RETORIIKKA-KURSSI 2004 Professori Juha Karhu 23.11. 2.12.2004
RETORIIKKA OIKEUDESSA OLLAKO VAI EIKÖ OLLA? Antiikissa arvostettu osa oikeudellista puhetaitoa Valistuksen järkeisusko julisti pannaan Retoriikan paluu nykyaikaisen juridiikan argumentaatioteoriaksi
Luennot 23.11. 2.12.2004 R niin kuin retoriikkaa oikeudessa 23.11. A niin kuin Aristoteles 24.11. K niin kuin korkein oikeus 25.11. (itsenäistä työskentelyä = EI LUENTOJA!) A niin kuin ai mun vuoro? 30.11. S niin kuin Sokrates mutta ihan vähän myös Kianto 1.12. 2.12. itsenäistä työskentelyä tarvittaessa
OPET0164 2 ov suoritusmuotona harjoitustyöt tuomioistuintekstin analyysi oikeuspuhe tarvittaessa täydennys oppimispäiväkirjalla omat ideat tervetulleita! (ei oikeustaidetta = Ari Hirvosen luennot)
RETORIIKKAA OIKEUDESSA JÄSENNYS Oikeuskysymyksen retoriikkaa I: oikeuslähdeoppi Oikeuskysymyksen retoriikkaa II: oikeussäännöt v. oikeusperiaatteet Tosiasiakysymyksen retoriikkaa: juridiikan kertomuksellisuus (narratiivisuus) Formaalisuus oikeudellisessa prosessissa
TUOMARIN PAIKKA Ratkaisuvalta Ratkaisupakko Kansalaisten oikeusturvaodotus -> Perusteluvelvollisuus
OIKEUDELLISEN RATKAISUN PERUSTELEMINEN Mikä tekee ratkaisusta oikeudellisen? Mitkä perusteet ovat oikeudellisia? jne. Retorinen käänne: KENELLE ratkaisua perustellaan?
NELJÄ OIKEUSYHTEISÖÄ Oikeusriidan asianosaiset Juristikunta (suppea oikeusyhteisö) Tilanteesta kiinnostuneet muut asiantuntijat ja kansalaiset (laaja oikeusyhteisö) Kaikki (universaaliauditorio)
PERUSTELUT JURISTIKUNNALLE Oikeuslähdeoppi oikeuslähteiden luettelo perustuslaki, lait, tuomioistuinratkaisut, käytännöt, jne. oikeuslähteiden hierarkia säädetty laki <-> prejudikaatit; lain kirjain <-> lain henki; rational <-> reasonable oikeuslähteiden lajit ja käyttösäännöt auktoriteettilähteet // asialähteet
RETORISET SEURAUKSET Tuomarin ammattiosaamisen ensisijainen kontrolliryhmä muut juristit -> perustelut on kirjoitettava juristikunnalle Seuraukset asianosaisten vaikea ymmärtää (& hyväksyä) kansalaiskeskustelu voi vinoutua ajatus kaikkialla ja kaikkina aikoina pätevistä perusteluista on epäuskottava
OIKEUSSÄÄNNÖT V. OIKEUSPERIAATTEET Oikeussääntö: kaksiarvologiikka säännön käyttöedellytykset tärkeitä jos sääntö soveltuu, sen mukainen oikeusseuraamus on välttämätön Oikeusperiaate: punnintalogiikka periaatteen tausta-arvot tärkeitä periaate soveltuu usein, mutta sitä on myös usein tasapainotettava suhteessa muihin periaatteisiin
LAINSÄÄTÄJÄN PAIKKA Oikeusturva: ennakoitavuus & oikeudenmukaisuus Syklinen (ei lineaarinen!) kehitys Ei lainkaan tai liian vähän oikeussääntöjä -> tuomareiden ja virkamiesten mielivallan vaara Liikaa oikeussääntöjä -> ennakoitavuus ja oikeudenmukaisuus kärsivät -> tarvitaan oikeusperiaatteita Liian joustava oikeus -> ennakoitavuus ja oikeudenmukaisuus kärsivät -> oikeusperiaatteet muunnettava oikeussäännöiksi
TOSIASIAT OIKEUDESSA Lainsäätäjän tosiasiat lain tarkoitus mistä säädetään & mistä ei säädetä julkilausutut ja salaiset agendat Tuomarin tosiasiat oikea totuus ja tuomarin totuus näytön eheys ja vakuuttavuus kertomuksena
FORMAALISUUS Muodon funktiot oikeudessa tärkeät rajanvedot transaktiokustannusten minimointi kompromissin aitous argumentaation lopettaminen juristiosaamisen oikeutus
TÄRKEÄT RAJANVEDOT Alle 15-vuotiasta älköön tuomittako rangaistukseen law in books = law in action Alle 18-vuotiaat älkööt tehkö sopimuksia law in books // law in action
TRANSAKTIO- KUSTANNUSTEN MINIMOINTI Laki toiminnan reunaehtona Sidonnaisuuksien luominen tulevaisuutta varten Muotosäännökset yksityisoikeudessa vähäiset muotovirheet? muodon väärinkäyttö?
KOMPROMISSIN AITOUS Lainsäätäjän näkökulma Lainsäädännön taustalla vaikuttavat intressit jäävät vaikuttamaan lainkäyttöön Lainkäytön yhtenäisyys vaarantuu Politiikan ja oikeuden rajankäynti
ARGUMENTAATION LOPETTAMINEN Tuomarin näkökulma Milloin argumentaation voi perustellusti lopettaa? Konklusiiviset argumentit Prosessiekonomia: mistä tarvitsee ja mistä ei tarvitse (eikä saa) esittää näyttöä?