27.4.2017 Kaupunkitutkimuksen päivät, Helsinki Kaupunkiaktivismi kohti hybridihallinnointia Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus www.helsinki.fi/yliopisto
TUTKIMUSKYSYMYKSET Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Näkökulmina ekologinen kestävyys, innovaatiopolitiikka, yhteisöllisyys ja osallisuus Valtiotieteellinen tiedekunta 2
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016 professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015 2017) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016) SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Suomen tietokirjailijat (2017) Sitra (2017) Valtiotieteellinen tiedekunta 3
KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella on luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun hyödyntää internetiä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan ja järjestäytymisessään ja tapahtuu kaupunkitilassa tai liittyy kaupungin oloihin. Valtiotieteellinen tiedekunta 4
Miksi aktivismi on lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Pettymys politiikkaan -> suora toiminta www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2017 5
Osallistavaa toimintatutkimusta kehittävällä otteella ja tietoa jakaen Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin Ohjausryhmätyöskentely Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi Esitykset kursseilla ja seminaarissa Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter), (ResearchGate) Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa? www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2017 6
Koeteltu toimintatutkimuksen malli Asenne: Miten voimme auttaa? Organisointi: tulosten pääkäyttäjät eli kumppanit ohjausryhmänä, vuorotellen ohjausryhmäkokous ja muillekin avoin työpaja Viestintä: blogi materiaalivarastoineen, vierailublogit, s-postilistat, someryhmät/profiilit, hashtag, esitykset, mediakontaktit yliopiston viestintäosaston avulla Tutkittavat tapaukset: kumppanien tarpeiden ja vinkkien mukaan, tarttuminen viriäviin ilmiöihin ja yhteistyöehdotuksiin Tiedon yhteistuotanto: tapaamiset/haastattelut, osallistuminen toimintaan, työpajat, avoimet vastaanotot luonnosten äärellä, some-joukkoistus, yhteiskirjoitusalusta Välitön tiedonjako: haastattelumuistiot, työpajatuotokset, analyysitulosten hahmottelut, esitysmateriaalit ym. saman tien julki ja keskusteltavaksi / jalostettavaksi somessa Koulutusyhteistyö: opintopiiri, opinnäytteet, yliopistokurssi, yhteistyö käytännön koulutusten järjestäjien kanssa Tulosten julkistus: räätälöidyt tilaisuudet kumppaneille, kenttäretket toimijoiden luo toimittajille ja muille www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2017 7
Mäenpää & Faehnle, Kvartti 3/16
Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunkitapahtumat Kaupunkisuunnnitteluryhmät Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/alu statalouspalvelut Vertaiskauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITU VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa
Systeeminen muutos Aikapankit Tee-se-itse -toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO-renkaat Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon FB-kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosayhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juttu
NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 11
Kansalaistoiminta ideaalityyppeinä Perinteinen järjestömäinen: 3. sektori Organisoituminen: järjestö Some apuna Vaikuttaminen valmistelun ja päätöksenteon kautta Kokouksia, lausuntoja Vaikutusvalta Kumppanina kaupunki Edustavuus Jatkuvuus Edunvalvonta Hallittu kokonaiskehitys Myös vastustamista, NIMBY Uudentyyppinen aktivistinen: 4. sektori Organisoituminen: esim. vain some-ryhmä Some keskeinen Hakkeriasenne vaikuttamiseen Tapahtumia, toimintaa, DIY Yhteisöllisyys Verkostoituminen, yritykset Avoimuus, jakaminen Näkyvyys Hetkellisyys Uuden keksintä Proaktiivisuus, YIMBY
Kaupunkiaktivismi Neljäs sektori Hybridihallinnointi HALLINNON UUDELLEENSANOITUS Osallisuus syntyy myös omaehtoisen ja taloudellisen toiminnan kautta Asukas > Kaupunkilainen Osallistaminen > Joukkoistaminen Vapaaehtoistyö > Yhteisötoiminta Naapuriapu > Palvelujako Mäenpää & Faehnle, Kvartti 3/16, 2/17 Valtiotieteellinen tiedekunta 13
RATKAISUJA ITSEORGANISOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN 14
NELJÄS SEKTORI HALLINNON HAASTEENA Miten yhdistää kysymys kaupunkilaisten osallistumisesta kysymykseen kaupungin kyvystä uudistua ja mukautua (innovaatiot) taloudelliseen kehitykseen? 1990-luvulta urban governance, kommunikatiivinen suunnittelu, osallisuus ja osallistuminen, kestävä kehitys -> 2000-luvulla innovaatiopolitiikka, luova luokka, neloiskierre, 4P, käyttäjälähtöisyys, design, creative city Kuinka kaupungit onnistuvat yhdistämään osallisuuden ja innovatiivisuuden tavoitteet kaupunkipolitiikaksi, joka on demokraattisesti oikeutettavissa ja hallintoprosesseihin operationalisoitavissa? Valtiotieteellinen tiedekunta 15
NELJÄNNEN SEKTORIN HALLINNOINTI Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia Mutta 4. sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen (Lefebvre: inhabitance) perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä hallinnon ja 4. sektorin epäsymmetrinen suhde Valtiotieteellinen tiedekunta 16
ORGANISATORINEN NÄKÖKULMA TAPAHTUMINEN JA PROSESSIT Hybridiorganisaatio (Billis 2010): eri yhteiskuntasektorien aineksia, arvoja ja toimintatapoja sekoittava organisaatio Hybridihallinto (Heinonen & Ruotsalainen 2017): systemaattinen ja kokonaisvaltainen vertaisverkostojen muodostaman toimintaympäristön ennakoiva ymmärtäminen Hybridihallinnointi: 1) huomio järjestelmästä, päätösvallasta ja sopimuksista vuorovaikutusprosesseihin 2) arvoiltaan ja toimintalogiikoiltaan erilaisten ja yhteismitattomien toimijoiden, toimintatapojen ja -prosessien yhdistymisessä Valtiotieteellinen tiedekunta 17
HYBRIDIHALLINNOINTI Kaupunginhallinnon kehitettävä tuntosarviaan ja vuorovaikutustapojaan (some) Huokoinen hallinto: joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta Käytössä hybridihallinnoinnin portaiden kaikki 8 tasoa, jopa ylin, aktivismien ja hallintotoimien integraatio: esim. osallistuva budjetointi ja joukkorahoitus, yhdistetyt palvelut Tasapuolisuuden demokratiasta affirmatiiviseen voimavarademokratiaan (oikeutus syntyy kaupunkiyhteisön voimavarojen avoimesta kasvattamisesta): 1) tunnistetaan, tunnustetaan ja tuetaan 4. sektorin toimintamalleja 2) kehitetään, levitetään ja sovelletaan niitä muualla 3) koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Valtiotieteellinen tiedekunta 18
HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI Osallisuuden ja innovatiivisuuden tavoittelu itseorganisoituvan kaupunkikehityksen aikakaudella
20
21
22
SOME-DATAN MONINAINEN KENTTÄ Some keskusteluna ja kansalaisyhteiskuntana Vuorovaikutus FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT Some datana Aineiston tulkinta
24
JULKAISUT Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/kvartti-3-2016 Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41 Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus - Mahdoton yhtälö? Sitra 22.9.2016. http://www.sitra.fi/artikkelit/tyo-ja-talous/jakamistalous-ja-verotusmahdoton-yhtalo Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Tulossa Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards selfmade society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman 2017: Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (työnimi). Tulosraportti Helsingin seudun suunnat -julkaisussa 2017. Kaksi lukua kirjassa Jakamistalous (työnimi)(työryhmä Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle ja Mäenpää) Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori ja kansalaistalous kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja. www.helsinki.fi/yliopisto 27.4.2017 25
TERVETULOA MUKAAN! www.kaupunkiaktivismi.wordpress.com www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi #jakoekon Pasi Mäenpää Etunimi.sukunimi@helsinki.fi Maija Faehnle Etunimi.sukunimi@gmail.com Valtiotieteellinen tiedekunta 26