Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Samankaltaiset tiedostot
Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

EU 2030 ilmasto- ja energiapaketti: Taakanjakoasetus. Maa- ja metsätalousvaliokunta Merja Turunen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Viite: Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, asiantuntijapyyntö

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Valtakunnalliset metsäbiotalouden tavoitteet ja metsäalaa koskevat ajankohtaiset EU:n aloitteet

EU:n ilmastopolitiikan lähiajan kehitysnäkymät. Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö Energiaviraston päästökauppapäivä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

ProAgria Maitovalmennus

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Pariisin ilmastosopimus

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Maa- ja metsätalousministeriö

Muistio. Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka Mikael Ohlström (5)

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

U 53/2016 vp. Helsingissä 15 päivänä syyskuuta Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Metsäneuvos Heikki Granholm

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Euroopan parlamentti äänesti asetusehdotuksesta

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

13249/17 ADD 1 mmy/sj/jk 1 DGE 1B

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0208/55. Tarkistus

Biotalouden kestävyyshaasteet

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Suurelle valiokunnalle

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Latvian ja Liettuan lausuma

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Transkriptio:

U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan energian direktiivi); Liittymäkohtia maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) asetusehdotukseen (U 53/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.3.2017 Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm 6.3.2017 1

UNFCCC & PARIISIN SOPIMUS Päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan loppupuolella EU:n ilmasto- ja energiakehys Päästövähennys vähintään 40 % 2030 mennessä Päästökaup -pa (ETS) - 43% FI jousto 2 % Taakanjako (ESD) - 30% max. FI 1,3%; EU 280 Mt CO 2 LULUCF:n laskennallisen päästön korvaaminen Maankäyttö (LULUCF) laskennallisesti vähintään nolla EU:n maankäyttösektorin nielu n. 9 % päästöistä UUSIUTUVAT; 27 % 2 ENERGIATEHOKKUUS; 27%

Komission taakanjakoehdotus ja joustot Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite 39 % Kaksi uutta joustoa: kertasiirto päästökaupasta (2 %) LULUCF-jousto (enintään 1,3 %, tai 4,5 Mt) = 35,7 % (jos kaikki joustot käytössä) Lähde: DG Clima 3

Komission arvio LULUCF-sektorin kehityksestä 2050 mennessä Lähde: EU Reference Scenario 2016 Energy, transport and GHG emissions - Trends to 2050

1990 2001 2012 2023 2034 2045 1990 2003 2016 2029 2042 1990 1997 2004 2011 2018 2025 2032 2039 2046 1990 1998 2006 2014 2022 2030 2038 2046 Erot komission ja jäsenmaiden arvioissa AT metsittäminen DE metsäkato UK:n metsämaa 10 8 6 4 2 0 DEU GHGI20 16-5 -10 EU -15 REF201 6-20 0 GBR EU REF2016 GHGI201 6 20 10 0-10 FR viljelymaat FRA EU REF20 16 GHGI2 016 40 20 0 EU maiden raportoimat päästöt rakennetulta maalta ja EU:n referenssi skenaarion mukaiset rakennetun maan päästöt GHGI 2016 Lähde: LUKE 2017 5

Erot komission ja Suomen LUKE arvioissa Komissio arvioi Suomen saavan jopa -4,8 Mt CO2 laskennallista nielua (ylittävän LULUCF laskennallisen tavoitteen) -> vastaa LULUCF joustoa taakanjakopuolelle Lähde: LUKE 2016 Suomen /LUKE arvio +12 Mt CO2 laskennallista päästöä (ei saavuta LULUCF laskennallista tavoitetta -> jouduttaisiin hankkimaan muilta mailta LULUCF yksiköitä tai siirtämään taakanjakopuolelta 6

Ehdotuksen keskeiset kysymykset LULUCF -tavoite Maatalousmaan / ruohikkomaan vertailujakso; 2005-2007, myöhempi / aikaisempi Metsittämisen aikajänne (20 v. vs. 30-50 v.) Metsäartiklat (8 ja 9) Delegoidut / toimeenpanon säädökset Joustavuus LULUCF:n sisällä ja ESR:n välillä 7

Suomen tavoitteet Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle U 53/2016 vp https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/kasittelytiedotvaltiopaivaasia/sivu t/u_53+2016.aspx Energia- ja ilmastostrategia (11/2016): vaikutetaan aktiivisesti EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja sen laskentasääntöihin siten, että: (i) metsien lisääntyvä, kestävä ja monipuolinen käyttö on mahdollista, (ii) laskentasäännöt heijastelisivat todellisia nieluja ja päästöjä ja että (iii) myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021 2030 8

Suomen keskeiset muutosehdotukset Metsänhoidon vertailutason laskemisen kriteerit ja prosessi o Noudatetaan Kioton pöytäkirjan ja REDD+ menettelyjä o Vertailutason tulee olla kansallisesti asettavissa o Vertailutason tulee sallia uusimmat metsä- yms. politiikkojen sisällyttäminen (kansallinen metsästrategia ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia); ei sidota aikaisempaa metsien käytön asteeseen o Vertailutason laskenta tulee tehdä läpinäkyvästi o Kansalliset asiantuntijat keskeisiä vertailutasojen arvioinnissa Puutuotteiden (HWP) laskenta kannustavammaksi -> oma kategoria Metsien kattoluvulle (perusvuoden 1990 päästöihin suhteutettuna) ei perustetta LULUCF sektorin sisällä Metsämaan ja HWP nieluyksiköt tulee myös voida hyödyntämään rajoitettuna joustona taakanjakopuolelle (EU max 280 Mt CO2) 9

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2042 2044 milj. t CO 2 ekv. Metsien vertailutason asettaminen keskeistä; esimerkki 0-10 -20-30 -40-50 -60 KMS ja E&I strategian mukainen metsien nettonielu; hakkuut n. 80 mill. m3 Esimerkki: kauden 1990 2009 mukainen metsien keskimääräinen nettonielu FL SK2 LUKE 2016

Suomen hiilinielut ihmistoiminnan tulosta Yksityiset metsänomistajat, yritykset ja valtio investoineet metsänhoitoon n. 8 miljardia vuoden 1990 jälkeen Suomen metsien kasvu ylittää poistuman eli hiilivarasto kasvaa

Metsien ilmastokestävyys keskustelu Uusiutuvan energia tavoitteet ja kestävyys vs. LULUCF? Onko biomassa hiilineutraalia? -> Kyllä! Metsien hiilitase lasketaan LULUCF sektorilla, ei kaksoislaskentaa Onko biomassa kestävää? -> Kyllä! Komission direktiiviehdotus uusiutuvan energian osalta, kestävä metsätalous, yms. Komission LULUCF ehdotuksen epäjohdonmukaisuus. FI ehdotus tarjoaa hyvän mahdollisuuden sovittaa yhteen metsä-, energia-, BD- ja biotalousnäkökulmat Onko biomassan lisääntyvä käyttö järkevää ilmastopolitiikkaa? -> Kyllä! Väliaikaisesti alhaisempi nielu ei ole päästö -> Hiilivarasto kasvaa Kuinka toteutetaan Pariisin sopimusta? -> Tavoitteena nielujen ja päästöjen tasapaino 2050 alkaen. -> Biotalous; Korvataan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, ylläpidetään hiilensitomista ja vahvistetaan hiilivarastoja 12

Ehdotuksen jatkokäsittely Neuvoston ympäristötyöryhmä -> neuvosto (yleiskäsitys kesäkuu) Parlamenttikäsittely Bilateraalit komission kanssa: sisältö, luvut ja mallit LULUCF- asiantuntijoiden epäviralliset työpajat yms. Vuoropuhelu jäsenmaiden kesken Eurooppa Neuvosto (?) Viestintä/vuoropuhelu Suomessa ja Brysselissä Muut tapahtumat 13