HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Hyväksytty JEDUn hallituksessa 29.3.2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 ENEMMÄN YHDESSÄ

1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 4 2.1 Henkilöstön määrä 4 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain 6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain 7 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 10 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 10 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 12 3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma 13 3.2.2 Ammatillisen osaamisen uudistaminen 13 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 14 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus 15 3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen 16 3.4.2 Varhaisen tuen mallin käyttöönotto 17 3.4.3 Henkilöstön eläköityminen 19 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA 20 Johtoryhmä 20 Rehtorityöryhmä 21 Pedagoginen tiimi 22 MultiPrimus -työryhmä 23 Valma -työryhmä 23 Laatutyöryhmä 24 Kansainvälisyystiimi 25 Markkinointitiimi 26 Opiskelijapalvelut-tiimi 28 Työelämäpalvelut-tiimi 29 Hanketoiminta 30 Arviointitoimikunta 31 SORA-toimikunta 33 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 34 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi 34 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen 36 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 38 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 40 6.1 Hyvinvointitiimin toiminta 40 6.2 TYKY-toiminta tulosalueittain 40 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys 42 7. YHTEENVETO 43 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2015 44 Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 45 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2016 46 2 Paino: Rannikon Laatupaino Oy Painopaikka: Vihanti Määrä: 150 kpl

1. JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) viidennen toimintavuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudistamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Henkilöstökertomus pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan vuosille 2015-2017 ja sisältö noudattaa sen painopistealueita. Strategiset painopisteet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus. Henkilöstökertomuksen kolmas luku keskittyy yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä ja sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida, miten henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Vuoden 2014 lopulla alkanut palkkausjärjestelmän kehitystyö saatettiin päätökseen tukihenkilöstön osalta vuonna 2016. Tukihenkilöstön nimikkeistö ja palvelussuhteen ehdot on yhtenäistetty ja saatettu vastaamaan tehtäväkuvauksia. Opetushenkilöstön osalta kehitysprosessi on alkamassa. Sen etenemiseen vaikuttavat mahdollinen uuteen vuosityöaikakokeiluun osallistuminen ja kokeilun aloitusajankohta. JEDUn henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimavarat ovat kuntayhtymässä kehittymässä. Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on seurattu vuosittain mm. henkilöstökyselyllä ja henkilökohtaisella tasolla kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Henkilöstökyselyä ei toteutettu poikkeuksellisesti vuonna 2016. Huhtikuussa 2016 jokainen tulosalue laati vuoden 2015 TOB-kyselyjen tulosten pohjalta kehittämissuunnitelman, joiden toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvuissa kolme ja neljä. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymä on osallistunut useisiin kansallisiin arviointeihin ja oppimistulosten arviointeihin. Toukokuussa 2016 toteutui ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän arviointi ja marras-joulukuussa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen itsearviointi. Synteesiarviointi jäi tammikuulle 2017. Arvioinneista on kerrottu tarkemmin tiimien toimintojen alla luvussa neljä. Henkilöstökertomus sisältää kuntayhtymätason tiimien ja työryhmien keskeiset toimenpiteet ja tulokset vuodelta 2016. 3

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 446 henkilöä. Määrään on laskettu päätoiminen henkilöstö vuoden vaihteessa ja laskentaperusteena on ollut työpaikkojen määrä. Koko henkilöstön määrässä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 85,6 %. Vakinaisia henkilöitä on kaikkiaan 89,2 % henkilöstöstä. Kuntayhtymässä henkilöstömäärä on vähentynyt 112 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Suurin osa on siirtynyt luonnollisen poistuman kautta eläkkeelle (79 henkilöä). JEDUn henkilöstö 2016 Mies Nainen yhteensä 2016 yhteensä 2015 yhteensä 2014 yhteensä 2013 yhteensä 2012 Vakinainen 163 235 398 414 414 408 414 Kokoaikainen 144 200 344 361 366 355 364 Osa-aikainen 19 35 54 53 48 53 50 Määräaikainen 25 23 48 60 107 150 144 Kokoaikainen 22 17 39 45 84 121 103 Osa-aikainen 3 6 9 15 23 29 41 yhteensä 188 258 446 474 521 558 558 JEDUn opiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 2012 2016 Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Toteutuma (painotettu keskiarvo) 2012 3176 3141 2013 3176 3085 2014 3144 2982 2015 3092 2933 2016 3070 3042 Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä opiskelijatyövuosina laskettuna määrä oli 408, joka jakautuu seuraavasti: työvoimapoliittinen koulutus 84 otv, ammatillinen lisäkoulutus 184 otv, oppisopimuskoulutus 124 otv ja muu rahoitus 16 otv (otv= opiskelijatyövuosi on 190 päivää). aan oppisopimusopiskelijoita oli vuonna 2016 JEDUssa 628. JEDUn oppisopimuskoulutuksesta toteutettiin JEDUn ammattiopistoissa 20 % eli 124 opiskelijaa. JEDUn opiskelijoiden lukumäärä on noussut vuodesta 2015 ja myös kaikkien oppisopimusopiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut 74 opiskelijalla (prosentuaalisesti määrä pysynyt samana). Kuvassa kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen ojentaa Mauno Jussilalle Tasavallan Presidentin myöntämän Rehtorin arvonimen JEDUn koulutuspäivässä 26.2.2016. 4

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Aikuiskoulutuksen toteutuma opiskelijatyövuosina (OTV*) Työvoimapoliittinen koulutus Ammatillinen Toteutuma 2016 OTV Toteutuma 2015 OTV Toteutuma 2014 OTV Toteutuma 2013 OTV 84 82 160 135 138 184 207 187 163 173 lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus 140 32 14 21 28,7 muu rahoitus 16 2 6 8,4 6,8 yhteensä 408 323 367 327 346 Toteutuma 2012 OTV Tunnusluku 2016 2015 2014 2013 2012 Opiskelijamäärä 3450 3256 3349 3412 3487 Päätoiminen henkilökunta 446 474 521 558 558 opiskelijaa/päätoiminen henkilökunta 7,7 6,9 6,4 6,1 6,2 Vuosityöntekijöiden määrä tarkoittaa JEDUssa vuoden aikana työskennelleiden henkilöiden määrää ja sisältää siis myös sijaiset ja muut lyhytaikaiset työntekijät. Tulosalueittain vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät 31.12.2016 Määräaikainen Vakinainen yhteensä Vakituiset % osuus kokonaismäärästä Vuosityöntekijöiden määrä 2016 Vuosityöntekijöiden määrä 2015 Vuosityöntekijöiden määrä 2014 Vuosityöntekijöiden määrä 2013 Haapajärven ammattiopisto 8 42 50 84 % 73 84 87 92 Haapaveden ammattiopisto 1 73 74 99 % 102 112 135 160 Kalajoen ammattiopisto 7 30 37 81 % 62 74 89 97 Nivalan ammattiopisto 11 89 100 89 % 149 177 179 194 Oulaisten ammattiopisto 4 54 58 93 % 98 114 121 138 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 47 52 90 % 85 84 89 92 Ylivieskan ammattiopisto 10 29 39 74 % 62 71 65 74 Työelämäpalvelut 2 7 9 78 % 8 10 16 11 Yhtymäpalvelut 27 27 100 % 32 49 32 24 yhteensä 48 398 446 89 % 671 775 813 882 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain 31.12.2016 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut 8 1 7 11 4 5 10 2 7 27 30 29 42 47 54 73 89 Määräaikainen Vakinainen 5

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Hallinto Opetus Tukipalvelut yhteensä yhteensä % osuus koko henkilöstöstä Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto 1 14 11 9 15 24 26 50 48 % 52 % Haapaveden ammattiopisto 1 19 21 12 21 32 42 74 43 % 57 % Kalajoen ammattiopisto 1 12 8 6 10 19 18 37 51 % 49 % Nivalan ammattiopisto 1 46 22 10 21 57 43 100 57 % 43 % Oulaisten ammattiopisto 1 6 42 1 8 7 51 58 12 % 88 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 13 22 6 10 20 32 52 38 % 62 % Ylivieskan ammattiopisto 1 8 24 1 5 9 30 39 23 % 77 % Työelämäpalvelut 1 1 2 5 4 5 9 44 % 56 % Yhtymäpalvelut 2 1 14 10 16 11 27 59 % 41 % yhteensä 8 3 119 150 61 105 188 258 446 42 % 58 % Seuraavassa kuvassa henkilöstö on jaettu tehtäväalueittain ja raportin pohjana olevat tiedot on siirretty palkanlaskentaohjelmasta HR ohjelmaan. Projektihenkilöitä ei ole jaoteltu erikseen tähän tilastoon. JEDUn henkilöstö tehtäväalueittain miehet naiset 2016 160 150 140 120 119 105 100 80 61 60 40 20 0 8 3 Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 6

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 49,7 vuotta. Yli 60-vuotiaita on 70 henkilöä, joista osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelivat jonkin verran tulosalueittain. Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston keski-ikä on korkein ja yhtymäpalveluissa alhaisin. Suurin ikäryhmä on 55 59 -vuotiaat, joihin kuuluu 90 työntekijää. Vertailuun on otettu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset -vertailuna ja lisäksi opetus- ja tukihenkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset -vertailuna. IKÄRYHMÄT 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N 2012 1 0 0 4 12 10 15 29 31 25 36 41 34 53 34 70 37 51 38 37 2013 1 1 2 2 6 11 16 19 31 32 36 35 37 54 36 67 39 58 35 40 2014 0 0 2 3 4 9 11 20 28 24 31 35 39 48 28 67 39 54 34 45 2015 1 0 2 3 2 8 7 16 20 24 29 34 38 36 30 56 35 59 33 41 2016 0 0 0 2 3 5 9 9 14 25 31 26 34 40 31 57 34 56 32 38 KESKI IKÄ TULOSALUEITTAIN Mies Nainen yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä 2016 2015 2014 2013 2012 Haapajärven ammattiopisto 50,4 50,2 50,3 49,4 48,1 47,1 47,7 Haapaveden ammattiopisto 48,3 51,2 49,9 50,0 48,6 48,2 48,3 Kalajoen ammattiopisto 48,2 48,6 48,4 47,1 46,9 45,5 45,9 Nivalan ammattiopisto 50,4 49,1 49,9 49,4 49,6 49,0 48,7 Oulaisten ammattiopisto 49,9 49,7 49,7 48,3 49,0 49,6 47,3 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 51,8 50,7 51,1 50,3 49,2 47,5 46,5 Ylivieskan ammattiopisto 49,2 50,2 49,9 50,2 49,9 48,9 47,7 Työelämäpalvelut 47,3 48,8 48,1 49,4 46,8 47,0 43,3 Yhtymäpalvelut 47,3 47,0 47,1 47,5 47,5 46,5 46,9 yhteensä 49,6 49,9 49,7 49,1 48,4 47,7 46,9 JEDUn henkilöstön ikä ja sukupuolijakauma 2016 60 57 56 50 40 31 34 40 31 34 32 38 30 25 26 20 10 0 14 9 9 5 2 3 0 0 0 M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 7

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN aan yli 50-vuotiaita kuntayhtymässä on 248 henkilöä eli heidän osuutensa on 55,6 % henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 230 henkilöä kuuluu yli 50-vuotiaisiin (51,6 %). 35 30 JEDUn vakinaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset 2016 30 31 25 20 15 10 5 0 1 24 23 22 21 21 19 17 17 16 15 14 13 13 12 10 10 9 9 8 7 6 5 4 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 6 JEDUn määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset 2016 5 5 5 4 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 8

2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Määräaikaisten ikäjakauma painottuu alle 49-vuotiaisiin. Määräaikaisia työntekijöitä on kaikissa ikäryhmissä. Koko henkilöstön osalta naisten osuus on 57,8 %. Naisten määrä on pysynyt samassa suhteessa useamman vuoden ajan. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Alla olevassa taulukossa näkyy henkilöstön määrän väheneminen tulosalueittain. Henkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto 24 26 50 Haapaveden ammattiopisto 32 42 74 Kalajoen ammattiopisto 19 18 37 Nivalan ammattiopisto 57 43 100 Oulaisten ammattiopisto 7 51 58 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 20 32 52 Työelämäpalvelut 4 5 9 Yhtymäpalvelut 16 11 27 Ylivieskan ammattiopisto 9 30 39 yhteensä 188 258 446 Opetushenkilöstön sukupuolijakauma vaihtelee ammattiopistojen koulutusalojen mukaisesti. Oulaisissa koulutukset painottuvat sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloille, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja. Myös Ylivieskan ammattiopistossa suurin osa koulutuksesta on sosiaali- ja terveysalalla. Nivalan ammattiopistossa koulutukset ovat tekniikkapainotteisia ja siellä opettajista 2/3 on miehiä. Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto 14 11 25 Haapaveden ammattiopisto 19 21 40 Kalajoen ammattiopisto 12 8 20 Nivalan ammattiopisto 46 22 68 Oulaisten ammattiopisto 6 42 48 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 13 22 35 Ylivieskan ammattiopisto 8 24 32 Työelämäpalvelut 1 1 yhteensä 119 150 269 JEDUn koulutuspäivä 26.9.2016 Oulaisissa, puhujana OAJ:sta Markku Perttunen. 9

3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tässä luvussa tarkastellaan henkilöstöstrategian strategisia painopistealueita, jotka on jaoteltu henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Voimassa olevassa henkilöstö- ja hyvinvointistrategiassa 2015 2017 johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja muutosten hallittu johtaminen. Tavoitteet: Keinot: Mittari/Arviointi: Toimiva työyhteisö Työyhteisötaitojen kehittäminen Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Tiimien yhteistyön lisääminen Työnohjaus Koulutetut esimiehet Muutosten hallittu johtaminen Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Avoin tiedottaminen Esimiesten kouluttaminen Kehityskeskustelujen määrä TOB -kysely Koulutustilasto TOB kysely/palautteet henkilöstöltä Esimiestyö ja tiedottaminen alueiden osalta Toimenpiteitä: JEDUssa on aloitettu johtamisjärjestelmän uudistaminen ja lähiesimiestyön yhtenäistämisprosessi. Lähivuosina järjestetään eri tasojen esimiestehtävissä toimiville kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Kuntayhtymän johdossa tapahtui henkilömuutoksia vuoden 2016 aikana. Tilapalvelupäällikkö aloitti helmikuun alussa 2016. Uusi hallinto- ja talousjohtaja aloitti tehtävässään syyskuun alussa 2016. Kehittämispäällikkö aloitti elokuun alusta Oulaisten ammattiopiston vt. rehtorina ja hoitaa tehtävän rinnalla kehittämispalvelujen lähiesimiestyötä. Kuvassa hallinto- ja talousjohtaja Paula Paananen esittelee itsensä JEDUn koulutuspäivässä 26.9.2016. 10

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain HR ohjelman mukaan. Tilastointipäivä 31.12.2016 KYLLÄ Kyllä % osuus kaikista EI Ei % osuus kaikista YHTEENSÄ Haapajärven ammattiopisto 50 100 % 0 0 % 50 Haapaveden ammattiopisto 46 68 % 22 32 % 68 Kalajoen ammattiopisto 34 92 % 3 8 % 37 Nivalan ammattiopisto 76 76 % 24 24 % 100 Oulaisten ammattiopisto 55 100 % 0 0 % 55 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 2 % 50 98 % 51 Ylivieskan ammattiopisto 32 94 % 2 6 % 34 Työelämäpalvelut 9 100 % 0 0 % 9 Yhtymäpalvelut 25 96 % 1 4 % 26 yhteensä 328 75 % 112 25 % 440 * tilastosta on poistettu virkavapaalla olevat. Käydyt kehityskeskustelut dokumentoidaan henkilöstöjohtamisen HR -ohjelmaan. Kehityskeskustelujen toteutuma 75 % vuonna 2016 on kuntayhtymän historian paras. Haapajärven ja Oulaisten ammattiopistoissa sekä työelämäpalveluissa kehityskeskustelujen toteutuma on 100 %. Vuonna 2015 toteutuma JEDUssa oli 73 % ja vuonna 2014 toteutuma 46 %. Keväällä 2016 laadittiin vuoden 2015 kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle 2016 2017. Suunnitelmat on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä kesäkuussa ja tulosalueiden kevään henkilöstökokouksissa. Ne ovat luettavissa laadunhallinnan sivustolla sharepoint-alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulosalueiden johtajat. Suunnitelmien etenemistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä. Vuoden 2015 henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto on henkilöstökertomuksen lopussa liitteenä 1. lähipäivä, jossa teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksen johtaminen. Koulutuksessa oli mukana kuntayhtymän johdon lisäksi tulosalueiden lähiesimiehiä. Päivän keskeiset sisällöt painottuivat reformiuudistuksen vaikutuksiin JEDUssa, muutoksen menestystekijöihin, muutosprosessin sudenkuoppiin, muutokseen motivoimiseen ja motivoitumiseen. Toisen lähipäivän sisältö painottui LEAN- ajattelun soveltamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli käytännössä, ennenaikaisten eläköitymisten vaikutukset ja VARHE maksujen muodostuminen. Koulutukset jatkuvat keväällä 2017. Metallialan hyvistä käytänteistä kertoivat JEDUn koulutuspäivillä 26.2.2017 Kalajoen ammattiopistolta Arto Manni ja Mauri Liekola. Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskohteiksi lukuvuodelle 2016 2017 valittiin arvojen mukaisen viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen, ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksien huomioiminen kehittämistoiminnassa ja tiimitoiminnan kehittäminen. Kuntayhtymän johtoryhmä päätti lukuvuoden 2016 2017 teemaksi muutoksen kohtaamisen ja muutoksesta selviämisen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin ja valmisteltiin esimiesten valmennuspaketti syksylle 2016 ja keväälle 2017. Elokuussa toteutui ensimmäinen 11

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön osaaminen ja Erilaiset kehittämishankkeet Koulutuspäivien määrä ammattitaito vastaa Eri alojen täsmäkoulutukset Työelämäjaksojen määrä kuntayhtymän osaamistarvetta Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve Koulutusmäärärahojen käyttö Pedagogisiin menetelmiin Koulutus, työnkierto Koulutuspäivien määrä liittyvän osaamisen Näyttötutkintomestareiden lisääminen määrä väh. 50 % Toimenpiteitä: Kehityskeskustelut käy alaistensa kanssa vuosittain tulosalueen johtaja tai lähin esimies. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö. esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Tulosten pohjalta laaditaan jokaiselle koulutus- ja kehittämissuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä. Kuntayhtymässä oli vuoden 2016 lopussa käynnissä yhteensä 54 hanketta, joista suurin osa verkostohankkeita. Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen (henkilöstö ja opiskelijat) liittyviä hankkeita oli 13, joiden budjetti oli yhteensä 700 000. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymässä toteutui Leonardo da Vinci- ja Erasmus + -rahoituksilla täydennyskoulutusta tai seurantamatkaa yhteensä 78 arkipäivää. Lyhytkestoisempia kansainvälisiä henkilöstövaihtoja toteutui 54. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016 aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa talous- ja toimistotyöntekijöiden työskentelyä. 12

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma (liite 2) on suoraan koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdollista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstökulut kokonaisuutena olivat 24 135 207 euroa. Henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin vuonna 2016 kaikkiaan 863 705 euroa. Kehittämismittarin viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu vaan toteutuma jäi 3,6 %:iin. Vuonna 2015 kehittämismittarin tulos oli 3,3 %. 3.2.2 Ammatillisen osaamisen uudistaminen Tavoite Tavoitetaso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät palkkakustannukset on koottu koulutuspäivien perusteella ESS-tietokantaohjelmasta. Tilastoon on huomioitu myös ulkomaan työelämäjaksot ja niistä kertyneet työpäivät. Taulukossa näkyy kuntayhtymän koko henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset. Vuoden 2016 aikana ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytettiin 1937 /henkilö. Henkilöstön osaamisen uudistaminen 2016 (ilman TYKY toimintaa) Henkilöstömenot Muut menot EI sis. ALV ALV Yhteensä Henkilöä kohden Haapajärven ammattiopisto 70 250 9 306 696 80 252 1605 Haapaveden ammattiopisto 108 700 5 979 642 115 321 1558 Kalajoen ammattiopisto 50 050 15 711 1 084 66 845 1807 Nivalan ammattiopisto 147 050 14 921 1 495 163 466 1635 Oulaisten ammattiopisto 123 900 15 018 550 139 468 2405 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 99 650 17 997 923 118 570 2280 Ylivieskan ammattiopisto 60 200 12 770 1 044 74 014 1898 Työelämäpalvelut 12 150 3 029 60 15 239 1693 Yhtymäpalvelut 38 600 20 021 2 397 61 018 2260 JEDU yhteiset koulutukset ilman henkilöstömenoja 19 976 2 711 22 687 51 Hankkeille merkityt osaamisen uudistamisen kustannukset 6 530 296 6 826 15 yhteensä 710 550 141 256 11 899 863 705 1937 13

3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön määrä ja Henkilöstömitoitus opiskelijamäärä/henkilöstö rakenne on mitoitettu opiskelijamäärän ja tarjottavien koulutusten mukaisesti Tyytyväinen henkilöstö Hyvä perehdyttäminen Henkilöstöpalaute/TOB Mahdollisuus kehittyä Henkilöstön vaihtuvuus työtehtävissään Mielekkäät työtehtävät Laadukas rekrytointi Rekrytointiprosessin Rekrytoitu henkilöstö kehittäminen Omien suoriutuu tehtävistään Opiskelijapalaute rekrytointivalmiuksien kehittäminen Toimenpiteitä: Muodollisesti epäpätevillä henkilöillä täytetyt työpaikat laitamme avoimeen hakuun vuosittain. Tiedotamme sisäisesti kaikista työkierto- ja/tai tehtävien vaihtomahdollisuuksista koulutuskuntayhtymässä ja kannustamme henkilöstöä hakeutumaan näihin tehtäviin. Kehitämme rekrytointiosaamista ja yhtenäistämme rekrytointikäytäntöjä ottamalla käyttöön sähköisen rekrytointijärjestelmän. Henkilöstön rekrytointia ja perehdytystä kehitettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Muodollista pätevyyttä vailla olevien henkilöiden työpaikat laitettiin avoimeen hakuun. Erityistä huomiota on kiinnitetty Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän sisäiseen tehtävien vaihtoon eri toimipaikkojen välillä ja sisällä. Henkilöstöä on kannustettu hakeutumaan uusiin tehtäviin työn kierron ja rikastamisen saavuttamiseksi. Sähköisen rekrytoinnin käyttöönotto on tehostanut sekä sisäistä tehtävien vaihtoa että ulkoista rekrytointia lisäämällä näkyvyyttä. Samalla rekrytointikäytänteet ovat yhdenmukaistuneet edistäen henkilöstön yhdenvertaisuutta. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016 aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa ravitsemuspalveluiden henkilöstön työskentelyä. 14

3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Kuntayhtymän henkilöstö Toimiva työterveyshuolto on työkykyistä Työnohjauksen lisääminen Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset Tyytyväinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö kuntoremonttikurssit Toiminta varhaisen tuen mallin mukaisesti Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssä Henkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa Sairauspoissaolot (pvä/hlö, kpl/yli 30/60/90 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Virkistystoiminnan määrä / rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Työterveyshuollon vuosiseuranta Henkilöstöpalaute(kysely) Henkilöstökertomus ja osavuosikatsaukset Kehityskeskustelujen toteutuminen 95 % Toimenpiteitä: Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle viiden vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. JEDU tarjoaa henkilöstölle kulttuuriseteleitä fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain saatavaa lisärahoitusta käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin erillisten päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän hyvinvointitiimi suunnittelee ja toimeenpanee henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Kesän 2015 kuntoremontin seurantajakso toteutui Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammikuun lopussa 2016. Jokainen seurantaviikonloppuun osallistunut antoi positiivista palautetta Vuokatin viikonlopusta. Heidän mielestään tapaaminen oli onnistunut niin viikonlopun järjestelyjen kuin ohjelman sisällön puolesta. Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattisportissa 27.6-2.7.2016. Osallistujien määrä jäi vajaaseen kymmeneen henkilöön sairastapausten vuoksi. Kuntoremonttiloma koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Vuokatin tarjoamat monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja upeat ulkoilumaastot saivat kehuja. Osallistuneet kokivat saaneensa viikon ajan panostusta omaan itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilökohtaiset treeniohjeet toimivat jatkossa hyvinä inspiraatioina omatoimiseen kuntoiluun ja antavat hyvän pohjan oman hyvinvoinnin hoitamiseen. Osallistujat huomasivat unen laadun parantuneen, jonka myötä työssäjaksaminen ja virkeys lisääntyi. Kuntoremonttia pidettiin tarpeellisena ja sen uskotaan ennaltaehkäisevän ongelmia työkyvyssä. huolehtia myös psyykkisestä puolesta. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin nähtiin tärkeänä, sillä omatoimisesti tällaiseen osallistuminen voi olla mahdotonta. Toiveita esitettiin siihen suuntaan, että kuntoremonttiin osallistuminen saataisiin palkalliseksi. Näin kaikilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua oman hyvinvoinnin parantamiseen. Viikon jaksosta oltiin erittäin kiitollisia ja toivottiin, että sille on mahdollisuus osallistua myös tulevina vuosina. Ammattiopistoissa järjestettiin pitkin vuotta erilaista virkistystoimintaa henkilöstölle. Kuva Ylivieskan ammattiopiston virkistyspäivästä 7.6.2016, kuvaaja Marko Kyrö. Hyvinvoinnin osalta nähtiin tarvetta lisäyksiin ja koettiin että fyysisen voinnin seurannan lisäksi olisi tärkeää 15

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanolla ja laajennetulla kokoonpanolla. Yhteistyötoimikunnan peruskokoonpano koostuu Jukon pääluottamusmies Keijo Kiviojasta, JHL:n pääluottamusmies Kirsi Träskelinistä ja JYTY:n pääluottamusmies Marjo Variksesta. Työantajan edustajiksi on nimetty kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja talousjohtaja sekä sihteerinä toimiva palvelussuhdevastaava. Laajennettu yhteistyötoimikunta käsittää peruskokoonpanon lisäksi työsuojelutoimikunnan ja työntekijäjärjestöjen edustuksen ammattiopistoista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhteistoiminta oli vilkasta vuoden 2016 aikana. Laajennettu yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa ja peruskokoonpano 11 kertaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tukihenkilöstön palkkausjärjestelmän uudistaminen saatettiin päätökseen ja jälkimmäisellä puoliskolla keskityttiin taloudelliseen tilanteeseen ja sopeuttamistoimiin. Useat lakimuutokset työllistivät suppeaa yhteistyötoimikuntaa. Muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja koulutussuunnitelman yleinen osa päivitettiin. Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän keskeisimmät työsuojelu asiakirjat ovat Työsuojelun toimintaohjelma, Varhaisen tuen malli, Palo- ja pelastussuunnitelmat ja Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä 26.2.2016. Kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä on toiminut rehtori Erkki Juola. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat opetushenkilöstön edustajana Helena Viitasalo (1. vara Juha Eskola, 2. vara Simo Hautala) ja tukihenkilöstön edustajana Veijo Hietala (vara Jari Vääräniemi). Työsuojeluasiamiehinä toimivat Kari Sakko (Ylivieska), Jari Fors (Kalajoki), Eija Heikkilä (Oulainen), Jukka Eronkoski (Haapajärvi), Elisa Vääräniemi (Piippola). Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Kokoukset olivat aina eri opistoissa. Pohjois-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen tarkastaja Jyrki Tervo teki työpaikkatarkastuksia Oulaisissa kolmessa yksikössä, Nivalassa kaksi tarkastusta ja yhden Haapavedellä tekniikan yksikössä. Varsinaisia korjauskehoituksia ei ollut yksiköissä, mutta pienempiä tarkistamisia ja huomautuksia tuli eri kohteisiin. Työterveyshuolto teki työpaikkatarkastuksia Nivalassa, Haapavedellä, Oulaisissa, Kalajoella ja vankilaopetuksessa. Pohjolan vakuutusten tilaston mukaan työtapaturmia v. 2016 sattui 80 ja työmatkatapaturmia 10. Tapaturmien määrä kasvoi edelliseen vuoteen, mutta vahingot olivat lieviä. Suurin osa käden alueelle tapahtuvia viilto- ja ruhjevammoja. Pohjola yhtiön kanssa rakennettu turvallisuushavaintojen ilmoittaminen kasvoi, mutta henkilöstö ei ole vielä kokenut sitä omakseen. Ilmoituksia tuli vuoden aikana 33. Havaintoja seuraamalla voitaisiin ennalta ehkäistä vahinkoja paremmin. Riskien arviointi fyysisen toimintaympäristön ja henkisen kuormittavuuden osalta toteutettiin joulukuussa. Tulokset analysoidaan kevään 2017 aikana. Henkilöstön riittävää EA-valmiutta on lisätty. 16

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.4.2 Varhaisen tuen mallin käyttöönotto Kuntayhtymä on ostanut työterveyspalveluita Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta ja Selänteeltä sekä Jokilaaksojen työterveys Oyltä (1.2.2016 alkaen Suomen Terveystalo Oy). JEDUn työterveyshuollon toiminnasta vuonna 2016 on tehty yhteenveto, joka on käyty läpi työterveyshuollon edustajien kanssa tammikuun hyvinvointitiimin kokouksessa. Koosteesta ilmenee, että palkkahallinnosta lähetetään säännöllisesti listat työntekijöiden sairauspoissaoloista työterveyshuollon toimijoille. Työterveyshuollossa käydään listat läpi ja tarvittaessa he ottavat yhteyttä työntekijään ja esimieheen sairauspoissaolojen selvittämiseksi ja aloittavat tarvittavat toimenpiteet. Varhaisen tuen -mallin määritysten mukaisesti tietty kertymä sairaslomapäiviä vaatii toimenpiteitä (Kelan ohjeen mukaisesti 30 60 90 päivän sääntö). Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja osallistuvat palaveriin, jossa johdon kanssa käydään läpi JEDUn omaa varhaisen tuen mallia. Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska JEDU JEDU JEDU JEDU 2016 2015 2014 2013 Työpaikkakäyntejä 3 2 3 7 2 1 3 21 20 34 41 Terveystarkastuksia 17 5 8 88 32 9 12 171 175 294 260 Sairaanhoitokäyntejä 144 149 37 225 33 111 83 782 1064 997 1282 Työkykyä ylläpitävää toimintaa 29 2 0 6 2 5 2 46 40 96 30 Kolmikantaneuvotteluja 4 2 1 2 2 3 2 16 14 8 5 Tietojen antamista ja ohjausta 29 2 7 8 9 26 6 87 349 466 418 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 1 * 1 2 29 12 20 Psykologin konsultaatio 5 1 6 *)Muutamia työntekijöitä on ollut yksilökuntoutuksessa vuoden 2016 aikana työterveyshuollon toimesta. Taulukossa on listattuna työterveyshuollossa JEDUn henkilöstön asiakaskäyntien määrät aihealueittain jaoteltuna sekä työterveyshuollon henkilöstön käynnit ammattiopistoilla. Vierellä on vertailut vuosista 2013 2015. Pääsääntöisesti työpaikkakäyntejä tehdään viiden vuoden välein ammattiopistojen eri osastoilla tai kun on tapahtunut muutoksia. Kallion työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet työhyvinvointitiimin kokouksiin. Työssäjaksamiseen on kiinnitetty huomiota yksilökohtaisesti terveystarkastuksissa. Kolmikantaneuvottelujen jälkeen työntekijöiden työssäselviytymistä on seurattu säännöllisillä yhteydenotoilla tai tapaamisilla. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee tihennettyjä tarkastuksia vajaakuntoisille työtekijöille ja ohjaa kuntoutuksiin. Työterveyshuollon näkemysten mukaan työkykyongelmiin on vastattu nopeasti niiden ilmaannuttua ja aloitettu tarvittavat tuki- ja tai kuntoutustoimenpiteet hyödyntäen työterveyshuollon asiantuntijoita. Alla olevissa taulukoissa näkyy poissaolot keston ja sukupuolen mukaan JEDUssa vuosina 2012 2016. Vuonna 2016 sairaspoissaoloja oli yhteensä 4588. Suurin osa henkilöistä sairasti alle kolme päivää. Keskimääräiseksi sairaspoissaolon kestoksi tulee 14,4 päivää. Miesten keskimääräinen sairaspoissaolon pituus oli 17,7 päivää ja naisten osalta 12,7 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 10,3 päivää henkilöä kohden vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 keskimääräinen poissaolon kesto oli myös 10,3 päivää, vuonna 2014 luku oli 11,4 ja vuonna 2013 luku oli 9,8 päivää henkilöä kohden. 2012 POISSAOLON KESTO Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää 76 266 14,59 % 168 521 14,10 % 244 787 4-14 päivää 24 212 11,63 % 73 725 19,63 % 97 937 15-60 päivää 18 655 35,93 % 43 1301 35,22 % 61 1956 61-185 päivää 5 690 37,85 % 8 781 21,14 % 13 1471 yli 365 päivää 0,00 % 1 366 9,91 % 1 366 yhteensä 123 1823 100,00 % 293 3694 100,00 % 416 5517 17

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 2013 Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 1-3 päivää 132 229 15,66 % 298 499 12,50 % 430 728 13,35 % 4-14 päivää 42 314 21,48 % 104 766 19,19 % 146 1080 19,80 % 15-60 päivää 25 707 48,36 % 57 1540 38,58 % 82 2247 41,20 % 61-185 päivää 3 212 14,50 % 8 633 15,86 % 11 845 15,49 % 186-365 päivää 0,00 % 2 554 13,88 % 2 554 10,16 % yhteensä 202 1462 100,00 % 469 3992 100,00 % 671 5454 100,00 % Nainen Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 2014 Mies % osuus kaikista luokista % osuus kaikista luokista Poissaolon kesto Henkilöt Sairauspoissaolot yht. Henkilöt Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää 63 212 14,18 % 155 501 11,24 % 218 713 11,98 % 4-14 päivää 28 280 18,73 % 66 757 16,99 % 94 1037 17,43 % 15-60 päivää 14 631 42,21 % 30 1533 34,40 % 44 2164 36,36 % 61-185 päivää 4 372 24,88 % 8 1019 22,87 % 12 1391 23,37 % 186-365 päivää 0,00 % 3 646 14,50 % 3 646 10,86 % yhteensä 109 1495 100,00 % 262 4456 100,00 % 371 5951 100,00 % Nainen Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 2015 Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Sairauspoissaolot yht. 1 3 päivää 72 215 13 % 127 428 13 % 199 643 4 14 päivää 26 273 16 % 61 653 20 % 87 926 15 60 päivää 13 640 38 % 32 1268 40 % 45 1908 61 185 päivää 5 567 33 % 1 585 18 % 6 1152 186 365 päivää 0 0 0 % 1 252 8 % 1 252 yhteensä 116 1695 100 % 222 3186 100 % 338 4881 Yksilöllisten henkilötunnusten määrä 91 173 264 Poissaolot 2016 Poissaolon kestot Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Yhteensä Sairauspoissaolot yht 1 3 päivää 53 193 10 % 118 403 15 % 171 596 4 14 päivää 30 351 18 % 54 586 22 % 84 937 15 60 päivää 24 961 49 % 27 953 36 % 51 1914 61 185 päivää 5 472 24 % 6 669 26 % 11 1141 186 365 päivää 0 % 0 % 0 0 yhteensä 112 1977 100 % 205 2611 100 % 317 4588 Yksilöllisten hetujen määrä 85 149 264 Vuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilömäärät on ilmoitettu sekä henkilöinä että yksilöllisten henkilötunnusten määrinä. Vuosien 2012 ja 2013 taulukoissa henkilömäärät on käsitelty vain poissaolotapauksina eli sama henkilö on voinut olla useamman kerran poissa vuoden aikana. Liitteessä 3 olevaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. aan poissaloja oli 13927 päivää, joihin sisältyy palkattomat virka-/työvapaat, palkalliset virkavapaat (muu kuin sairaus), vanhempainlomat, opintovapaat, hoitovapaat ja eläkelaitoksen kuntoutukset. Vuonna 2015 poissaoloja oli 13101 päivää. Kaiken kaikkiaan vuoden 2016 aikana poissaoloja kertyi 16466 (vuonna 2015 päiviä oli 15 442), joihin sisältyvät myös toisen vakanssin hoito JEDUssa tai toisen työnantajan palveluksessa. 18

HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA JEDUn työterveyshuollon kustannukset tulosalueittain 2016 Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Yhteensä 2012 Haapajärven ammattiopisto 6 577,52 11 168,51 17 746,03 24 408,16 27 441,65 17 533,83 17 118,64 Haapaveden ammattiopisto 8 100,87 11 878,25 19 979,12 28 031,40 33 612,71 30 578,51 37 003,02 Kalajoen ammattiopisto 8 749,70 7 874,54 16 624,24 15 571,44 14 201,53 11 882,77 23 812,86 Nivalan ammattiopisto 14 002,31 13 063,14 27 065,45 27 023,89 41 659,88 42 511,77 29 688,58 Oulaisten ammattiopisto 14 493,18 12 552,80 27 045,98 24 606,81 32 035,71 23 264,69 25 086,38 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 7 762,81 12 197,06 19 959,87 21 233,56 16 739,67 23 039,39 14 760,68 Ylivieskan ammattiopisto 3 392,42 5 091,95 8 484,37 11 699,40 10 477,76 8 288,52 10 395,65 Yhtymäpalvelut 2 262,54 3 825,85 6 088,39 5 203,59 5 678,79 3 115,00 2 879,15 Työelämäpalvelut 222,10 1 154,80 1 376,90 2 003,20 1 975,03 2 327,15 1 392,77 yhteensä 65 563,45 78 806,90 144 370,35 159 781,45 183 822,73 162 797,23 162 517,83 3.4.3 Henkilöstön eläköityminen Kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2016 aikana yhteensä 19 henkilöä. aan eläkkeelle on siirtynyt neljän vuoden aikana 79 henkilöä. JEDUn henkilöstöstä osa-aikaeläkkeellä 31.12.2016 tilanteen mukaan on yhteensä 18 henkilöä. JEDUsta vuoden 2016 aikana eläköityneet tulosalueittain Opetus Tuki yhteensä 2016 yhteensä 2015 yhteensä 2014 yhteensä 2013 yhteensä 2012 Haapajärven ammattiopisto 2 2 4 4 1 Haapaveden ammattiopisto 2 2 1 3 2 3 Kalajoen ammattiopisto 1 1 2 1 2 2 Nivalan ammattiopisto 3 3 7 5 4 4 Oulaisten ammattiopisto 1 1 2 5 4 2 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 1 2 1 Ylivieskan ammattiopisto 1 1 2 1 1 1 Yhtymäpalvelut 2 2 1 3 1 Työelämäpalvelut 1 yhteensä 11 8 19 16 15 16 13 Osa aikaeläkkeellä JEDUssa 2016 Opetus Tukipalvelut tilasto 31.12.2016 Mies Nainen Mies Nainen yhteensä Haapajärven ammattiopisto 1 1 Haapaveden ammattiopisto 1 1 2 Kalajoen ammattiopisto 1 1 Nivalan ammattiopisto 2 1 2 5 Oulaisten ammattiopisto 1 4 5 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 2 1 1 4 yhteensä 6 7 2 3 18 Kuvassa juhlitaan Mauno Jussilan eläköitymistä 4.5.2016 Nivalan ammattiopistolla. Kuvassa onnittelemassa Maunoa vasemmalta oikealle Arto Veikkola (Haapaveden ammattiopiston apulaisrehtori), Erkki Juola (Haapaveden ammattiopiston rehtori), Tuula Taskinen (Ylivieskan ammattiopiston rehtori), Ilkka Heinonen (Haapajärven ammattiopiston rehtori) ja Veikko Honkanen (Oulaisten ammattiopiston vt. rehtori). Maunon vieressä on hänen vaimonsa Sisko Jussila. 19

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Tiimitoiminnan koordinointi on vastuutettu kehittämispäällikölle. Rehtorijäsenille on vastuutettu oman tiimin toiminnan koordinointi ja kehittämistehtävä. Keväällä 2016 TOB kyselyn tulosten pohjalta yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehtorityöryhmän ja johtoryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyöryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta. Kuntayhtymän tiimien toiminnasta on lyhyet yhteenvedot tässä luvussa. en tiimien ja työryhmien kokousmuistiot on luettavissa Sillassa kohdassa Tiimit ja toiminta. Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtajan ja hallinto- ja talousjohtajan lisäksi ammattiopistojen rehtorit, tilapalvelupäällikkö, tietohallintopäällikkö sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon sihteeri. Kokouksiin voidaan kutsua myös käsiteltävien asioiden asiantuntijoita hankkeista, ulkopuolisista organisaatioista ja eri ammattiopistoista. Kokouksia, joita oli yhteensä 18, järjestettiin kaikissa ammattiopistoissa. Lisäksi johtoryhmä ja lähiesimiehet päivittivät kuntayhtymän strategiaa kesäkuussa Haapaveden ammattiopiston palvelu- ja luontoalan osastolla. Johtoryhmä osallistui Sisäinen auditoija koulutukseen keväällä. Syksyn esimiesvalmennuksen teemoina olivat muutoksen kohtaaminen ja johtaminen sekä Lean-ajattelu. Lisäksi Kevan asiantuntija tiedotti eläkeasioista. Valmennukseen osallistui myös muita kuntayhtymän esimiehiä. Alkuvuodesta johtoryhmä päivitti kuntayhtymän järjestyssäännöt, SORA-toimintaohjeen ja kilpailutoiminnan ohjeen. Kesällä ryhmää työllisti opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä. Syksyn työskentelyä leimasivat lokakuun lopussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät joulukuussa. Markkinoinnin tehostaminen ja tiimitoiminnan uudistaminen olivat myös asialistalla. Toimintavuoden aikana johtoryhmä käsitteli kuntayhtymän hankehaut. Hanketoimintaa ohjaamaan hyväksyttiin hankekäsikirja. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella asioita yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi ryhmä seuraa kuntayhtymän ja tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittymistä. Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkoselle myönnettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 13.12.2016, merkin luovuttivat yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu ja yhtymävaltuuston puheenjohtaja Kai Perttu. 20

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Rehtorityöryhmä Rehtorityöryhmän vetovastuu siirtyi keväällä Haapajärven ammattiopiston rehtorille suunnittelupäällikön siirryttyä eläkkeelle. Esittelijänä on ollut opetussuunnitelma- ja koulutussuunnitelmakoordinaattori Ulla Mäntykangas ja sihteerinä Maarit Jutila. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Toimintavuoden aikana työryhmä tutustui Oulun seudun ammattiopiston lukuvuosisuunnitteluun ja tuntikehykseen. Lisäksi keskityttiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaprosessin kehittämiseen oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkinnon ja näyttötutkintona suoritettavan tutkinnon osalta. Rehtorityöryhmän kokouksissa on käsitelty hankkeiden vaikuttavuutta ja tutustuttu kuntayhtymän oppisopimustoimintaan ja erityisopetusta tukeviin hankkeisiin. Rehtorityöryhmän tehtävänä on käsitellä opetukseen ja pedagogiikkaan liittyviä asioita. Työryhmä muun muassa hyväksyy valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelmat ja perustutkintojen opetussuunnitelmat. Rehtorityöryhmä ei kokoontunut syksyn 2016 aikana. Johdon strategiapäivä järjestettiin 14.6.2016 Haapaveden ammattiopistolla. Kuvassa strategiapäivän ryhmätöidentuotoksia. 21

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Pedagoginen tiimi Pedagogisen tiimin keskeisenä tehtävä on pohtia ja kehittää pedagogisia ja muita opetukseen liittyviä asioita kuntayhtymässä. Tiimin puheenjohtajana on toiminut rehtori Ari Sarpola ja mukana on ollut jokaisesta ammattiopistosta pedagogisesta toiminnasta vastaavia lähiesimiehiä. Kehittämispalveluista on ollut mukana kehittämispäällikkö, opetussuunnitelmavastaava ja opiskelijahallintovastaava. Tiimi on kokoontunut eri ammattiopistoissa neljä kertaa keväällä ja yhden kerran syksyn aikana. Kevään ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi aikuiskoulutuspäivän palautteita ja toimintakäsikirjan sisältöä. Toisen kokouksen teemana oli osaamisperusteisuuden toteuttamismahdollisuudet eri koulutusaloilla JEDUssa, HOPS ja HENKO prosessien tilannekatsaus ja oppimistulostietoihin liittyvät ajankohtaiset asiat. Kolmannessa kokouksessa käsiteltiin verkko-opetuksen kehittämishanketta ja neljännessä kokouksessa yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanketta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin miten osaamisperusteisuus on toteutunut JEDUn ammattiopistoissa. Pedagoginen tiimi on järjestänyt JEDUn kilpailutoimintaa. JEDUSkills ammattitaitokilpailutoiminta on osa ammatillista opetusta. JEDUSkillsit voivat olla harjoituskilpailu muuhun ammattitaitokilpailuun, kuten Taitaja-kilpailuihin. Ammattitaitokilpailuissa voidaan suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö. Kilpailutoiminta mahdollistaa opiskelijalle, valmentajille ja järjestäjille osaamisen kehittämistä omalla ammattialalla. JEDUSkills työryhmän kokous Nivalassa 21.9.2016. Kuvassa vasemmalta Pasi Päiveröinen, Juha Partanen, Mika Lukkarinen, Mauri Kiviniemi, Soile Tikkanen ja Mika Pajala. JEDU järjesti 10.10. 3.11.2016 välisenä aikana ammattiopistojen ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat kilpailivat JEDUn mestaruuksista yli 16 kilpailulajissa. Maatalousyrittäjän ammattitaitokilpailu järjestettiin marraskuun lopulla Haapajärvellä. JEDUSkillseihin osallistui yli sata opiskelijaa. Kilpailujen järjestelyistä vastasi yli 60 asiantuntijan joukko lajikoordinaattoreiden johdolla. Vuonna 2016 JEDU saavutti Taitajakisoissa kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pistesijaa. Koulutuksen järjestäjien välisessä tarkastelussa JEDU sijoittui 10:ksi, joka on erinomainen saavutus joukkueeltamme. Taitaja2017 -kilpailuun JEDUsta ilmoittautui 29 opiskelijaa. JEDUn kisajoukkueen valmentajia sekä yksi kilpailija Seinäjoella 10.5.2016. Kuva Sirpa Korhonen. 22

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA MultiPrimus -työryhmä Kuntayhtymän opiskelijahallintoon liittyvissä palveluissa tehtiin muutoksia ja syksyllä 2016 avautui sisäisenä hakuna viisi opintosihteerin tehtävää. Vuoden 2017 alusta opiskelijahallintopalvelut osana kehittämispalveluita vastaavat opiskelijahallintopalvelujen tuottamisesta. Opiskelijahallintovastaava toimii opintosihteerien lähiesimiehenä. Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat hakupalvelut, OPS -perusteisen koulutuksen opetussuunnitelma-asiat, HOPS ja vuosisuunnittelun tukiasiat Kurressa, näyttöperusteisen koulutuksen koulutussuunnitelma-asiat, HENKO, opiskelijatyöpäivälaskenta, tutkintotoimikuntiin liittyvät asiat sekä vuosisuunnittelun tukiasiat Kurressa. Lisäksi osaamisen tunnustamiseen liittyvä tuki, tarkistus ja neuvonta sekä todistukset ja tilastot kuuluvat opiskelijahallintopalvelujen tehtäviin. Valma -työryhmä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, Valmaa järjestettiin Oulaisten ammattiopistossa, Ylivieskan ammattiopistossa, Piippolan kulttuuri- ja ammattiopistossa, Haapaveden ammattiopistossa ja Nivalan ammattiopistossa. Lisäksi VALMA -koulutusta järjestettiin vankilaopetuksena Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston toteuttamana. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ja Valma -koulutusta erityisopetuksena toteutettiin Haapaveden ammattiopistossa. Opiskelijoita koulutuksissa oli noin 140. Toimintavuoden 2016 aikana valmentavia koulutuksia kehitettiin Opetushallituksen kehittämishankkeilla, joita olivat Las Valmas ja ErTop. Kehittämistoimenpiteitä olivat mm. opetussuunnitelman kehittäminen, kuvallisen opetussuunnitelman laatiminen, opintopolkujen mallintaminen, valinnaisten opintojen kuvaukset sekä materiaalin ja aineiston laadinta. Lisäksi kehitettiin valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen yhteistyötä. Toimintavuoden aikana valmisteltiin prosessikuvauksia ja tarkennettiin toimintaohjeita uudistuneen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti (lomakkeisto, palautetietojen keruumenetelmän kehittäminen). Erityisopetuksen suunnitelma tarkistettiin voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaiseksi. Valma työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa hanketyön yhteydessä. Lisäksi valmentavista koulutuksista järjestettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, joihin osallistui 120 henkilöä. Erityisopetusta Haapaveden ammattiopistolla. Kuva on JEDUn markkinointikuvista. 23

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Laatutyöryhmä Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana seitsemän kertaa. Eri osa alueiden pientyöryhmät valmistelivat laadunhallintaan liittyviä kokousasioita omissa kokouksissaan. Laatutiimin puheenjohtajana toimi rehtori Erkki Juola ja ryhmässä oli jäseniä jokaiselta tulosalueelta. Kevään 2016 toiminta painottui kyselyiden suunnitteluun ja arviointitoiminnan kehittämiseen ja syksyllä korostui toimintakäsikirjan esittely ja jalkautus ammattiopistoissa sekä LEAN ajattelun koulutus ja käyttöönotto JEDUn koulutustoiminnassa. Laaturyhmän jäsenet valmistelivat 14.1.2016 pidetyn aikuiskoulutuksen kehittämispäivän ja osallistuivat päivän ohjelmaan. Laaturyhmän jäsenet osallistuivat JEDUn yhteiseen auditointikoulutukseen helmikuussa 2016. Koulutuksen aikana tehtiin harjoitusauditoinnit kaikilla kuntayhtymän tuloalueilla. Audiointien tavoitteena oli selvittää, miten työelämälähtöisyys toteutuu JEDUn eri tulosalueilla ja miten tulosyksiköiden johto tukee henkilöstön työelämäyhteistyötä. Laatutyön kehittämispäivä järjestettiin 21.3.2016. Päivän aikana käytiin läpi JEDUn laadunarvioinnin keskeiset mittarit EFQM mallin mukaisesti. Päivän aikana valmisteltiin jatkuvan parantamisen prosessi JEDUn laadunarviointi- ja varmistussuunnitelmaan sekä esitettiin, että näyttötutkintojen järjestämissopimukset tulisi hakea kaikkiin tutkintoihin ja NTM koulutusten kautta on kehitettävä järjestämissopimusten hakemisprosessia. TOB henkilöstökyselyiden käsittely- ja kehitystilaisuus pidettiin 13.4.2016. Syksyllä laatutiimin tavoitteet ja resurssit määriteltiin, päivitettiin toimintakäsikirjan tiedot ajan tasalle ja korjattiin puutteelliset linkit. Toimintakäsikirjan kehittämis- ja päivitysvastuut selvennettiin. Hannu Simi ja Susanna Hjulberg osallistuivat Laatua laivalla seminaariin syyskuussa 2016. JEDUn henkilöstölle tehtiin webropol kysely toimintakäsikirjan käyttämisestä ja kehittämisestä marraskuussa 2016. Kyselyn tulokset analysoitiin henkilöstöryhmittäin ja ammattiopistoittain. Toimintakäsikirjan jalkautusiltapäivä järjestettiin marras- joulukuun aikana lähes kaikilla tulosaluiella. Osa toteuttaa jalkauttamisen alkuvuodesta 2017. JEDUn arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaa päivitettiin joulukuussa johtoryhmän käsittelyä varten. Päätettiin, että keväällä 2017 arvioidaan prosessit, tuotteet ja palvelut osiot. Kuntayhtymä toteutti Laatusampo III hanketta vuoden 2016 aikana. Hankkeessa jatkettiin aikaisempien Laatusampo hankkeiden toimenpiteitä. Hankkeessa ovat mukana kaikki keskeiset Pohjois-Suomen koulutuksenjärjestäjät. Kuluvan vuoden aikana keskityttiin kyselyjen (opiskelija, henkilöstö ja työelämä) kehittämiseen ja palaute- ja ennakointitiedon systemaattiseen käsittelyyn sekä tulosten hyödyntämiseen kaikkien osapuolten kanssa. Toisena kehittämiskohteena oli työelämän toimijoiden ja sidosryhmien osallistaminen ja viestintä. Kolmantena kehittämiskohteena oli LEAN ajattelun hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnassa. Hankkeen toimijat osallistuivat LEAN- koulutuksiin, 5S koulutukseen sekä arvovirtakoulutukseen ja osallistuivat hankkeen loppuseminaariin Oulussa marras- joulukuun vaihteessa. Loppuvuoden aikana valmisteltiin myös hankesuunnitelma seuraava LAATUSAMPO IV hanketta varten. Opetushallitus hyväksyi hankkeen toteutussuunnitelman ja sitä lähdetään toteuttamaan samalla hankeverkostolla kuin aikaisempia Laatusampo hankkeita. Kuvassa Laatu Sampo -hankkeen seminaari Nivalan ammattiopistolla 4.4.2016. 24

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Kansainvälisyystiimi JEDUn kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tiimissä on edustajana kansainvälisyyskoordinaattori jokaisesta ammattiopistosta. Puheenjohtajana toimii tiimin rehtorijäsen eli Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Lisäksi tiimissä on mukana kehittämispalveluista toimistosihteeri ja suunnittelija, jotka yhdessä hoitavat JEDUn yhteisten opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuushankkeiden hallinnoinnin. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu myös muuta JEDUn henkilökuntaa tai opiskelijoita. Liikkuvuusjaksoille osallistuneet käyvät myös mahdollisuuksiensa mukaan tiimin kokouksissa kertomassa kokemuksistaan ulkomaanjaksoilta. Samoin ulkomaalaiset vieraat käyvät tiimin kokouksissa, mikäli kokous ajoittuu vierailun ajalle. Tammi- ja helmikuun aikana kokouksissa käsiteltiin CIMOn koordinoiman Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman liikkuvuushankkeen hakemuksen tekoon (Matkalla Mestariksi JEDUsta). Ja JEDUn johtoryhmän suostumuksella haettiin uusia apurahoja sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Lisäksi alkuvuoden aikana päivitettiin JEDUn englanninkielinen esite. Tiimin kokouksissa käsitellään aina kansainväliseen toimintaan liittyvät hankeideat, ennen kuin ne viedään johtoryhmän käsittelyyn. Jokaisessa tiimikokouksessa käsiteltiin yhteisten liikkuvuushankkeiden apurahojen jakoa opiskelijoille ja henkilöstölle sekä suunniteltiin tarvittaessa yhteisesti ammattiopistoihin saapuville vieraille ohjelmaa. Vuoden 2016 tiimikokouksista pidettiin osa perinteisesti ammattiopistoissa ja osa videoneuvotteluina. Tiimi kokouksissa keskusteltiin myös turvallisuusohjeiden päivittämisestä kansainvälisen toiminnan osalta. JEDUn kansainvälisyystiimin jäsenet keräävät tiedot toteutuneista ulkomaanmatkoista vuoden aikana ammattiopistoista. Ulkomaanmatkoja eli kansainvälistä liikkuvuutta seurataan koulutuskuntayhtymän osavuosikatsauksissa, lisäksi toiminnasta laaditaan vuosiraportti ja tilastot toimitetaan myös Opetushallituksen tilastoon vuoden vaihteen jälkeen. Vuoden aikana kansainvälisyystiimissä laadittiin ECVET-järjestelmän mallien pohjalta sopimuspohja kansanvälisille yhteistyökumppaneille. Näitä pitkäkestoisia sopimuksia on lähetetty pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille allekirjoitettavaksi eri puolille Eurooppaa, jotta saadaan lisää pitkäkestoisia sopimuksia Unkarin kumppaneiden lisäksi. Kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut jo pitempään voimassa olevat pitkäaikaiset sopimukset. Tiimin syyskuun kokouksessa muistettiin Osmo Halosta ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä kansainvälisen toiminnan parissa. Kokous oli hänelle viimeinen ennen eläkkeelle jäämistä. Osmo on ollut mukana kehittämässä kansainvälistä toimintaa KAMissa jo 1990- luvun puolivälistä asti. Osmo on myös vastannut kuntayhtymän tasolla Unkari-yhteistyöstä alusta asti, eli yli 20 vuotta. Syksyn viimeisessä kokouksessa käsiteltiin kansainvälisen toiminnan turvallisuutta ja suunniteltiin kriisisuunnitelman laadintaa kansainvälisen toiminnan tarpeisiin. Viimeisessä kokouksessa kartoitettiin myös seuraavan kevään hankehakuja ja tarvittavia apuraha määriä. Laajemmin koulutuskuntayhtymän kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan erillisessä Kansainvälisen toiminnan vuosiraportissa. Kuvassa vasemmalta yllärivissä Tuula Taskinen, Satu Ojala, Kirsi Peltola, Markus Muuttola ja Tuula Leskinen, alarivissä Sari Hauhtonen, Osmo Halonen, Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila ja Virpi Keinonen. 25

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Markkinointitiimi JEDUn yhteinen markkinointitiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista 5 kokousta pidettiin videoneuvotteluna. Tiimissä on edustaja jokaisesta ammattiopistosta sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista. Tiimin puheenjohtajana toimi kevätlukukauden ajan JEDUn kehittämispäällikkö sekä syyslukukauden ajan kehittämispalvelujen suunnittelija. Tiimin kokouksiin pyydettiin mukaan myös opiskelijakunnan edustajia, jotka osallistuivat kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Tiimin muistiot löytyvät Sillasta. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa tarkennettiin yhteisiä käytänteitä kevään yhteishaun osalta sekä käsiteltiin laskentapäivän opiskelijatilannetta. Kokouksessa keskusteltiin myös kotisivujen uudistamisesta, ja tehtiin esitys JEDUn johtoryhmälle. Tiimi esitti perustettavaksi kehitystyöryhmää nettisivujen uusimista varten, koska kotisivut ovat nykypäivänä organisaation tärkein yksittäinen markkinointikanava. Samassa kokouksessa sovittiin myös jakotavaroiden tilaamisesta kevään, kesän ja syksyn markkinointitapahtumiin. Kevään kokouksissa käsiteltiin yhteis-, erillis- ja aikuiskoulutushaun tulosten ohella myös alueen tapahtumiin osallistumista sekä palautteita jo toteutuneista tapahtumista. Maaliskuussa johtoryhmä nimesi pientyöryhmän valmistelemaan www-sivujen uudistusta. Hakijanopas päätettiin tehdä vielä vanhalla ulkoasulla, koska myöhemmin ammatillisen koulutuksen lakimuutosten yhteydessä voidaan muuttaa myös oppaiden ulkoasua. Kevään aikana uusittiin myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintäsuunnitelma vuosille 2016-2018. Suunnitelma hyväksyttiin yhtymähallituksessa 25.5.2016. JEDU esillä RekryRok -tapahtumassa 3.2.2016 Ylivieskassa. Yrittäjyys- ja työelämäpäivää vietettiin 21.9.2016 Oulaisten ammattiopistolla. Kevään aikana toteutettiin myös kaikille JEDUn www-sivuilla käyneille avoin mediaseurantakysely. Kyselyyn saaduista n. 160 vastauksesta yli puolet tuli henkilöstöltä ja noin 30 JEDUn opiskelijoilta. Mediaseurantakysely pyritään toteuttamaan vuosittain ja saamaan enemmän vastauksia sekä potentiaalisilta tulevilta että nykyisiltä opiskelijoilta. Kesäkuun alussa pientyöryhmä käsitteli tietohallintopäällikön johdolla www-sivujen uusimistarjoukset, ja sivujen uudistaminen aloitettiin heti elokuussa. Pientyöryhmässä olivat mukana Mikko Ulvi (Oulaisten ammattiopisto), Hannu Aitto-oja (Tietohallintopalvelut), Tuula Leskinen (Kehittämispalvelut), Anne Kaartinen (Työelämäpalvelut) ja Matti Taipale (Tietohallintopalvelut). JEDU oli näyttävästi esillä myös Haapavesi Folkeilla kesäkuussa 2016. 26

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Kotisivujen uudistusprojektia seurattiin säännöllisesti markkinointitiimissä, ja palautetta kysyttiin eri vaiheissa tiimiläisten lisäksi myös muulta henkilöstöltä ja opiskelijoilta. Lähtökohtana oli tehdä monipuoliset ja mahdollisimman käyttäjäystävälliset sivut niin sisällön kuin tekniikankin puolesta eri kohderyhmät huomioiden. Sisällön tuotannossa oli pientyöryhmän jäsenten lisäksi mukana vastuuhenkilöitä ammattiopistoista ja uusien sivujen päivittämisestä järjestettiin käyttäjäkoulutusta marraskuun alussa. Uudet kotisivut julkaistiin jouluviikolla. Sivujen ajan tasalla pitäminen ja tarkentaminen vaativat jatkuvaa työtä. Kotisivujen pääkäyttäjiä ovat Matti Taipale, Hannu Aitto-oja, Anne Kaartinen ja Tuula Leskinen, lisäksi jokaisessa ammattiopistossa on sisällöntuottajia. Kesän aikana oli lisähausta erillisiä lehti-ilmoituksia ja lisäksi panostettiin sosiaaliseen mediaan (Facebook, Instagram). Syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin opiskelijamäärästä, ja suunniteltiin uusia markkinointikampanjoita. Markkinointitiimin kokouksissa sovittiin pitkin vuotta erilaisten tapahtumien käytännön järjestelyistä, sekä nuorten ja aikuisten koulutusten markkinoinnista sisältäen esim. liitelehdet ja lehti-mainokset. Vuoden 2016 aikana JEDU oli näkyvillä seuraavissa tapahtumissa: Konekapina Nivalassa 15.-16.4. Rakentaja-messut Oulussa huhtikuussa APE- ja konepäivä Haapajärvellä 28.4. Erä- ja luontomessut Oulussa toukokuussa Haapavesi Folkit kesäkuussa Piippolan Vaarin lastenlaulut kesäkuussa Elovalkeat Piippolassa Nice Run -tapahtuma Kalajoella Maatalousnäyttely syyskuussa Haapajärvellä Ryskypäivät Ylivieskassa Pyhäjoen Syysmessut 17.9. Oulaisten ja Kalajoen Metsäpäivät Paikka Haltuun tapahtuma Oulussa 7.9. Käsityömessut Oulussa lokakuussa Käsityömessut Tampereella Alueellinen opinto-ohjaajien päivä Nivalassa 23.9. Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Oulaisissa 21.9. Ylivieskan Harrastemessut 30.9. Inspiroiva koti -sisustusmessut Kalajoella 12.11. Hakijan oppaiden jako toiminta-alueen yläkouluille ja muille yhteistyökumppaneille toteutettiin ensimmäistä kertaa keskitetysti kehittämispalveluista. Syksyn kokouksissa mietittiin myös uusia sähköisiä markkinointikanavia vuodelle 2017 sekä laadittiin alustava suunnitelma yhteishaun, erillishaun ja aikuiskoulutusten markkinoinnista. Markkinoinnin toteuttamissuunnitelma on Sillassa markkinoinnin dokumenteissa. Marraskuun lopussa suunniteltiin tarkemmin osallistumista tammi- ja helmikuun aikana alueella järjestettäville messuille ja teemapäiville. JEDUn johtoryhmä hyväksyi 20.9.2016 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän markkinoinnin ja viestinnän toimintamallin, jossa määriteltiin tarkemmin käytänteet asusteiden, esitteiden ja muiden painotuotteiden, jakotavaran, lahjatavaroiden, lehti-ilmoitusten, nettisivujen, sosiaalisen median, tapahtumien ja vanhempainiltojen osalta. Asiakirja on luettavissa Sillassa markkinoinnin sivulla sekä säännöissä ja ohjeissa. Vuoden lopussa uudistettiin myös lehti-ilmoitusten graafinen ulkoasu vastaamaan uusien kotisivujen graafista ilmettä. Uudet ilmoituspohjat ja päivitetyt graafiset ohjeet ovat myös Sillassa. Kevään 2017 aikana päivitetään esitepohjat ja muut markkinointimateriaalit uuden graafisen ilmeen mukaisiksi. Kuvassa JEDUn messupiste Pyhäjoen Syysmessuilla 17.9.2016. 27

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Opiskelijapalvelut-tiimi JEDUn strategian mukaan opiskelijan oikeus riittävään ja laadukkaaseen ohjaukseen tulee toteutua kaikissa ympäristöissä. Ohjausalan ammattilaisten työ on entistä haasteellisempaa ja monimuotoisempaa verkostoyhteistyötä, jota JEDUn opiskelijapalvelut-tiimi pyrkii kehittämään. Toiminnan tavoitteena on tarjota yhtenäiset ja tasavertaiset ohjauspalvelut JEDUn kaikille opiskelijoille. Opiskelijapalvelut tiimiläisten toimintaa ohjaavat keskeisesti elinikäisen ohjauksen periaatteet, joista JEDUn strategisiin linjauksiin on kirjattu ohjauspalvelujen saatavuuden parantaminen ja sitä kautta opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen. JEDUn opiskelijoille suunnatut alku-, olo- ja päättökyselyt ovat omalta osaltaan toimineet toiminnan kehittämisen lähtökohtina. Huomioimme toiminnassamme myös Opetushallituksen julkaisemat uudet Hyvän ohjauksen kriteerit. Opiskelijapalvelut-tiimiin kuuluvat rehtori johtoryhmän edustajana, opiskelijahuollon edustaja sekä opinto-ohjaajia kaikista JEDUn yksiköistä. Vuoden 2016 aikana Opiskelijapalvelut-tiimi kokoontui kolme kertaa koko työryhmän kokoonpanolla. Aiheina ovat olleet muun muassa ohjauksen ajankohtaiset asiat, toiminnan kehittäminen, markkinointi, opinto-ohjauksen nykytila, tavoitteet ja opiskelijahuollon uudistukset. Syyskuussa järjestettiin Nivalan ammattiopistossa JEDUn alueellinen ohjauspäivä. Päivän teemana oli toisen asteen uudistukset ja ohjaus. Tapahtumaan osallistui noin 50 eri ohjausalan ammattilaista: opinto-ohjaajia, etsivän nuorisotyön työntekijöitä, kuraattoreita, työpajaohjaajia ja muita ohjausalan toimijoita. JEDUn joukkue SakuStars -kilpailuissa Espoossa huhtikuussa 2016. 28

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Työelämäpalvelut-tiimi Työelämäpalvelut-tiimi (TEP) kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa, muuten yhteyttä pidettiin lähinnä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. JEDUssa järjestettiin 14.1.2016 yhteinen aikuiskoulutuspäivä, jossa muun ohjelman lisäksi käsiteltiin pienryhmissä aikuiskoulutusta viidellä eri aiheotsikoilla: miten JEDUn aikuiskoulutusta pitää kehittää, miten JEDUssa jatketaan ennakointia, miten JEDUssa varmistetaan näyttötutkintomestareiden ja aikuiskoulutuksen toimijoiden osaaminen siten, että se on ennakoivaa, ajantasaista, strategian ja vision suuntaista, miten kerätään aikuiskoulutuksen palautetta, miten ja missä ne käsitellään, miten menettelytapoja ja strategista suunnittelua kehitetään palautteiden perusteella ja miten varmistetaan, että JEDUn aikuiskoulutuksessa on yhteiset toimintamallit toimintakäsikirjan mukaisesti. Huhtikuun kokouksessa käytiin läpi aikuiskoulutuspäivän kehittämisehdotukset ja kommentit. Tiimissä sovittiin, että tiimin puheenjohtaja ja sihteeri laativat kehittämisaiheista taulukon, johon tuli lisäksi sarakkeet tarvittaville toimenpiteille ja vastuutukselle, aikataululle ja seurannalle. Valmis taulukko lähetettiin vielä TEP -tiimiläisille mahdollisia lisäyksiä varten. Aikuiskoulutuksen opas on tärkeä koulutusten markkinointiväline, joten se päätettiin päivittää ja korvata aikaisempi erillinen haitariesite oppaan keskellä olevalla koulutustaulukolla. Markkinointiin liittyen sovittiin lisäksi, että kun joku JEDUn ammattiopisto järjestää koulutuksia toisissa JEDUn ammattiopistoissa, niin se huolehtii myös koulutustensa markkinoinnista ko. paikkakunnalla. Mikäli tilansa koulutukseen tarjoava opisto markkinoi koulutusta jossain yhteydessä, niin järjestävän opiston on tultava selvästi ilmi. Yritysten ja yksityisten henkilöiden koulutuskyselyiden helpottamiseksi lisättiin JEDUn www-sivuille Ilmoita koulutustarpeesi -linkki. Saadut kyselyt ohjataan edelleen yhteydenottoa varten ko. koulutusta tarjoavalle opistolle / sopivalle henkilölle. Muita vuoden aikana esille tulleita asioita olivat mm. syksyn VOS-lisäkoulutusrahan käyttö, työvoimakoulutuksen näkymät (rahoitus, tarjouspyynnöt), ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit, lainsäädäntömuutokset, aikuiskoulutuksen rahoitus, TEP-tiimin tulevaisuus ja muutosten merkitys JEDUn aikuiskoulutukselle. Näyttötutkintojen palautusjärjestelmä AIPAL on ollut jo pitempään käytössä kaikissa ammattiopistoissa, mutta edelleen käyttäjät kokivat tarvitsevansa lisää opastusta sen hyödyntämiseen. AIPAL mahdollistaa oppilaitoksille omien kyselyiden tekemisen ja anonyymin opiskelijapalautteen keräämisen. Kyselyihin liitetään Opetushallituksen suunnittelemat valtakunnalliset kysymykset, joiden avulla voidaan seurata yleisesti opetuksesta annettua palautetta (mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta). Lisäksi ohjelmasta saadaan erilaisia tutkinto- ja opintoalakohtaisia raportteja. Sähköalan yrittäjät vierailulla Nivalan ammattiopistolla 8.9.2016. Vierailun aikana keskusteltiin mm. opintojen sisällöistä ja työssäoppimisjaksoista. Yrittäjät pääsivät myös tutustumaan uusittuihin oppimisympäristöihin. 29

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Hanketoiminta JEDUssa oli vuoden 2016 aikana käynnissä 63 hanketta, jotka jakaantuivat JEDU Kehittämispalveluille (16 kpl), JEDU Työelämäpalveluille (18 kpl) ja ammattiopistoille (29 kpl). Hankkeita oli määrällisesti 15 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Hankesalkun arvo oli koko vuoden osalta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli haussa viisi hanketta yhteissummaltaan reilut 700 000 euroa. Vuoden aikana osallistuttiin 37 verkostohankkeeseen, joista kahdeksassa JEDU toimi koordinaattorina. Verkostoissa oli monen alan sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Suurimpia hankerahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR, n. 35 %) ja ELY Pohjois-Pohjanmaa (ESR/ EMR, n. 25 %). Muita rahoittajia olivat mm. Opetushallitus (avustus, n. 18 %), Opetus- ja kulttuuriministeriö (avustus, n. 8 %) ja CIMO (apuraha, n. 9 %). Vuoden 2016 aikana valmistui JEDUn hankeohjeisto, johon sisältyy tällä hetkellä 8 sivua tiivistä ohjetekstiä, kaksi hankeprosessikaaviota (myönteinen ja kielteinen rahoituspäätös), hanke-esitys johtoryhmälle -lomake, Dynasty-esityksen malli, hanketiedot taloushallinnolle -lomake ja hankkeen www-esittelysivun pohja. Hankeohjeistus löytyy JEDUn intrasta Hanketoiminta-osiosta. JEDUn hankesalkkutiedosto on tallennettu ja sitä päivitetään pilvipalvelussa, josta se on myös jaettu mm. johtoryhmälle ja taloushallinnolle. Salkun tiedot löytyvät myös JEDUn toimintakäsikirjasta kohdasta Työelämäpalvelut/ Hanketoiminta, johon tiedot päivittyvät vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. JEDUn uudet www-sivut julkaistiin joulun alla. Jatkossa kaikista hankkeista tehdään yhtenäinen esittelysivu, johon voidaan linkittää muuta materiaalia, esim. erillinen hankesivusto. Hanketiedot löytyvät sivuilta oman välilehden alta jaoteltuna käynnissä oleviin ja päättyneisiin. Päättyneissä hankkeissa ovat mukana kaikki JEDUn toiminta-aikana päättyneet hankkeet, joista siis osa on alkanut jo Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien aikana. Hankekäsikirja Metaoppi ErTOP OTTO WosCos+ ThaiGO Laatusampo Puola KEVA NordPlus Junior Opsodiili HiMaLa Ydinosaajat OsaavatOpistot Matkalla Mestariksi TaKoKe FRESH YTY 4 Las Valmas Mallia Euroopasta ILONA Venäjä-verkosto Hitsinhyvä Kam'oon China Kalajoen ammattiopiston piha- ja viherrakentaja opiskelijat olivat mukana Pöntiön kylätalon pesasaidan istuttamisessa. Toiminta kuului hankkeeseen Ympäristön luova kehittäminen yhteisöllisin ja opetuksellisin menetelmin (YLKE). Hanketoiminnan tavoitteena on eri rahoituslähteitä hyödyntämällä kehittää mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämää ja oman organisaation toimintaa. Hankkeiden sisällöissä korostuvat mm. uusien oppimisympäristöjen, koulutusmuotojen ja menetelmien kehittäminen, yrittäjyys sekä alakohtaisen osaamisen lisääminen. www.jedu.fi 30 JEDU 3D -hankkeen rahoituksella hankittiin joulukuussa 2016 Prenta 3D tulostin.

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA JEDUN ARVIOINTITOIMIKUNTA JA SORA-TOIMIKUNTA Arviointitoimikunta TEHTÄVÄT Arviointitoimikunta on toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän toiminnan valvominen ja kehittäminen. Arviointitoimikunta hyväksyy JEDUn opetussuunnitelman osana olevat arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Se käsittelee myös opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. JÄSENET Arviointitoimikunnassa on edustajat kaikilta JEDUn koulutusaloilta, seitsemän edustajaa elinkeinoelämästä, kuusi ammattiopistojen edustajaa, opiskelijajäsen sekä koulutuksen järjestäjän edustaja, esittelijä ja sihteeri. Varsinaiset jäsenet ovat: Päivi Vaarula/ Ylivieskan seudun kansalaisopisto, Pasi Pennanen/ J. Kärkkäinen Oy, Ylivieska 30.3.2016 asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Heidi Pasanen Rieska-leader ry,ylivieska, Mauri Autio/ Agronic, Haapavesi, Ville Vähäsöyrinki/ Nivaelement Oy, Nivala, Krista Paakki/ Kallioppy Kotihoito, Nivala, varapuheenjohtaja, Harri Jurvelin/ Hotelli-Ravintola Puustelli, Nivala, Mika Niku/ Maanviljelijä, Haapavesi, Hannele Siekkinen/ Piippolan kulttuuri- ja ammattiopisto Liisa Pieskä/ Haapajärven ammattiopisto, Tomi Huovari/ Nivalan ammattiopisto, Päivi Heinonen/ Ylivieskan ammattiopisto, Sisko Juola/ Haapaveden ammattiopisto, Tapio Leskelä/ Haapajärven ammattiopisto, Jere Jormalainen, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Nivala ammattiopisto 3.6.2016 asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Alex Junnikkala, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Haapajärven ammattiopisto Mauno Jussila/ JEDU, yhtymäpalvelut, puheenjohtaja, 31.3.2016 asti, 1.4.2016 alkaen Tuula Taskinen, Ylivieskan ammattiopisto Ulla Mäntykangas/ JEDU, kehittämispalvelut 26.9.2016 alkaen opintovapaalla, Kirsi Peltola/ JEDU, kehittämispalvelut Yhtymähallitus nimeää toimielimen puheenjohtajan ja jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtaja valitaan varsinaisten jäsenten keskuudesta. Kaikille arviointitoimikunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. TOIMINTA Vuoden 2016 aikana arviointitoimikunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi tutkinnon muodostumista ammatillisessa koulutuksessa ja kerrottiin vapaasti valittavien tutkinnon osien arvioinnista ammattiosaamisen näytöllä. Vuoden aikana arviointitoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteensä 16 vapaasti valittavaa tutkinnon osaa ja kolme paikallisesti tarjottavaa tutkinnon osaa sekä käytiin läpi kaksi perustutkintoa ja niiden ammattiosaamisen näytöt. Erityisopettaja Liisa Pudas kertoi eritysopetuksen arvioinnista ja hyväksyttiin autoalan perustutkinnon mukautetut kriteerit. Vuoden aikana käytiin läpi useammassa kokouksessa KARVIn oppimistuloksia eri perustutkinnoista mm. autoala, tieto-ja viestintätekniikan ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnoista. Arviointitoimikunnan jäseniä osallistui KARVIn järjestämiin arviointeihin. Keväällä meta-arviointiin osallistui JEDUsta monialainen työryhmä, jossa mukana arviointitoimikunnan jäseniä ja syksyllä arviointitoimikunta osallistui ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus itsearviointiin työelämälle. Lisäksi useammassa kokouksessa seurattiin ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, joka sisältää oikeuden järjestää koulutusta ja myöntää tutkintoja. Koulutuksen järjestäjät saavat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Keskusteltiin mm. työssäoppimisen palautekyselyn sisällöstä ja toteutustavasta. Vuoden viimeisessä kokouksessa kuultiin kokemuksia Haapaveden ammattiopiston TOP-käytännöistä. Joulukuun kokouksessa arviointitoimikunta arvioi työssäoppimisen käytänteitä. Itsearviointi liittyi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina 2016 2017 Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus arviointihankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisperusteisuuden toteutumisesta tulevaisuutta ennakoiden. 31

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Arviointitoimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan läksiäisiä vietettiin huhtikuun kokouksessa. Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjohtajana aloitti 1.4.2016 Tuula Taskinen Ylivieskan ammattiopistosta. Ammattiosaamisen näyttöjen oikaisuvaatimuksia JEDUn arviointitoimikuntaan ei ole tullut yhtään. Valmistuvien opiskelijoiden määrä vuosina 2012 2016 JEDU v. 2012 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala 64 14 66 19 163 2. Luonnontieteiden ala 4 10 14 3. Luonnonvara ja ympäristöala 45 10 55 4. Matkailu, ravitsemis ja talousala 34 14 17 10 75 5. Sosiaali, terveys ja liikunta ala 20 94 86 200 6. Tekniikan ja liikenteen ala 70 158 228 7. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 30 60 90 Yht. 79 117 78 209 174 66 105 828 JEDU v. 2013 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala 62 16 58 17 153 2. Luonnontieteiden ala 3 9 12 3. Luonnonvara ja ympäristöala 35 11 46 4. Matkailu, ravitsemis ja talousala 36 19 23 25 103 5. Sosiaali, terveys ja liikunta ala 33 103 113 249 6. Tekniikan ja liikenteen ala 77 178 255 7. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 35 44 79 Yht. 73 124 81 250 181 58 130 897 JEDU v. 2014 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala 0 0 56 18 0 63 19 156 2. Luonnontieteiden ala 5 0 0 0 13 0 0 18 3. Luonnonvara ja ympäristöala 77 12 0 0 0 0 0 89 4. Matkailu, ravitsemis ja talousala 0 31 20 19 24 0 0 94 5. Sosiaali, terveys ja liikunta ala 0 0 0 25 136 0 114 275 6. Tekniikan ja liikenteen ala 0 86 0 153 0 0 0 239 7. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 43 0 0 0 42 0 0 85 Yht. 125 129 76 215 215 63 133 956 JEDU v. 2015 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala 69 20 72 23 184 2. Luonnontieteiden ala 14 9 23 3. Luonnonvara ja ympäristöala 50 9 59 4. Matkailu, ravitsemis ja talousala 41 24 17 40 122 5. Sosiaali, terveys ja liikunta ala 30 85 104 219 6. Tekniikan ja liikenteen ala 80 154 234 7. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 38 61 99 Yht. 102 130 93 221 195 72 127 940 JEDU v. 2016 perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala 64 9 67 17 157 2. Luonnontieteiden ala 8 7 15 3. Luonnonvara ja ympäristöala 54 10 64 4. Matkailu, ravitsemis ja talousala 33 15 15 23 5 91 5. Sosiaali, terveys ja liikunta ala 42 85 96 223 6. Tekniikan ja liikenteen ala 80 3 195 3 281 7. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 34 40 74 YHTEENSÄ 96 123 82 261 155 70 118 905 Tietoa arviointitoimikunnan toiminnasta saa osoitteesta: https://jedu.sharepoint.com/sites/arviointitmk 32

4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA SORA-toimikunta JEDUn SORA-toimikunta käsittelee lainsäädännön mukaisesti mm. opiskeluoikeuden peruutta-mista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa koskevia asioita. SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen, L 951/2011) tavoitteena on pa-rantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turval-lisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turval-lisuutta. Lisäksi on otettava huomioon, että opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäris-töön ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta ja kurinpitomenettelyä pa-rantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta. Yhtymähallitus asettaa JEDUn SORA toimikuntaan koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työ- ja elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajat. Toimielimen puheenjohtaja ja jäsenet nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. SORA-toimikuntaan kuuluvat puheen-johtaja Erkki Juola, Haapaveden ammattiopisto, Päivi Heinonen, Ylivieskan ammattiopisto (vpj), Pertti Kuosmanen Haapajärven ammattiopisto, Hannele Siekkinen Piippolan ammatti ja kulttuu-riopisto, työelämänedustaja Krista Paakki, kotihoito Kallio ppy ja opiskelijajäsen Jere Jormalai-nen, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja 3.6.2016 asti, jonka jälkeen Alex Junnikkala. Sihteerinä toimi Kirsi Peltola ja asiantuntijajäsenenä Ulla Mäntykangas, joka jäi opintovapaalle 26.9.2016 alkaen. SORA-toimikunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä neljä kertaa. Varsinaisia kokouksia pidettiin kolme ja yksi kurinpitoa koskeva kokous. Varsinaisissa kokouksissa käytiin läpi koosteet kurinpi-dollisista toimista ammattiopistoissa ja SORA-toimikunnan toiminnasta vuodelta 2015. Päivitet-tiin SORA-toimikunnan toimintaohjeita sekä päivitettiin JEDUn järjestyssääntöjä ja asunto-lasääntöjä OPH:n ohjeen mukaisesti. SORA-toimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjohtajana aloitti 1.4.2016 Erkki Juola Haapaveden ammattiopistosta. Arviointitoimikunta tutustui kokouksensa yhteydessä Nivalan ammattiopiston oppimisympäristöihin. Kuvassa ryhmä tutustuu elementtirakentamisen oppimisympäristöön rakennusosastonjohtajan Anssi Töllin johdolla. Kuvassa vasemmalta oikealle: Alex Junnikkala, Krista Paakki, Päivi Vaarula, Sisko Juola, Liisa Pieskä, Kirsi Peltola, Tuula Taskinen ja Anssi Tölli. 33

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Henkilöstökoulutus vastaa Johtoryhmässä sovitaan Koulutuksiin osallistuneiden kuntayhtymän toiminnan yhteisistä koulutuspäivien palautteet kehittämisen tarpeisiin sisällöistä ja teemoista. Kuntayhtymän tiimit ovat keskeisessä roolissa koulutusten suunnittelu- ja valmistelutyössä. Toimenpiteitä: Työnantaja tukee opiskelua ja kouluttautumista. Henkilöstökoulutukseen osallistumisesta on tarkemmat ohjeet henkilöstö- ja hyvinvointistrategian 2015 2017 luvussa 4.2 (henkilöstökoulutukseen osallistuminen). Kuntayhtymän palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on saattaa vaiheittain loppuun henkilöstöresurssien selvittäminen ja palkkausjärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntayhtymän työntekijän peruspalkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Kuntayhtymä varautuu esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutukseen ja tukee henkilöstöä muutostilanteessa. JEDUn yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestettiin 26.2.2016 Ylivieskassa. Aamupäivän osalta ohjelma toteutui eriytettynä opetus- ja tukihenkilöstölle Ylivieskan ammattiopiston eri tiloissa. Ruokailun jälkeen siirryttiin Akustiikkaan, jossa kaikille yhteisessä osiossa päivän pääesiintyjänä oli psykologi ja konsultti Keijo Tahkokallio teemalla haastavat opiskelijatilanteet oppilaitosympäristössä. Päivän aikana huomioitiin myös Saku-kisojen kävijät ja esiteltiin JEDUStars-video. Työelämän tervehdyksen JEDUn koulutuspäivään toi hotellipäällikkö Liisa Jäppinen Kylpylähotelli Sanista Kalajoelta. Kuntayhtymän johdolle ja lähiesimiehille järjestettiin koulutuspäivä 18.2.2016 teemana osaamisperusteisuuden käyttöönotto oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja siihen liittyvät pedagogiset jatkotoimenpiteet. Kehittämiskohteiksi nostetiin osaamisperusteisuuden osaamisen vahvistaminen, järjestelmien kehittäminen, työelämäyhteistyön koordinoinnin kehittäminen ja opetusmenetelmien digitalisointiin liittyvät asiat. Tavoitteena ovat luokaton ammattiopisto, toiminnalliset luokat, ajasta ja paikasta riippumattoman osaamisen hankkimisen kehittäminen, vuorovaikutteiset digitaaliset järjestelmät sekä yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen. Toinen yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestettiin Oulaisten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikössä 26.9.2016. Koulutuspäivän yhteisen avauksen jälkeen henkilöstö jakautui ryhmittäin eri tiloihin ammattialan täydennyskoulutukseen. Opetus- ja hallintohenkilöstön osuudessa työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJsta luennoi teemasta Koulu auki ympäri vuoden siirtyminen vuosityötyöaikaan. Iltapäivän aikana kuultiin hyviä käytänteitä osaamisperusteisuuden käyttöönotosta Kainuun ammattiopistossa, Koulutuskeskus Sedussa ja Oulun seudun ammattiopistossa. Lopuksi käytiin paneelikeskustelu samasta teemasta. Perehdy, Opi ja Kehitä Arvioi (POKA) koulutukseen osallistui lähes 30 opettajaa JEDUn eri ammattiopis- 34

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS toista. Koulutus sisälsi viisi lähipäivää ja kehittämistehtävän. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajan valmiuksia kehittää opiskelijan arviointia ja siihen liittyviä käytäntöjä omassa työssään ja ymmärtää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet osaamisperusteisuuden näkökulmasta. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto alkoi elokuussa 2016 oppisopimuskoulutuksena Rastorin toteuttamana. Koulutuksessa aloitti 16 JEDUn eri alojen opettajaa/ asiantuntijaa. Koulutuksen lähipäivät toteutetaan JEDUn eri ammattiopistoissa ja koulutus kestää keväälle 2018. JEDUn henkilöstöä (13 henkilöä) osallistui vuoden 2016 lokakuussa alkaneeseen Osaamisperusteisuus ja yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa (8op) koulutukseen. Koulutuksen toteuttavat Opetushallitus, Turun Yliopisto ja YES-verkosto. Koulutus jatkuu vuoden 2017 lokakuuhun saakka. Koulutuksen tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja osaamisperusteisuutta yrittäjyyden avulla. Kouluttauduttuaan opettaja kykenee kehittämään ja uudistamaan opetustoimintaansa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja koulutussektorien rajat ylittävien verkostojen kanssa. yrittäjyyteen ja työelämään sekä näyttötutkintojen arviointiin liittyvää koulutusta. Osaavat Opistot hankkeiden järjestämiin koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 731 osallistujaa. Näistä valtaosa oli JEDUn henkilöstöä. JEDUn järjestämään näyttötutkintomestarikoulutuksen (25 op) osallistui 26 osallistujaa. Osallistujia oli kaikista JEDUn ammattiopistoista sekä työelämäpalveluista. Yksi osallistuja oli työelämän yritysedustaja. Koulutuksen toteutti Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Koulutus käsitti 10 lähiopetuspäivää ja diplomijuhlan. Koulutuksen aikana osallistujat seurasivat näyttötutkintotilaisuuksia, suunnittelivat näyttötutkinnon järjestämisen, järjestivät näyttötutkintoja henkilökohtaistetusti ja varmistivat näyttötutkintotoiminnan laadun. aan JEDUssa on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen 215 henkilöä. Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen avasi JEDUn yhteisen koulutuspäivän 26.2.2016 Ylivieskassa. Osaavat Opistot 2015 ja 2016 -hankkeissa toteutettiin useita koulutuksia vuoden 2016 aikana. Aikuiskoulutuksen kehittämispäivä järjestettiin tammikuussa 2016. Asiantuntijaluennon piti opetusneuvos Markku Kokkonen Opetushallituksesta. Päivän aikana käytiin läpi ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevat muutokset tutkintorakenteessa, henkilökohtaistamisessa, tutkintoimikuntien rakenteessa ja tehtävissä sekä tutkintojen perusteissa. Lisäksi käytiin läpi ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 tapahtuvan reformin sisältö. Kehittämispäivän aikana koottiin pienryhmissä toimenpide -esityksiä aikuiskoulutustoiminnan kehittämisestä. Koulutukseen osallistuivat JEDUn aikuiskoulutuksen toimijat. Sisäisen auditoinnin koulutus/laatukoulutus järjestettiin helmikuussa 2016. Koulutukseen osallistuivat johtoryhmän ja laaturyhmän jäsenet. Koulutuksen yhteydessä suoritettiin harjoitusauditointi jokaisella JEDUn tulosalueella. Osaavat Opistot -hankkeessa järjestettiin lisäksi Seurauspedagogiikan, Toimintatapojen ja laatutyön osaamisen kehittämisen, Haastavat opiskelijatilanteet oppilaitosympäristössä, eportfolio koulutus opettajille sekä some ja Prezi koulutuspäiviä. Hankkeessa järjestettiin koulutusta seuraavista aiheista: koulutusten suunnittelu ja verkostotyö, laatutyön edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä, tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen ja osaamisen rakenteiden kehittäminen. Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin LEAN ajatteluun, 35

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Vähintään 5 Kuntayhtymä järjestää Koulutuspäivien määrä koulutuspäivää /hlö monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia alueella Toimenpiteitä: Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Jokaiselle työntekijälle laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä kehittymissuunnitelma, johon kirjataan kehittymisalueet, tavoitteet, keinot, aikataulu, vastuuhenkilöt ja edistymisen arvioinnin periaatteet. JEDUssa järjestetään vuosittain henkilöstölle yhteisten koulutustilaisuuksien lisäksi mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutuksia. Koulutuspäivät on koottu alla olevaan taulukkoon ESS:stä. Hankkeisiin toteutuneet koulutusmatkat siirretään JEDUn yhteisten kustannusten alle kehittämismittarissa. Työelämäjaksoja toteutui ulkomailla 78 päivää. Tutkintotavoitteisen koulutuksen määristä ei ole erillisiä tilastoja. Henkilöstön koulutuspäivät 2016 ESS Hallinto Opetus Tukipalvelut tilasto yhteensä Haapajärven ammattiopisto 20 170 120 310 Haapaveden ammattiopisto 17 320 138 475 Kalajoen ammattiopisto 12 127 57 196 Nivalan ammattiopisto 10 509 77 596 Oulaisten ammattiopisto 13 354 46 412 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 10 287 81 378 Ylivieskan ammattiopisto 14 105 18 138 Työelämäpalvelut 8 1 51 60 Yhtymäpalvelut 54 0 129 183 yhteensä 158 1873 717 2748 JEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2016 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste yhteensä korkeakouluaste korkeakouluaste Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto 6 8 3 4 8 5 7 9 50 Haapaveden ammattiopisto 1 12 13 1 9 12 7 6 13 74 Kalajoen ammattiopisto 1 4 5 2 2 8 6 4 5 37 Nivalan ammattiopisto 18 17 6 7 29 12 4 7 100 Oulaisten ammattiopisto 1 4 1 6 12 5 29 58 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 6 5 2 5 6 10 5 12 52 Työelämäpalvelut 1 2 5 1 9 Yhtymäpalvelut 5 3 4 5 2 3 5 27 Ylivieskan ammattiopisto 1 1 4 1 3 2 9 4 14 39 yhteensä 4 0 54 56 19 40 72 68 39 94 446 % osuus koko henkilöstöstä 4,3 % 0,0 % 12,1 % 12,6 % 4,3 % 9,0 % 16,1 % 15,2 % 8,7 % 21,1 % 100,0 % Alempi Ylempi Henkilöstön koulutusrakenteen kuvauksissa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan korkea-asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakoulutusasteeseen kuuluvat muun muassa ylemmät korkeakoulututkinnot. 36

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS JEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2016 25,0 % 21,1 % 20,0 % 16,1 % 15,2 % 15,0 % 12,1 % 12,6 % 10,0 % 9,0 % 8,7 % 5,0 % 4,3 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2016 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste yhteensä korkeakouluaste korkeakouluaste Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Haapajärven ammattiopisto 1 13 3 4 10 3 11 5 50 Haapaveden ammattiopisto 1 3 22 5 5 15 4 17 5 77 Kalajoen ammattiopisto 1 9 2 2 13 1 6 3 37 Nivalan ammattiopisto 10 25 10 3 38 3 10 1 100 Oulaisten ammattiopisto 5 5 2 10 2 33 1 58 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 1 10 5 2 13 3 16 1 52 Työelämäpalvelut 1 1 6 1 9 Yhtymäpalvelut 5 7 7 8 27 Ylivieskan ammattiopisto 1 2 3 2 2 11 16 2 39 yhteensä 1 3 17 93 32 27 111 29 109 24 446 % osuus koko henkilöstöstä 0,2 % 0,7 % 3,8 % 20,9 % 7,2 % 6,1 % 24,9 % 6,5 % 24,4 % 5,4 % 100,0 % Alempi Ylempi JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2016 25,0 % 24,9 % 24,4 % 20,9 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 3,8 % 7,2 % 6,1 % 6,5 % 5,4 % 0,0 % 0,2 % 0,7 % Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Koulutusaste vaikuttaa suoraan opetushenkilöstön palkkaukseen ja on yksi motiivi jatko-opiskeluihin. Seuraamalla henkilöstön osaamista ja sen kehittymistä, voidaan suunnitella tavoitteisiin sopivaa henkilöstökoulutusta. 37

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen 14.12.1998/986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 80 % Tilasto Koko opetushenkilöstön määrästä (269 henkilöä) asetuksen mukainen kelpoisuus on 240 henkilöllä. Mukana ovat sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen opettajat. Kuntayhtymän asettama tavoitetaso ylitettiin reilusti, toteutumaksi tuli 89 %. JEDUn koko opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 31.12.2016 yhteensä Kelpoisten % osuus 2015 Kelpoisten % osuus 2013 EI kelpoisuutta Kelpoisuus Kelpoisten % Kelpoisten % osuus 2016 osuus 2014 Haapajärven ammattiopisto 3 22 25 88 % 88 % 83 % 79 % Haapaveden ammattiopisto 2 38 40 95 % 95 % 88 % 80 % Kalajoen ammattiopisto 2 19 21 90 % 83 % 80 % 80 % Nivalan ammattiopisto 5 63 68 93 % 90 % 79 % 74 % Oulaisten ammattiopisto 2 46 48 96 % 85 % 78 % 79 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 35 86 % 83 % 83 % 73 % Ylivieskan ammattiopisto 10 22 32 69 % 57 % 63 % 62 % Työelämäpalvelut 1 0 1 0 % 0 % 0 % 0 % yhteensä 29 240 269 89 % 85 % 79 % 76 % Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 2016 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Haapajärven ammattiopisto 3 22 Haapaveden ammattiopisto 2 38 Kalajoen ammattiopisto 2 19 Nivalan ammattiopisto 5 63 Oulaisten ammattiopisto 2 46 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 Ylivieskan ammattiopisto 10 22 Työelämäpalvelut 1 0 yhteensä 29 240 EI kelpoisuutta Kelpoisuus Ammatillisen perustutkinnon osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus ylitettiin kolmatta kertaa JEDUssa. aan 255 opettajasta asetuksen mukainen kelpoisuus on 89,8 %:lla. 38

5. HENKILÖSTÖKOULUTUS JEDUn ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 31.12.2016 EI kelpoisuutta Kelpoisuus yhteensä Kelpoisten % osuus 2016 Kelpoisten % osuus 2015 Kelpoisten % osuus 2014 Kelpoisten % osuus 2013 Haapajärven ammattiopisto 3 22 25 88,0 % 89 % 83 % 82 % Haapaveden ammattiopisto 2 38 40 95,0 % 95 % 88 % 80 % Kalajoen ammattiopisto 2 19 21 90,5 % 83 % 80 % 78 % Nivalan ammattiopisto 4 54 58 93,1 % 92 % 91 % 81 % Oulaisten ammattiopisto 1 46 47 97,9 % 88 % 83 % 80 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 35 85,7 % 83 % 83 % 73 % Ylivieskan ammattiopisto 9 20 29 69,0 % 60 % 57 % 61 % yhteensä 26 229 255 89,8 % 86 % 83 % 78 % Ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 2016 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Haapajärven ammattiopisto 3 22 Haapaveden ammattiopisto 2 38 Kalajoen ammattiopisto 2 19 Nivalan ammattiopisto 4 54 Oulaisten ammattiopisto 1 46 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 Ylivieskan ammattiopisto 9 20 yhteensä 26 229 EI kelpoisuutta Kelpoisuus Opetushenkilöstöllä näyttötutkintomestarin tutkinto: Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opetustoimen henkilöillä 50 % JEDU kysely näyttötutkintomestarin koulutus Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden 2016 lopussa 215 henkilöllä oli näyttötutkintomestarin koulutus ja 23 henkilöllä työelämäosaamisen diplomi (25 op). Näyttötutkintomestarin koulutus on 79,9 %:lla JEDUn opetushenkilökunnasta. 39

6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 6.1 Hyvinvointitiimin toiminta Hyvinvointitiimi kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa kevätlukukaudella, syyslukukaudella kokouksia ei järjestetty. Hyvinvointitiimissä on mukana jäseniä jokaisesta ammattiopistosta, keskushallinnosta sekä lisäksi työterveyshuollon edustajia. Tiimin puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö. Alkuvuoden aikana hyvinvointitiimissä käsiteltiin työterveyshuollon toimintaa vuodelta 2015, päivitettiin työterveyshuollon suunnitelmaa yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa. Työsuojelupäällikkö kertoi vuoden 2015 työsuojelun ja työturvallisuuden asioista sekä kertoi vuodelle 2016 suunnitelluista toimenpiteistä. Kevään 2016 aikana käsiteltiin TOB työolobarometrin ja henkilöstökertomuksen tulokset ja kuultiin suunnitelmat tulosten jatkotoimenpiteistä. Kuultiin myös ergonomia toimistotyössä- tutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus suoritettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän toimisto- ja taloushenkilöstölle ja tarkoituksena oli selvittää, millainen käsitys henkilöstöllä on ergonomiasta, työkuormituksesta ja työkyvystä sekä niiden vaikutuksesta koettuun työhyvinvointiin. 6.2 TYKY-toiminta tulosalueittain Yhtymäpalveluille ja työelämäpalveluille järjestettiin kolme kertaa lavis-jumppa maalis-huhtikuussa. Haapajärven ammattiopisto Haapajärven opiskelijakunta järjesti ohjelmaa 8.4 iltapäivälle johon sekä opiskelijat että henkilökunta osallistuivat. Henkilökunnan virkistysiltapäivä pidettiin 19.8, jolloin käytiin patikoimassa Nivalan Isonsydänmaan reitti ja juotiin nokipannukahvit sekä paistettiin makkaraa. Monitoimitalolla on keskiviikkoihin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kuntosalivuoro ja sunnuntai iltapäivisin henkilökunnan oma vuoro. Haapaveden ammattiopisto Koulutus- ja virkistyspäivä järjestettiin 6.6.2016 Kalajoella ja se sisälsi aluksi asiantuntijaluennon S5 prosessista. Tämän jälkeen valinnaista ohjelmaa: seikkailurata, kevyttä liikunta, naurujoogaa, frisbee-golf. Kuntosali ja liikuntasali ovat henkilökunnan käytössä veloituksetta. Lentopalloa pelataan viikoittain yhdessä Haapaveden yläkoulun ja lukion kanssa. Kalajoen ammattiopisto Kuntosalivuorot on varattu henkilöstölle maanantaisin ja keskiviikkoihin sekä liikuntasalivuorot maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin. Liikunta- ja kuntosalivuorot ovat yhteisiä opiskelijoiden kanssa. 40 Oulaisten ammttiopiston Sitkuttajat -joukkue sijoittui toiseksi SAKU ry:n liikkeelle. net -kampanjassa. Kuvassa joukkueen jäsenet, Ritva Antila, Leena Lähdesmäki-Mäkinen, Paula Kotivesi, Heli Pakkanen ja Sirpa Matkaselkä.

Nivalan ammattiopisto Henkilöstön virkistyspäivä oli 8.4. Aamupäivästä Anne- Maria Laulumaa piti luennon vuorovaikutustaidoista ja kommunikaatiosta ja iltapäivällä oli liikunnan vuoro, valittavana oli keilaus, pipolätkä, uinti, vesijumppa, kuntosali ja frisbegolf. Henkilökunnalle on vapaita kuntosalivuoroja sekä sähly ja sulkapallovuorot liikuntahallilla. Oulaisten ammattiopisto Henkilöstölle tarjottiin lippu Oulaisten musiikkiviikkojen konsertteihin. Ryhmä osallistui Nice run tapahtumaan Kalajoella. Taukokankaalla järjestetään jumpan ja liiketalouden yksikössä on kuntosali ja liikuntasali henkilökunnan käytettävissä. 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Joka toinen vuosi järjestetään virkistyspäivä ja seuraava virkistyspäivä järjestetään vuonna 2017. Tällöin henkilökunnan virkistystä järjestetään pienryhmissä esim. melontaa, frisbeegolfia. Lisäksi liikunta- ja kuntosali on henkilöstön vapaassa käytössä koulun tiloissa. Liikuntasalissa maanantaina ja torstaina on mahdollisuus sulkapallon pelaamiseen. Ylivieskan ammattiopisto Henkilökunnan TYKY-päivät järjestettiin 6.- 7.6.2016. Maanantaina 6.6. työyhteisön toimintojen kehittämispäivä oppilaitoksella sisälsi ryhmätöitä ja keskusteluja sekä loppuyhteenvedon tuloksista. Tiistai 7.6. vietettiin Matikaisen lomaparatiisissa Oulaisissa, ja ohjelmassa oli Jokkis-rallikisat, ulkoilua, ruokailuja, savusauna. Henkilöstöllä on vapaa kuntosalin käyttöoikeus iltaisin ja viikonloppuisin Ylivieskan ammattiopiston kuntosaliin. Ylivieskan ammattiopstolla järjestettiin henkilöstön virkistyspäivä 7.6.2016, ohjelmaan kuului jokkisrallikisa Oulaisissa Matikaisen Lomaparatiisissa. Kuva Marko Kyrö. Henkilöstölle tarjotut kunto- ja virkistystapahtumat JEDUssa on käytössä Smartum -liikunta- ja kulttuurisetelit. 50 euron arvoisen setelinipun voi hakea jokainen päätoiminen työntekijä vuosittain. JEDUn henkilöstön kevät- ja syyskuntokampanjat toteutettiin jokaisessa ammattiopistossa. Kampanjoiden arvonnat suoritettiin touko- ja joulukuussa. Kesän 2015 kuntoremonttiporukan terveystreffit järjestettiin Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammikuussa 2016. Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattisportissa. Mukana oli opettajia ja tukihenkilöstöä Haapaveden, Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan JEDUn koulutuspäivässä 26.2.2016 palkittiin syksyllä 2015 Saku ry:n kesäkisoissa menestyneet jedulaiset. 41

6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA ammattiopistoista sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistosta. Sakun ry:n talvikisat pidettiin Lohjalla 6-7.2.2016. Kisoihin osallistuivat Reima Mäntyranta, Kari Siekkinen ja Eveliina Paavola. Huhtikuun lopulla järjestettyihin lentopallokisoihin osallistui JEDUsta joukkue, jossa oli pelaajia Haapaveden ja Piippolan ammattiopistosta. Kesäkisat järjestettiin 3-4.9.2016 Rovaniemellä ja niihin osallistuivat JEDUsta Marko Parhiala, Antti Leiviskä, Annimaria Mäkikyrö ja Eveliina Paavola. JEDUn joukkueet saivat runsaasti mitaleita molemmista kisoista. Saku Ry:n järjestämään ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen liikuntakampanjaan rento- ja kilpasarjaan osallistui joukkueita JEDUsta. Oulaisten ammattiopiston joukkue Sitkuttajat tulivat toiseksi kilpasarjassa ja yksilötasolla samasta joukkueesta Ritva Antila ylsi toiselle sijalle TOP 10 listauksessa. Eveliina Paavola Saku Ry:n kesäkisoissa Rovaniemellä 03.09.2016-04.09.2016. 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys Tavoite Tavoitetaso Mittari Sairaslomien määrä vähenee, työssä Henkilöstöpalaute ja jaksetaan pitempään tilasto Kuntayhtymässä työskenteli vuoden 2016 lopussa 70 työntekijää, joiden ikä on vähintään 60. Yli 60 vuotiaiden määrä JEDUssa tulosalueittain 31.12.2016 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Haapajärven ammattiopisto 10 Haapaveden ammattiopisto 14 Kalajoen ammattiopisto 5 Nivalan ammattiopisto 14 Oulaisten ammattiopisto 7 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 10 Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut 2 2 Ylivieskan ammattiopisto 6 yhteensä 70 42

7. YHTEENVETO 7. YHTEENVETO Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän viidennen toimintavuoden yhteenvetoa erityisesti henkilöstöön liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista, strategisten painopistealueiden toteutumisesta, tiimien ja työryhmien toiminnasta, henkilöstökoulutuksista sekä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta vuoden 2016 aikana. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstömäärä on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt 112 henkilöllä, joista eläkkeelle on siirtynyt 79 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä oli 85,6 %. Osa-aikatyössä oli yhteensä 63, joista osa-aikaeläkkeellä 18. Osa-aikatyössä olevista henkilöistä naisia on 41 ja miehiä 22. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopulla oli 49,7 vuotta. Suurinta ikäryhmää edustaa 55 59 -vuotiaat, joihin vuonna 2016 kuului 90 työntekijää. Yli 60-vuotiaita oli 70 työntekijää. aan kuntayhtymässä yli 50-vuotiaita on 248 henkilöä eli heidän osuus on 55,6 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on lähes tasapainossa. Naisia on 258 (58 %) ja miehiä 188 (42 %). Tulosalueittain sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja sitä kautta toiminnan tulokseen vaikuttavia asioita. Kuntayhtymän strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään viisi % henkilöstömenoista käytetään henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Toteutumaa ei saavutettu vaan kehittämismittari jäi 3,6 %:iin. Vuoden 2016 aikana Erasmus+-rahoituksella toteutui 6 ulkomaan työelämäjaksoa tai täydennyskoulutusta, yhteensä 78 arkipäivää. Lukuvuoden 2016 2017 teemaksi valittiin muutoksen kohtaaminen ja muutoksesta selviäminen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin pidempikestoinen esimiesvalmennuspaketti johdolle ja lähiesimiehille. Syksyn ensimmäisen lähipäivän teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksessa johtaminen. Toisen päivän teemana oli kirkastaa LEAN- ajattelua ammatillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli ja VARHE maksujen muodostuminen. Vuoden 2016 aikana JEDUssa järjestettiin runsaasti erimittaisia koulutuksia eri henkilöryhmille. Koulutuksia on järjestetty muutaman tunnin koulutuksista useamman opintopisteen laajuisiin koulutuksiin. Kuntayhtymä järjesti kuntoremonttiviikon Vuokatissa kesällä 2016, johon osallistui noin 10 henkilöä. Lisäksi useimmissa ammattiopistoissa on järjestetty liikunta- ja virkistystapahtumia. Kuntayhtymän yhteisestä liikuntapäivästä ja pikkujoulusta luovuttiin säästöjen vuoksi. TOB henkilöstökyselyä ei toteutettu vuonna 2016. Keväällä 2016 tehdyn kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle 2016 2017. Suunnitelmat on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä kesäkuussa, tulosalueiden kevään henkilöstökokouksissa ja ne ovat luettavissa laadunhallinnan sivustolla sharepoint -alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulosalueiden johtajat. Suunnitelmien etenemistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä. Yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehtorityöryhmän ja johtoryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyöryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta. Kuntayhtymän tiimit ovat olleet mukana kuntayhtymän toimintaan liittyvissä valmistelutyössä. Tiimikokouksissa on suunniteltu ja valmisteltu JEDUn yhteisiä asioita opetuksen ja kehittämistyön tueksi. Tiimien toiminnasta kerrotaan tarkemmin luvussa neljä. Kehityskeskustelujen toteutuma 75 % on JEDUn historian paras. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja sen painopistealueita tullaan tarkistamaan uuden henkilöstöstrategian laadinnan yhteydessä syksyllä 2017. Ammatillisen koulutuksen reformi tuo tullessaan myös muutoksia opetukseen ja erityisesti opetusjärjestelyihin. Kaiken keskellä on huolehdittava työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvistä asioista. TOB henkilöstökyselyn toteuttamista jatkossa omana työnä harkitaan, sillä OPIX (koulutuksen järjestäjien verkosto) -verkostosta ei saa enää vertailutietoja toisilta koulutuksen järjestäjiltä samalla tavoin kuin aiemmin. OPIX portaalin toiminta on lakkautettu vuoden 2016 lopussa, mutta verkosto toimii edelleen. Lämmin kiitos henkilöstölle näiden muutosten keskellä jaksamisesta. Yhdessä olemme enemmän! Ymmärrys luo asialle arvon. Tärkeäksi ymmärretty asia säilyy mielessä. Muistinvarainen asia, tärkeäksikin mainittu, katoaa. Kari Ollikainen 43

Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2015 2015 Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska 1. Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus toimia itsenäisesti työssäni 4,28 3,91 4,11 4,09 4,12 4,16 4,19 4,27 4,12 4,19 4,15 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtäni koskevia muutoksi suunniteltaessa 3,63 3,2 3,41 3,16 3,19 3,16 3,23 3,59 3,28 3,34 3,49 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 3,79 3,69 3,52 3,41 3,52 3,37 3,71 3,86 3,58 3,69 3,70 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 3,21 2,85 3,11 2,51 2,63 2,61 2,90 3,00 2,80 2,92 2,97 2. Esimiestyö Esimieheni huolehtii työntekijöistä 3,30 3,52 3,19 3,25 3,12 3,08 3,52 3,32 3,28 3,35 3,44 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 3,30 3,65 3,30 3,51 3,10 3,13 3,29 3,50 3,36 3,47 3,40 Koen esimieheni toimintatavat oikeudenmukaisiksi 3,28 3,61 3,41 3,62 3,23 3,08 3,39 3,55 3,41 3,43 3,53 Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen ja ohjaukseen 3,53 3,67 3,44 3,79 3,29 3,34 3,58 3,45 3,55 3,57 3,65 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 3,88 3,96 3,74 3,74 3,6 3,79 3,87 3,95 3,8 3,95 4,00 3. Ergonomia Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa, jne. 3,67 3,78 3,81 3,43 3,88 3,71 4,58 4,23 3,8 3,83 3,95 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa, jne. 3,49 3,59 3,7 3,01 3,52 3,58 4,55 3,86 3,55 3,46 3,67 4. Optimaalinen kuormitus Pidän työmäärääni kohtuuttomana 3,37 3,28 3,15 3,32 3,17 3,55 3,42 3,59 3,34 3,43 3,42 Tunnen olevani ylirasittunut 3,49 3,37 3,11 3,18 3,13 3,61 3,58 3,64 3,35 3,40 3,47 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 3,74 3,28 3,04 3,09 3,04 3,61 3,23 3,36 3,28 3,34 3,30 5. Työkyky Osaamiseni riittää nykyisten työtehtävien hoitamiseen 3,98 4,06 4,11 4,09 4,13 4,05 4,42 4,45 4,13 4,16 4,23 Koen jaksavani työssäni hyvin 3,67 3,67 3,37 3,46 3,48 3,71 3,48 3,91 3,57 3,75 3,83 Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 4,19 4,02 4,26 4,03 4,21 4,26 4,32 4,50 4,17 4,24 4,22 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 4,07 3,83 3,96 3,78 3,83 4,03 4,03 4,36 3,93 3,99 4,00 6. Tiedonkulku ja vuorovaikutus Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 3,35 3,69 3,37 3,5 3,29 3,37 3,42 3,68 3,46 3,55 3,60 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 3,7 3,59 3,67 3,36 3,52 3,58 3,68 3,5 3,55 3,48 3,65 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 3,21 3,04 2,52 2,79 2,83 2,50 3,06 3,59 2,91 3,02 2,97 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 3,07 3,17 2,96 2,97 3,37 2,84 3,16 3,32 3,1 3,06 3,18 Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 3,37 3,43 3,15 3,16 3,12 3,21 3,06 3,36 3,23 3,22 3,42 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 3,44 3,57 3,15 3,36 3,13 3,26 3,32 3,36 3,34 3,30 3,47 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 3,53 3,78 3,11 3,29 3,56 3,61 3,65 3,64 3,51 3,54 3,63 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 3,19 3,22 2,93 2,59 2,96 2,79 2,65 3,23 2,92 3,11 3,09 Olen tyytyväinen kuntayhtymän johtamistapaan 2,98 3,04 3,00 2,61 2,46 2,89 1,71 3,55 2,74 3,14 3,22 Timantin ulkopuoliset väittämät Viimeisen vuoden aikana olen saanut ammattitaitoani kehittävää koulutusta 3,28 3,33 3,67 3,03 3,25 2,97 3,39 3,77 3,27 3,53 3,49 Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 3,67 3,83 3,52 3,91 3,54 3,71 3,71 4,23 3,76 3,76 3,95 Olen kokenut väkivaltaista käyttäytymistä tai sen uhkaa työssäni 4,67 4,2 4,41 4,17 4,52 3,95 4,74 4,73 4,37 4,36 4,41 Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin 3,81 3,04 3,41 3,26 3,29 3,21 3,19 3,41 3,29 3,35 3,32 YHTYMÄ- PALVELUT JEDU keskiarvo 2015 JEDU keskiarvo 2014 JEDU keskiarvo 2013 kyselyn vastaanottajia 58 82 40 112 69 55 41 27 481 535 kyselyyn vastanneita 43 54 27 76 52 38 31 22 343 381 vastausprosentti 74 % 66 % 68 % 68 % 75 % 69 % 76 % 81 % 71 % 71 %

Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA (ulkoinen ) 1.1. 31.12.2016 2016 2015 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 39 170 932 39 644 700 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Opetushenkilöstön palkat 12 614 793 13 408 000 Muun henkilöstön palkat 6 266 891 6 651 311 Jaksotetut palkat ja palkkiot 42 919 143 457 Kokouspalkkiot /ansionmenetyskorv. 27 543 36 048 Aktivoidut palkat ja palkkiot 12 458 1 328 Erilliskorvaukset Palkat ja palkkiot yhteensä 18 853 850 19 950 574 Henkilöstökulujen korvaukset Sairausvakuutuskorvaukset 177 515 213 645 Tapaturmakorvaukset 4 428 11 652 Muut kansaneläkelait.korv. 0 0 Muut henkilöstömenojen korj.erät 0 156 Henkilöstökulujen korvaukset yhteensä 181 942 225 141 Henkilösivukulut KuEL maksut 3 239 570 3 456 020 Muut työeläkemaksut 844 848 930 181 Varhe maksut 192 284 119 136 Jaksotetut eläkekulut 0 0 Aktivoidut eläkekulut 2 137 229 Henkilösivukulut yhteensä 4 274 565 4 505 108 Muut henkilösivukulut Kansaneläke ja sair.vak.maksut 396 640 412 132 Työttömyysvakuutusmaksut 674 580 580 468 Tapaturmavakuutusmaksut 128 430 152 506 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 10 116 33 009 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 800 77 Muut henkilösivukulut yhteensä 1 188 734 1 112 020 Henkilöstömenot yhteensä 24 135 207 25 342 561 Muut toimintamenot 10 712 562 11 758 862 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 34 847 769 37 101 423 TOIMINTAKATE 4 323 163 2 543 277 Rahoitustuotot ja kulut 27 697 1 200 VUOSIKATE 4 350 860 2 542 078 Poistot ja arvonalentumiset 2 815 903 3 124 351 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS 1 534 957 582 273 Poistoeron lis. ( ) tai väh.(+) 371 126 61 126 Varausten lis. ( ) tai väh. (+) 1 500 000 300 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 406 083 221 147

Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2016 JEDU Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Yht. 50, 60 vuotispäivä, vihkimispäivä ym. 2 1 1 2 3 1 3 1 9 5 14 Hoitovapaa (palkaton) 312 151 146 216 28 153 38 865 179 1044 Isyysloma (palkaton) 14 13 9 41 27 13 50 67 117 Isyysvapaa, palkallinen 8 6 6 7 14 13 27 Julkinen tehtävä (esim. kunnallinen luottamustoimi) 1 19 3 6 4 25 29 Kuntoutus, muu palkaton 7 12 25 16 7 32 35 67 Kuntoutustuki / määräaikainen työkyvyttömyys 18 152 91 243 18 261 Luottamusmieskoulutus 2 5 2 11 4 16 20 Muu virkavapaus/työloma (palkaton) 151 1 14 13 21 11 7 44 4 19 1 31 34 283 317 Muut opinnot (palkaton) 4 4 21 1 1 22 9 31 Opintovapaa (palkaton) 111 3 2 691 14 2 122 4 7 179 97 428 804 1232 Pakottavat perhesyyt 1 1 9 2 1 7 5 1 3 3 19 14 33 Reservin kertausharjoitus/väestönsuojelukoulutus 6 8 5 6 13 19 Sairausloma 154 310 291 438 137 134 452 480 625 52 700 134 458 70 3 19 131 2820 1768 4588 Työtapaturma 48 7 29 4 52 36 88 Vanhempainloma 59 128 167 117 28 187 510 176 686 Vapaa ajan tapaturma 13 1 1 32 47 0 47 Vapautus virkatehtävien hoidosta, palkallinen 1 1 1 7 3 17 19 22 27 49 Vuorotteluvapaa 293 108 363 3 213 306 213 1082 417 1499 Yksityisasiat (palkaton) 1 56 24 60 17 22 36 32 8 9 17 3 2 91 196 287 Äitiysloma 255 54 122 125 93 51 126 611 215 826 Äkillisesti sairastuneen lapsen hoito 2 2 8 18 4 12 11 8 3 10 10 1 1 17 41 66 107 yhteensä 1027 945 699 1546 895 489 1429 1635 1383 147 1366 420 1228 90 3 180 445 8030 5897 13927 POISSAOLON SYY Piippola Ylivieska Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut JEDU Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Toisen vakanssin hoito omassa kuntayhtymässä tai toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palv. Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Yht. Toisen vakanssin hoito (omassa kuntayhtymässä) 373 126 110 137 513 213 213 152 153 689 1301 1990 Toisen vakanssin hoito toisen työnantajan pal. 122 122 0 122 Toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palveluksessa 1 121 213 92 213 214 427 Toisen vakanssin hoito omassa kuntayhtymässä tai toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palv. Yhteensä 122 374 0 0 126 110 137 513 334 0 213 213 92 0 0 152 0 153 1024 1515 2539 yhteensä 1149 1319 699 1546 1021 599 1566 2148 1717 147 1579 633 1320 90 3 332 0 598 9054 7412 16466

Haapaveden ammattiopistossa vietettiin henkilöstön virkistyspäivää 6.6.2016. Kuva Arto Veikkola. Oulaisten ammattiopistosta datanomiksi keväällä 2016 valmistunut Jari Pekkala voitti lajissaan kotisivujen valmistaminen Taitaja 2016 -kilpailuissa kultaa ja valittiin Suomen edustajaksi marraskuussa järjestettyihin EurosSkills -kisoihin Göteboriin Ruotsiin. Pekkala voitti myös EuroSkillsseissä kultaa omassa lajissaan. Vasemmalla olevassa kuvassa Jari Pekkala on tekemässä kilpailutyötä Seinäjoella Taitaja -kisoissa 2016. Alla olevassa kuvassa ovat unkarilaiset opiskelijat yhdessä opettajansa Marianne Nyitrainen kanssa Rovaniemellä. Kuusi opiskelijaa suorittivat työssäoppimisjaksonsa Suomessa talvella 2016, puolet ajasta Oulaisissa ja puolet HAapajärvellä.

Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän viides ja pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan 2015-2017. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä 31.12.2016 oli yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä koko koulutuskuntayhtymässä oli 49,7 vuotta. Opetuksessa työskenteli saman päivän tilaston mukaan 269 henkilöä ja opetuksen tukipalveluissa sekä hallinnossa yhteensä 177 henkilöä. JEDUsta eläköityi vuoden 2016 aikana yhteensä 19 työntekijää. Takakannen kuvat ovat kuvanneet Mika Pajala ja Lotta Jaatinen Taitaja 2016 kisoissa Seinäjoella. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä PL 72 85501 Nivala y-tunnus 0210010-1 www.jedu.fi