CWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö
Hirvieläinten näivetystauti Aiheuttaja prioni Proteinaceous infectious particle Kopio itseään ja kertyy hermostoon plakkina Prioniproteiinin esiaste osa genomia, normaalia tehtävää ei tunneta Immuunijärjestelmä ei tunnista vieraaksi Transmissible spongiform enchephalitis (TSE s) Inkubaatioaika 1-4v, kliininen vaihe päiviä--vuosi Näivetys, vapina, ataksia, jatkuva virtsaaminen Leviää virtsan, ulosteen, syljen, veren ym. välityksellä Säilyy maaperässä vuosikausia 2
Hirvieläinten näivetystauti Ei todennäköisesti tartu ihmiseen ei varmuutta Voi tarttua yleisimpiin hirvieläimiimme: todettu porosta, hirvestä ja valkohäntäpeurasta, metsäkauris? Tartutettu nautaan, lampaaseen, kissaan, metsämyyrään 3
CWD Pohjois-Amerikassa Coloradon yliopiston hirvieläintarhassa havaittiin kuihduttavaa ja kuolemaan johtavaa tautia mustahäntäkauriissa jo 1967 CWD esiintyy nykyään 23 osavaltiossa USA:ssa, 2 provinssissa Kanadassa ja leviää edelleen 4
CWD Norjassa 2016 Ensimmäistä kertaa Euroopassa Kolmella tunturipeuralla (Rangifer tarandus tarandus) Nordfjellan alueella Kahdella hirvellä (Alces alces) Selbun alueella Oie RL: Villipeuran CWD vaikuttaa yhteneväiseltä Pohjois-Amerikan kantoihin, hirven kannassa löytynyt eroavaisuuksia Kaksi eri kantaa? 5
Miten CWD tuli Norjaan? Tartuntalähde tuntematon Mahdollisia maahantuloreittejä: o Virtsahoukuttimet, joita metsästäjät/ luontokuvaajat käyttäneet? o Pohjois-Amerikasta tulleet lemmikkieläinruoat, jotka joutuneet kontaktiin hirvieläinten kanssa? o Laittomat eläintensiirrot? o Spontaani esiintyminen? 6
Vaikutukset Norjassa Hirvieläinten viennit muihin maihin kielletty Hirvieläinten siirtoja maan sisällä rajoitettu Virtsahoukuttimien maahantuonti ja käyttö kielletty Suolakivien käyttö ja villien hirvieläinten ruokinta kielletty osassa maata Tartunnan saanut peuralauma hävitetään kokonaan Seurantaohjelma: Kliinisesti oireilevat, kuolleena löydetyt, osa kolarieläimistä Metsästettyjen eläinten CWD-tutkimus osassa maata Osa teurastetuista poroista tutkitaan Tutkittu yli 11 000 hirvieläintä 2016 alkaen Tavoite 20 000 näytettä 2017 7
Vaikutukset Suomessa Komission suojapäätös 2016/1918 ja MMMa 1035/2013 muut. 903/2016 Elävien hirvieläimien siirto Norjasta ja Ruotsin rajoitusalueelta on kielletty Poikkeukset: Teurasporojen tuonti Ruotsista ja Norjasta sallittu - teurastuksen sivutuotteet hyväksyttyyn käsittelylaitokseen tai hävitys polttamalla Norjalaisten porojen kauttakuljetukset Suomen alueen kautta toisaalle Norjaan sallittu (käsivarren alue) 8
Jos tartunta todettaisiin Leviämään päästyään lähes mahdoton hävittää Yleistyessään heikentää populaatiota Rajoituksia eläinten ja ruhojen siirtoon ja käyttöön Testausvelvoite hirvieläimille? Riistan ruokinnan rajoitukset? Poronhoito: lihan menekki, eläinten hyvinvointi? 9
Hirvieläimet Suomessa Luonnonvaraiset Hirvi (Alces alces) Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) Metsäkauris (Capreolus capreolus) Kuusipeura (Dama dama) Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) Tarhatut ja porot Poro (Rangifer tarandus tarandus) Kuusipeura (Dama dama) (eläintarhalajeja) 10
Poronhoito 11
Poro, eli tunturipeura (Rangifer tarandus tarandus) Suomessa 54 paliskuntaa Kootaan tarhoihin kesällä (vasojen merkkaus) ja myöhään syksyllä (teurastus) Populaatio 203 000 Teurastetaan n 70 000 / v Kolareissa kuolee n 4000 / v Petojen tappamia n 4000 / v Etelä-Norjassa villinä, n 35 000 Löydetty CWD Norjassa 12
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) Huom, jaetussa materiaalissa väärin! Kainuussa ja Suomenselällä Yhteensä n 2000 yksilöä Ollut tärkeä riistaeläin Hävisi liiallisen pyynnin seurauksena Palasi 1950:lla Map: Jyrki Pusenius LUKE Riistaweb 13
Hirvi (Alces alces) Populaatio n 79-103 000 Saalis n 44 000 vuodessa N 2000 hirvikolaria vuodessa Löydetty CWD Norjassa Map: Jyrki Pusenius LUKE Riistaweb 14
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) Populaatio jahdin jälkeen 73-82 000 Saalis n 23 000 Vieraslaji, tuotu Pohjois-Amerikasta 1934 Löydetty CWD Pohjois-Amerikassa Map: Jyrki Pusenius LUKE Riistaweb
Metsäkauris (Capreolus capreolus) Populaatio n 54-66 000 Saalis n 5 000 Ahvenanmaalla 5000 Lisäksi muutamia satoja luonnonvaraisia kuusipeuroja. Suurin osa, jollei kaikki tarhatut peuramme kuusipeuroja. Laji ei mukana seurannassa. Map: Jyrki Pusenius LUKE Riistaweb 16
EU seurantasuunnitelma EFSA:n scientific opinion TSE -asetukseen (Ey) 999/2001 tulossa lisäys CWD-seurannasta V. 2018-2020 Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola Luonnonvaraiset ja porot / Tarhatut ja eläintarhaeläimet Poro, metsäpeura, hirvi, metsäkauris, valkohäntäpeura, saksanhirvi (ei kuusipeura) Valitaan 100 näytteenottoyksikköä molemmista Kustakin 30 näytettä 3v aikana 3000 näytettä / 3v Suomessa tarhatuista saadaan todennäk vain muutama näyte 17
Luonnonvaraiset ja porot 100 PSU = 54 paliskuntaa ja 46/295 riistanhoitoyhdistystä Kustakin 30 näytettä 3v aikana Näytteet yli 12 kk eläimistä Itsestään kuolleet, sairaina lopetetut, petojen tappamat, kolareissa kuolleet, teurastuksessa hylätyt Koko pää tai aivonäyte (obex) Eviraan Poromiehet, metsästäjät, tarkastuseläinlääkärit, tarhatuista vastuussa olevat toimijat KEL apu aivonäytteen otossa 18
Tarhatut ja eläintarhaeläimet Rekistereissä 13 peuratarhaa, 5 riistatarhaa Kaikilla näillä vain kuusipeuroja? Eläintarhat, kotieläinpihat Näytteeksi kaikki yli 12 kk kuolleet tai tapetut porot, metsäpeurat, hirvet, metsäkauriit, valkohäntäpeurat ja saksanhirvet Seurantaa suunnitellaan, ohjeistusta tulossa syksyllä! 19
TSE tutkitut hirvieläimet 1200 60 50 1000 Yhteensä 2340 kpl 40 30 800 20 10 600 400 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Poro Metsäpeura Hirvi Valkohäntäpeura Metsäkauris Kuusipeura 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Poro Metsäpeura Hirvi Valkohäntäpeura Metsäkauris Kuusipeura 20
Kiitos! 21