VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY
i kalataloustarkkailun raportti vuodelta 214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 214 21.4.215 Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3. TULOKSET... 2 VIITTEET... 6 LIITTEET Liite 1. Vuoden 214 kirjanpitokalastuksen perustulokset Copyright Ahma ympäristö Oy PL 96 9611 Rovaniemi p. 4-1333 8 pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15
1 YHTEENVETO Siuruanjoen kirjanpitokalastajista vain viisi palautti kirjanpitolomakkeensa vuoden 214 osalta kahden ilmoittaessa kalastuksensa olleen hyvin vähäistä. Kalastajien kalastus oli pääosin heittokalastusta, jonka lisäksi yksittäiset kalastajat kalastivat verkoilla, katiskoilla ja koukkupyydyksin. Kalastajien kokonaissaalis oli noin 175 kg ja kalastajakohtainen saalis siten noin 35 kg. Pääosa saaliista oli haukea ja ahventa, ja etenkin ahvenen osalta saaliskehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Harjusta saatiin vuonna 214 varsin vähän, mitä voivat osaltaan selittää Siuruanjoen kesäkauden pienet virtaamat ja korkeat veden lämpötilat. Kirjolohisaaliit ovat alueella nykyisellään heikkoja istutusten vähenemisen myötä. Kalastajien muu saalis koostui vähäisistä määristä lahnaa ja madetta.
2 1. JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 213 219 (Nikula ym. 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 13.2.213 muutamin tarkennuksin (POPELY/41/7./212). Kainuun ELYkeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna 15.5.213 (Dnro 13/5723-213). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 214 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa esitetään vuoden 214 kalataloustarkkailun tulokset. Tarkkailu piti sisällään vain kirjanpitokalastuksen, jonka tuloksista laadittiin ohjelman mukaisesti vain lyhyt työraportti. Tarkemmat tiedot turvetuotantoalueista, niiden päästö- ja vesistötarkkailun tuloksista, sekä tarkkailukauden sää- ja hydrologisista oloista löytyvät laaditusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportista (Vaaramaa-Hiltunen ym. 215.) 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tarkkailuohjelman mukaan Siuruanjoen alaosalla välillä jokisuu-siurua tulee olla kirjanpitäjinä 8 vapakalastajaa. Vuoden 214 osalta saaliskirjanpidon lomakkeet palautti vain viisi kalastajaa, eli yksi vähemmän kuin edellisvuonna. Alueelle on saatu rekrytoitua kaikkiaan seitsemän kirjanpitokalastajaa, mutta heistä kahden kalastus oli vuonna 214 niin vähäistä, että he eivät palauttaneet lomakkeita. Aktiivisten kalastajien rekrytointi Siuruanjoelle on ollut haastavaa, mutta kirjanpitokalastajien määrä pyritään jatkossa saattamaan jälleen tarkkailuohjelman edellyttämälle tasolle. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot vuodelta 214 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyydys- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (g/kalastuskerta, kkr) kullekin saalislajille. Yksikkösaaliin kehittymistä on lisäksi kuvattu kalalajeittain sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vapakalastajia on ollut kirjanpitäjinä Siuruanjoella vuodesta 27 lähtien. Tässä raportissa esitetään tulokset vuosilta 24-214. Vuosien 24-26 vapakalastuksen aineistot ovat suppeampia kuin sen jälkeiset aineistot, millä voi olla vaikutusta myös tuloksiin (Taskila 213). 3. TULOKSET Kirjanpitokalastajien saalis muodostui vuonna 214 totuttuun tapaan pääosin hauesta ja ahvenesta. Hauen osuus kokonaissaaliista on ollut vuosina 24-214 keskimäärin noin 53 % ja ahvenen osuus noin 26 %. Kahtena viimeisimpänä vuotena hauen osuus on jäänyt 39-45 %:iin ja ahvenen osuus on vastaavasti noussut 37-44 %:iin. Hauen osalta saalismäärän lasku johtunee lähinnä pyyntimuotojen käyttömäärien eroista, mutta ahvenen kohdalla saaliiden paraneminen voi olla mm. yksikkösaaliiden perusteella todellista. (Taulukko 1.) Kirjanpitokalastajien harjussaaliit Siuruanjoelta ovat olleet koko tarkasteluhistorian (24-214) ajan heikkoja (3-14 kg) ja myös vuoden 214 saalis (3,5 kg) jäi vähäiseksi kolmen hieman paremman vuoden jälkeen (21-213: 12-14 kg/v). Osasyynä tähän voi olla kuiva ja lämmin kesä, jolloin Siuruanjoen virtaamat olivat parhaimpaan vapakalastusaikaan vähäisiä ja vedet hyvin lämpimiä ja
3 näiden seurauksena harjukset saattoivat olla jopa siirtyneet koski- ja nivapaikoilta suvantoalueille. Siuruanjokeen on istutettu kesänvanhoja harjuksenpoikasia, mutta laji myös lisääntyy alueella luontaisesti ja harjussaaliissa voikin esiintyä kumpaakin alkuperää olevia kaloja. (Kuva 1, taulukko 1.) 25 Leuvankosken virtaamat 214 2 15 1 5 1.1. 1.2. 1.3. m 3 /s 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 1. Siuruanjoen Leuvankosken virtaamamittausaseman virtaamat vuonna 214. Kirjolohisaaliit ovat suoraan riippuvaisia lähialueille tehdyistä istutuksista. Taimenta saaliissa on ollut vain satunnaisesti, viimeksi vuonna 29. Satunnaiset saalistaimenet lienevät Iijoesta Siuruanjokeen nousseita kaloja, sillä taimenen luontaista lisääntymistä ei ole Siuruanjoella ainakaan sähkökoekalastusten yhteydessä pystytty todentamaan (Taskila 213). Kirjanpitokalastajien kalastajakohtainen saalis on vaihdellut tarkasteluhistorian aikana noin 1-4 kg:n välillä. Vuoden 214 osalta kalastajakohtainen saalis oli noin 35 kg, eli aiempiin vuosiin nähden varsin hyvällä tasolla. Pääosa saaliista muodostui käyttökelpoisista kalalajeista, joten saaliilla voidaan katsoa olevan myös jonkinasteista kotitarvekalastuksellista merkitystä virkistyksellisen arvon lisäksi. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) pyydyksittäin ja lajeittain v. 214. pyydys pyynti- kirjoahven hauki harjus lahna ponnistus lohi särki made yhteensä verkot # 32-45 mm 9 3,4 5,4,,, 6,2, 15, katiskat 4 15,8 1,6, 4,3,,, 3,7 koukut 8,,,,,, 3,5 3,5 heittokalastus 75 57,7 62,7 3,5, 2,1,, 125,9 yhteensä 76,9 78,7 3,5 4,3 2,1 6,2 3,5 175,1 osuus, % 44 45 2 2 1 4 2 1 Suhteuttamalla kirjanpitokalastajien saaliit heidän kalastusmääriinsä (ns. pyyntiponnistuksiin), mahdollistetaan vuosien välinen vertailu niin pyyntimuotojen kuin kalalajien saaliidenkin välillä. Nämä niin sanotut yksikkösaaliit kertovat kunkin kalalajin keskimääräisen saaliin joko passiivisen pyydyksen kokukertaa kohden tai vapakalastuksen osalta kalassakäyntikertaa kohden. (Taulukko 2.) Verkkokalastus on Siuruanjoella, kuten muillakin pienemmän kokoluokan virtavesillä, ollut tyypillisesti vähäistä ja kohdistunut suvantoalueille. Vuoden 214 aikana yksittäinen kirjanpitokalastaja kalasti verkoilla kevään kutuaikaan haukea ja ahventa. Runsain saalislaji oli särki, jota kalastaja sai keskimäärin hieman vajaat 7 grammaa yksittäisen verkon kokukertaa kohden. Vastaava haukisaalis oli 6 grammaa ja ahvensaalis vajaat 4 grammaa. Kutupyynnin saaliit ovat
4 voimakkaasti riippuvaisia kalastuksen ajoituksen onnistumisesta ja toisaalta jokialueilla myös virtaamista ja muista sääolosuhteista. Joka tapauksessa lähes 1,7 kg:n kokukertakohtaista verkkosaalista voidaan pitää kohtuullisena. (Taulukko 2.) Myös kirjanpitokalastajien katiskapyynti toteutui kokonaisuudessaan yksittäisen kalastajan toimesta. Hänellä oli käytössään 1-3 katiskaa ja pyynti ajoittui kevättulvan laskusta heinäkuun jälkipuoliskolle saakka. Saalis muodostui ahvenista, hauista ja lahnoista. Keskimääräinen yksittäisen katiskan kokukertakohtainen saalis sisälsi vajaat 4 g ahventa, reilut 25 g haukea ja reilut 1 g lahnaa. Keskimäärin kalastaja sai noin 1,8 kg:n saaliin niinä päivinä, kun hän koki katiskansa, joten katiskapyynnin saalistakin voidaan pitää ainakin tyydyttävänä. (Taulukko 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja piti myös madekoukkuja (1 kpl) helmikuulla ja huhtikuulla. Saaliit jäivät melko vähäisiksi, sillä viidellä koukkujen kokukerralla kahdeksasta kalastaja jäi ilman saalista. Kolmen saalista antaneen kalastuskerran saaliit vaihtelivat välillä,3 1,8 kg. Saaliit painottuivat huhtikuulle (3,2 kg). (Taulukko 2.) Kirjanpitokalastajien vapakalastus oli kokonaisuudessaan heittokalastusta, eli esim. pilkkimistä he eivät harjoittaneet lainkaan. Selvästi yleisimmät saalislajit olivat hauki ja ahven, joita kalastajat saivat noin 8 grammaa kalassakäyntikertaa kohden. Harjus oli selvästi harvinaisempi saalis, sillä keskimäärin vain noin joka kymmenes kalassakäyntikerta tuotti harjussaaliin. Saatujen harjusten kokonaismääräkin jäi kahdeksaan ja vain yksittäisellä kalastuskerralla kalastaja sai useamman kuin yhden harjuksen (2 kpl). Harjusten keskikoko oli noin 43 grammaa. Kirjolohisaaliit ovat riippuvaisia istutuksista, kuten jo aiemmin todettiin. Vuoden 214 osalta kirjolohta saatiin vain kahdella kalastuskerralla, yksittäiset kalat kummallakin. Heittokalastuksen yksikkösaalis kalastuskertaa kohden oli samalla tasolla kuin verkkokalastuksen kokukertakohtainen saalis, eli suhteellisen hyvällä tasolla. Saalista voi lisäksi hieman heikentää harjuksen pyyntiin kohdistuneen perhokalastuksen suhteellisen suuri osuus koko vapakalastuksesta. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit* (g) pyydyksittäin ja lajeittain v. 214. pyydys pyynti- kirjoahven hauki harjus lahna ponnistus lohi särki made yhteensä verkot # 32-45 mm 9 378 6 689 1 667 katiskat 4 395 265 18 768 koukut 8 44 44 heittokalastus 75 769 836 46 27 1 679 * vapavälineet g/kalassakäyntikerta, passiiviset pyydykset g/pyydyskokukerta Kuvissa 2 ja 3 on vertailtu kirjanpitokalastajien vuosien 24-214 vapakalastuksen yksikkösaaliita. Harjuksen yksikkösaalis oli vuosina 211-213 kohtuullisen korkea ja putosi selvästi vuonna 214. Osasyynä tähän saattavat olla Siuruanjoen kesäkauden pienet virtaamat ja korkeat veden lämpötilat, jolloin harjukset saattoivat olla hakeutuneet suvantoalueille tai olivat muuten normaalia ruokailuhaluttomampia. Harjuksen yksikkösaalis oli nyt vain hieman tarkastelujakson heikoimpia vuosia 28 ja 29 parempi. Kirjolohisaaliit ovat istutustoiminnan vähenemisen myötä romahtaneet voimakkaasti. Vielä vuosina 24 ja 25 kirjolohta saatiin selvästi yli 5 grammaa kalassakäyntikertaa kohden, eli käytännössä vähintään joka toisella kalastuskerralla. Vuonna 214 kirjolohen saaminen vaati keskimäärin noin 35 kalastuskertaa. (Kuva 2.)
5 g/kkr 18 16 14 12 1 8 6 4 2 g/kkr 8 Harjus 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kirjolohi 7 6 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 2. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset harjuksen ja kirjolohen yksikkösaaliit v. 24-214. Heittokalastuksen kalastuskertakohtaisissa haukisaaliissa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa vuosien välisestä kohtalaisesta vaihtelusta huolimatta. Keskimääräinen haukisaalis on vuosina 24-214 ollut noin 77 grammaa kalastuskertaa kohden (n. 53 1 8 g). Vuoden 214 osalta yksikkösaalis (836 g) oli hieman keskimääräistä parempi. Vapakalastuksen ahvenen yksikkösaaliissa on sen sijaan havaittavissa selkeä nouseva suuntaus ja vuoden 214 yksikkösaalis (769 g) olikin tarkasteluhistorian paras. Yksikkösaaliiden paraneminen on ollut ahvenen osalta varsin tasaista ja lienee oletettavasti osaltaan seurausta ahvenkantojen todellisesta runsastumisesta alueella. Kirjanpitokalastajissa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia, mutta harjussaaliiden varsin heikko taso ja kirjolohi-istutusten väheneminen ovat voineet osaltaan lisätä kalastuksen painottumista nimenomaan ahventen pyyntiin. Ahventa tai haukea (tai kumpaakin) saatiin vuonna 214 keskimäärin noin 6 % kalastuskerroista. Osa vapakalastuksesta oli kuitenkin perhokalastusta, jolloin ensisijainen tavoiteltu saalislaji oli mitä ilmeisimmin harjus. (Kuva 3.)
6 g/kkr 12 Hauki 1 8 6 4 2 g/kkr 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Ahven 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 2. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset hauen ja ahvenen yksikkösaaliit v. 24-214. VIITTEET Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E. 212. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 213-219. Pöyry Finland Oy. 18 s + liitteet. Taskila, E. 213. käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212. Pöyry Finland Oy 213. Vaaramaa-Hiltunen, M., Salo, J. & Nurkkala, A. 215. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 214. Luonnos 17.4.215. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 38 s + liitteet.