Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä HenkilöstöKERTOMUS 2004
Kansikuva: Kirkkohiihto Kallaveden kirkolta Särkiniemen seurakuntakodille keväällä 2005. Hiihtämässä Liisa Tiilikainen Alavan diakoniatyöstä ja seurakuntapastori Matti Pentikäinen Kallaveden seurakunnasta. Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä Henkilöstökertomus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet... 1 3. Henkilöstön määrä... 2 4. Organisaatio ja ammattiryhmät... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 7 6. Henkilöstön sukupuolirakenne... 9 7. Palvelussuhteiden kesto ja työvoiman liikkuvuus... 9 8. Henkilöstön koulutustaso... 10 9. Henkilöstön työkyky... 12 10. Henkilöstökoulutus ja kehittämistoiminta ja työnohjaus....... 14 11. Yhteistoiminta... 15 12. Henkilökunnan muistaminen ja virkistystoiminta... 16 13. Henkilöstökustannukset... 16 14. Tiivistelmä ja johtopäätökset... 19
1 1. Henkilöstökertomuksen taustaa Henkilöstökertomus on asiakirja, jonka laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomuksen / henkilöstötilinpäätöksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Tunnuslukujen perusteet on määritelty kirkkohallituksen ohjeen (sarja C 1999:3) mukaisesti, ja ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Aiemmin on tehty neljä henkilöstötilinpäätöstä. Vuodesta 2004 lähtien on laadittu henkilöstökertomus, johon on koottu sekä keskeistä tilastollista tietoa ja tunnuslukuja henkilöstöstä että pyritty kvalitatiivisin menetelmin kuvaamaan henkilöstöä ja henkilöstöhallinnon toimintaa yleensä. Kuopion seurakuntayhtymään kuului vuonna 2004 kuusi seurakuntaa: Tuomiokirkkoseurakunta ja Alavan, Kallaveden, Männistön, Puijon ja Riistaveden seurakunnat. Paikallisseurakunnat hoitavat suurimman osan seurakunnallista toimintaa. Seurakuntayhtymä hoitaa lakisääteiset ja sille perussäännön mukaan määritellyt tehtävät. Näihin tehtäviin kuuluvat hallinto ja talous, hautausmaat, jäsenrekisterin ylläpito, kiinteistöt, leirikeskukset, perheneuvonta, yhteinen lapsityö, sairaalasielunhoito, tiedotus, yhteinen diakoniatyö sekä yhteinen oppilaitos ja nuorisotyö. 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet Henkilöstöasioiden hoidossa noudatetaan yhteisen kirkkovaltuuston 16.2.1998 hyväksymää henkilöstöpoliittista strategiaa ja siitä johdettua henkilöstöpoliittista ohjelmaa. Henkilöstöpolitiikka johdetaan kirkon ja seurakunnan toiminta ajatuksesta ja se vaikuttaa henkilöstöhallinnon kaikkia tehtäväkenttiä ohjaavasti. Henkilöstöpolitiikassa otetaan kantaa henkilöstövoimavarojen johtamisprosessin keskeisiin osiin henkilöstösuunnittelusta palvelussuhteen päättymiseen. Henkilöstöpolitiikan tavoitteina on kehittää tasapuolisesti henkilöstön ammatillista pätevyyttä huolehtia, että koko henkilöstöllä on mahdollisuudet osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen parantaa ja edistää työyksiköiden johtamista ja luoda myönteinen ja kannustava työilmapiiri huolehtia henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuudesta ja mahdollisuuksien mukaan uudelleensijoituksesta edistää turvallisia työoloja yhtenäistää henkilöstöasioiden hoitamista
2 huolehtia siitä, että laki ja sopimusperusteisia velvoitteita noudatetaan yhtenäistää henkilöstörekrytointia huolehtia sukupuolten välisen ja muun tasa arvon toteutumisesta Henkilöstöpoliittiset toimintaohjeet ovat sisäistä norminantoa, jotka hyväksyy yhteinen kirkkovaltuusto kuultuaan seurakuntaneuvostoja ja johtokuntia. Näitä ohjeita noudatetaan kaikissa toimintayksiköissä ja sovelletaan seurakuntayhtymän palvelussuhteessa olevaan henkilöstöön palvelussuhteen lajista riippumatta. Yhteisen kirkkoneuvoston alainen henkilöstöasiain johtokunta ohjaa, johtaa ja valvoo henkilöstöhallintoa Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä. Henkilöstöhallinnon käytännön asioiden päävastuu on toimintayksiköiden esimiehillä, joiden tehtävänä on huolehtia työskentelyn tuloksellisuudesta ja työyhteisön toimivuudesta. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa seurakuntayhtymän henkilöstöhallintoa. 3. Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan henkilöstökertomuksessa tarkastellaan seurakuntayhtymän palveluksessa olleiden henkilöiden määrää raportointivuoden lopussa (31.12.) Seurakuntien henkilöstömäärän kasvu kulkee rinnakkain Kuopion kaupungin väestöllisen kasvun kanssa. Voimakkain henkilöstömäärän kasvu sijoittuu vuosille 1980 1990. Lähiöt saivat omat kirkkonsa ja yhteiset työalat tarvitsivat uutta työvoimaa. Henkilöstömäärä kasvoi selvästi vielä 1990 luvun puoliväliin. Taitekohta sijoittuu suomalaisen yhteiskunnan lamavuosien jälkeiseen aikaan 1994 1996, jolloin myös Kuopion seurakuntayhtymän henkilöstömäärä kääntyi selvään laskuun. Henkilöstömäärä on edelleen laskenut 2000 2004 noin 2 5 viran / toimen vuosivauhdilla. Taustalla on seurakuntatalouden sopeuttaminen heikkenevään tulopohjaan. Henkilöstökulut ovat työvoimavaltaisen kirkon alan merkittävin menoerä. Henkilöstöpolitiikassa on pyritty järjestelmällisesti siihen, että vapautuvia virkoja ja toimia täytetään vain erityistä harkintaa käyttäen ja täyttölupamenettelyn kautta. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta, ellei kyse ole entisen viran uudelleenjärjestelystä. Myös sijaisuuksien täyttäminen on ollut harkinnanvaraista, ja monia sijaisuuksia on hoidettu kertomusvuonna jakamalla tehtäviä työyksikön sisäisin järjestelyin. Kuviossa 1 on kuvattu Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön määrän
3 kehitystä vv. 1975 2004. Henkilöstön määrän ennuste loppuvuodelle 2005 sisältää seitsemän henkilön lisäyksen henkilöstömäärään. Vehmersalmen seurakunnasta on tullut 1.1.2005 seurakuntayhtymän seitsemäs seurakunta. Kuvio 1: Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön lukumäärä vv. 1975 2004 ja ennuste vuodelle 2005 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstö vv.1975 2004 ja ennuste v.2005 300 250 200 lkm 150 100 50 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 vuodet Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 245 henkilöä. Henkilöstön määrä edellisvuoteen verrattuna oli käytännöllisesti katsoen sama kuin vuonna 2003. Vuoden 2003 lopussa henkilöstömäärä oli 244. Yksi työsuhteinen tehtävä kiinteistötoimessa lakkautettiin. Tiedotukseen perustettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti yksi määräaikainen osa aikainen tehtävä lisää. Lisäksi vuoden vaihteessa oli palveluksessa muutamia määräaikaisia työllistettyjä. Vakinaisesta henkilöstöstä valtaosa (161) oli virkasuhteisia, ja työsuhteisia oli 84. Henkilöstöstä 211 oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa (sijaiset ja muutoin määräaikaiset) oli yhteensä 34 henkilöä eli 13 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön määrä ilmoitetaan myös henkilötyövuosina (taulukko 1), jotka kertovat vuoden 2003 aikana toimintayksikköjen käyttämän todellisen kokonaistyövoiman. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että yhden vuoden kokoaikatyössä ollut viranhaltija tai työntekijä merkitsee yhtä henkilötyövuotta. Osa aikatyössä ja määräaikaisessa työssä olleet huomioidaan työtuntien ja työsuhteen keston mukaisessa suhteessa. Henkilötyövuosia kertyi v. 2004 yhteensä 258.
4 Osa aikaisia työntekijöitä oli 48 henkilöä. Heistä suurin osa oli lapsityössä ja he tekivät työaikaa, jossa työtunnit vaihtelivat 32 tunnista täyteen työaikaan eli 38 t 15 min asti. Osa aikaeläkkeensaajien määrä on ollut selkeässä kasvussa viime vuosina ja tarkasteluvuonna osa aikaeläkkeelle siirtyi kolme työntekijää. Taulukko 1: 31.12.2004 Kuopion seurakuntayhtymän palveluksessa olleet sukupuolen ja toimipaikan mukaan sekä henkilötyövuodet toimipaikan mukaan. (ks. seuraava sivu) Miehiä lkm Naisia lkm Yhteensä 2004 Toimintayksikkö Osaaikaisia Henkilötyövuodet 2004 Talous ja muu yleishallinto 3 12 15 1 14,52 Keskusrekisteri 1 8 9 9,20 Tuomiokirkkoseurakunta 6 9 15 1 15,67 Alava 7 11 18 1 1 18,22 Kallavesi 9 11 20 2 19,63 Männistö 5 9 14 1 1 13,78 Puijo 7 8 15 15,49 Riistavesi 2 3 5 1 4,68 Yht. srk.työ 1 1 1,00 Leirikeskukset 3 10 13 3 16,29 Tiedotus 4 4 2 3 Yht. lapsityö 36 36 26 33,07 Yht. oppilaitos ja nuorisotyö 2 2 4 4,00 Diakoniakeskus 3 5 8 3 7,51 Perheneuvonta 1 4 5 1 5,10 Sairaalasielunhoito 2 3 5 2 4,17 Hautaustoimi 13 3 16 30.10 Kiinteistötoimen hallinto Kiertävät siivoojat Rakentaminen 3 2 1 3 4 3 2 1 1 3,50 2,74 2,00 Kiinteistöt Tuomiokirkkosrk 4 3 7 8,42 Alavan srk 2 4 6 6,35 Kallaveden srk 2 5 7 7,17 1 Testamenttivaroin palkattu 1 viranhaltija/työntekijä
5 Männistön srk 3 2 5 2 4,23 Puijon srk 2 3 5 5,00 Riistaveden srk 2 1 3 1 2,67 Yhteensä 85 160 245 48 257,61 Henkilöstöstä valtaosa (65 %) oli naisia. Työaloittain oli kuitenkin eroja; yhteisessä lapsityössä työskentelevät olivat kaikki naisia, kun taas hautaus ja puistotoimen vakinaisesta henkilöstöstä 81 % oli miehiä. 4. Organisaatio ja ammattiryhmät Valtaosa henkilöstöstä, yhteensä 143 henkilöä (58 %), työskenteli seurakuntatyössä. Seurakuntatyöhön lasketaan kaikki seurakuntien hengellisen työn tekijät sekä yhteisten työmuotojen henkilöstö. Hallinnossa toimi 38 henkilöä (15%) käsittäen hallintoviraston, keskusrekisterin, kiinteistö ja hautaustoimen hallinnon viranhaltijat sekä muiden toimintayksikköjen toimistohenkilökunnan. Hautaus ja puistotoimessa oli työssä oli 16 henkilöä (7 %) ja kiinteistö, leirikeskus ja kirkonpalvelutyössä 48 henkilöä (20 %). Muutokset edelliseen vuoteen ovat pieniä; vain rakentamisen alalla on tapahtunut yhden kokoaikaisen tehtävän verran vähenemistä. Seuraavassa taulukossa (taulukossa 2) on esitettynä ns. hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain. Yhteisten työmuotojen henkilöstön lukumäärä tietyissä ammattiryhmissä on koottu samaan tarkasteluun. Papisto / teologit kohtaan on laskettu kaikki ne henkilöt, jotka toimivat tehtävissä, joissa teologin koulutus on usein edellytys tehtävän hoitamiseen. Osa aikaisuus on ilmaistu desimaalilla kokonaistyöajasta. Taulukossa tarkastellaan vain vakinaisia palvelussuhteita. Taulukko 2 : Hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain sekä yhteisten työmuotojen hengellisessä työssä toimiva henkilöstö Seurakunta / Yhteinen työala Papisto / Teologit Kanttorit Nuorisotyö n ja lapsityön ohjaaminen Diakoni a työ Tuomiokirkkoseurakunta Alavan seurakunta 5 3 3 3 5,5 2 4 4 Kallavesi 8 2,5 5 5 Männistö 4,5 2 3,5 3 Puijo 5 2 4 3 Riistavesi 1 1 0.5 1
6 Seurakunnat yhteensä 29 12,5 20 19 Yhteiset työalat 14 1 3 3 Kaikki yht. 43 13,5 23 22 Yhteisistä työmuodoista sairaalasielunhoidossa työskentelee johtava sairaalasielunhoitaja ja neljä sairaalasielunhoitajaa (joista kaksi tällä hetkellä osa aikaa tekeviä). Oppilaitostyön henkilöstö muodostuu johtavasta oppilaitospastorista, oppilaitospastorista ja nuorisokanttorista. Yhteisessä lapsityössä työskentelee lapsityön johtaja, lapsityön ohjaaja, osaaikainen toimistovirkailija ja lastenohjaajia (v. 2004 lopussa työsuhteisia, enimmäkseen osa aikaisia lastenohjaajia oli työssä 34 henkilöä). Lastenohjaajien määrä ollut lievässä laskusuunnassa. Toimialalla on haettu tietoisesti henkilöstön määrän vähenemistä tekemällä laajaa yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa. Hauta ja puistotoimen hallinnossa työskentelee puistopäällikkö, toimistonhoitaja, siivooja ja toimistopuutarhuri. Puistopuutarhureita on kaksi ja kappeleista vastaa yksi seurakuntamestari. Muu henkilöstö (9) koostuu erikoisammattimiehistä ja haudankaivajista. Seurakuntayhtymän tiedotuksessa työskentelee tiedotuspäällikkö, kaksi tiedottajaa (joista toinen osa aikainen) ja osa aikainen tiedottaja ilmoitussihteeri. Perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, kaksi perheneuvojaa ja vastaanottosihteeri. Kiinteistötoimessa ja leirikeskuksissa työskentelee 20 % henkilöstöstä. Kiinteistötoimen hallinnossa työskentelee kiinteistöpäällikkö, rakennusmestari, osaaikainen huoltoteknikko (tehtävä päättyy vuonna 2005) ja kiinteistösihteeri. Oheisessa taulukossa 3 on kuvattu seurakuntayhtymän kiinteistö ja leirikeskushenkilöstö seurakunnittain / toimipaikoittain. Taulukko 3: Kiinteistötoimen ns. suorittavan työn ammateissa työskentelevät seurakunnittain / toimipaikoittain Seurakunta / toimipaikka Emännät Keittäjät Keittiöapulaiset Seurakuntamestarit Vahtimestarit Isännät, talonmiehet Siivoojat Tuomiokirkkoseurakunta 2,5 4 3,5 Alava 3 2 1 Männistö 1 2 1
7 Kallavesi 1,5 3,5 2 Puijo 2 2 1 Riistavesi 1 1,5 Seurakunnat yhteensä 11 14 8,5 Leirikeskus Toimipaikka Emännät Keittäjät Keittiöapulaiset Isännät talonmiehet Siivoojat Muut ammattiryhmät Hirvijärven leirikeskus 2,5 1,5 Rytkyn leirikeskus 3 1,5 1 Poukaman leirikeskus 2 1 Kiinteistötoimi: Rakentaminen Kiertävät siivoojat /keittiö apulaiset 3 2 Yhteensä 7,5 4 4 2 Kiinteistötehtäviä vertailtaessa tulee ottaa huomioon, että näissä tehtävissä joustavuus tehtävänkuvassa on ominaista sekä seurakunnissa että leirikeskuksissa tehtävälle työlle. Siivous, keittiö ja kiinteistönhoitotehtäviä tehdään sekä seurakuntamestarin, emännän että vahtimestarin nimikkeellä ja tehtävänkuvia on muokattu eri työpisteiden tarpeista lähtien. 5. Henkilöstön ikärakenne Kuopion seurakuntayhtymän henkilöstön keski ikä on 46, 4 vuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna keski ikä on noussut nelisen kuukautta. Henkilöstön ikärakenne käy ilmi kuviosta 2. Kokonaiskirkon tasolla tarkastellen Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilös
8 tön keski ikä on hieman alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Vuonna 2003 kirkon vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 47,8 vuotta ( Kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskertomus 2000 2003, Kääriäinen Kimmo, 2004). Henkilöstön ikääntyminen asettaa kirkolle työyhteisönä ainakin seuraavia haasteita: 1. Henkilöstön työkyvystä on pidettävä erittäin hyvää huolta, jotta työuran mittainen hyvä suoritustaso voidaan turvata. 2. Eläkeuudistuksen tavoite on, että työelämässä nyt olevien eläkeikä siirtyisi ainakin kaksi vuotta eteenpäin. Eläkkeelle jääminen on jatkossa entistä joustavampaa, kun henkilöstölle on mahdollista valita eläkeikänsä 62 68 väliltä. Työnantajan voi olla vaikeampi jatkossa ennakoida työvoiman tarvetta. 2. On huolehdittava pitkään palvelleen ja kokeneen henkilöstön tietotaidon siirtämisestä nuoremmille. 3. Uusien viranhaltijoiden ja työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, jotta turvataan uusien osaajien saaminen eläkkeelle jäävien tilalle. Kuvio 2: Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin vuonna 2004 Henkilöstön ikärakenne 2004 60 50 40 30 20 10 0 15 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 Työalat, joilta löytyy eniten alle 35 vuotiaita vakinaisia työntekijöitä ovat yhteinen lapsityö ja nuorisotyönohjaajan tehtävät. Kausityöntekijät ovatkin usein nuoria opiskelijoita, mutta tarkasteluajankohtana (vuodenvaihteessa) heitä ei ollut palveluksessa. Kaaviosta näkee selkeästi, että henkilöstön keski ikä tulee edelleen nousemaan. Vaikka eläkkeelle siirtymisiä on vaikea ennakoida nykyisten joustavien eläkeikien ja omaeläkkeisiin sitoutumisten vuoksi, karkea laskelma osoittaa, että joka viides seurakuntayhtymän työntekijä tulee seuraavalla 10 vuotiskaudella siirtymään eläkkeelle.
9 6. Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstöstä naiset ovat selkeänä enemmistönä (160 henkilöä). Naisten osuus henkilöstöstä on 67%, kun se koko kirkossa oli 70 % (Kirkon nelivuotiskatsaus 2000 2003) Yhteinen lapsityö, hallintovirasto ja keskusrekisteri ovat naisenemmistöisiä työpaikkoja. Hautaus ja puistotoimessa vakinaisesta henkilöstöstä valtaosa oli miehiä (81 %). Hengellisen työn viranhaltijoista naisten osuus on kasvanut koko ajan. Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan viime vuonna teologian opiskelun aloittavista 66 % oli naisia. Kuopion seurakuntayhtymässä toimivista teologeista (43 henkilöä) naisia oli vuoden 2004 lopussa 40 %, kun edellisenä vuonna luku oli 35 %. Kanttoreista (13 henkilöä) naisia oli 37%, diakonian viranhaltijoista (22 henkilöä) 90% ja nuorisotyön viranhaltijoista (23 henkilöä) 64 %. 7. Palvelussuhteiden kesto ja työvoiman liikkuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuonna 2004 kirjattiin seitsemän henkilövaihdosta joko eläkkeelle jäämisen tai työpaikan vaihtamisen kautta. Tämä merkitsee 2,9 prosentin muutosta koko henkilöstövahvuudesta. Palvelussuhteiden kesto Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on esitetty kuviossa 3. Palvelussuhteiden painotettu keskiarvo oli 17,9 vuotta, mikä on vähemmän kuin ikärakenteen pohjalta voisi olettaa. Tämä selittyy sillä, että henkilöstöä on tullut seurakuntayhtymään eniten 80 luvun lopussa ja 90 luvun alussa. Tulijat ovat olleet kaikista ikäryhmistä kuitenkin niin, että 25 35 vuotiaat olivat suurin ryhmä.. Nimikkeitä ja tehtävänkuvia on muutettu mm. hallinnossa ja keskusrekisterissä, mutta varsinainen tehtäväkierto yhtymän sisällä on ollut varsin vähäistä. Vuorottelu ja opintovapaisiin on suhtauduttu myönteisesti ja niitä onkin käytetty jonkin verran. Vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla ainakin osan vuotta oli vuonna 2004 yksitoista henkilöä.
Palvelussuhteiden kesto Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä (vuosia) 10 60 50 40 30 20 10 0 alle 1 v 1 5 v 6 10 v 11 15 v 16 20 v Palvelussuhteen kesto (vuosia) 21 25v 26 30v yli 30 v Kuvio 3: Palvelussuhteiden kesto Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä v. 2004 8. Henkilöstön koulutustaso Kirkon henkilöstön koulutustaso on valtakunnallisesti katsoen korkea (Kirkon tilastollinen katsaus 2003). Myös Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstöllä on vankka koulutustausta. Henkilöstön jakautuminen ammatillisen koulutustason perusteella on esitetty kuviossa 4.
11 Kuvio 4 : Henkilöstön koulutustausta Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä v. 2004 Ylempi korkeakoulututkinto Ammattikoulu Peruskoulu Alempi korkeakoulututkinto 6 % 14 % 23 % 2 % 27 % 28 % Ammatillinen keskiaste Ammatillinen korkea aste
12 Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto oli 25 %:lla henkilöstöstä, ja ammatillisen korkea asteen tai keskiasteen mukainen tutkinto oli 55 %:lla henkilöstöstä. Nykyiset diakonin, diakonissan ja nuoriso ohjaajan tutkinnot ovat ammatilliseen korkea asteeseen rinnastettavia. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä mahdollisti henkilökunnalleen kirkon ammatillisen pätevöitymiskoulutuksen myöntäen palkallista koulutusvapaata sekä korvaamalla koulutuskustannuksia. Henkilökuntaa osallistui mm. pastoraalitutkintoon, lastenohjauksen erikoiskoulutukseen, sielunhoidon ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutukseen. Suurimmalla osalla papistoa onkin suoritettuna pastoraalitutkinto ja osa on suorittanut seurakuntatyön johtamiskoulutusta. 9. Henkilöstön työkyky Työterveyshuolto hoidetaan siten, että lääkäri, työterveyshoitaja ja laboratoriopalvelut ostetaan Kuopion Työterveys ry:ltä. Röntgenpalvelut ostetaan Aseman Röntgeniltä. Työterveyshuolto toimii paitsi oman vastaanoton kautta myös vierailee työpaikoilla, kun siihen on tarvetta (palaverit, ergonomiset tarkastukset jne). Työelämän muutokset, henkilöstön ikääntyminen ja työkyvyn säilyttämiseen liittyvät asiat näkyvät monin tavoin henkilöstön työkykybarometreissä sekä valtakunnan tasolla että Kuopion seurakuntayhtymässä. Yksi mittari, joka näitä muutoksia osittain kuvaa, on sairauspoissaolojen määrä. Sairaslomapäivien määrä koko seurakuntayhtymän tasolla oli vuonna 2004 3 908 kalenteripäivää. Sairaslomapäivien määrä edellisvuonna oli 3 407 päivää eli sairaslomapäivät lisääntyivät 15 %. Henkilöstön ikääntymisen seurauksena on todettu yleisesti, että pitkäaikaissairauksia ilmenee enemmän ja samalla sairaslomien kesto kasvaa. Myös Kuopion ev.lut. seurakuntien kohdalla voidaan todeta, että alle kolmen päivän mittaiset sairaslomat vähenivät ja pitkäkestoiset sairaslomat lisääntyivät. Henkilötyövuosina mitaten sairauspoissaolot merkitsevät noin 11 henkilötyövuotta. Suhteutettuna henkilötyövuosiin Kuopion ev. lut seurakuntayhtymässä tämä merkitsee 4 prosenttia henkilötyövuosista. Lukua voidaan pitää varsin alhaisena. Seuraavaksi tarkastellaan sairauslomien määrää suhteessa henkilötyövuosiin toimintayksikkökohtaisesti (kuvio 3). Kuviota tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että yksi pitkä sairasloma pienessä työyhteisössä voi antaa aivan väärän kuvan yleistilanteesta. Tuloksia voidaankin pitää vain suuntaa antavina. Kun tarkastelemme sairauspoissaoloja eri työyhteisöissä, muutama pieni työyksikkö on ollut asemassa, jossa pitkät sairaslomat aiheuttavat erittäin korkean suhdeluvun. Syynä voi olla pelkkä sattuma. Toisaalta kannattaa pohtia, onko työn kuormittavuudessa jotain selittäviä tekijöitä. Perheasiain neuvottelukeskuksessa on ollut pitkiä sairaslomia, samoin kiinteistoimessa ja hauta ja puistotoimessa. Myös lapsityössä on ollut pitkäkestoisia
sairaslomia enemmän kuin edellisvuonna. Myös hallinnossa on havaittavissa pitkäkestoisia sairaslomia. Seurakunnista Alavan seurakunnassa on ollut enem män sairauspoissaoloja kuin edellisinä vuosina. 13 Kuitenkin kannattaa pitää mielessä, että työyksikön ikärakenne ja toisaalta henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet tekevät vertailun vaikeaksi. Yksikin pitkä sairasloma korostuu liikaa pienessä työyksikössä. Kuvio 5: Sairauspoissaolot Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä toimipaikoittain Sairauden keston mukaan ja suhteutettuna henkilötyövuosiin Selite : Sininen palkki: 1 3 päivää kestäneet sairauslomapäivät Ruskea palkki: Yli 3 päivää kestäneet sairauslomapäivät Poissaolot toimipaikoittain suhteessa henkilötyövuosiin Hallinto Keskusrek Tuomiosrk Alava Kallavesi Männistö Puijo Riistavesi Tiedotus Diakoniak Opl/nuoris Yht.lapsit Perheneuv Sairaalash Hautatoimi Kiinteistöt Leirikesk 0 10 20 30 40 50 päiviä
14 Erilaisilla kuntoutusjaksoilla olleiden määrä on kohonnut selvästi joka vuosi. Kuntoutuksessa olleita oli vuonna 2004 kymmenen henkilöä. Kuntoutukseen käytettyjä vuorokausia kertyi 152. Tämä selittyy henkilöstön ikärakenteella ja sillä, että kuntoutukseen on myös ohjattu aktiivisesti ja tuettu kuntoutujia taloudellisesti mm. maksamalla kuntoutusajalta täysi palkka. Lisäksi kuusi henkilöä osallistui erilaisille kunnon hoidon ja jaksamisen kursseille, mutta nämä tapahtumat on luokiteltu virkistyksen puolelle. Työtapaturmia sattui yhteensä 17 (edellisvuonna 20). Näistä suurin osa oli lieviä ja sairaslomat jäivät alle kahden viikon. Yleisin vahinkotapahtuma oli sattunut työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä. Ammattitautitapauksia ei ilmennyt. Työkyvystä pidettiin huolta mm. tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuutta edulliseen liikuntaan maksamalla osa uimahalli ja kuntosalilipuista sekä tarjoamalla omia jumppa ja allasjumpparyhmiä. Työterveyshuolto teki myös erillisiä ergonomiatarkastuksia henkilöiden työpisteisiin. Näyttöpäätetyöhön tarkoitettujen erikoislasien hankintaa erikoistapauksissa tuettiin rahallisesti. Lisäksi kukin esimies piti erilaisia luento, koulutus ja virkistystapahtumia työyhteisöissä työkykyasioihin liittyen. 10. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta ja työnohjaus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. 1 Henkilöstökoulutus perustuu vuosittain toimintayksikkökohtaisesti laadittavaan henkilöstökoulutussuunnitelmaan. Lisäksi vuoden aikana voidaan myöntää erillisiä koulutuskorvauksia ns. sitomattomasta koulutusmäärärahasta. Vuoden 2004 budjettiin oli varattu koulutukseen 70 310 euroa, joka summa ylittyi yhdellä prosentilla. Koulutusvuosi 2004 oli vilkas ja koulutukseen hakeutuneita oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuosina 2002 ja 2003 moni aloitti pidempikestoisia koulutuksia (mm. työnohjaajakoulutusta), joka jatkui kertomusvuonna. Henkilöstökoulutukseen käytettyjen päivien lukumäärä oli yhteensä 9006 työpäivää, joka on 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan määrään suhteutettuna jokainen vakinainen viranhaltija ja työntekijä on ollut koulutuksessa vuonna 2004 yhteensä 3,7 työpäivää. 1 Kirkon henkilöstökoulutussopimus
15 Kuvio 6. Koulutuksen kulut toimintayksiköittäin vuonna 2004 Kiinteistöt ja leirikeskukset Hallinto 2 % 3 % Keskusrekisteri 14 % Yhteiset työmuodot 7 % 3 % Seurakuntatyö Hautatoimi 71 % Henkilöstökoulutukseen sisältyy työyhteisökoulutusta, yksittäisiä koulutustapahtumia sekä ryhmätyönohjausta. Ulkomaille suuntautuviin opintomatkoihin on myönnetty avustuksia. Koulutus ja kehittämistoiminta on kulkenut usein rinnakkain. Työyhteisön kehittämishankkeita on ollut useissa työyhteisöissä kuten diakoneilla, Puijon ja Alavan seurakunnalla, kanttoreilla ja lapsityönohjaajilla. Työyhteisökoulutukset ovat usein sisältäneet kehittämisosioita. Työnohjausta on ollut varsinkin ns. hengellisen työn ammattiryhmille. Seurakuntayhtymässä on omia työnohjaajia kuusi henkilöä. Parhaillaan on kaksi uutta työnohjaajaa koulutuksessa. Työnohjauksen kysynnän voi sanoa olevan niin vilkasta, että nykyinen ohjauskapasiteetti on sataprosenttisesti käytössä. 11. Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveyttä ja työssä jaksamista sekä turvata henkilöstön tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työsuhdeturvaansa ja työympäristöään koske
16 vien päätösten valmistelussa ja toteutuksessa. 1 Edustuksellista yhteistoimintaa Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymässä edustaa työympäristötoimikunta. Työympäristötoimikuntaan kuuluu 12 jäsentä: 5 työsuojeluvaltuutettua, 4 muuta työntekijöiden edustajaa, työsuojelupäällikkö ja kaksi muuta työnantajan edustajaa. Puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Vuonna 2004 puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Tarja Juutilainen. Työympäristötoimikunta kokoontui vuonna 2004 viisi kertaa. Kertomusvuonna työsuojelutarkastuksia työsuojelupiiri toimitti kaksi, Riistaveden seurakunnassa ja hallintovirastossa. Lisäksi pidettiin kaksi yhteistä luentotilaisuutta työsuojeluasioista. Vuonna 2003 aloitettua työn vaara ja haittatekijöiden kartoitusta jatkettiin vuonna 2004. Aluetyöterveyslaitokselta tilattiin vuoden mittaan erilaisia tutkimuksia, joilla selvitettiin työtilojen kosteus ja mikrobipitoisuuksia sekä yleensä työtilojen ilmanvaihdon toimivuutta. Tutkimusten jälkeen toteutettiin tarpeen mukaan rakenteellisia parannuksia ja korjauksia sekä suoritettiin mm. ilmastoinnin puhdistuksia ja uusimisia. Työntekijäkokoukset ja muut yhteiset foorumit käsittelivät vuoden mittaan yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvia asioita. Työntekijäkokouksia pidettiin talvikaudella useimmissa työyhteisöissä ainakin yksi kokous kuukaudessa. Sisäistä tiedotusta yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista välitettiin kirjallisin tiedottein ja erillisellä Hallintovirasto tiedottaa otsikon alla sähköpostin ja kirjeversion avulla. Kun otettiin käyttöön sisäinen intranet, hallintoviraston tiedotteet siirtyivät pääosin intranetin pääsivulle. 12. Henkilökunnan muistaminen ja virkistystoiminta Henkilökuntaa on muistettu, kun palvelusvuosia on kertynyt 20. Vuonna 2004 oli yhdeksän 20 vuotislahjan, kultaisen ansiomerkin, saajaa. Lisäksi henkilökunnan 50 ja 60 vuotispäiviä on muistettu, kuten myös palvelussuhteensa päättäviä. Työympäristötoimikunta on organisoinut virkistystoimintaa. Omaehtoista liikuntaa on tuettu rahallisesti maksamalla puolet pääsylippujen hinnoista. Lajikirjo on ollut monipuolinen (mm. uinti, keilailu ja kuntosalilippuja sekä mahdollisuus osallistua erilaisiin liikuntatapahtumijn). Lisäksi on tuettu kulttuurin harrastamista kompensoimalla osa teatteri ja elokuvalippujen hinnasta sekä järjestetty erilaisia omia kulttuuritilaisuuksia. Koko henkilöstön yhteinen virkistysiltapäivä ohjelmineen toteutettin laivaretkenä Rauhalahden Jätkänkämpälle syyskuussa 2003. Osallistujia oli 140. 13. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksista puhuttaessa on tosiasia, että kirkko on poikkeuksellisen työvoimavaltainen ala, ja henkilöstö sen tärkein voimavara. Henkilöstökustannukset ovat nousseet edellisestä vuodesta 4 %. Yksi selittävä 1 Sopimus yhteistoiminnasta seurakunnassa
17 tekijä ovat lastenohjaajien palkantarkistukset sopimuksen antamissa raameissa ja muutama muu harkinnanvarainen palkantarkistus. Muita palkantarkistuksia tehtiin erittäin niukasti. Palkkasummaa nostivat myös kertyvät kokemuslisät ja muutamat Kirpasselvityksen pohjalta sovitut palkkaerät. Kun tarkastelemme viiden vuoden aikavälillä (2000 2004) henkilöstömenoja suhteutettuna kaikkiin menoihin, huomataan, että ensin henkilöstömenojen % osuus kaikista menoista on lievästi laskenut. Vuodesta 2002 laskusuunta on taittunut ja henkilöstömenojen osuus kaikista menoista on alkanut vakiintua 65 66 prosentin paikkeille. Vuonna 2004 henkilöstömenot muodostivat 65 % kaikista menoista (joka on kirkon sektorilla valtakunnallisesti katsoen lähes keskiarvo). Kuvio 8:Henkilöstökulujen % osuus kaikista toimintamenoista Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä vv.1999 2003 ja ennuste vuodelle 2004 68 66 64 62 60 lkm 58 56 54 52 50 48 2000 2001 2002 2003 2004 2005 vuodet
18 Henkilöstökuluihin on tässä laskettu mukaan palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Mikäli näihin kuluihin lasketaan myös henkilöstökoulutus, työterveyshuolto, työpaikkaruokailu, matkat ja virkistystoiminta, päästään tulokseen, että henkihenkilöstömenoja on melkein kaksi kolmasosaa kaikista menoista. Palkkakustannukset nousivat edellisestä vuodesta 4,5 prosentilla. Henkilöstökustannukset nousivat kaikkiaan 4 % vuodesta 2003. Laskelmat on esitetty taulukkomuodossa taulukossa. Taulukko 4. Henkilöstökustannukset Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä vuosina 2003 ja 2004 Euroa / v. 2003 Euroa / v.2004 Muutos Palkkakustannukset 6 685 445 6 983 388 + 4,5 % Henkilöstökulut 8 850 033 9 202 643 + 4 % Terveydenhoito 65 390 67 276 + 2,9 % Työpaikkaruokailu 15 094 14 199 6,4 % Virkistystoiminta 20 408 10 692 52,4 % Lahjat henkilökunnalle 5 043 7 675 + 52 % Matkakustannukset 170 713 181 645 + 6,4 % Henkilöstökoulutus 58 581 71 206 + 21,6 % Työterveydenhoidon kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 2,9 %, jota on pidettävä varsin kohtuullisena lukuna. Työterveyshuollossa tietoisesti panostettiin ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, koska sen katsotan tuottavan parhaan tuloksen inhimillisessä ja taloudellisessa mielessä. Työpaikkaruokailua käytettiin kuutisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ruokapaikkatarjonta on ollut monipuolista, mutta työpaikan lounasruokailun suosion laskenut jo pitkällä aikavälillä. Henkilöstön matkakulut kasvoivat 6,4%. Tämä kasvu ei selity yksin kustannusten nousulla. Matkoja tehtiin lukumääräisesti hieman enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstön lahjoihin ja muistamisiin käytettiin enemmän kuin edellisvuonna. 50 vuotispäiviä on vietetty poikkeuksellisen paljon kertomusvuonna, joka ei ole mikään yllätys, kun katsotaan henkilöstön ikärakennetta ja keskimääräistä
19 tämänhetkistä ikää. Virkistystoiminnassa säästettiin kertomusvuonna, jolloin kuluja oli hieman yli puolet budjetoidusta. Liikunta ja kulttuuritarjontaa oli kuitenkin kysyntää vastaavasti tarjolla ja näitä palveluja onnistuttiin hankkimaan edulliseen hintaan. Henkilöstökoulutuksessa kertomusvuosi oli vilkas. Koulutusbudjetti ylitettiin yhdellä prosentilla. Kaikkiaan koulutukseen panostettiin parikymmentä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 14. Tiivistelmä ja arviointi Henkilöstöhallinnossa jatkui toiminnan sopeuttaminen talouden antamiin niukkeviin raameihjn. Työsopimussuhteisia tehtäviä jätettiin täyttämättä ja sijaisuuksien täyttämisessä käytettiin tarkkaa harkintaa. Palkkakustannukset kasvoivat kertomusvuonna 4.6 % ja henkilöstökustannukset (sis. myös palkan sivukulut) kohosivat 4 %. Kirkon virka ja työehtosopimukseen sisältyi tiettyjä palkkaeriä, jotka nostivat palkkoja 1.1.2004 ja 1.3. 2004 enemmän kuin pelkkä tupo korotus. Kirkon VesTes:ssä ei ollut kertomusvuonna varsinaista järjestelyvaraerää käytettävissä. Tiukan palkkabudjetin puitteissa tehtiin vain muutamia palkanpalkantarkistuksia. Lastenohjaajien palkoissa toteutettiin palkkauudistus ottamalla käyttöön uusi, yhtä palkka asteikkoa korkeampi palkkaryhmittely. Tehtäväjärjestelyjä ja sisäisiä siirtoja tehtiin monissa työyksiköissä ja työvoiman kysyntää tasoitettiin mm. kiinteistönhoidossa kiertävien työntekijöiden avulla. Työn sisältöjä ja tehtävänkuvia kehitettiin Kertomusvuonna kehitettiin työn sisältöjä mm. hallintovirastossa ja keskusrekisterissä sekä muutettiin virka/ tehtävänimikkeitä vastaamaan paremmin tehtävänkuvia. Työsuojelulain 2003 mukaista työn haitta ja vaaratekijöiden kartoitusta jatkettiin. Kertomusvuonna Puijon seurakunnassa, hallinnossa ja lapsityössä tehtiin laajamittainen selvitystyö, jonka tulokset kootaan erilliseksi työsuojeluohjelmaksi. Kiinteistöhallinto laati yhdessä kunkin työyksikön kanssa kiinteistökohtaisen turvallisuussuunnitelman, ja työyksiköihin nimettiin turvallisuusryhmät. Vuosi 2004 oli vilkas koulutusvuosi. Koulutukseen budjetoidusta summasta käytettiin 101 % eli budjetti hieman ylitettiin. Koulutuksessa panostettiin mm. ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja kirkon työnohjaajien kouluttamiseen. Myös aiemmin aloitettua esimiestyötä tukevaa johtamiskoulutusta jatkettiin. Vuonna 2004 laadittiin uusi henkilöstön suojavaatesopimus. Uudella suojavaatesopimuksella selkiytettiin suojavaatekäytäntöä ja luotiin järjestelmä, jolla on mahdollisuus yhteisostojen avulla saavuttaa säästöjä hankinnoissa. Harjoittelijoiden / työssä oppijoiden määrä seurakuntayhtymän eri työyhteisöissä on ollut jatkuvassa kasvussa. Harjoittelijoiden ja heidän ohjaajiensa asemaa työyhteisöissä selkiytettiin ja luotiin yhteisiä käytäntöjä. Työn sisältöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen panostettiin erityisesti kertomusvuonna. Työnohjausta järjestettiin laajamittaisesti sekä yksittäisille työntekijöille
20 että työntekijäryhmille. Seurakuntayhtymässä oli vireillä myös useita kehittämishankkeita kuten hallinnon kehittämisen hanke (ns. hyvän hallinnon päivät koulutukset) ja erilaisia työntekijäryhmä /työyhteisökohtaisia hankkeita kuten diakonien yhteinen työnohjaus. Työssä jaksamiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan panostettiin henkilöstöhenkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Työterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia tehostettiin ja pyrittiin entistä paremmin seulomaan diabeteksen sekä sydän ja verisuonitautien riskiryhmät. Kuntoutukseen hakeutumista rohkaistiin ja kuntoutusajalta maksettiin pääsääntöisesti täyttä palkkaa. Kertomusvuonna seurakuntayhtymässä suhtauduttiin myönteisesti henkilöstön toiveisiin vuorotteluvapaista, opintovapaista ja tehtävänkierrosta. Henkilöstön varhaiskuntoutukseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan panostettiin. Vuodelle 2004 oli asetettu tavoitteeksi, ettei henkilöstön määrä voi kasvaa, vaan jokaisen vapautuvan tehtävän kohdalla harkitaan, onko tehtävää tarpeen täyttää. Tämä tavoite saavutettiin, koska vakinaisen henkilöstön määrä väheni yhdellä. Talouden tasapainottamiseen pyrittiin myös muokkaamalla henkilöstön tehtävänkuvia ja tekemällä sisäisiä tehtäväjärjestelyjä. Sijaisten kohdalla käytettiin myös erittäin huolellista tarveharkintaa. Useita sijaisuuksia ei täytetty, vaan pyrittiin hoitamaan tehtävät jakamalla töitä tiimin kesken. Loppuvuodesta 2004 henkilöstöasiain johtokunta teki aloitteen seurakuntayhtymän toimintastrategian laadinnasta. Strategiaprosessi onkin käynnistynyt vuoden 2005 alussa, ja tuloksia voi odottaa aikaisintaan vuoden 2005 loppupuolella.