Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Samankaltaiset tiedostot
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Perinnöllisyyden perusteita

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Genomin ilmentyminen

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Perinnöllisyyden perusteita

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Perimä on DNA:ta. DNA koodaa proteiineja Osa geeneistä on ns. RNA-geenejä. Ihmisen perimä. Periytymisen molekyylitason mekanismit

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Kehitysbiologia ja histologia

OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina klo

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenitekniikan perusmenetelmät

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

DNA sukututkimuksen tukena

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Epigeneettiset muutokset syövässä

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Mullistaako epigeneettinen periytyminen evoluutioteorian perusteet?

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

DNA testit sukututkimuksessa

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Essential Cell Biology

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

DNA:n informaation kulku, koostumus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Periytyvyys ja sen matematiikka

III Perinnöllisyystieteen perusteita

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

S Laskennallinen systeemibiologia

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

GEENIMALLIT LUKION OPPIKIRJOISSA JA LUKIOLAISTEN KÄSITYKSIÄ GEENIEN TOIMINNASTA

Genomi- ilmentymisen säätely

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Voiko liikunta hidastaa biologista ikääntymistä?

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

Neitsyiden lapset. Duodecim 2011;127:2460 4

Luku 20. Biotekniikka

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Symbioosi 2 VASTAUKSET

DNA > RNA > Proteiinit

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Francis Crick ja James D. Watson

Etunimi: Henkilötunnus:

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

Miten määritellä sairaus? Sairauden olemus. Käsitteistä ja mekanismeista. Ongelma. Normatiivinen vs einormatiivinen

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto

Epigeneettiset muutokset ja genominen valinta liharotuisilla naudoilla. Maiju Pesonen

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

HLA-DQ2-geenien promoottorialueiden metylaatio keliakiassa

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto

Transkriptio:

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014

Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays more usually refers to mechanisms of gene control based on DNA methylation or chromatin structure J. Slack (2005) Essential developmental biology Epigenetic change... A heritable change in phenotype that does not result from a change in DNA nucleotide sequence. Alberts et al., Molecular biology of the Cell, p. 433

Epigeneettisen säätelyn mekanismeja Kromatiinin rakenteen säätely eukromatiini - heterokromatiini Histonimodifikaatiot Erikoistapaus: X-kromosomin inaktivaatio DNA:n metylaatio Geenien ilmentymisen säätely solujen erilaistuessa: solutyyppien synty Geneettinen leimautuminen: maternaalisten ja paternaalisten geenien erilainen ilmentyminen

Histonien modifikaatiot säätelevät kromatiinirakennetta Figure 7-86b Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Replikaation jälkeen histonimodifikaatiot kopioidaan Figure 5-39 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Figure 4-52 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Epigeneettiset muutokset periytyvät tytärsoluille mutta eivät seuraavalle sukupolvelle Figure 4-35 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Erikoistapaus periytyvästä kromosomin rakenteen muokkauksesta: X-KROMOSOMIN INAKTIVAATIO

X-kromosomin annos Naisella XX Miehellä XY X-kromosomissa on paljon geenejä joilla ei ole vastinetta Y- kromosomissa. Ilman kompensaatiomekanismia naisilla olisi näiden geenituotteita kaksinkertainen määrä

X-kromosomin inaktivaatio

Mosaikismi X-kromosomin inaktivoituminen on sattumanvaraista, mutta hiljennetty kromosomi säilyy samana kaikissa tytärsoluissa. Tämä voi vaikuttaa X- kromosomaalisesti periytyvien sairauksien ilmentymiseen.

Figure 7-89 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

DNA:N METYLAATIO

Figure 7-86c Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Figure 7-79 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Eukaryoottien CG-metylaatio kopiodaan solunjakautumisessa Figure 7-80 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Histonimodifikaatiot ja DNA:n metyloituminen vaikuttavat yhdessä heterokromatiinin muodostumiseen Figure 7-81 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008)

Solunjakautumisissa säilyvä metylaatio on solujen erilaistumisen perusta Yksilönkehityksen aikana syntyy erilaisia solutyyppejä, joilla on samat geenit mutta joiden toiminta ja rakenne poikkeavat toisistaan Erilaistuneessa solussa ilmentyy yleensä 5-10000 geeniä (<50% kaikista) Geenin molemmat alleelit hiljentyvät Nk. ylläpitogeenit (housekeeping genes) ilmentyvät kaikissa soluissa

Erikoistapaus DNA:n metyloitumisesta: GENEETTINEN LEIMAUTUMINEN

Geneettinen leimautuminen (imprinting) Joidenkin geenien ilmentyminen yksilössä riippuu siitä, ovatko ne peräisin siittiöstä vai munasolusta (ts. vain joko paternaalinen tai maternaalinen alleeli ilmentyy) Hiiren genomissa tällaisia geenejä on alle 100 (n. 0,5 % kaikista) Leimautuminen koskee siis vain hyvin pientä osaa geeneistä

Leimautuminen luodaan uudestaan sukusoluissa paternaalinen maternaalinen maternaalinen paternaalinen

Geneettiseen leimautumiseen liittyvät metylaatiot säilyvät varhaisalkion demetylaatio-aallossa Solujen erilaistumiseen liittyvä metylaatio puretaan varhaisessa alkiossa, jonka pitää tuottaa kaikki solutyypit Leimautuminen säilyy hedelmöityksen jälkeen koko alkiossa, paitsi uusissa muodostuvissa sukusoluissa Leimautumiskuviot Erilaistumiseen liittyvä metylaatio Sébastien A. Smallwood, Gavin Kelsey Trends in Genetics Volume 28, Issue 1 2012 33-42

Geneettisen leimautumisen sukupolvikierto zygootti Ylläpito Blastokysta Ylläpito Tulkinta Alkio Geenien metylointi poistetaan sukusoluissa sukusolujen kypsyessä. Kypsät sukusolut Määräytyminen Primordiaaliset sukusolut Pyyhintä Kypsissä sukusoluissa sukupuolelle ominaiset metylaatiokuviot syntyvät uudestaan.

Alkion kehitykseen tarvitaan kromosomeja sekä isältä että äidiltä

Leimautuminen voi säädellä sitä missä geeni ilmentyy: Grb10 Paternaalinen Grb10 alleeli ilmentyy aivoissa, maternaalinen laajasti muualla elimistössä Mutaatio maternaalisessa Grb10 alleelissa johtaa insuliinisignaloinnin häiriöön Mutaatio paternaalisessa Grb10- alleelissa johtaa sosiaaliseen dominanssiin? BioEssays Volume 33, Issue 9, pages 662-668, 1 AUG 2011 DOI: 10.1002/bies.201100060 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/bies.201100060/full#fig1 normaali Grb10 p -