Jyväskylän yliopiston tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2013 2015 Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 12.12.2012
Sillyslutelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA... 4 2.1. Sukupuolten tasa-arvo... 4 2.1.1. Sukupuolten tasa-arvo henkilöstötyös... 4 2.1.2. Sukupuolten tasa-arvo opuksessa... 5 2.2. Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä... 6 2.3. Työskäynnin ja perheen/ opiskelun ja perheen yhteensovittaminen... 7 2.4. Moninaisuus ja yhdenvertaisuus... 7 3 TASA-ARVOTOIMIKUNTA... 8 4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE 2013 2015... 9 4.1. Erityis kehittämiskohte... 9 4.2. Muut kehittämiskohte... 9 LIITTEET LIITE 1. Tasa-arvotoimikunnan astaminen... 11 LIITE 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden 2010 2012 tavoitteiden toteutuminen... 12 LIITE 3. Suunnitelman oikeudellinen perusta... 14 LIITE 4. Tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta... 15 LIITE 5. Opiskelutilastoja... 16 LIITE 6. Henkilöstötilastoja... 21 2
1 JOHDANTO Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma pyrkii siihen, tä ajatuks tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta siltyvät ennakoivasti ja luontevasti kaikkeen yliopiston toimintaan. Etisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta. Työpaikalla ja opiskelijayhteisös arvostaan kaikkia yhteisön jäseniä ja annaan erilaisille lahjakkuuksille mahdollisuus kehittyä yhteisön hyväksi. Avoin keskusteluilmapiiri ja yhteisön jäsenten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden siistämiselle yliopiston toiminnassa. Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä täs tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämäs. Tasa-arvolaissa syrjinnällä tarkoitaan välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää sekä ohjta tai käskyä syrjiä. Yhdenvertaisuuslain (20.1.2004/21) tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Laki kieltää syrjinnän iän, nisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jyväskylän yliopiston strategiassa tavoitteena on hyvinvoiva työyhteisö ja opiskelupaikka, jossa koaan iloa ja tyydytystä työstä sekä ylpeyttä yliopistoyhteisöön kuulumisesta. Jokaisen Jyväskylän yliopistossa työskentelevän ja opiskelevan tulee kokea olevansa yhteisölleen arvokas. Tämä suunnitelma on laadittu yliopiston tasa-arvotoimikunnassa, jossa sekä henkilöstöryhmät tä opiskelijat ovat edusttuina. Suunnitelma koskee sekä henkilöstön tä opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, sillä sen tarkoituksena on sitouttaa heidät koko yliopistoyhteisön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen ja toteuttamiseen. Samalla tarkennaan yliopiston kokonaisstrategiasta johdtujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Strategia konkrisoituu henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmissa. Suunnitelma antaa myös pohjan ja suuntaviivat tasa-arvotoimikunnan työlle. Tämä suunnitelma esittelee aluksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia tavoitteita ja kartoittaa nykytilannta. Sen jälkeen esitään toimenpite tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuosina 2013 2015. 3
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskauden 2010-2012 tavoitteiden toteutuminen on kuvattu liittees 2. Muissa liitteis, joiden perusteella suunnitelmassa on tehty yliopiston tasaarvotilannta koskevia johtopäätöksiä, on kuvattu tasa-arvotoimikunnan astaminen (liite 1), suunnitelman oikeudellinen perusta (liite 3), tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta (liite 4), opiskelijatilastoja (liite 5) ja henkilöstötilastoja (liite 6). 2 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA 2.1. Sukupuolten tasa-arvo Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistaminen. Sillä tarkoitaan hallinnon ja opuksen rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, tä sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sillyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitaan sitä, tä ihmis voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia rajoituksia ja tä naisten ja miesten toiminta, pyrkimyks ja tarpe ovat yhtä arvosttuja ja samassa asemassa. Sukupuoleen perustuva syrjintä on laitonta ja kielltyä. Vastuu tasa-arvosta on sekä miehillä tä naisilla. Yliopiston on huolehdittava siitä, tä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuud koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opiskelijavalinnan, opuksen ja tutkimuksen on oltava tasa-arvoista. Tasa-arvotoimikunta kiinnittää huomiota yliopiston tasa-arvotyön koordinointiin, joka koskee sekä yliopiston eri hallinnon aloja tä yhteistyötä ylioppilaskunnan (JYY) kanssa. Yhteistyötä JYY:n kanssa tiivistään ja pyritään hankkimaan tasa-arvotioa keskitysti. 2.1.1. Sukupuolten tasa-arvo henkilöstötyös Tasa-arvolaki velvoittaa yliopistoa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Päätöksenteon ja sen valmistelun avoimuuden liäminen kaikilla tasoilla on tasa-arvokehityksen tärkeä kulmakivi. Tämä merkitsee myös tasa-arvoista johtamiskulttuuria, jonka mukaisesti esimieh ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, työnjakoa, palautta, kannustamista ja palkkausta. Tavoitteena on varmistaa, tä kaikki yliopistoyhteisön jäsen kokevat, tä heitä arvostaan ja kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti sukupuolesta riippumatta. Yliopisto varaa tämän tavoitteen toteuttamiseen ja toteutuksen arviointiin riittävät resurssit. Tasa-arvolaki edellyttää, tä yliopisto tekee palkkakartoituksen osana tasaarvosuunnitelmaa. Tasa-arvolain mukaisesti tasa-arvosuunnitelmassa on eriteltynä naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkoja tarkastellaan erikseen kuvioiden ja taulukoiden avulla. Niis kartoitaan ja kuvataan naisten ja miesten sijoittumista eri 4
tehtäviin, tehtävien luokitusta, palkkoja ja palkkaeroja. Pyrkimyksenä on oikeudenmukainen ja syrjimätön palkkausjärjestelmä, sen toteutus ja käytäntö. Tasaarvotoimikunta pyrkii osaltaan edistämään vuosittaisen määräaikaisuustarkastelun toteuttamista, jossa huomioidaan myös sukupuolijakauma eri tehtävänimikkeis. Tavoitteena on vakinaisen henkilöstön osuuden nostaminen vähintään puoleen koko henkilöstömäärästä. Vuonna 2011 taloustieiden tiedekunnassa laadittiin selvitys yliopiston ansiorakenteesta sukupuolittain vuosina 2005 2010 (LIITE 4). Sen mukaan vuonna 2008 naisten palkan keskiarvo oli 85 % miesten vastaavasta, vuonna 2010 89 %. Kun tehtävien eroista johtuvat tekijät suljaan pois, miesten keskiansiot olivat noin neljä prosenttia suuremmat kuin naisten keskiansiot. Sekä miesten tä naisten keski- ja mediaaniansiot kasvoivat, ja sukupuolten välillä kasvu oli samansuuntaista. sten ansiojakauma oli naisia leveämpi: naisten ja miesten alimmat ansioneljänneks olivat lähellä toisiaan, mutta miesten mediaaniansiot sekä ylimmän neljänneksen ansiot olivat naisten vastaavia ansioita korkeampia. Ansiojakauma leveni, kun siirryttiin vanhempiin ikäryhmiin, miehillä naisia enemmän. Koska palkkatasa-arvo on keskeinen osa yliopiston laatua, sukupuolten tasaarvoon on jatkossa kiinnittävä huomiota. Liksi sukupuolittaista palkkaseurantaa on syytä jatkaa systemaattisesti. Henkilöstön sukupuolijakauma vuosien 2008 2011 välillä on pysynyt hyvin samansuuntaisena (LIITE 6). Selkeimmin miesvaltainen henkilöstöryhmä sekä vakinaisessa tä määräaikaisessa henkilöstös ovat professorit. Muu opushenkilö, lehtorit ja optajat, on naisvaltainen, ja naisia on selkeästi enemmän määräaikaisissa opustehtävis. Muu henkilökunta on myös naisenemmistöinen, mutta ero vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden välillä ei ole niin suuri. Muu tutkimushenkilökunta on professoreita lukuun ottamatta sukupuolijakaumaltaan tasainen. 2.1.2. Sukupuolten tasa-arvo opuksessa Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajana yliopisto on edelläkävijä tasaarvokysymyksis ja luo tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Tiedekunnat ja laitoks kehittävät yliopistoon opiskelemaan pyrkiville jatavaa informaatiota, kuten opinto- ja valintaoppaita sekä oppilaitoksen kotisivuja sellaisiksi, teivät ne vahvista stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Sekä miehiä tä naisia kannustaan yhtäläisesti hakeutumaan jatko-opintoihin. Opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustaan ennakkoluulottomiin suuntautumis- ja uravalintoihin. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, tä valintakoemateriaali tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Valintakokeiden laatijoina ja arvioijina on mahdollisuuksien mukaan miehiä ja naisia. Tehtävien ja kokeiden laatija 5
varmistaa, tä eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertais suoriutumisedellytyks. Opussuunnitelmia kehittäes sekä oppikirjoja ja muuta materiaalia valittaessa otaan huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Opuksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa toimitaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilöstön ja opiskelijoiden suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen, jota sen enempää optajan kuin opiskelijan sukupuoli ei saa heikentää. Sekä nais- tä miesopiskelijoiden edustusta hallintoelimis ja päätösten valmistelutyös edistään. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyös otaan huomioon ylioppilaskunnan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä mahdollisista ongelmakohdista jäsenistölleen tekemät kyselyt. Koko yliopistossa uusien opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tarkastelujaksolla tasaisin vuonna 2011 (2012 tio puuttuu), jolloin 40,2 % uusista opiskelijoista oli miehiä ja 59,8 % naisia (LIITE 5.). Opiskelijoiden sukupuolijakauma tiedekunnittain ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta. Kauppatieellinen, liikuntatieellinen ja luonnontieellinen ala ovat uusien opiskelijoiden sukupuolijakauman perusteella tasa-aloja (40 60 %). Erityisen naisvaltaisia aloja ovat terveystie, psykologia ja kasvatustie (20 80%). Liksi humanistisella alalla uusista opiskelijoista noin 77 78 % on naisia. Maisterintutkinnon suorittaneista liikuntatie ja luonnontie ovat tasa-aloja. Sen sijaan kauppatieis ja yhteiskuntatieis mieh näyttäisivät katoavan, koska naisten osuus valmistuneista on huomattavasti korkeampi kuin opintonsa aloittaneista. Suorittuja tohtorintutkintoja tarkasteltaessa eri sukupuolten suhteellis osuud poikkeavat maisterintutkinnon suorittaneista. Joillakin naisvaltaisilla aloilla miesten osuus väitelleistä on korkeampi kuin maistereista, mikä viittaisi siihen, tä naisten kynnys jatko-opintoihin on korkeampi kuin miesten. Alat, jotka ovat ns. tasa-aloja maisteriopinnoissa, näyttävät muuttuvan miesvaltaisiksi tohtorintutkinnon suorittamisvaiheessa (esimerkiksi luonnontieellinen ala). (LIITE 5.) Nykyisten opiskelijatilastojen perusteella on kuitenkin mahdoton sanoa, mistä opintonsa aloittaneiden ja valmistuneiden sukupuolijakaumien erot johtuvat. Tähän tarvitaan perusteellisempaa kartoitusta ja monipuolisempaa tilastointia. 2.2. Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuolista tai seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Henkilöstön osalta työturvallisuuslaki (2002/738) edellyttää työnantajan ryhtyvän toimenpiteisiin, jos työs esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. 6
Jyväskylän yliopistossa on käytös varhaisen tuen toimintamalli, jossa on anntu toimintaohje ja määritelty vastuut muun muassa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta. Yliopistopalvelut on syksyllä 2012 korostusti tiedottanut laitosjohtajille varhaisen tuen toimintamallista ja jatkaa tiedottamista myös henkilöstölle, sillä jokaisen henkilöstöön kuuluvan on hyvä tiää varhaisen tuen toimintamallista ja yliopiston toimintaperiaatteista näis tapauksissa. Yliopistossa on nimty häirintäyhdyshenkilöt henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan häirintäyhdyshenkilönä ja vie asian eenpäin toimivaltaiselle taholle. Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöiksi nimään aina sekä mies tä nainen, joista toinen on ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri. He antavat häirintä-, ahdistelu-, syrjintä- ja kiusaamistapauksissa neuvontaa sekä ohjaavat ongelmatilanteissa asian eenpäin toimivaltaiselle taholle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisis tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidaan yhteistyös yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yliopistopalvelut huolehtii siitä, tä ohje ongelmatilanteita varten ja yhdyshenkilöiden yhteystiedot ovat kaikkien saatavilla sekä verkkosivuilla tä yksiköis. Yliopiston työhyvinvointikyselys kartoitaan ännöllisesti henkilökunnan kokemuksia tasa-arvo- ja häirintäkysymyksistä. Vuonna 2012 toteutussa kyselys ei ilmennyt yliopiston tasa-arvotilanteessa tai häirintäkysymyksis laadullisesti tai määrällisesti mitään hälyttävää, mutta jokainen yksittäinen tapaus on liikaa. Häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutun mukaan häirintätapauksia koskevia yhteydenottoja tulee vuosittain verrattain vähän. Yliopiston noudattama varhaisen tuen toimintamalli on kotu toimivaksi. Opiskelijoiden valmius nostaa esiin häirintätapauksia on kasvanut, koska asioista puhutaan nykyään enemmän. Tioa tasa-arvon ja häirintätilanteiden kokemuksista tarvitaan kuitenkin enemmän. Tasa-arvotoimikunta haluaa kartoittaa erityisesti opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvosta ja häirinnästä. 2.3. Työskäynnin ja perheen/ opiskelun ja perheen yhteensovittaminen Yliopisto helpottaa opiskelijoiden ja henkilöstön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii siihen, tä naisilla ja miehillä on tasavertainen mahdollisuus vanhemmuuteen. Vanhemmuus voi vaatia yksilökohtaisia ratkaisuja, kuten joustavia työaikaan ja työtehtäviin ja opiskeluun liittyviä järjestelyjä. Erityisesti miehiä kannustaan käyttämään perhevapaita ja hoitamaan sairasta lasta kotona. 2.4. Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Yliopistossa yhdenvertaisuus on toimintaa, joka tekee kaikille mahdolliseksi tasa-arvoisen ja täysivaltaisen osallistumisen toimintaan iästä, nisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, sukupuolisesta tai 7
seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yliopisto noudattaa tasa-arvoista johtamiskulttuuria, jossa ei ilmene syrjintää. Yliopisto edistää eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muun muassa toimikuntien jäseniä nimtäes. Yliopistoyhteisön jäsenten elämänkatsomus, kulttuuri, kieli, mielipite, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuud eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlais näkökulmat. Yliopistoyhteisö ei suvaitse syrjintää eikä kiusaamista. Yliopistossa eri ikäryhmien asiantuntemusta ja erityisosaamista arvostaan tasapuolisesti ja ammatillista kehittymistä tuaan työ- ja opiskelu-uran kaikissa vaiheissa. Yliopiston kehittämistyös otaan huomioon ikääntyvien sekä nuorten erilaisen kokemuksen ja osaamisen vuorovaikutus. Yliopiston tavoitteena on palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen sellaisiksi, tä ne soveltuvat kaikille. Vammaispalvelulaissa vammaisella tarkoitaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Opiskelu- ja työympäristön estetömyys edellyttää fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista ja poistamista. Yliopisto suunnittelee ympäristöt ja käytännöt laajalle käyttäjäkunnalle sopiviksi. Estetömyyden suunnitteleminen ja toteuttaminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja yhteistoimintaa asianosaisryhmien edustajien kanssa eri näkökulmien huomioon ottamiseksi. Kaikilla opiskelijoilla ja työntekijöillä on oikeus estetömään ja turvalliseen ympäristöön. 3 TASA-ARVOTOIMIKUNTA Yliopiston rehtori astaa tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää kaikkien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten työ- ja opiskeluolosuhteiden muodostumista. Tasa-arvotoimikunta laatii koko yliopistoyhteisöä koskevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kolmivuotiskaudeksi. Se valmistelee tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä sekä antaa niistä lausuntoja. Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvosuunnitelman toimenpideehdotusten toteutumista. Tasa-arvotoimikunta koostuu sekä henkilöstön tä opiskelijoiden edustajista. Vuoden 2013 alusta palataan käytäntöön, jonka mukaan toimikunnassa on kaksi opiskelijajäsentä ja heidän varajäsenen. Vuosina 2010 2012 toimikunnassa oli yksi varsinainen opiskelijajäsen ja hänen varajäsenen. 8
4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE 2013 2015 4.1. Erityis kehittämiskohte 1. Yliopistopalvelut kartoittaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa opiskelijoita koskevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannta ännöllisesti osana opiskelijakyselyä. Opiskelijakyselyis selvitään tasa-arvon toteutumista opiskelijavalinnoissa, opusta järjesttäes ja opintosuorituksia arvioitaessa. Kartoitustyös otaan huomioon ylioppilaskunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tekemät selvityks ja siitä esittämät näkemyks. 2. Tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen liksi yliopiston henkilöstöpalvelut jatkaa samapalkkaisuustutkimusta yhteistyös Kauppakorkeakoulun kanssa. Siinä seurataan sukupuolten välisiä palkkaeroja eri tehtävänimikkeis. Tasaarvotoimikunta pyytää henkilöstöpalveluilta selvityksen tutkimuksen tuloksista. Liksi pyritään edistämään samanpalkkaisuutta vaikuttamalla arviointikriteereihin paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 3. Yliopistopalvelut käynnistää siasiainministeriön suositteleman yhdenvertaisuussuunnittelun ja laatii sen mukaisen taustakartoituksen vuoden 2013 aikana. 4. Selvitään pelkästään sukupuolesta johtuvan palkkaeriarvoisuuden taso ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin sukupuolesta johtuvien palkkaerojen eliminoimiseksi. 4.2. Muut kehittämiskohte 1. Tasa-arvotoimikunta jatkaa vuosittaisia laitosvierailuja, joiden yhteydes tavataan henkilöstöä ja opiskelijoita. Vierailujen kohteena voivat olla myös tiedekunnat ja yliopisto-organisaation muut yksiköt sekä ylioppilaskunta. Tavoitteena on tehdä tasaarvo- ja yhdenvertaisuustyötä näkyväksi ja tutustua laitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteeseen. Laitosvierailuista saatu palaute otaan huomioon yliopiston tasa-arvotyötä kehittäes. 2. Yliopistopalvelut pitää yllä opiskelijoille ja henkilöstölle tarkoittuja tasa-arvosivuja, joilta löytyvät häirintätapauksia koskevat toimintaohje. Sivujen kautta on mahdollista antaa palautta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Palautejärjestelmää pyritään edelleen kehittämään. Sivuilla on linkki sekä ylioppilaskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaaseen, jossa on toimintaohje ongelmatilanteita varten, tä yliopiston häirinnän ehkäisyä koskeviin ohjeisiin. 9
3. Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöä ja opiskelijoita koskevien tilastojen avulla yhteistyös yliopistopalvelujen laadunhallinnan kanssa. Tasa-arvotoimikunta esittää vuosittaiseen johdon katselmukseen lausunnon koko yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta. 4. Yliopistopalvelut arvioi yliopiston ännöllistä tilastotuotantoa ja pyrkii siihen, tä tilastot antavat systemaattista tioa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta. 5. Kansainvälis palvelut pyrkii tiedottamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä sekä vaihto-opiskelijoille tä yliopistoon tuleville ulkomaisille työntekijöille ja vieraileville tutkijoille. Pidään huolta siitä, tä henkilöstö ja opiskelijat saavat tioa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta Jyväskylän yliopistossa suomeksi ja englanniksi. 6. Tasa-arvotoimikunta pyytää häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutun näkemyks tasa-arvotilanteesta vuosittain. 10
LIITE 1. Tasa-arvotoimikunnan astaminen Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. Samalla tuli voimaan valvontaa koskeva laki tasa-arvovaltuutusta ja tasaarvolautakunnasta. Rehtori nimeää päätöksellään tasa-arvotoimikunnan jäsen 2- vuotiskaudeksi. Tasa-arvotoimikunta koostuu opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. (https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta) 11
LIITE 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden 2010 2012 tavoitteiden toteutuminen Jyväskylän yliopiston vuosien 2010-2012 tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määriteltiin kuusi keskeistä toimenpidtä. Seuraavassa on lueltu nämä toimenpite ja kuvattu, miten toimenpiteitä on toteuttu: 1. Seurataan ja arvioidaan tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöä ja opiskelijoita koskevien tilastojen avulla. - Tasa-arvotilannta kuvaavia tilastoja julkaistiin vuosittain henkilöstöbaromris (aik. henkilöstötilinpäätökses) - Tasa-arvotoimikunta laati vuonna 2012 lausunnon tasa-arvon toteutumisesta Jyväskylän yliopistossa yliopiston johdon katselmusta varten ja käytti yliopiston tilastoja apunaan arvioidessaan tasa-arvon toteutumista. - Näistä asioista keskusteltiin useaan otteeseen tasa-arvotoimikunnan kokouksissa. tasa-arvotoimikunta käytti sekä henkilöstö- ja opiskelijatilastoja tä palkkatutkimusta (ks. kohta 3) arvioidensa pohjana. 2. Seurataan ja arvioidaan yliopiston ännöllistä tilastotuotantoa ja pyritään siihen, tä tilastot antavat systemaattista tioa tasa arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. - Tasa-arvotoimikunta laati vuonna 2012 lausunnon tasa-arvon toteutumisesta Jyväskylän yliopistossa yliopiston johdon katselmusta varten - Asiasta keskusteltiin useaan otteeseen tasa-arvotoimikunnan kokouksissa muun muassa laatupäällikkö Pirjo Halosen vierailun yhteydes. Tilastointia on kehitty paremmin sukupuolen tunnistavaksi. 3. Toimitaan samapalkkaisuustutkimuksen aikaansaamiseksi. Tasa arvolain edellyttämän palkkakartoituksen tarkoituksena on varmistaa, tei yliopistossa esiinny perustetomia sukupuolten palkkaeroja. Samapalkkaisuuden tarkastelu vaatii perusteellisen ja huolellisen palkkatutkimuksen. Tutkimus, jossa otaan huomioon työntekijöiden erilainen suoriutuminen tehtävistään, antaa paremmat mahdollisuud tasa arvolain mukaisen samapalkkaisuuden selvittämiseen yliopistossa. Sukupuolten välis palkkaerot ja yksilötason suoriutuminen eri tehtävänimikkeis selvitään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteuttavassa samapalkkaisuustutkimuksessa. - Palkkakartoitusta laajempi palkkatutkimus toteuttiin 2011. ks. seuraava kohta. - Sukupuolittain tehdyn palkkaselvityksen valmistumista syksyllä 2011 edesauttoi laitosvierailu taloustieiden tiedekuntaan keväällä 2010. Jokinen, Juho & Pehkonen, 12
Jaakko: Jyväskylän yliopiston ansiorakenne vuosina 2005 2010. Selvitys on lutavissa osoitteessa: https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/palkkatutkimus - Tasa-arvotoimikunnan varapuheenjohtaja Erja Kosonen kirjoitti palkkatutkimuksen pohjalta Acatiimi-lehdes (1/2012) ilmestyneen artikkelin Yli 50-vuotiaat tohtorimieh menestyivät hyvin Jyväskylän yliopiston ansiovertailussa vuosina 2005-2010. 4. Uudistaan sukupuolisen häirinnän ehkäisemistä koskeva esite. - Tasa-arvosivut perusttiin Yhteiskuntatieiden ja filosofian laitokselle tehdyn laitosvierailun (2012) pohjalta. (www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasaarvotoimikunta/tasa-arvo). Tasa-arvosivuille pääsee sekä suoraan yliopiston usivun tä tasa-arvotoimikunnan verkkosivujen kautta. Opiskelijoiden ja henkilöstön kokemaa tasa-arvoa ryhdyttiin selvittämään liittämällä sivuille avoin palautelomake. Tasa-arvosivut käänntiin myös englanniksi. Vierailun pohjalta laitoksella ilmeni myös laitoksen siistä kiinnostusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita edistävän työryhmän perustamiseen. - Sukupuolista häirintää koskeva esite (eli selkeät ohje) on saatavilla uusilta tasaarvosivuilta. 5. Jatkaan tasa arvotoimikunnan laitosvierailuja. Tavoitteena on tehdä tasa arvo ja yhdenvertaisuustyötä näkyväksi ja tutustua laitosten tasa arvo ja yhdenvertaisuustilanteeseen. - Tasa-arvotoimikunta esitteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä sekä tutustui tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen laitosvierailuilla taloustieiden tiedekunnassa, kielten laitoksessa ja yhteiskuntatieiden ja filosofian laitoksessa vuosina 2010 2012. 6. Selvitään monikulttuurisen yliopiston käytäntöjä. - Yhdenvertaisuusasiat nousivat esiin kielten laitoksen laitosvierailulla keväällä 2011. Ne otaan huomioon uudessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. - Ylioppilaskunta toteutti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa pohjalta opiskelijoille suunnatun julkaisun Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopas järjestöille : http://jyy.fi/wp-content/uploads/2011/09/jyy_tasa-arvoja_yhdenvertaisuusopas_jarjestoille1.pdf?9d7bd4 13
LIITE 3. Suunnitelman oikeudellinen perusta Litioa yliopiston www-sivuilta: http://www.jyu.fi/henkilosto.html https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta Suunnitelman oikeudellinen perusta: Suomen perustuslaki (731/1999) (laki uudisttu 1.3.2000) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleis periaatte. ten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoittu 1997). Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ädään sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) siltää ännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta sekä lain valvonnasta. Lain 6 :n mukaan kään ei saa syrjiä iän, nisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta ädään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annussa laissa (609/1986). Työsopimuslaki (55/2001) sekä vajaavaltaisen työsopimus (998/1993, 442/1999) siltävät ännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on puolestaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. Yliopistojen yleises työehtosopimuksessa (1.3.2012 31.3.2014) on sovittu Yksityisen Opusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen työntekijöiden työehdot. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ ja palkkaehtoja määrättäes. Sopimus ei myöskään koske opustyös tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palkkionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntioptajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu. Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaista asemaa sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (1 ). Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien liämistä astamalla koulutuksen alalle selkeät tavoitte, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennes. Yliopistolaki (558/2009) määrittää yliopiston tehtävät ja velvoitte niin opiskelijaa, työntekijää kuin yhteiskuntaakin kohtaan. -Henkilötiolaki (523/1999) äntelee henkilötiojen käsittelyä ja toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötioja käsiteltäes 14
LIITE 4. Tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta Jokinen, Juho & Pehkonen, Jaakko (2011): Jyväskylän yliopiston ansiorakenne vuosina 2005 2010 https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasaarvotoimikunta/dokumentit/artikkelit/ansiorakenne 15
LIITE 5. Opiskelutilastoja Lähde: Laatupäällikkö Pirjo Halonen 24.10.2012. Vipunen, OKM; Opiskelijarekisteri (JY) vuoden 2012 osalta 1. Uud opiskelijat vuosina 2008 2011 (2012) koulutusaloittain (tiedekunnittain) Tiedekunta Koulutusala h 2008 2009 2010 2011 2012 Nai s n h Nai s n Humanistinen 74 223 297 Humanistinen 97 323 420 91 332 423 92 337 429 82 300 382 Informaatioteknologian* 84 32 116 Luonnontieellinen Kauppatieellinen Kasvatustieellinen 33 192 225 h Nai s n Kasvatustieellinen 54 225 279 36 242 278 25 232 257 37 231 268 Liikuntatieellinen 59 113 172 Liikuntatieellinen 78 73 151 81 75 156 64 53 117 76 77 153 Terveystie 7 72 79 4 78 82 10 75 85 6 65 71 Matemaattisluonnontieellinen 189 146 335 Luonnontieellinen 268 201 469 300 240 540 321 226 547 359 229 588 Kauppakorkeakoulu 62 72 134 Kauppatieellinen 140 113 253 157 107 264 183 105 288 171 122 293 Yhteiskuntatieellinen 50 134 184 Yhteiskuntatieellinen 67 123 190 66 131 197 57 132 189 69 128 197 Psykologia 5 48 53 7 47 54 6 49 55 6 45 51 Yliopisto yhteen 716 1178 1894 742 1252 1994 758 1209 1967 806 1197 2003 551 912 1463 h Nai s n h Nai s n *Informaatioteknologian opiskelijat kuuluvat joko luonnontieelliselle tai kauppatieelliselle koulutusalalle. Heidän lukumäärän siltyvät vastaavasti matemaattisluonnontieellisen tai kauppakorkeakoulun lukuihin. 16
2. Sukupuolten suhteellis osuud Koulutusala h 2008 2009 2010 2011 2012 Nai s n h Nai s n h Humanistinen 23,1 76,9 100,0 21,5 78,5 100,0 21,4 78,6 100,0 21,5 78,5 100,0 24,9 75,1 100,0 Kasvatustieell inen 19,4 80,6 100,0 12,9 87,1 100,0 9,7 90,3 100,0 13,8 86,2 100,0 14,7 85,3 100,0 Kauppatieelli nen 55,3 44,7 100,0 59,5 40,5 100,0 63,5 36,5 100,0 58,4 41,6 100,0 Liikuntatieelli nen 51,7 48,3 100,0 51,9 48,1 100,0 54,7 45,3 100,0 49,7 50,3 100,0 Luonnontieell inen 57,1 42,9 100,0 55,6 44,4 100,0 58,7 41,3 100,0 61,1 38,9 100,0 Nai s n h Nai s n Psykologia 9,4 90,6 100,0 13,0 87,0 100,0 10,9 89,1 100,0 11,8 88,2 100,0 Terveystie 8,9 91,1 100,0 4,9 95,1 100,0 11,8 88,2 100,0 8,5 91,5 100,0 Yhteiskuntati eellinen 35,3 64,7 100,0 33,5 66,5 100,0 30,2 69,8 100,0 35,0 65,0 100,0 Yliopisto yhteen 37,8 62,2 100,0 37,2 62,8 100,0 38,5 61,5 100,0 40,2 59,8 100,0 h Nai s n 17
% Kuva 1. ten osuus (%) Jyväskylän yliopistoon uusina opiskelijoina kirjoittautuneista vuosina 2008-2011 koulutusaloittain 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi Terveystie Psykologia Kasvatustieellinen Humanistinen Yhteiskuntatieellinen Liikuntatieellinen Luonnontieellinen Kauppatieellinen 3. Maisterintutkinnon suorittaneiden lukumäärät vuosina 2008 2011 Koulutusala 2008 2009 2010 2011 Humanistinen 82 409 491 42 267 309 49 248 297 69 266 335 Kasvatustieelline n 33 324 357 26 159 185 36 190 226 39 191 230 Kauppatieellinen 8 73 81 2 36 38 4 62 66 8 61 69 Liikuntatieellinen 173 168 341 45 65 110 95 86 181 88 82 170 Luonnontieelline n 205 183 388 94 68 162 95 101 196 123 98 221 Psykologia 57 136 193 25 83 108 31 66 97 31 94 125 Terveystie 86 95 181 47 54 101 53 61 114 50 76 126 Yhteiskuntatieelli nen 3 69 72 9 46 55 7 55 62 7 53 60 Yliopisto yhteen 647 1457 2104 290 778 1068 370 869 1239 415 921 1336 4. Sukupuolten suhteellis osuud maisterintutkinnon suorittaneista Koulutusala 2008 2009 2010 2011 Humanistinen 16,7 83,3 100,0 13,6 86,4 100,0 16,5 83,5 100,0 20,6 79,4 100,0 Kasvatustieelline 9,2 90,8 100,0 14,1 85,9 100,0 15,9 84,1 100,0 17,0 83,0 100,0 18
% n Kauppatieellinen 9,9 90,1 100,0 5,3 94,7 100,0 6,1 93,9 100,0 11,6 88,4 100,0 Liikuntatieellinen 50,7 49,3 100,0 40,9 59,1 100,0 52,5 47,5 100,0 51,8 48,2 100,0 Luonnontieelline n 52,8 47,2 100,0 58,0 42,0 100,0 48,5 51,5 100,0 55,7 44,3 100,0 Psykologia 29,5 70,5 100,0 23,1 76,9 100,0 32,0 68,0 100,0 24,8 75,2 100,0 Terveystie 47,5 52,5 100,0 46,5 53,5 100,0 46,5 53,5 100,0 39,7 60,3 100,0 Yhteiskuntatieelli nen 4,2 95,8 100,0 16,4 83,6 100,0 11,3 88,7 100,0 11,7 88,3 100,0 Yliopisto yhteen 30,8 69,2 100,0 27,2 72,8 100,0 29,9 70,1 100,0 31,1 68,9 100,0 120,0 Kuva 2. ten osuus (%) Jyväskylän yliopistossa maisterintutkinnon suorittaneista vuosina 2008-2011 100,0 Kauppatieellinen 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi Yhteiskuntatieellinen Kasvatustieellinen Humanistinen Psykologia Terveystie Liikuntatieellinen Luonnontieellinen 5. Tohtorintutkinnon suorittaneiden lukumäärät vuosina 2008 2011 Koulutusala 2008 2009 2010 2011 s ä s ä s ä Humanistinen 13 16 29 9 18 27 5 17 22 14 23 37 Kasvatustieellinen 1 10 11 2 9 11 3 11 14 2 9 11 Kauppatieellinen 4 7 11 10 8 18 8 7 15 4 10 14 Liikuntatieellinen 1 3 4 4 5 9 4 1 5 5 3 8 Luonnontieellinen 33 11 44 27 16 43 38 15 53 43 20 63 Psykologia 2 7 9 2 5 7 1 6 7 1 6 7 Terveystie 0 5 5 2 4 6 2 9 11 3 6 9 s ä 19
Yhteiskuntatieelli nen 4 1 5 11 4 15 4 9 13 4 9 13 Yliopisto yhteen 58 60 118 67 69 136 65 75 140 76 86 162 6. Sukupuolten suhteellis osuud tohtorintutkinnon suorittaneista Koulutusala 2008 2009 2010 2011 Humanistinen 44,8 55,2 100,0 33,3 66,7 100,0 22,7 77,3 100,0 37,8 62,2 100,0 Kasvatustieelline n 9,1 90,9 100,0 18,2 81,8 100,0 21,4 78,6 100,0 18,2 81,8 100,0 Kauppatieellinen 36,4 63,6 100,0 55,6 44,4 100,0 53,3 46,7 100,0 28,6 71,4 100,0 Liikuntatieellinen 25,0 75,0 100,0 44,4 55,6 100,0 80,0 20,0 100,0 62,5 37,5 100,0 Luonnontieelline n 75,0 25,0 100,0 62,8 37,2 100,0 71,7 28,3 100,0 68,3 31,7 100,0 Psykologia 22,2 77,8 100,0 28,6 71,4 100,0 14,3 85,7 100,0 14,3 85,7 100,0 Terveystie 0,0 100,0 100,0 33,3 66,7 100,0 18,2 81,8 100,0 33,3 66,7 100,0 Yhteiskuntatieelli nen 80,0 20,0 100,0 73,3 26,7 100,0 30,8 69,2 100,0 30,8 69,2 100,0 Yliopisto yhteen 49,2 50,8 100,0 49,3 50,7 100,0 46,4 53,6 100,0 46,9 53,1 100,0 20
LIITE 6. Henkilöstötilastoja Lähde: Henkilöstöbaromrit 2010 ja 2011 https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tilastot/henkilostobaromri 1. Jyväskylän yliopiston vakinaisen henkilökunnan lukumäärä (n) ja sukupuolijakauma (%) ammattiryhmittäin vuosina 2008 2011 Ammattiryh mä Opushenkilö kunta yhteen Professorit Assistentit ja yliassistentit Lehtorit ja optajat Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta h 2008 2009 2010 2011 n h n h n n 336 301 637 341 282 623 251 214 465 271 256 527 % 52,7 47,3 54,7 45,3 54,0 46,0 51,4 48,6 n 118 51 169 130 55 185 123 55 178 125 61 186 % 69,8 30,2 70,3 29,7 69,1 30,9 67,2 32,8 n 82 84 166 83 72 155 2 1 3 3 2 5 % 49,4 50,6 53,5 46,5 66,7 33,3 60,0 40,0 n 136 166 302 128 155 283 126 158 284 143 193 336 % 45,0 55,0 45,2 54,8 44,4 55,6 42,6 57,4 n 27 21 48 26 23 49 35 29 64 41 32 73 % 56,3 43,8 53,1 46,9 54,7 45,3 56,2 43,8 n 214 373 587 228 389 617 236 405 641 251 429 680 % 36,5 63,5 37,0 63,0 36,8 63,2 36,9 63,1 h n n 577 695 1272 595 694 1289 522 648 1170 563 717 1280 % 45,4 54,6 46,2 53,8 44,6 55,4 44,0 56,0 21
2. Jyväskylän yliopiston määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä (n) ja sukupuolijakauma (%) ammattiryhmittäin vuosina 2008 2011 Ammattiryhmä Opushenkilök unta yhteen 2008 2009 2010 2011 h n h n h n h n n 99 136 235 89 163 252 150 162 312 118 125 243 % 42,1 57,9 35,3 64,7 48,1 51,9 48,6 51,4 Professorit n 15 9 24 17 6 23 22 8 30 32 9 41 Assistentit ja yliassistentit Lehtorit ja optajat Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta % 62,5 37,5 73,9 26,1 73,3 26,7 78,0 22,0 n 33 44 77 26 47 73 67 62 129 36 31 67 % 42,9 57,1 35,6 64,4 51,9 48,1 53,7 46,3 n 51 83 134 46 110 156 61 92 153 50 85 135 % 38,1 61,9 29,5 70,5 39,9 60,1 37,0 63,0 n 314 336 650 366 347 713 425 410 835 460 461 921 % 48,3 51,7 51,3 48,7 50,9 49,1 49,9 50,1 n 176 246 422 204 214 418 178 182 360 100 114 214 % 41,7 58,3 48,8 51,2 49,4 50,6 46,7 53,3 n 589 718 1307 659 724 1383 753 754 1507 678 700 1378 % 45,1 54,9 47,7 52,3 50,0 50,0 49,2 50,8 3. Jyväskylän yliopiston henkilöstön sukupuolijakauma (n ja %) ja muutos (%) edelliseen vuoteen verrattuna vuosina 2007 2011 kunkin vuoden viimeisenä päivänä 31.12. Vuosi n % Muutos edelliseen vuoteen (%) n % Muutos edelliseen vuoteen (%) 2007 1156 45,1 1,4 1409 54,9-0,8 2008 1166 45,2 0,9 1413 54,8 0,3 2009 1254 46,9 7,5 1418 53,1 0,4 2010 1275 47,6 1,7 1402 52,4-1,1 2011 1241 46,7-2,7 1417 53,3 1,1 22
4. Jyväskylän yliopiston henkilötyövuod vuosina 2007 2011 ammattiryhmittäin ja sukupuolittain Normaalikoulu mukana Vuosi Henkilöstöryhmä 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. h h h h h Opushenkilöstö 384 401 785 387 385 772 391 370 761 370 342 712 357 327 684 Professorit Assistentit, yliassistentit Lehtorit ja muut optajat 130 63 193 134 64 198 139 59 198 140 61 201 150 68 218 93 103 196 88 101 189 92 94 186 69 67 136 44 30 74 161 235 396 165 220 385 160 217 377 161 214 375 163 229 392 Tutkimushenkilö stö 322 301 623 328 331 659 362 339 701 416 395 811 462 452 914 Muu henkilöstö 384 604 988 375 586 961 388 578 966 379 542 921 347 495 842* 1090 1306 2396 1090 1302 2392 1141 1287 2428 1165 1279 2444 1167 1273 2440 * Osa aikaisemmin muuhun henkilöstöön (opuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö) lasktavasta henkilöstöstä on siirrty tutkimushenkilöstön puolelle yhteen 80 htv:tä 5. Jyväskylän yliopiston henkilötyövuod vuosina 2007 2011 tutkijauramallin mukaan sukupuolittain Normaalikoulu mukana. Tutkijauramallin mukainen luokittelu (opus ja tutkimus henkilöstö) Vuosi 2011. 4 taso Professorit 150 68 218 3 taso Yliopistotutkijat, erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit 183 186 369 2 taso Tutkijatohtorit, yliassistentit 131 105 236 1 taso Tohtorikouluttavat, assistentit, yliopisto-optajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat 0 taso Muu opuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö (mm. tutkimusavustajat) 319 376 693 37 43 80 820 778 1598 23
6. Jyväskylän yliopiston henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain 31.12.2011 Vuosi n % n % n % 20 29 212 17,1 173 12,2 385 14,5 30 39 392 31,6 445 31,4 837 31,5 40 49 252 20,3 340 24,0 592 22,3 50 59 264 21,3 333 23,5 597 22,5 yli 60 121 9,8 126 8,9 247 9,3 1241 100 1417 100 2677 100 7. Jyväskylän yliopiston opus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina 2008 2011 sukupuolittain Tehtäväta so 2008 2009 2010 2011 n=688 673 n=1361 n=759 n=68 9 n=1448 n=808 n=72 3 n=1531 n=802 n=75 0 OV01 3,2 3,9 3,5 7,5 4,2 5,9 10,0 6,6 8,4 8,6 5,5 7,1 OV02 9,4 15,5 12,4 8,7 12,8 10,6 9,3 14,5 11,8 9,7 11,6 10,6 OV03 12,5 17,2 14,8 11,6 16,4 13,9 10,5 15,5 12,9 11,8 15,7 13,7 OV04 8,9 12,2 10,5 8,4 13,4 10,8 9,3 13,0 11,0 9,1 16,0 12,4 OV05 18,9 22,9 20,9 19,2 22,1 20,6 19,6 20,3 19,9 19,2 21,1 20,1 OV06 21,4 16,8 19,1 19,6 18,6 19,1 17,6 17,0 17,3 16,5 16,3 16,4 OV07 5,8 2,8 4,3 5,0 3,8 4,4 5,2 4,1 4,7 5,6 4,4 5,0 OV08 11,3 5,1 8,2 10,5 4,4 7,6 9,9 4,4 7,3 10,5 4,9 7,8 n=1552 OV09 5,8 3,7 4,8 6,6 4,5 5,6 6,1 4,4 5,3 6,2 4,4 5,3 OV10 - OV11 2,8 * 1,4 2,8 * 1,5 2,6 * 1,4 2,7 * 1,5 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 24
8. Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina 2008 2011 sukupuolittain Tehtävät aso n=337 2008 2009 2010 2011 n=55 7 n=894 n=337 n=54 0 n=877 n=327 n=51 6 n=843 n=326 n=51 6 n=842 MV02-03 9,5 4,1 6,2 7,7 3,5 5,1 7,6 2,9 4,7 6,4 2,5 4,0 MV04 9,5 12,4 11,3 9,8 9,3 9,5 9,5 8,5 8,9 9,2 8,3 8,7 MV05 10,7 25,7 20,0 8,6 25,2 18,8 9,2 25,2 19,0 9,5 23,4 18,1 MV06 14,5 13,8 14,1 16,9 17,0 17,0 14,1 17,4 16,1 15,0 16,9 16,2 MV07 11,0 12,7 12,1 10,4 10,7 10,6 10,7 9,9 10,2 13,2 11,2 12,0 MV08 12,8 14,7 14,0 12,2 16,7 14,9 12,5 17,4 15,5 13,8 17,8 16,3 MV09 14,8 8,4 10,9 16,6 9,3 12,1 17,1 9,7 12,6 13,5 10,7 11,8 MV10 9,8 5,2 6,9 11,0 5,0 7,3 11,9 5,2 7,8 12,6 5,2 8,1 MV11 4,5 1,8 2,8 3,9 2,2 2,9 4,0 2,3 3,0 4,0 2,3 3,0 MV12-13 3,0 1,1 1,8 3,0 1,1 1,8 3,4 1,4 2,1 2,8 1,6 2,0 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 9. Jyväskylän yliopiston opus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina 2008 2011 sukupuolittain 2008 2009 2010 2011 Suoriutumistaso n=688 n=676 n=1364 n=759 n=693 n=1452 n=808 n=722 n=1530 n=802 n=750 n=1552 OS01-03 9,4 12,7 11,1 9,4 12,8 11,0 14,2 17,6 15,8 15,0 15,9 15,4 OS04 11,9 19,2 15,5 14,4 19,0 16,6 15,7 20,4 17,9 17,6 24,4 20,9 OS05 25,9 28,1 27,0 25,3 27,1 26,2 23,3 26,2 24,6 20,6 22,8 21,6 OS06 24,4 22,8 23,6 24,2 23,5 23,9 22,4 19,8 21,2 24,2 20,4 22,4 OS07 18,5 12,3 15,4 17,7 12,6 15,2 16,0 12,0 14,1 13,7 11,5 12,6 OS08 8,1 4,0 6,1 7,0 4,0 5,6 6,7 4,0 5,4 7,4 4,4 5,9 OS09 1,7 0,9 1,3 2,1 0,9 1,5 1,7 * 0,9 1,6 * 1,2 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 * Tapauksia alle 5 25
10. Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina 2008 2011 sukupuolittain 2008 2009 2010 2011 Suoriutumis taso n=337 n=555 n=892 n=337 n=540 n=877 n=327 n=516 n=843 n=802 n=750 n=1552 MS01-03 4,5 2,0 2,9 4,7 1,9 3,0 6,1 2,9 4,2 4,6 4,7 4,6 MS04 4,2 4,0 4,0 5,3 2,8 3,8 5,2 5,2 5,2 7,4 5,2 6,1 MS05 19,6 18,9 19,2 20,2 19,4 19,7 17,4 17,8 17,7 17,2 15,9 16,4 MS06 40,7 38,7 39,5 38,3 37,0 37,5 40,4 34,7 36,9 40,8 32,2 35,5 MS07 24,3 26,1 25,4 23,7 28,0 26,3 22,3 29,1 26,5 19,6 30,8 26,5 MS08-09 6,8 10,3 9,0 7,7 10,9 9,7 8,6 10,3 9,6 10,4 11,2 10,9 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 26