Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Transkriptio

1 Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät Ari Kinnunen Saarijärvi

2 Seudun vahvuudet 2» Kuntien erilainen ja monipuolinen yritysrakenne» Sijainti Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa» Seudun yritykset aktiivisia yritystukien hakijoita» JAMK Biotalouskampuksen kehittäminen» Keskeiset tuotannontekijät (työvoima, toimitilat) ovat kohtuuhintaisia» Työvoiman sitoutumisaste korkea ja liikkuvuus suhteellisen vähäistä» Kuntien ja yrittäjien vahva yhteinen tahtotila seudun kehittämisessä

3 3 Seudun elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

4 4 Seudun elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

5 Seudun haasteet 5» Yritystuet Seutukunta putosi pienimpään tukialueeseen uuden asetuksen myötä (Viitasaari ja Pihtipudas väliaikaisina poikkeuksina II-tukialuetta saakka). Seudun yritykset kokevat vaikeaksi yritystukien uudet, tiukentuneet linjaukset ja rahoituskriteereiden täyttämisen.» Työllisyys Seutukunnalla on korkea työttömyysprosentti ja seudulla vallitsee kohtaanto-ongelma; yrityksien kysyntä ja osaava työvoima eivät kohtaa Palkkatuen keskittäminen ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin vähentää yritysten halukkuutta ja lisäksi vaikeuttaa oleellisesti palkata normaalia työvoimaa palkkatuella tai oppisopimuksella. Lisäksi kunnat ja työnantajat eivät saa tietoa työttömistä. Ongelmat tiedonkulussa TE-hallinnon kanssa estävät työvoiman tarpeen ja työttömien kohtaamisen.» Kuntatalouden tila» Tiestön kunto

6 Katsaus seudun työttömyyteen 6» Keski-Suomen työttömyysaste kesäkuussa 2016 oli 17,3%.» Seudun tilanne on hieman parantunut vuoden aikana: työttömyysaste laskenut 18,4% (6/2015) 17,2% (6/2016). Työttömyysaste on kunnissa kuitenkin edelleen korkea: Saarijärvi 18,8% Kannonkoski 18,1% Viitasaari 17,4% Kinnula 17,2% Karstula 17,0% Kivijärvi 16,6% Pihtipudas 14,7% Kyyjärvi 13,0%

7 Seutukunnan resurssit ja hankerahoitus 7» Seutukunnalle rakennerahastoissa varatun kehyksen säilyttäminen jatkossakin tärkeää. Tosin aiempaa tiukemmat kriteerit ja vaihtelevat tulkinnat tekevät haastavaksi tukien hyödyntämisen.» Hankkeissa tarvitaan yksityistä rahoitusta, mutta sen pitäisi kohdentua nykyistä enemmän rahoitukseen osallistuvien yrityksien kehitystyöhön. Yleishyödyllisen, yleisluontoisen toiminnan rahoittaminen yrityksiltä kerätyn rahoituksen kautta ei kannusta yrityksiä osallistumaan merkittäviin rahallisiin panostuksiin. Yksityistä rahoitusta pitäisi olla mahdollisuus kerryttää vasta hankkeen toteutuksen aikana, jolloin ei olisi tarpeen kerätä yrityksiltä etukäteen taloudellisia sitoumuksia. Esimerkiksi kehittämisyhtiöiden rahallinen panostus pitäisi hyväksyä osaksi hankkeen yksityistä rahoitusta.» Kunnilla on myös edelleen yritystoimintaan liittyviä infratarpeita, mutta uusi ohjelma ei mahdollista infran rakentamista.

8 8 ESITYKSET TOIMENPITEISTÄ VUOSILLE Saarijärven-Viitasaaren seutu

9 Seutustrategian päivitys työn alla 9 Seututrategian uudet kehittämisalueet ja läpileikkaavat teemat

10 Kokeilukulttuuria seudulla 10» Saarijärven-Viitasaaren seutukunnasta työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualue. Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat läpileikkaavina teemoina kokeilussa. Seutukunnan kokeilut osana Keski-Suomen maakunnallista työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilua. Seutukunnan kokeilujen toteuttamiseen voidaan hyödyntää seutukunnalle kohdennettua ESR-rahoitusta.

11 Biotalous 11» Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämisestä kansallisen ja kansainvälisen biotalouden kärkihanke» Tavoitteena kehittää ja hyödyntää osaamisen monipuolistumista (esim. biotalous & digitaalisuus & logistiikka)» Panostetaan laaja-alaisesti maa- ja metsätalouden kasvuyrityksien kehittämiseen Äänekosken biotuotetehdas tuottanut jo paikallisia investointeja seudulle Kannolta tehtaalle-tuotantoketjun tukeminen ja sivuvirtojen jatkojalostaminen Maitotilojen tukemiseen tarvitaan uusia (rahoitus)menetelmiä, tilojen taloustilanne heikentynyt kuluttajahintojen laskun myötä.

12 Teollisuus ja innovaatiot 12» Teollisuuden taloustilanne on kääntynyt hiukan parempaan suuntaan.» Innovaatio osaksi arkipäivää; Toimintamalli ideoiden keräämiseksi ja jalostamiseksi yhteistyössä yritysten ja osaamisverkoston kanssa, keskeisiä teemoja ovat kiertoja digitalous.» Tarvitaan keinoja yrityskohtaisille kehittämistoimenpiteille, joita ei voida nykyisten yritysverkostohankkeiden kautta toteuttaa tarvitaan erilaisia tapoja ja uusia tukitoimia Esimerkiksi kehittämisyhtiöiden hallinnoimien hankkeiden rajaus de minimis-tuen ulkopuolelle

13 Digitalous» Valokuituverkon mahdollisuuksien hyödyntäminen Etäyhteyksien tehokkaampi hyödyntäminen, tavoitteena ajan ja kustannusten säästö Kannustetaan niin julkisyhteisöjen kuin yritysten henkilöstön kouluttautumista ja osaamista» Robotiikan, automaation, miehittämättömyyden, teollisen internetin hyödyntäminen yrityksissä Digitalisaatiosta on paljon tietoa saatavilla, useita tiedonvälityshankkeitakin tällä hetkellä käynnissä seuraavaksi tuleekin miettiä, kuinka nyt saatu tieto muuttuu yrityksissä käytännön toimenpiteiksi? 13

14 Osaamistalous 14 Kohtaanto» Seutukunta hakee syksyn ESR-haussa pilottihanketta, jossa haetaan ratkaisuja työttömyyden kohtaanto-ongelmaan» Työkykyisen työvoimaresurssin aktiivinen ohjaaminen työllisyyttä edistävien palvelujen piiriin» Henkilökohtaisen ohjaamisen vahvistaminen ja siihen liittyvän ammatillisen täsmävalmennuksen mahdollistaminen» Kannustetaan laaja-alaiseen osaamisen hankkimiseen kehittää liiketoimintaa ja tuo uusia avauksia» Henkilöstön osaamisen kehittäminen Esimerkiksi opetushenkilöstön ja yritysten henkilöstön koulutus digitalisaation hyödyntämiseen

15 Osaamistalous 15 Henkilöstön osaamisen kehittäminen» Opetusalan, yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstön koulutus digitalisaation hyödyntämiseen» Uusimpaan tietoon liittyvän koulutuksen ja siihen liittyvän osaamisen jalkauttaminen seutukunnalle» Laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen ja toisaalta joustavaan sekä yritysten kohdennettuun osaamistarpeeseen vastaaminen Pilotti- ja simulaatioympäristöt» Seudun oppilaitosten pilotti- ja simulaatioympäristöjen jatkuva kehittäminen ja monipuolistaminen» Näiden ympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen yritysten kehittämisessä

16 Aluerakenne ja saavutettavuus 16» Kantateiden ja alemman tieverkoston sekä Äänekoski-Haapajärvi -radan kunnostaminen erittäin tärkeää puuhuollon kannalta Infran kunnossapito tärkeää myös vt 13 osalta!» Koko seutukunta saman korkeamman yritystuen piiriin» Kyläverkkojen rakentaminen ja rahoituksen varmistaminen viivästyneille hankkeille Hankkeiden tukiajan jatkaminen keskeistä, nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna tähän mahdollisuutta tarve uudelle rahoitusinstrumentille!

17 Hyvinvointi ja matkailu» Ensisijaista seudun houkuttelevuuden kasvattaminen Valtateiden ohikulkuliikenteen hyödyntäminen Vapaa-ajan asunnot ja asukkaat osaksi matkailun kehittämistä» Luodaan yhteinen, seudullinen matkailuorganisaatio. - Seudullisen brändin muodostaminen ja hyödyntäminen 17

18 Kiitos! 18