Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1
Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua? Miten käyttää uusia digitaalisia välineitä pedagogisesti mielekkäällä tavalla? Millaisia tietokäytäntöjä - eli tapoja työskennellä tiedon kanssa tarvitaan nykypäivän ja huomisen maailmassa? 2
Trialoginen lähestymistapa oppimiseen Yhteisöllistä oppimista, jossa toiminta organisoidaan yhteisten kohteiden (dokumenttien, mallien, projektisuunnitelmien, työskentelytapojen) kehittämisen ympärille jotain myöhempää käyttöä varten Ero monologiseen näkemykseen oppimisesta (yksilöiden soolosuorituksia) mutta myös dialogiseen ja osallistumisnäkökulmaan Trialogi: yhteisöllinen vuorovaikutus suuntautuu yhdessä kehitettävien ja versioitavien konkreettien tuotosten ja työtapojen ympärille Kehitetty Knowledge Practices Laboratory (KP-Lab) - projektissa, joka oli laaja EU-hanke (2006-2011) koskien korkeakoulu- ja työelämäoppimista (Paavola & Hakkarainen 2008, 2009; Paavola 2012; Moen ym. 2012) 3
Oppimisen metaforat ja trialoginen lähestymistapa puitteet kehittää opetusta toisella asteella ja yliopistoissa (Paavola ym. 2004; Hakkarainen ym. 2004; Tynjälä & Häkkinen 2005; vrt. Sfard 1998) Oppiminen tiedonluomisena Trialoginen Jaettujen kohteiden ja käytäntöjen kehittäminen Pitkäjänteinen jaettujen kohteiden ja käytäntöjen kehittäminen johonkin käyttöön korostuu Yksilöt ja tiedon käsitteellisyys korostuvat Oppiminen tiedon hankintana Monologinen Yksilöiden mielen sisäiset prosessit Oppiminen osallistumisena Dialoginen vuorovaikutus, tilannesidonnaisuus Kulttuuriset käytännöt sekä materiaalinen ja sosiaalinen vuorovaikutus korostuvat 4
Trialoginen oppiminen suunnitteluperiaatteita ennemmin kuin tietty pedagoginen malli Ei niinkään tietty pedagoginen malli vaan enemminkin yleisiä suuntaviivoja kohteellisen yhteistyön kehittämiseksi (organisoida toimintaa yhteisten kohteiden ympärille, tukea henkilökohtaista ja kollektiivista toimijuutta, tukea pitkäjänteistä työskentelyä, tukea käytäntöjen ristipölytystä, jne.) Antaa keinoja ja innoitusta erilaisten kurssien organisointitapojen ja pedagogisten toimintatapojen reflektoinnille ja kehittämiselle Kohteellinen yhteisöllisen työskentely eri asteita: hyvin suunnattujen kommenttien lisääminen johonkin dokumenttiin dokumentin versiointi ja muokkaaminen yhdessä 5
Lähteitä Moen A., Morch, A., & Paavola S. (Eds.) (2012) Collaborative Knowledge Creation: Practices, Tools, Concepts. Rotterdam: Sense Publishers. Paavola, S. (2012) Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim). Laatua e- oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa (s. 115-120). Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://www.oph.fi/julkaisut/2012/laatua_e_oppimateriaaleihin Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2008). Välittyneisyys ja trialogisuus innovatiivisten tietoyhteisöjen perustana. Teoksessa R. Engeström & J. Virkkunen (toim.). Kulttuurinen välittyneisyys oppimisessa ja toiminnassa (ss. 47-80). Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Tutkimusraportteja 11, Helsinki. Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2009). From meaning making to joint construction of knowledge practices and artefacts A trialogical approach to CSCL. In C. O'Malley, D. Suthers, P. Reimann, & A. Dimitracopoulou (Eds.), Computer supported collaborative learning Practices: CSCL2009 conference Proceedings (pp. 83 92). Rhodes, Creek: International Society of the Learning Sciences (ISLS). Paavola, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Kosonen, K., & Kalgren, K. (2011). The roles and uses of design principles in a project on trialogical learning. Research in Learning Technology, 19(3), 233-246. Sfard, A. (1998) On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher 27: 4 13. Tynjälä, P. & Häkkinen, P. (2005) E-learning at work: theoretical underpinnings and pedagogical challenges. The Journal of Workplace Learning 17(5/6), 318-336 6