Järjestöt maakuntien ja sote-uudistuksen rakentajina 16.2.2017 Tampere Johtaja Anne Knaapi
Järjestöille tärkeät näkökulmat 1. Ihminen/asiakas keskiössä 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukeminen 3. Järjestöt osana maakuntien palveluekosysteemejä
Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO 1 000 palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ 37 500 palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista 7 400 järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää
Järjestöjen toiminnan luonne Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen perinteinen työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina on lähellä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapintaa. Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa toimivista 10 000 rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä. Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, eli joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille.
Järjestöjen roolin hahmottaminen järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos,
Uusia yhdys/rajapintoja HYTE HYTE Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä
asiakasasiakas Palvelukokemukset Terveys- ja hyvinvointihyödyt Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Monikanavarahoituksen purkaminen Hyvinvointitalousajattelu Julkinen palvelulupaus Hallinnolliset ratkaisut Maakunnat Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö Monituottajamallit Järjestöjen palvelutuotannon erityisluonne Hankinnat ja palvelusetelit Vapaaehtoiset Vertaistuki Resurssien riittävyys Palvelujen tuotantotavat Palveluprosessien uudistaminen Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan ääni Yhteiskehittäminen/ Palvelumuotoilu Sote-järjestöt osana kansallisen toimialarakenteen uudistamista Anne Knaapi 2015 Sote järjestöjen näkökulma Palvelujärjestelmän vaikuttavuus
Tulevaisuuden kunta 2030 Kunta on koti kaikelle Parlamentaarisen työryhmän laatima, yhteinen visio kunta on koti kaikelle kuvastaa tulevaisuuden kunnan ydinajatusta. Tulevaisuuden kunta on aktiivinen verkostojen hyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudessa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorin kuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja, joka kykenee strategisiin valintoihin. Aki Siltaniemi 2015
Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus Digitalisaatio Palvelut kuntoon Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat
Järjestöille keskeistä sotessa Ihmisten (asiakas/potilas) äänen esille tuominen: Palveluihin pääsy, terveys- ja hyvinvointihyöty, palvelukokemukset, asiakkaan kuuleminen, kokemusasiantuntijuus Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö Palvelutuotanto
Uudistuksen rakentajat esiin Organisaation sisäinen kehitystoiminta Suljettu innovaatio Ulospäin suuntautunut yhteiskehittäminen Avoin innovaatio Toiminta organisaatiorajojen yli, innovaatioekosysteemi Innovaatioverkostot 15.2.2017 esimerkkialatunniste Lähteet: Chesbrough 2003, Forrester 2004, von Hippel 2005 11
Tulevia haasteita Tavoitteena asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Seuranta Terveys- ja hyvinvointivaikutukset painopisteeksi Strategian kirkastaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Miten hyödynnetään eri tuottajia Palvelusopimukset Kilpailuttaminen Asiakasvalintajärjestelmät Laatumäärittelyt Osaamisen hyödyntämisen optimoivat työn/vastuunjakoratkaisut Toimintaprosessien kehittäminen Palvelujen ekosysteemit Palveluohjaus, digitalisaatio AKnaapi 2/2017
Uudenlainen ajattelu ja tekeminen Hankkeet ja hyvät käytännöt Koulutus Arvointi Viestintä Innokylä Sosiaaliset, järjestelmätason innovaatiot Ihmislähtöisyys, kansalaisten osallisuus Uusi terveys- ja hyvinvointijohtaminen; rakenteet, toimintatavat Työvälineinä tiedonhallinta, ICT, some, palvelumuotoilu TJ & A KnL 15.2.2017 13
Maakunnallinen sote-valmistelu SOSTEn verkkosivuilla koonti maakunnallisen sote-valmistelun tilanteesta ja tähän työhön liittyvistä järjestöedustuksista eri työryhmissä. www.soste.fi > Ihmislähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut > Sote-ja maakuntauudistus maakunnissa
OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu: Valmis tuotantokuntayhtymä. Kansalais-, yhdistys- ja sidosryhmävaikuttamista varten perustetaan uuden maakunnan strategian valmistelua tukeva muutosfoorumi. 3) Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sotetyöryhmissä, edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä 4) Keski-Pohjanmaa: uusi sotepalvelutuotantokuntayhtymä Soite, maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen kuulemista varten järjestöfoorumi Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
KYS 5) Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu. Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen hanke (PoSoTe) on saanut jatkoa ja järjestöt ovat mukana työryhmissä. Uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja valtuustolla. 6) Etelä-Savo: Järjestöedustus alueellisessa hyvinvointityöryhmässä. Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossahanke kokoaa alueen järjestöt, kunnat ja sote-toimijat kehittämään alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä. Järjestöjen valmistelurooliin liittyen on perustettu SYTY Etelä-Savon yhteistyöryhmä, järjestöt ovat näin valmiita organisoimaan asiantuntemusta ja palvelujen käyttäjänäkökulmaa sote- ja maakuntauudistuksen tueksi sekä valmiit osaltaan tukemaan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista Etelä-Savon alueella. 7) Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa maakuntauudistusta. 8) Keski-Suomi: järjestöt oli mukana Keski-Suomen Sote 2020 hankkeessa. Järjestöt mukana valmistelun sote- ja maakuntauudistuksentyöryhmissä (3+3 työryhmää). SOSTE valinnanvapaus- hankkeen ohjausryhmässä. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
TAYS 9) Päijät-Häme: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut 1.1.2017. Valmistelua ovat tehneet paikalliset Kärkihankkeet (eri kuin hallituksen) ja niiden alatyöryhmät. Järjestöedustus Hyvinvoinnin- ja terveyden alatyöryhmässä. 10) Kanta-Häme: Alueen järjestöt ja SOSTE mukana Oma Hämeessä. Järjestöfoorumi käytäntö vakiintunut osaksi Oma Häme-valmistelua (II- foorumi oli 13.2.17). Oma Häme toimintaohjelman mukaisesti tehdään valmistelun jatkovalmistelut. Toimintaohjelmaa on ollut mahdollista kommentoida Oma Häme kotisivuilla. 11) Pirkanmaa: Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion osallistuminen työryhmiin nimetty järjestöedustajat. SOSTE mukana sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun valtuuskunnassa. 12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä ja järjestöedustaja viestintä-työryhmässä. Etelä-Pohjanmaan Palvelurakenne - päätyöryhmiin ja alatyöryhmiin juuri nimetty järjestöedustus. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
TYKS 13)Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä johtaa sekä sote- että maakuntauudistusta. Järjestöt mukana valmistelun järjestöryhmässä, jota kuullaan valmistelun eri vaiheissa. 13)Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa työryhmissä. 14)Pohjanmaa: : Järjestöedustus (Folkhälsan, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE) maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja työvaliokunnassa. Valmisteluryhmissä eri substanssijärjestöjen edustusta. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
HYKS 16)Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Maakunnalli nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016 2020 antaa painopisteet, joita yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. 17)Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta. Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTEprojektiryhmä. 18)Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt soteja maakuntauudistuksen esivalmistelun. Järjestön kumppanuus on tähän mennessä huomioitu mm. järjestämällä sidosryhmätilaisuus. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
SOSTEn Järjestö 2.0 koordinaatiohanke Milloin 6/2017-12/2020 Mitä SOSTEn koordinaatiohankkeen tehtävänä on luoda edellytyksiä ohjelman verkottumiselle ja vuorovaikutukselle, tukea yksittäisiä hankkeita neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen keinoin sekä viestiä ohjelman toiminnasta ja tuloksista. Koordinaatiohanke koostuu seuraavista osa-alueista. Ohjelmakokonaisuuden hankkeiden verkostoiminen => tapaamiset, Innokylä-alusta kehittämisen ja arvioinnin tuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus sisältötuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus hyvien käytäntöjen levittäminen => viestintä, tapaamiset, Innokylä-alusta viestintä => sisäinen, ulkoinen tutkimus => hankkeen tulokset Resurssointi 2 hanketyöntekijää, matkakulut, viestintä, asiantuntijapalvelut, tutkimus