät edellytykset kestävien liikkumismuotojen kasvavaan käyttöön. Jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeiden käyttäjämäärät kasvavat ja autovyöhykkeen kulkutapaosuus pysyy nykykehityksen mukaisena Antaa nykyisenlaiset edellytykset kestävien liikkumismuotojen käyttöön. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kehityskuvista suurin Lisää autoliikenteen kulkutapaosuutta. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn matkat vähenevät suhteessa automatkoihin.

Vaikutukset liikkumiseen Liikkumisen kannalta paras kehityskuvavaihtoehto on kasvu keskuksiin malli, joka antaa vaihtoehdoista parhaat edellytykset vähentää autoriippuvuutta sekä uudistaa kulkutapoja jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä kuljettavien matkojen kasvun suuntaan. Myös kasvukäytävä-mallilla on paljon myönteisiä vaikutuksia. Tukee vaihtoehdoista parhaiten strategisia tavoitteita vähentää autolla tehtyjen matkojen osuutta. Tukee vahvojen keskusten kehittymistä sekä lähipalveluiden säilymistä näissä, mikä edelleen tukee jalan ja pyörällä tehtävä matkoja. Joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja sisääntuloväylien joukkoliikennereitit muuttuvat kaupunkimaisemmiksi. Autoriippuvuus, hiilidioksidipäästöt sekä autoilun kulkutapaosuus kasvavat strategisten tavoitteiden vastaisesti. Uhkana keskustan kehittymiselle, mikäli keskustan ulkopuoliset alueet ovat autovaltaisuuden ja ruuhkaisuuden vuoksi keskustaa paremmin saavutettavissa.

Vaikutukset kunnan järjestämiin palveluihin (ala-asteet ja päiväkodit) Palveluiden osalta nähtiin nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävät kehityskuvat parhaina kunnan palvelurakenteen kehittämisen kannalta. Kehityskuvista parhaana nähtiin Kasvu keskuksiin kehityskuva. Olemassa olevan hyödyntäminen ja keskittämisen edut edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Kaupunkistrategian kunnan kestävän talouden näkökulmaa. Palvelurakenne antaa parhaat edellytykset keskitettyyn palvelutarjontaan ja tilojen tehokkaaseen käyttöön. Palveluverkko on parhaiten saavutettavissa jalan, pyörällä ja joukkoliikennevälinein. Tukeutuu olemassa olevien palveluiden yhteyteen säilyttäen nykyisiä palvelukeskittymiä elinvoimaisina Palvelurakenne antaa hyvät edellytykset keskitettyyn palvelutarjontaan. Palveluverkko hyvin saavutettavissa jalan pyörällä ja joukkoliikenteellä. Tukeutuu olemassa olevien palveluiden yhteyteen. Pienentää tulevaisuuden investointipaineita Maaria- Paattisilla, mutta kasvattaa niitä Hirvensalossa Antaa hyvät edellytykset hajakeskitettyyn palvelurakenteeseen. Palvelurakenne ei tukeudu olemassa olevaan, joka heikentää palveluiden saavutettavuutta, kasvattaa liikkumisen tarvetta sekä kasvattaa uudisinvestointien tarvetta. Paine keskittyy Pohjois- ja Etelä-Turkuun

Vaikutukset viheralueisiin Kulttuuri- ja viherympäristön sekä virkistyskäytön kannalta paras kehityskuvavaihtoehto on kasvukäytävät- Kehityskuva. Kasvu keskuksiin -kehityskuvan vaikutukset koskettavat suhteessa suurinta ihmisjoukkoa, mikä lisää kielteisten vaikutusten merkittävyyttä. Keskustan täydennysrakentaminen on myös kaikkein vaativinta. Keskustan kehittämisen lisäksi on rakentamisen painopisteitä löydettävä muualtakin kaupungista. Kasvukäytävätkehityskuva sisältää sopivassa suhteessa keskustan ja muiden urbaanien alueiden sekä väljemmin rakennettavien alueiden kehittämistä siten, että kestävän kasvun tavoite toteutuu ja nykyisiä ympäristöarvoja voidaan kattavimmin säilyttää. Säilyttää kulttuuriympäristöjä ja laajoja viheralueita keskustan ulkopuolella, mutta uhkaa keskustan kulttuuri- ja viherympäristön arvoja. Keskuksissa voimakasta muutospainetta. Jakaa rakentamispainetta kaupungin eri osiin ja säilyttää erilaisia ympäristöjä. Katkoo viheryhteyksiä ja voi uhata luonnon monimuotoisuutta mm. Hirvensalossa. Uhkaa harvaan rakennetun kulttuuriympäristön arvoja ja muuttaa maisemaa laajimmin. Pirstoo eniten viheralueverkostoa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti saarilla.