Hanke 7516 Kiratek Oy Asko Karvonen, puh. 040 769 0340 8.11.2013 KUNTOTUTKIMUS Kirkkokatu 54 90120 Oulu
2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3 2.1 Ajankohdat ja suoritetut tutkimukset... 3 2.2 Tutkimuskalusto ja menetelmät... 4 3. TUTKIMUSTULOKSET... 4 3.1 Aistinvaraiset havainnot... 4 3.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot... 7 3.2.1 Alapohja ja ulkoseinä... 7 3.2.2 Kellarin ja 1. kerroksen välipohja... 9 3.2.3 1. ja 2. kerroksen välipohja... 9 3.2.4 Yläpohja... 10 3.3 Mikrobianalyysit... 10 3.3.1 Materiaalinäytteet... 10 4. JOHTOPÄÄTÖKSET... 11 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 12 6. LIITTEET... 13
3 1. KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohde Tilaaja Yhteyshenkilö Kirkkokatu 54, 90120 OULU Oulun kaupunki Liikelaitos Oulun Tilakeskus PL 30 90015 OULUN KAUPUNKI Tarja Huusko, kiinteistömanageri vs. P. 044 703 2523 Tutkimusajankohta: Esiselvitys 25.9.2013 Kuntotutkimukset 2.10.103 Tutkimuksen tekijät: Asko Karvonen Henri Käyrä Kiratek Oy Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU asko.karvonen@kiratek.fi Tutkimuksen tarkoitus Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään tiloissa havaitun sisäilmaongelman aiheuttaja ja esittämään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Tutkimuksen lähtötiedot Rakennuksen kahdesta toimistotilasta on otettu Kiratek Oy:n toimesta sisäilmanäytteet (pvm. 28.2.2012). Mittausten tulokset olivat olleet tuolloin tavanomaiset, eikä tiloissa tuolloin havaittu poikkeavia hajuja. Tämän jälkeen kohteeseen on tehty Kiratek Oy:n Seppo Suoperän toimesta sisäilmatarkastus, jossa sisäilman laatua tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tarkastetuissa 1. ja 2. kerroksen tiloissa oli havaittu lattioiden pintamateriaaleihin viittaavia hajuja, joiden lisäksi muutamassa tilassa havaittiin mikrobeihin viittaavaa ummehtunutta hajua. Kohteen perustiedot Tutkimuskohde on vuonna 1906 vanhainkodiksi valmistunut 2-kerroksinen hirsirunkoinen rakennus. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1986 ja rakennus on suojeltu. Kohteen ilmanvaihtona on osin koneellinen poisto ja osin ilmanvaihto on painovoimainen. 2. TUTKIMUKSET 2.1 Ajankohdat ja suoritetut tutkimukset 25.9.2013 Rakennukseen suoritettiin pääasiallisesti aistinvaraisin menetelmin esiselvitys, jonka yhteydessä kaikki sisätilat sekä alustatila tarkistettiin. Lisäksi mahdollisia ilmavuotokohtia kartoitettiin alipaineistamalla 1. kerroksen kaksi toimistohuonetta sekä luokkatila. 2.10.2013 Rakenteisiin tehtiin rakenneavaukset, yhteensä 11 kpl, joista alapohjarakenteisiin tehtiin 5 kpl, välipohjaan 2 kpl, yläpohjaan 4 kpl. Rakenneavausten tehtiin Kiratek Oy:n toimesta ja paikkaamisen suoritti Tekli.
4 2.2 Tutkimuskalusto ja menetelmät Tutkimuksissa käytettiin Gann Hydrotest LG2 pintakosteuden tunnistinta varustettuna puun kosteuden mittauspiikeillä. Paine-eroa mitattiin Teknocalor TSI Velocicalc Plus 8386 mittarilla ja tiloja alipaineistettiin Minneapolis BlowerDoor-laitteistolla. Tutkimuksen yhteydessä otettiin valokuvia havainnollistamaan tehtyjä havaintoja. Materiaalinäytteet 19 kpl otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Ilma- ja materiaalinäytteet toimitettiin KiraLab:n laboratorioon Ouluun. Rakenneavaus ja näytteenottokohdat on merkitty pohjapiirustuksiin liitteessä 1. Rakenneavaukset on merkitty tunnuksin (RA) ja materiaalinäytteet (M). Lisäksi pohjapiirustuksiin on merkitty tärkeimmät aistinvaraiset havainnot. 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Aistinvaraiset havainnot SISÄTILAT - Rakennuksessa esiintyi yleisesti poikkeava haju, joka viittasi lattiapinnoitteisiin sekä luonnoneristeiden (sammal, olki, sahanpuru) käyttöön eristeinä. Haju teki sisäilmasta raskaan ja tunkkaisen, joka vaihteli rakennuksen eri osissa ja tiloissa. - 1. kerroksen luokan sisäilmassa oli havaittavissa haju, joka viittasi esim. vedeneristeenä olevaan kivihiilipikeen ts. kreosoottiin. - 1. kerroksen tilassa sos./n oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. - Kellaritilassa oli voimakas kreosootin haju. Tiiliholvissa on tiivistämättömiä sähköläpivientejä. - Ilmavuotojen paikallistamiseksi 1. kerroksen kahteen työhuonetilaan sekä yhteen luokkatilaan muodostettiin 40 Pascalin alipaine. Alipaineistuksen aikana tehtiin seuraavat havainnot: o o ULLAKKO Toimistohuoneissa alapohjan ja ulkoseinän liittymistä sekä uunien perustuksien liittymistä havaittiin ilmavirtauksia sisäilman suuntaan. ilmavirrassa oli tunkkainen/ pistävä haju. Luokkatilassa alapohjan ja ulkoseinän liittymästä oli ilmavirtaus sisäilman suuntaan. Ilmavirrassa oli kreosootin hajua. - Vesikattorakenteissa on monin paikoin vesivuotojälkiä, samoin yläpohjan lankkulattiassa. Lahovaurioita ei havaittu. - Yläpohjaa on lisälämmöneristetty reuna-alueilta selluvillalla ja paikoin myös mineraalivillalla. - Ullakkotilojen tuulettuminen vaikutti riittävältä pääosin, mutta paikoin reuna-alueilla mineraalivilla on kiinni vesikatteen aluslaudoituksessa. - Asiakirjavaraston kohdalta viistot yläpohjat eivät pääse tuulettumaan purueristeen täyttäessä tilan. Kosteusjälkiä oli havaittavissa monin paikoin RYÖMINTÄTILA - Ryömintätilaan on käyntiluukku sisäpihalle johtavan eteistilan kohdalta. Luukku ei ole kaasutiivis, mutta hajuja ei kuitenkaan ollut havaittavissa. - Ryömintätilassa on luukun läheisyydessä rakennusjätettä. - Ryömintätila tuulettuu kivijalassa olevien luukkujen kautta, joista yhdestä puuttui suojaritilä. - Maapohjan täyttökerroksena on kevytsoraa, jonka vahvuus vaihtelee arviolta 50 mm 200 mm välillä. Maapohja oli havaintokohdilla kuivaa, mutta paikoin oli myös kosteampia alueita. Maapohjan päällä oli havaintokohdilla puumateriaalia ja muuta orgaanista materiaalia. - Luonnon kivisokkeli, jolloin kivien väleissä paikoin orgaanista materiaalia, mm. sammalta. - Alapohjassa oli monin paikoin tulppaamattomia valurautaviemäriputkien päitä näkyvillä. - Rakennuksen ulkopuolella maanpinta viettää paikoin rakennukseen päin.
5 Kuva 1. Vesikattorakenteessa vesivuotojälkiä. Kuva 2. Vesikattorakenteissa vesivuotojälkiä. Kuva 3. Viistolla yläpohjan osalla kattorakenteissa vesivuotojälkiä. Kuva 4. Viisto-osa täynnä sahanpurua. Rakenne ei tuuletu. Kuva 5. Yläpohjaa lisälämmöneristetty. Aluslaudoituksessa on havaittavissa kosteusjälkiä. Kuva 6. Viistoa osaa ylhäältä päin kuvattuna.
6 Kuva 7. Luukku ryömintätilaan. Kuva 8. Ryömintätilassa luukun kohdalla rakennusjätettä. Kuva 9. Ryömintätilan maapohjan päällä kevytsoraa. Painanteissa kosteita alueita. Kuva 10. Maapohjassa orgaanista materiaalia. Kuva 11. Alapohjassa tulppaamattomia valurautaviemäreitä. Kuvassa lisäksi kivijalan tuuletusaukko + ritilä. Kuva 12. Lahovaurioitunutta rakennetta.
7 Kuva 13. Alapohjan sammaleristettä. Kuva 14. Paikoin alapohjassa mineraalivillaeristettä. 3.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot 3.2.1 Alapohja ja ulkoseinä Alapohjarakenne ja ulkoseinän liittymä rakenneavauksien RA1, RA2, RA3, RA5 ja RA6 perusteella. Kuva 15. Periaateleikkaus RA1 kohdalta.
8 Havainnot: - Alapohjan ja ulkoseinän liittymän pellavarive-eristeessä on jonkin verran tummentumaa. - RA3 kohdalla linoleumin alla on vanhaa muovimattoa, joissa on kosteusjälkiä. - Rakenneavauskohdilla RA1, RA3 ja RA6 on ulkoseinän alaosan hirsirungossa lahovaurioita, mutta hirsi oli kuitenkin kuivaa. RA1 kohdalla kahden alimman hirren liittymässä laho ulottuu noin 100 mm syvyydelle. - Rakenneavauskohdilla sammaleristeessä oli samaa hajua, kuin mitä kohteen sisäilmassa on havaittavissa. - Rakenneavauskohdalla RA6 oli havaittavissa viemärin omaista hajua. Alapohjarakenteeseen on jossain vaiheessa kohdistunut toimenpiteitä, koska sammaleristeen päälle oli asennettu mineraalivillaa 150 mm ja alapinnassa tukirimoituksen päällä oli rakennusmuovia, jolloin eristeet ovat kahden tiiviin pinnan välissä. Eristetilassa oli kreosootille haisevan bitumihuopakermin kappaleita. - Rakenneavauskohdalla RA5 (ulkoseinä) ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja. - Rakenneavauskohdilta otettiin materiaalinäytteet M1 M8 ja M11 M13. Kuva 16. RA1. Hirren lahovaurioita. Kuva 17. RA3. Vanhaa lattiapinnoitetta. Kuva 18. RA3. Hirren lahovaurioita. Kuva 19. RA4. Rakenteessa muovikalvo.
9 3.2.2 Kellarin ja 1. kerroksen välipohja Rakenneavaus RA4 tehtiin 1. kerroksen luokkatilan kohdalta. Välipohjarakenne on seuraavanlainen: Kuva 20. Periaateleikkaus RA4 kohdalta. Havainnot: - Rakenneavauskohdalla oli havaittavissa kreosootin hajua, jonka lähde on kosteuseristeenä käytetty kivihiilipiki. - Alaosan hirsirungossa ei ollut havaittavissa lahovaurioita. - Betonisokkelin pintakosteus oli tavanomaisella tasolla. - Rakenneavauskohdalta otettiin materiaalinäyte M9 ja M10. 3.2.3 1. ja 2. kerroksen välipohja Rakenneavaus RA7 tehtiin 2. kerroksen asiakirjavaraston kohdalta. Välipohjarakenne on seuraavanlainen: Lattiapäällyste (linoleumi). Puukuitulevy 9 mm. Lankkulattia 50 mm. Sahanpuru + sammal + olkieristeet + koolaus 400 mm. Harvalaudoitus 20 mm. Tyhjätila 100 mm. Kovalevy. Havainnot: - RA7 kohdalla ei havaittu vauriojälkiä, mutta olkieristeessä on sisäilmassa havaittua hajua.
10 3.2.4 Yläpohja Rakenneavaukset RA10 ja RA11 tehtiin kylmän ullakkotila puolelta. Rakenne on avauksien perusteella seuraavanlainen: Lankkulattia 50 mm. Sahanpuru + olkieristeet + koolaus 400 mm. Harvalaudoitus 20 mm Tyhjätila 100 mm. Kovalevy. Havainnot - Rakenneavauskohdilla olkieristeessä oli hajua, joka on havaittavissa myös sisäilmassa. Vaurioita ei havaittu. 3.3 Mikrobianalyysit 3.3.1 Materiaalinäytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Pellavarive Alapohja (pinnasta) Toimistohuone M2 RA1 Sammal, kutterinlastu + pellavarive Ulkoseinän alaosa Alapohja (pinnasta) Alapohja (alapinnasta) Toimistohuone M3 RA1 Puu (hirsi, lahovaurio) Toimistohuone M4 RA2 Sammal ja kutterinlastu Toimistohuone M5 RA2 Sammal Alapohja (alapinnasta) Toimistohuone M6 RA2 Puu Alapohja Toimistohuone M7 RA3 Sammal, kutterinlastu + pellavarive Alapohja (pinnasta) M9 RA4 Kutterinlastu + turve M10 RA4 Kutterinlastu Välipohja (alapinnasta) Toimistohuone M8 RA3 Sammal Alapohja (alapinnasta) Toimistohuone Viite vauriosta Välipohja (pinnasta) Luokkahuone Viite vauriosta Luokkahuone Viite vauriosta M11 RA6 Sammal Alapohja (pinnasta) SOS/ N M12 RA6 Sammal Alapohja (alapinnasta) M13 RA6 Puu (hirsi, lahovaurio) SOS/ N Ulkoseinän alaosa SOS/ N Välipohja (pinnasta) M14 RA7 Sammal + kutterinlastu Näyttelyhuone, 2. krs M15 RA7 Olki Välipohja (alapinnasta) Näyttelyhuone, 2. krs M16 RA8 Sahanpuru Yläpohja (viistoosa) Näyttelyhuone, 2. krs, korkea bakteerimäärä
11 M17 RA9 Sahanpuru Yläpohja (viistoosa) Näyttelyhuone, 2. krs M18 RA10 Olki Yläpohja Ullakko, korkea bakteerimäärä M19 RA11 Olki Yläpohja Ullakko Taulukko 1. Materiaalinäytteiden tulokset Näytteenottokohdat on merkitty pohjapiirustuksiin raportin liitteessä 1 ja mikrobianalyysi M*IK3890/13 on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteeseen suoritettujen tutkimuksien perusteella rakennuksessa on useita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, jotka johtuvat rakenteiden mikrobivaurioista, ilmavuodoista sekä käyttötarkoitukseen nähden puutteellisesta ilmanvaihdosta. Lisäksi sisäilmanlaatua heikentävät hirsirungon lahovauriot sekä kreosootti. Rakennukseen on tehty vuosien saatossa useita korjaustoimenpiteitä ja tilamuutoksia, joista ei ole tarkkaa historiatietoa käytettävissä, osa rakenteista on alkuperäisiä (yli 100 vuotta vanhoja) ja tällä aikavälillä rakenteisiin on kohdistunut monenlaisia rasituksia. Vaurioiden kokonaisvaltainen kartoittaminen on käytännöstä mahdotonta ilman laajamittaisia purkutöitä. Ala- ja välipohjat Alapohjan sahanpuru-, olki- ja sammaleristeet ovat kosteudelle erittäin arkoja materiaaleja, jotka kastuessa ovat herkkiä mikrobivaurioitumaan. Eristeet ovat luonnon materiaaleja ja sisältävät jo lähtökohtaisesti mikrobeja, mutta niistä ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa sisäilmaan. Eristeissä esiintyy epämiellyttävä ominaishaju, joka oli aistittavissa myös rakennuksen sisäilmassa. Havaittu haju ei ole puhtaille rakennusmateriaaleille tai sisäilmalle tavanomainen. Alapohjarakenteissa voi olla paikallisten vaurioiden lisäksi viemärivuotojen aiheuttamia vaurioita. RA4 kohdalla eristeet ovat kahden tiiviin pinnan välissä, jolloin kosteus ja mikrobivauroiden riskit kasvavat. Tilassa havaittu mikrobiperäinen haju voimistui rakenneavauskohdalla. Tiloissa havaitun linoleumimaton haju on tyypillistä silloin, kun ilma ei vaihdu riittävästi. Lisäksi sisäilman lämpötilan kohoaminen vaikuttaa voimistavasti emissioon ja hajujen voimakkuuteen. Alapohjan ryömintätilassa täyttönä on kevytsoraa ja maapohjassa on orgaanista materiaalia. Maapohjassa on lähes aina riittävästi kosteutta aiheuttaakseen materiaalin mikrobivaurioitumisen. Alapohjan puurakenteet ja niiden liitokset eivät ole tiiviitä, joten mikrobien itiöillä ja niiden hajuna esiintyvillä aineenvaihduntatuotteilla on mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana. Lisäksi vedeneristysmateriaalina käytetyn kreosootin haju pääsee sisäilmaan. Olosuhteet vaihtelevat ryömintätilassa, jolloin tietyillä ulkoilman olosuhteilla mikrobiperäisiä hajuja voi esiintyä ajoittain voimakkaammin. Lisäksi hajut tarttuvat rakenteisiin ja materiaaleihin. Välipohjaeristeissä havaittiin samaa hajua, kuin mitä alapohjaeristeissä havaittiin. Otettujen materiaalinäytteiden tulokset olivat tavanomaiset. Ulkoseinät Ulkoseinien alaosalta otettujen näytteiden tulokset olivat tavanomaiset, mutta rakenteissa on lahovauriota, joilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus. Hirsirungon alaosan lahovauriot voivat vaikuttaa kantavuuteen heikentävästi. On todennäköistä, että vaurioita esiintyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennusosissa, kuten räystäiden läheisyydessä ja nurkka-alueilla. Ulkoseiniin on tehty korjauksia, jolloin julkisivupanelointia on uusittu alaosilta. Muista toimenpiteistä ei ollut käytettävissä tarkempia tietoja. Julkisivuilla on kosteusteknisesti heikkoja yksityiskohtia, jolloin sadevesillä on mahdollista päästä rakenteisiin ja kohonneiden kosteusolosuhteiden seurauksena kosteus- ja mikrobivaurioiden riskit kasvavat. Yläpohja Rakennuksen yläpohjaa on paikoin lisälämmöneristetty, mutta sen rakenteet ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Yläpohjan tuulettumisessa havaittiin puutteita viistoilla katto-osuuksilla, mikä
12 lisää kosteuden tiivistymis- ja kosteus- sekä mikrobivaurioiden riskiä. Vesikattorakenteissa oli havaittavissa monin paikoin vanhoja vuotojälkiä, joten yläpohjarakenteissa voi olla paikallisia vaurioita. Vesikatto on käyttöikänsä puolesta uusimisen tarpeessa ja katteen uusimisen yhteydessä yläpohjaeristeiden ja kantavien rakennusosien kunto tulee tarkastaa huolellisesti ja tuulettuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Katteen uusimisen yhteydessä on vanhojen eristeiden korvaamista. Ilmanvaihto Rakennuksen puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi epäpuhtaudet eivät poistu rakennuksesta ilmanvaihdon mukana, mikä huonontaa tilannetta sisätiloissa. Koneellinen poistoilmanvaihto puolestaan ottaa korvausilmaa rakenteiden kautta tuoden mukanaan hajuja ja mahdollisesti epäpuhtauksia, heikentäen sisäilman laatua. Lisäksi rakenteiden ilmavuodot aiheuttavat vetoa ja aiheuttavat kosteuden tiivistymisriskejä rakenteisiin. Ilmanvaihdon puute aiheuttaa nopeasti tiloissa hiilidioksiditason nousua silloin, kun tiloissa oleskelee suuri määrä ihmisiä kerralla. Painovoimainen ilmanvaihto ei yleensä ole riittävä kyseisessä käyttötarkoituksissa oleville rakennuksille ja tiloille. Nykyisessä käyttötarkoituksessa suositeltavin ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, mutta tämä tarkoittaisi 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi ja rakennuksen muuttaminen nykyiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaksi, vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten sekä koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista. Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa: Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen, jonka perusteella pintavesisuunnitelma. Lisäksi sadevesijärjestelmän tarkastus. Ryömintätilan tuuletuksen parantaminen ja tarvittaessa koneellisen ilmanvaihdon asentaminen. Alapohjarakenteiden eristeiden uusiminen ja kantavien rakenteiden korjaus ja puhdistus. Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen. Välipohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdistus. Tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen. Yläpohjan tuulettumattomien rakenteiden uusiminen viistolla katto-osuudella. Julkisivujen kosteusteknisesti heikkojen yksityiskohtien läpikäynti ja korjaaminen vaurioiden osalta. Rakennuksen vesikate alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten se tulisi uusia lähiaikoina. Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivistäminen siten, että ulkovaipasta saadaan ilmatiivis ja ettei rakenteiden kautta tapahdu ilmavirtauksia sisätiloihin. Rakenteiden uusimisen ja korjaamisen perusperiaate on, että vauriot tulee korjattua ja rakenteet tiivistettyä siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena ei ole poistaa ongelmia vaan vähentää ongelmien vaikutusta sisäilmanlaatuun. Kevyemmän korjauksen rajausta ja toteutusta tulee miettiä sekä suunnitella erikseen. Kevyempää vaihtoehtoa ei suositella, jos rakennusta käytetään nykyisen kaltaisessa ja jatkuvassa toiminnassa. Kevyemmän korjausvaihtoehdon soveltaminen voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa rakennuksen historia ja arvo estää rakenteiden purkamisen.
13 Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, valvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. 6. LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustukset merkintöineen 3 sivua Liite 2 Mikrobianalyysit sisäilmanäytteet MIK3890/13 5 sivua Kiratek Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Kiratek Oy Asko Karvonen, insinööri (AMK)
Kiratek Oy Pvm. 8.11.2013 RA6 M11, M12, M13
Kiratek Oy Pvm. 8.11.2013
1 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK3890/13 24.10.2013 Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tarja Huusko PL 30 (Kiilakiventie 1) 90015 Oulun kaupunki Kohde:, Kirkkokatu 54, 90120 Oulu. Hanke 7516. Näytteenottaja: Asko Karvonen, Kiratek Oy Näytteenottopäivä: 2.10.2013 Vastaanottopäivämäärä: 4.10.2013 Analysointi aloitettu: 4.10.2013 (M1-M13), 7.10.2013 (M14-M19) Analyysit Mikrobitutkimus tehdään akkreditoidusti, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2009) mukaisella viljelymenetelmällä. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar; bakteerit: tryptoni-hiivauuteglukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7 14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy/g (cfu/g), joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä grammassa näytettä. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteet Näytteen mikrobipitoisuus ilmoitetaan lukuarvona ja eri vaurioryhmiin luokiteltuna. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 1000 pmy/g ++ kohtalainen kasvu, 1000-10 000 pmy/g +++ runsas kasvu, yli 10 000 pmy/g ++++ erittäin runsas kasvu, yli 100 000 pmy/g Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Pellavarive Alapohja (pinnasta) Toimistohuone M2 RA1 Sammal, kutterinlastu + pellavarive M3 RA1 Puu (hirsi, lahovaurio) M4 RA2 Sammal ja kutterinlastu Alapohja (alapinnasta) M5 RA2 Sammal Alapohja (alapinnasta) Toimistohuone Ulkoseinän alaosa Toimistohuone Alapohja (pinnasta) Toimistohuone Viite vauriosta Toimistohuone M6 RA2 Puu Alapohja Toimistohuone M7 RA3 Sammal, kutterinlastu + pellavarive M8 RA3 Sammal Alapohja (alapinnasta) Alapohja (pinnasta) Toimistohuone Toimistohuone Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK3890/13 24.10.2013 Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M9 RA4 Kutterinlastu + turve M10 RA4 Kutterinlastu Välipohja (alapinnasta) Välipohja (pinnasta) Luokkahuone Viite vauriosta Luokkahuone Viite vauriosta M11 RA6 Sammal Alapohja (pinnasta) SOS/ N M12 RA6 Sammal Alapohja (alapinnasta) SOS/ N M13 RA6 Puu (hirsi, lahovaurio) Ulkoseinän alaosa SOS/ N M14 RA7 Sammal + kutterinlastu Välipohja (pinnasta) M15 RA7 Olki Välipohja (alapinnasta) Näyttelyhuone, 2. krs Näyttelyhuone, 2. krs M16 RA8 Sahanpuru Yläpohja (viisto-osa) Näyttelyhuone, 2. krs M17 RA9 Sahanpuru Yläpohja (viisto-osa) Näyttelyhuone, 2. krs, korkea bakteerimäärä M18 RA10 Olki Yläpohja Ullakko, korkea bakteerimäärä M19 RA11 Olki Yläpohja Ullakko Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/g 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy/g DG18-agar Bakteerit pmy/g THG-agar M1 Yhteensä 400 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 4000 ++ Chaetomium* < 100 + Penicillium < 100 + Cladosporium < 100 + Penicillium 300 + M2 Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Yhteensä 400 + Cladosporium < 100 + M3 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + #) M4 Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + M5 Yhteensä 1000 ++ Penicillium 1000 ++ Penicillium < 100 + Yhteensä 700 + Chaetomium* < 100 + Eurotium* < 100 + Penicillium 600 + Yhteensä 4000 ++ aktinobakteerit* 4000 ++ muut bakteerit 200 + Yhteensä 2000 ++ aktinobakteerit* 100 + muut bakteerit 2000 ++ määritysraja 100 pmy/g, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, # = tarkkaa kokonaismäärää ei ole voitu määrittää mikrobin leviävän kasvutavan tai erittäin runsaan kasvuston vuoksi, ja esitetty tulos on arvio kokonaismäärästä Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK3890/13 24.10.2013 Näyte Sieni-itiöt pmy/g 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy/g DG18-agar Bakteerit pmy/g THG-agar M6 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Chrysonilia < 100 + #) Penicillium < 100 + M7 Yhteensä < 100 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 4000 ++ hiivat < 100 + Penicillium < 100 + M8 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 1000 ++ M9 Yhteensä 3000 ++ Yhteensä 3000 ++ Chaetomium* 3000 ++ Chaetomium* 3000 ++ Penicillium < 100 + Penicillium < 100 + M10 Yhteensä 1000 ++ Yhteensä 1000 ++ Chaetomium* 800 + Chaetomium* 1000 ++ Paecilomyces* < 100 + Penicillium < 100 + Penicillium 300 + steriilit sienet < 100 + M11 Yhteensä 400 + Yhteensä 300 + A. fumigatus* 100 + Penicillium 200 + Chaetomium* < 100 + steriilit sienet < 100 + Penicillium 200 + Yhteensä 4000 ++ aktinobakteerit* < 100 + muut bakteerit 4000 ++ Yhteensä 18000 +++ aktinobakteerit* 2000 ++ muut bakteerit 17000 +++ #) Yhteensä 2000 ++ M12 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 4000 ++ #) #) M13 Yhteensä < 100 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 400 + Penicillium < 100 + Penicillium < 100 + aktinobakteerit* < 100 + muut bakteerit 300 + M14 Yhteensä < 100 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 1000 ++ steriilit sienet < 100 + steriilit sienet < 100 + M15 Yhteensä < 100 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 1000000 ++++ #) steriilit sienet < 100 + Penicillium < 100 + M16 Yhteensä 8000 ++ Yhteensä 5000 ++ Yhteensä 300 + hiivat 8000 ++ hiivat 5000 ++ M17 Yhteensä 400 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Penicillium 400 + M18 Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Yhteensä 1000000 ++++ #) steriilit sienet < 100 + M19 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 94000 +++ määritysraja 100 pmy/g, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin, # = tarkkaa kokonaismäärää ei ole voitu määrittää mikrobin leviävän kasvutavan tai erittäin runsaan kasvuston vuoksi, ja esitetty tulos on arvio kokonaismäärästä Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK3890/13 24.10.2013 ---------------------------------------------- KiraLab vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). KiraLab Virpi Lämsä Irmeli Heikkinen Tutkija, FT Toimialavastaava, FK Mikrobitutkimukset Sisäilma- ja mikrobitutkimukset gsm 0207 401 023 gsm 0207 401 008 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK3890/13 24.10.2013 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Taulukko 1. Materiaalinäytteen tulkintaa ohjaavat viitearvot (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Mikrobien kokonaismäärän viitearvot 1) Sieni-itiöt, kokonaismäärä Aktinobakteerit (=Streptomyces, sädesienet) Bakteerit, kokonaismäärä 2) Viite materiaalin kostumisesta ja vaurioitumisesta yli 10 000 pmy/g yli 500 pmy/g yli 100 000 pmy/g 1) Näyte voidaan tulkita vaurioituneeksi myös jos sen sisältämä sieni-itiölajisto sisältää kosteusvaurioille tyypillisiä sienilajeja tai -sukuja, vaikka kokonaismäärät eivät ylittäisikään raja-arvoa. 2) Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta yksistään bakteeripitoisuuden perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksittäinen näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 2. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. penicillioides, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet, punaiset hiivat 2. KIRJALLISUUS Sosiaali- ja terveysministeriö (2003) Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Sosiaali- ja terveysministeriö (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty