Seututyö on aluekehittämistä hanketyön kautta Seutuedustajisto 2.4.2014 Seutuedustajisto 15.12.2016 2020 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen aktiivisuuden, yrittäjyyden, osaamisen, kannattavan työnteon ja asumisen alue. Tahtotilamme 2020: Luomme lisäarvoa innovaatioilla, teknologian hyödyntämisestä, osaamisesta, monipuolisesta ja kestävästä luonnonvarojen hyödyntämisestä. 1
STRATEGISET PAINOPISTEET VUOTEEN 2020 Biotalous ja Cleantech tuovat laaja-alaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja alueellemme. Älykkään teknologian hyödyntäminen tehostaa yritystemme toimintaprosesseja ja tuo uusia tuotteita ja palveluja. Tähtäimessämme ovat kansainväliset verkostot ja markkinat. Seutukunta tunnetaan yrittäjäaktiivisena alueena. Seutukunnalla on vahva aluebrändi. Osaamistalous tukee edellä mainittuja teemoja. Näillä valinnoilla pyrimme siihen, että seutukunnan työpaikat lisääntyvät, arvonlisä asukasta kohden kasvaa ja väkiluvun lasku hidastuu vuoden 2013 tilanteesta. Edellytämme: Kehittämishankkeilta vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Ennakointi on osa seutukuntamme päätöksentekoprosessia. Hanketoiminnan valmistelutyöstä vastaa seutukopla. Seututyötä johtaa seutujohtoryhmä, joka päättää myös hankkeisiin osallistumisesta. Seutuedustajisto asettaa tavoitteet ja arvioi seututyötä. 2
Strategian rakenne Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan seutustrategia ohjaa alueen kehittämistyötä ja hankerahoitusta. Strategia jakaantuu kolmeen painopisteeseen: 1) Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen 2) Osaamisen kehittäminen 3) Toimintaympäristön kehittäminen Painopisteille on määritelty vastuutahot. Yritystoiminnan dynaamisen kehittämisen painopisteestä vastaavat seudun kehittämisyhtiöt. Osaamisen kehittämisen painopisteestä vastaavat seudulla vaikuttavat oppilaitokset (Poke, JAMK, JY). Toimintaympäristön kehittämisen painopisteestä vastaavat kunnat. Saarijärven-Viitasaaren seudun kehittämistyön läpileikkaaviksi teemoiksi on tunnistettu Kasvu ja kansainvälistyminen, Digitalous, Biotalous ja Innovaatiot. Teemat leikkaavat jokaisella painopistealueella tapahtuvaa kehittämistyötä. Teemat perustuvat seutukunnalla tunnistettuihin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. 3
1. YRITYSTOIMINNAN DYNAAMINEN KEHITTÄMINEN Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen -painopistealue jakaantuu kolmeen kehittämisteemaan, joiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Kehittämisyhtiöt vastaavat seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta. 1.1. Kannattava yritystoiminta Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen Kannattava yritystoiminta Innovaatiot ja verkostot Kasvu ja kansainvälistyminen Panostamme uusien työnantajayritysten syntymiseen seutukunnalla. Yrittäjyys ja yrityksen ostaminen on kannattava uravaihtoehto. Kehitämme käyttöömme Ideasta tuotteeksi/kasvuyritykseksi valmennuksen. Otamme käyttöön yhteisen yrityshautomo verkostopalvelun. Toteutamme yrittäjyyskasvatusta ja valmennusta vaikuttavaksi osaksi oppimista sisältäen myös yritysyhteistyön vahvistamisen. Yhtenäinen omistajan- ja sukupolvenvaihdos palvelukonsepti otetaan käyttöön seutukunnalla (osana laaja valtakunnallista verkostoa). Panostamme yritysten sukupolven vaihdosten laatuun ja määrään. Lisäämme osaamista yritysten hallitustyöskentelyn kehittämiseen. 1.2. Innovaatiot ja verkostot T&K&I hankkeiden määrä kasvaa ja ne ovat yrityslähtöisiä. Muotoilemme palveluja verkostoitumalla yli toimialarajojen. Panostamme kestävän kehityksen ja resurssiviisauden T&K&I toimintaan. Yritysten yhteistoimintaverkostoja tulee lisätä ja ne ovat arkipäivää, erityisesti digitaalisuuteen perustuvat verkostot. Osaamme tuotteistaa ja uudistaa huippuosaamistamme. 4
Yritysten T&K&I -toiminnan tukemiseksi kehitetään työkalupakki. Toteutamme yritystoimintaan kohdentuvia proto- ja pilottitoiminnan hankkeita. Panostamme uusien tuotteiden ja palveluiden muotoiluun. Haemme uusia liiketoimintakonsepteja. Järjestetään koulutuksia, tempauksia ja tapahtumia. Keksintöjen viikko laajennetaan keksintöjen seuduksi. Tuetaan toimialarajat ylittävää verkostoitumista ja yritysryhmiä sekä tehdään verkostoja näkyviksi. 1.3. Kasvu ja kansainvälistyminen Tuotekehitys on yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Seutukuntamme elinkelpoiset, erityisesti tuotantopohjaiset yritykset kehittyvät, kasvavat ja kansainvälistyvät. Biotalous (mukaan lukien cleantech) luo laaja-alaista yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa alueellemme. Luonnonvaroista ja niihin pohjautuvasta teknologiasta ja osaamisesta on syntynyt useita vientituotteita ja vientirenkaita. Luonnonvaroista jää nykyistä enemmän arvonlisäystä seutukuntaamme. Digitaalisuus on hyödynnetty yritysten liiketoimintaosaamisessa, uusissa tuotteissa ja palveluissa. Vahvistamme tuotekehityksen osaamista yrityksissä. Tuemme yrityksiä jalostusasteen nostamisessa (mukaan lukien maatilat). Käytössämme on uusien erityisesti kansainvälisille markkinoille tähtäävien tuotteiden kehittämistoimet. Panostamme avauksiin ja tuloksellisiin toimenpiteisiin yritysten kv -osaamisen ja yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseksi. Yritysten liiketoimintaosaamisen pullonkaulojen löytämiseksi otamme käyttöön seulontakonseptin ja käynnistämme tarvittavat korjaamistoimenpiteet. Seutukuntamme yrityksillä on käytössä joustava liiketoiminnan kasvu- ja kehittämispalvelu. Palvelu on suunnattu erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen, tuotekehitykseen ja lyhytaikaisen koulutuksen tukemiseen. Resursoimme biotalousalan (maatalous, biotalous, metsätalous) kasvuyritysten kehittämiseen. Hyödynnämme ja otamme käyttöön sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia sekä asiakastietojärjestelmiä (esim. asiakaspalaute). Hyödynnämme aktiivisesti digitaalisuutta. Avaamme digitaalisuuden mahdollisuuksia ja lisätään ymmärrystä mm. seminaarien avulla. 5
2. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaamisen kehittäminen -painopistealue jakaantuu neljään kehittämisteemaan, joiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Alueella vaikuttavat oppilaitokset vastaavat seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta. Osaamisen kehittäminen Koulutuspalvelut Koulutuksen ja työelämän yhteistyö Yritysten henkilöstön kehittäminen Yksilöllisen osaamisen tukeminen 2.1. Koulutuspalvelut Käytössämme ovat monipuoliset koulutuspalvelut ja oppimisympäristöt. Hyödynnämme tehokkaammin alueen monipuolisia koulutuspalveluita ja oppimisympäristöjä. Luodaan ja otetaan käyttöön seudullisia uusia toimintamalleja yritysten kouluttamiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa otetaan monipuolisesti ja innovatiivisesti käyttöön osaamisen kehittämisen työvälineenä. Yhdistämme innovatiivisesti eri koulutuksen tuottajien koulutus- ja kehittämispalveluita eri alojen sisällä ja eri alojen välillä. Kehitämme myös eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä seudullisen osaamisverkoston luomiseksi. Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämistyön jatkaminen, juurruttaminen ja hyödyntäminen. Tehdään tunnetuksi seudun koulutusaloja sekä yrityselämässä tarvittavia ammattialoja nykyään ja tulevaisuudessa. 6
2.2. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö Seutukunnalla on työelämän osaamistarpeita vastaava koulutustarjonta ja yhteistyö on kehitetty työelämän rakenteita tukevaksi. Koulutusorganisaatioilla on yhteistyössä aktiivinen rooli yritysten kehittämisen arjessa yhdessä kunnan elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden kanssa. Yrittäjyyskasvatus, -koulutus ja -valmennus on osa koulutusjärjestelmän normaalia toimintaa. Tarvaalan biotalouskampuksen resurssien hyödyntäminen seutukunnalla, erityisesti yrityksissä. Moduloitu ja joustavasti toteutettu työelämälähtöinen koulutus on yksi kehittämisen kohteista. Koulutusta kehitetään siten, että se luo valmiuksia vastata nykypäivän työelämän muutoksiin ja tarpeisiin. Tehdään mahdolliseksi työpaikalla oppiminen. Toteutamme yrittäjyyskasvatusta ja valmennusta vaikuttavaksi osaksi oppimista sisältäen myös yritysyhteistyön vahvistamisen. Panostamme Cleantechin ja resurssiviisauden innovatiiviseen kehittämiseen. Kehitämme yrittäjyysosaamiseen uusia toimintatapoja (sis. liiketoimintaosaaminen). Kehitetään mentoritoimintaa. 2.3. Yritysten henkilöstön kehittäminen HRD-osaaminen on konseptoitu toimivaksi rakenteeksi yritysten ja osaamisen kehittäjien välille. Yritysten henkilöstön ympäristötietous ja resurssiviisaus ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Yritysten kansainvälinen osaaminen on kasvanut. Rakennamme tukipalvelut yritysten ja kuntien henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tunnistamme nykyisen ja tulevan osaamisen ja niihin liittyvät osaamistarpeet seutukunnan yrityksissä ja kunnissa. Kehitämme henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja yrittäjien omia kasvuvalmiuksia. Kehitämme yritysten ympäristöosaamista. Panostamme Cleantechin ja resurssiviisauden innovatiiviseen kehittämiseen. Seutukuntamme yrityksillä on käytössä joustava liiketoiminnan kasvu- ja kehittämispalvelu. Palvelu on suunnattu erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen, tuotekehitykseen ja lyhytaikaisen koulutuksen tukemiseen. 7
2.4. Yksilöllisen osaamisen tukeminen Toimintaympäristön kehittäminen Elinikäinen oppiminen mahdollistaa yritysten ja yksilöiden kasvun ja kehittymisen. Kehitämme toimintatapaa, jossa yksilökohtainen koulutuksen poluttaminen ja henkilökohtainen ohjaus toteutuvat. Syrjäytymisvaarassa olevan kuin myös ikääntyvän väestön osaamista kehitetään työelämän tarpeita vastaavaksi. 3.TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Yritysten toimintaedellytykset Elinvoiman edistäminen Aluemarkkinointi Matkailu Toimintaympäristön kehittäminen -painopistealue jakaantuu neljään kehittämisteemaan, joiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Seutujohtoryhmä ja seudun kunnat vastaavat seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta. 8
3.1. Yritysten toimintaedellytykset Seutukuntamme tunnistetaan yrittäjäaktiivisena toimintaympäristönä. Investoinnit ja työpaikkaomavaraisuus kehittyvät myönteisesti. Seutukunnallemme on tarjota yrityksille uusia rahoitusmalleja. Seutujohtoryhmä kehittää nousujohteisesti seutukuntaa yrittäjäaktiiviseksi toimintaympäristöksi (vakio asialistalle ja vaikuttavia uusia tapahtumia, vaikuttavaa toimintaa esim. Golden club -kerho). Teemme investointien ja uusien yritysten hankintaa tarveperusteisesti ja kohdennetusti. Kartoitamme alihankintatyöt ja alihankintaverkostot ja mahdollistamme niiden sijoittumisen seutukunnalla. Selvitetään uusien riskirahoitusmallien hyödyntämistä, erityisesti kasvuhakuisille yrityksille. 3.2. Elinvoiman edistäminen Olemme tunnistaneet seutukunnan vahvuudet - asiat sujuvat hyvin ja helposti. Seutukunnan brändi rakentuu sujuvaan arkeen, välittämiseen ja seudun omiin tuotteisiin ja palveluihin. Tapahtuma- ja kulttuuritoiminta sekä vapaa-ajan palvelut edistävät alueen asukkaiden viihtymistä ja matkailua. Työllisyystilanne on tavoitekaudella parantunut. Alueen vetovoimaisuus on lisännyt maahan- ja maallemuuttoa. Tieto- ja viestintäteknologia, -osaaminen ja digitaalisuus ovat 2020 asukkaille arkipäivää ja laajasti käytössä. Yhteisöllisyys, kylätoiminta ja osallisuus nähdään tärkeänä voimavarana seutukunnalla. Infraa ja tiloja ylläpidetään ja kehitetään. Kehitetään lähiruokatuotteita ja muita lähihyödykkeitä sekä niiden jakelukanavia. Tarjoamme laadukkaita toimintakyvyn ja terveyden ylläpidon hyvinvointipalveluja muille ja meille. Toimintakyvyn ja terveyden ylläpidon tarpeesta syntyy liiketoimintaa seutukunnalle. Digitaalisuutta hyödynnetään toimintaympäristön kehittämisessä. Matkailuun liittyvät palvelut nähdään osana elinvoiman edistämistä. Houkutellaan maalle/paluumuuttoon - tuodaan esille asuntojen ja tonttien edullisuus, toimitilojen saatavuus, erinomaiset palvelut. Hyödynnetään kulttuurinen moninaisuus. Kasvatamme asukkaiden tieto- ja viestintäteknologian ja digitalouden -osaamista ja teknologian saavutettavuutta seutukunnalla. 9
3.3. Aluemarkkinointi Rakennetaan yhteinen seutubrändi ja markkinointisuunnitelma. Teemme aktiivisesti ammattimaista paikallista ja seudullista markkinointia. Seudullamme on vetovoimaiset kuntakeskukset. Tehdään alue- ja matkailumarkkinointia/viestintää seutubrändin mukaisesti ammattimaisesti. Tässä yhteydessä pohditaan myös yritysten sijoittumispalveluita, onko niitä tarve kehittää ja miten. Uuden henkilöstön sijoittuminen seutukunnalle Kehitämme kunta- ja kyläkeskuksiamme ja huolehdimme niiden maiseman suunnittelusta. Kehitämme taajamia matkailua silmälläpitäen. Seutukunnallamme on omaleimainen ostospaikka verkossa. 3.4. Matkailu Matkailupalvelut ovat kasvaneet määrällisesti ja laadullisesti seutukunnallamme. Käytössämme on säänkestävät matkailutuotteet. Saamme lisää sisältöpalveluyrityksiä verkostoihin. Luonto- ja kulttuurielämykset ovat nykyistä paremmin saavutettavissa. Kehitämme lähiruokatuotteita ja niiden jakelukanavia. Kaavoitus ja seudullinen infra tukevat matkailun kehittämistä. Maaseutumme vahvuudet ovat esillä maakunnan kohdebrändien rinnalla. Hyödynnämme kuntien vapaa-ajan palveluita matkailussa. Selvitämme edellytykset lentoliikenteelle (Kivijärvi). Kehitämme luontoelämyksiä suunnitelmallisesti. Otamme käyttöön tapahtumien suunnitteluun ja tiedottamisen helppokäyttöisiä apuvälineitä. Organisoimme tapahtumia ja harrastuksia vahvasti 3 sektorin kanssa ja yli kuntarajojen. (tapahtumista synergiaetua mm. tapahtumakalenterien yhteensovittaminen) Kehitämme tuntuvasti finnbeing -toimintakulttuuriamme ja tuotteistamme sitä kansainvälisille markkinoille. Selvitämme edellytykset seudullisen matkailuorganisaation muodostamiselle vuoden 2017 aikana. 10
4. RAHOITUS Kehittämistoimien rahoittamiseen käytetään oman rahoituksen ohella eri ohjelmien ja organisaatioiden tarjoamaa julkista rahoitusta. Yleisimpien ohjelmien sopivuutta ja käyttökelpoisuutta on haarukoitu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Ulkopuolisen rahoituksen käytöllä saadaan omaa rahoitus riittämään useampaan tai laajempiin rahoituskohteisiin. Erityisesti kiinnitämme huomion seutukunnalle maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä korvamerkittyjen rakennerahastovarojen käyttämiseen. Seutukunnan erityisaseman edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että osoitamme pystyvämme hyödyntämään varat hyviin kehittämistoimenpiteisiin. Seutukunnalla on myös ohjelmakaudella 2014-2020 käytössään kuntien seutujohtoryhmälle antama kehittämisen määräraha. Määrärahaa voidaan käyttää seudullisissa pienissä kehittämishankkeissa, joiden seutukuntaa koskettava kokonaiskustannusarvio on enintään 350 000 euroa. Seudullisena pidetään hanketta, jossa mukana on vähintään neljä kuntaa seutukunnan alueelta. Kuntien asukaslukuun perustuvan määrärahan suuruudesta sovitaan vuosittain. Osa kehittämistoimista voidaan toteuttaa myös täysin omin varoin, mikäli toimintaan ei saada rahoitusta muista lähteistä. Keskeiset rahoitusinstrumentit: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Lisätietoa EAKR- ja ESR- rahastoista rakennerahastot.fi sivulla. Maaseutuohjelman rahoituksella kehitetään maaseutua. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea tukea muun muassa liiketoiminnan aloittamiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja sen kasvattamiseen. Yritykset voivat hakea tukea myös tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Maaseudun asukkaat voivat hakea tukea kehittääkseen alueensa viihtyisyyttä, saavutettavuutta tai palveluja. Maaseutuohjelma tukee myös uutta teknologiaa ja toimintatapoja, joilla palveluja voidaan kehittää. Kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yritykset ja asukkaat voivat valmistella yhdessä paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä hankkeita elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi. Seudulla maaseutuohjelman rahoittajina toimivat sekä Leader VIISARI ry (paikalliset hankkeet, < 180 000 e) Keski-Suomen ELY-keskus. 11
Kokoonpano: kuntien valitsemat jäsenet. SEUTUEDUSTAJISTO Asettaa seutuohjelman tavoitteet, seuraa ja arvioi seutuohjelman toteutuksen kokonaisuutta. SEUTUJOHTORYHMÄ Kokoonpano: Kunnanjohtajat, seutuedustajiston puheenjohtajisto, prosessinomistajat, pysyvät asiantuntijat. Päättää seudun kehittämisrahan käyttämisestä, 3-6 /as /v ( -määrä päätetään vuosittain seutujohtoryhmässä). Myöntää kuntarahoituksen kehittämishankkeisiin a) joiden seutukuntaa koskettava kokonaiskustannusarvio on alle 350.000 b) joihin osallistuu vähintään 4 kuntaa seutukunnalta. Vastaa seudullisesta ennakoinnista ja ohjaa aluekehittämistä (tilaa hankkeita). Järjestää hankepäivän antaakseen tilannekatsauksen aluekehityksestä seutuedustajistolle ja luottamusmiehille. Kokoontuu kuukausittain (pl. heinäkuu). KUNNAT TAI KEHITTÄMISYHTIÖT Päättää hankkeeseen osallistumisesta ja kuntarahoituksen myöntämisestä, jos a) hankkeen seutukuntaa koskeva osuus on yli 350.000 b) hanke ei ole seutukunnallinen (vähemmän kuin 4 kuntaa seutukunnalta mukana) PELOTON-RYHMÄ Kokoonpano: seutukopla, yritykset ja asiantuntijat Tuottaa uusia, rohkeita esityksiä. Arvioi hankkeiden yrityslähtöisyyttä ja innovatiivisuutta. Tekee esityksiä kehittämisen painopisteiksi. Kokoontuu 2-4 kertaa vuosittain. SEUTUKOPLA Kokoonpano: seutujohtoryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kehittämisyhtiöt, Poken edustaja, Leader Viisarin toiminnanjohtaja ja seutukoordinaattori. Vastaa hanketoiminnan valmistelusta. Vastaa seutustrategian mukaisten kehittämisaihioiden tuottamisesta, ideoiden karsimisesta ja päätöksenteon valmistelusta. Hankearviointia varten on luotu oma, seutustrategian mukainen kriteeristö. Valitut hankkeet valmistellaan seutujohtoryhmän päätöksentekoon. Seuraa hankkeiden toteutumista ja tuottaa tietoa seutujohtoryhmälle, ehdotuksia (esim. ehdotukset jatkotoimenpiteistä hankkeiden loppuraporttien perusteella). Kokoontuu 1,5 kuukauden välein. SEUTUSTRATEGIA 2020 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen aktiivisuuden, yrittäjyyden, osaamisen, kannattavan työnteon ja asumisen alue. 12