YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6 1 momentti kohta 12 b

PÄÄTÖS 1(21) Nro A 1132 Dnro KAS 2007 Y 175 111 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta ympäristöluvan muutoshakemuksesta. Päätökseen sisältyy ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen toiminnan aloituslupa muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA maxit Oy Ab Strömberginkuja 2 PL 70 00381 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca soratehdasta. Tehdas sijaitsee Kuusankosken Keltissä, Maunukselan kylässä yhtiön omistamilla tiloilla. Tehdaskiinteistön kiinteistörekisteritunnukset ovat 407:4:211, 407:5:189 ja 407:5:190. Ympäristönsuojelulainmukaisella ympäristöluvan muutoshakemuksella maxit Oy Ab hakee muutosta Kuusankosken Leca soratehtaan ympäristölupapäätöksen A 1092, Dnro KAS 2004 Y 11 111 lupamääräykseen 2 koskien ilmaan johdettavien päästöjen raja arvoja. Samalla haetaan lupaa uusien poltto ja apuaineiden käyttöönotolle. Toiminnat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lähin asuinrakennus on noin 300 metrin päässä ja Mäkikylän palvelukeskus sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä tehtaasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 1 momentti kohta 8 f ja 3 momentti YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6 1 momentti kohta 12 b ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 7.6.2007. Hakemusta on täydennetty 15.2.2008, 31.7.2008 ja 1.8.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehtaalla on toistaiseksi voimassa oleva Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen 2.7.2004 myöntämä ympäristölupa, A 1092/KAS 2004 Y 11 111. Lisäksi tehtaalla on Kuusankosken kaupungin ympäristölautakunnan 12.1.2000 myöntämä 10 vuoden maa aineslain mukainen lupa saven ottamiseen tehdasalueen lähistöltä. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas p. 020 610 105 Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 2 Tehdasalueella toimivalle Kuusankosken Aluelämmitys Oy:n Keltin lämpökeskukselle on Kuusankosken kaupunki myöntänyt ympäristöluvan 5.5.2004. Seutukaavassa tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi kaavamerkinnällä T. Kuusankosken yleiskaavassa vuodelta 1992 ja valmisteilla olevassa Kuusankosken yleiskaavassa vuoteen 2020 alue on myös teollisuusaluetta. Asemakaavaa alueelle ei ole laadittu. MUUTOSESITYS Nykyiset polttoaineet Polttoaineena kevytsorauunissa käytetään kivihiiltä, petcokea eli runsasrikkistä hiiltä, maakaasua, kierrätyspolttoaine 2 eli KPA 2 ja sahanpurua. Lisäksi on lupa polttaa lihaluujauhoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtaan polttoaineiden käyttö 2004 2007. Polttoaine Yksikkö 2004 2005 2006 2007 Hiili t 6 638 8 515 9 507 10 542 Maakaasu m 3 58 000 67 000 126 600 147 000 Kierrätys ja jäteöljy t 2392 2 199 1 868 1840 Raskas polttoöljy t 30 770 Sahanpuru, t 9766 10 500 8 747 5368 kutterilastu ym. Lihaluujauho t 1051 211 Uudet polttoaineet maxit Oy Ab hakee lupaa liuotinpolttoaineen (ALF 4) sekä kierrätyspolttoaineen (KIPA) ja kierrätyspuun käytölle. Yhtiöllä on muun muassa liuotinpolttoaineen ja kierrätyspolttoaineen käytöstä kokemuksia muilla EU:n alueella toimivilta tehtailta. Uusien jätepolttoaineiden käyttömäärät ja niillä korvattavat polttoaineet on esitetty seuraavassa taulukossa: Polttoaine Keskim. käyttömäärä (t/a) Max. käyttömäärä (t/d) Korvattava aine ja määrä (t/a) Kierrätyspolttoaine, KIPA 2 800 10 Hiili, 1 700 t/a Liuottimet 1 500 12 Hiili, 1 100 t/a Kierrätyspuu ~3 800, 20 000 m 3 ~23, 120 m 3 Osin sahapuru Liuotinpolttoaine ALF 4 hiilivetypohjaiseen polttoaineseokseen käytettävät raaka aineet kuuluvat pääasiassa luokkiin alifaattiset hiilivedyt, alkoholit, aldehydit, aromaattiset hiilivedyt, eetterit, esterit ja ketonit. ALF 4 valmistetaan yhdisteistä, joiden toimittajan ilmoittamissa alkuperätiedoissa ei ole viitteitä kloorattujen liuottimien olemassaolosta. Liuotinpolttoaineen lämpöarvo vaihtelee välillä 8 24 MJ/kg. Tarkemmat tiedot liuotinpolttoaineesta on esitetty hakemuksen liitteessä 1. ALF 4 tuotteelle on asetettu seuraavat raskasmetallipitoisuuksien tavoitearvot: Elohopea, Hg mg/kg < 5 Kupari, Cu mg/kg < 300 Nikkeli, Ni mg/kg < 300 Sinkki, Zn mg/kg < 300 Kromi, Cr mg/kg < 76 Kadmium, Cd mg/kg < 5 Lyijy, Pb mg/kg < 300 Vanadiini, V mg/kg < 30 Tuotteen rikkipitoisuus on alle 0,5 p % ja klooripitoisuus on alle 0,5 p %.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 3 Kuusankosken Leca soratehtaalla suoritettiin keväällä 2006 polttokokeita ALF 4 laatua vastaavalla liuotinseoksella. Polttokokeista on toimitettu raportti Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Liuottimien käytöllä ei ollut haitallista vaikutusta itse prosessiin eikä päästöihin. Jatkuvatoimiset mittaukset osoittivat, että liuotinpolttokokeiden aikana päästöjen pitoisuudet eivät kasvaneet. Liuotinpolttoaineen kuljetus tehtaalle tapahtuu säiliöautoilla, joista se pumpataan tehtaalla varastosäiliöihin. Säiliöitä rakennetaan riittävä määrä tarve huomioiden. Käsittelyprosessi rakennetaan ottaen huomioon liuottimien käsittelystä määräävä lainsäädäntö kuten ATEX. Syöttö polttouuniin tapahtuu siirtoputkistolla pääpolttimen yläpuolelle suoraan pääliekkiin. Kuusankosken tehtaalla käyttömääräksi on hakemuksessa esitetty noin 1 500 t/a ja enimmillään 12 t/d. Tällä määrällä korvataan kivihiiltä noin 1 100 t/a. Laitesuunnittelussa ja liuottimien varastoinnissa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat ja lainsäädännön vaatimukset. Liuotintoimittajan liuottimien ja öljyjen seoksia on myös mahdollisuuksien mukaan tarkoitus käyttää polttoaineena. Kierrätyspolttoaine, KIPA Kierrätyspolttoaine KIPA valmistetaan puhtaasta ja kuivasta erilliskerätystä energiajakeesta. Energiajae sisältää puuta (~ 49 p %), paperia ja pahvia (~ 25 p %), muovia (~14 p %) ja kuituja (~11 %). Materiaali ei sisällä poltolle tai murskaukselle haitallisia materiaaleja, kuten pvc muoveja, metalleja, kiviaineksia tai lasia eikä elintarvikkeita tai materiaalikierrätykseen soveltuvia materiaaleja. Kierrätyspolttoaine vastaa luokitukseltaan REF 1 (SFS 5875). Kierrätyspolttoaineen kuvaus ja tuoteseloste ovat hakemuksen liitteessä 2. Materiaali varastoidaan katettuun aumaan. Rakenteet tehdään siten, että sade ja valumavesien pääsy varastoon estyy. KIPA:n syöttö polttouuniin tapahtuu ruuvisyöttimien ja painesiirron avulla pääpolttimen vierestä suoraan pääliekkiin. Annostelun säätö tapahtuu laitteiston nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla. Käyttömäärä Kuusankosken tehtaalla tulee olemaan noin 2 800 t/a ja enimmillään 10 t/d. Tällä määrällä korvataan kivihiiltä noin 1 700 t/a. Kierrätyspuu Kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltava puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Kierrätyspuun raskasmetallipitoisuudet eivät juuri poikkea luonnon puun arvoista. Ainoastaan arseeni ja kromipitoisuudet ovat jonkin verran korkeampia luonnonpuuhun verrattuna (As: luonnon puu 0,4 mg/kg, kierrätyspuu 2,4 mg/kg; Cr: luonnon puu 3 mg/kg, kierrätyspuu 10,8 mg/kg). Klooripitoisuus on alhainen. Kierrätyspuun kuvaus ja tuoteseloste on esitetty hakemuksen liitteessä 3. Hakijan esitys on, että kierrätyspuuhun sovelletaan jätteenpolttoasetuksen 1 :n kohtaa d, jonka mukaan kierrätyspuu ei kuulu jätteenpolttoasetuksen soveltamisen piiriin. Materiaali kuljetetaan tehtaalle rekka autoilla ja varastoidaan tehtaalla olemassa olevaan purun käsittelyhalliin. Kierrätyspuusta tehdyn purun syöttö prosessiin tapahtuu samoilla laitteilla kuin purun syöttö tähänkin asti. Materiaali syötetään polttouuniin pääpolttimen yläpuolelta pääliekin jatkeeksi. Kierrätyspuun käyttömääräksi on esitetty noin 3 800 t/a eli 20 000 m 3 /a ja enimmillään 120 m 3 /d.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 4 Uudet apuaineet Uusina apuaineina ollaan ottamassa käyttöön alla kuvattuja metalliteollisuudesta peräisin olevia sakkoja. Sakoilla korvataan saviöljyn käyttöä saven paisunta aineena. Apu aineet ovat pääosin palamattomia, jossain määrin pelkistyviä raaka aineita. Hakija esittää, ettei jätteenpolttoasetusta sovelleta apuaineiden käyttöön. Sakat muodostuvat metalliteollisuuden tuotantoprosesseissa, ja ne soveltuvat hyvin kevytsoran valmistukseen saven paisunta aineena. Sakoilla pystytään korvaamaan fossiilista raskasta polttoöljyä, jota tällä hetkellä käytetään paisuntaa edistävänä ns. saviöljynä. Uusien raaka/apuaineiden käyttömäärät ja niillä korvattavat polttoaineet on esitetty seuraavassa taulukossa: Raaka/apuaine Keskim. käyttömäärä (t/a) Max. käyttömäärä (t/d) Korvattava aine ja määrä (t/a) Rautasilikaatti 2 400 10 POR, 400 t/a Kuparihienokuona 5 000 20 POR, 800 t/a Rautasilikaattisakka Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelitehtaan jalostusprosessissa muodostuu rautasilikaattisakkaa, jonka pääkomponentit ovat 1) stabiilit götiitti, hematiitti, ammoniumjarosiitti ja ferriarsenaatti, 2) epästabiilit metallisulfidit (NiS, CuS) sekä 3) helppoliukoiset NiSO 4 ja CuSO 4. Sakan tarkemmat analyysit ja käyttöturvallisuustiedote on esitetty hakemuksen liitteessä 4. Rautasilikaattisakka luokitellaan ongelmajätteeksi. Rautasilikaatti kuljetetaan tehtaalle rekka autoilla ja se varastoidaan tehdasalueella katettuun aumaan. Rakenteet tehdään siten, että sade ja valumavesien pääsy varastoon estyy. Rautasilikaatin syöttö prosessiin tapahtuu lokerosyöttimien ja ruuvikuljettimien avulla. Syöttökohta on saven esikäsittelyosastolla sijaitseva sekoitin. Annostelu tapahtuu laitteiston nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla. Rautasilikaatin käyttömäärä paisunta aineena on noin 2 400 t/a ja enimmillään 10 t/d. Tällä määrällä korvataan noin 400 t/a raskasta polttoöljyä. Kuparihienokuona Hakemuksen täydennyksissä uutena apuaineena on esitetty kuparikuona, joka tulee Boliden Harjavalta Oy:ltä. Hienokuona sisältää suurimmaksi osaksi rautaoksideja ja silikaatteja ja jonkin verran jäännösmetalleja (sinkki, kupari ym). Hienokuonan metallipitoisuudet ovat pienemmät kuin rautasakan sisältämät pitoisuudet. Esimerkiksi nikkelipitoisuudet ovat rautasakassa 2,2 % ja hienokuonassa 0,08 %, arseenipitoisuudet rautasakassa 0,8 % ja hienokuonassa 0,13 %. Sakan tarkemmat analyysit on esitetty täydennyshakemuksen liitteessä 7. Haitta aineiden liukoisuudet on todettu pieniksi. Hienokuona luokitellaan ongelmajätteeksi. Hienokuona kuljetetaan tehtaalle rekka autoilla ja varastoidaan tehdasalueella katetussa aumassa niin, etteivät sade ja valumavedet pääse varastoon. Syöttö prosessiin tapahtuu lokerosyöttimien ja ruuvikuljettimien avulla. Syöttökohta on saven esikäsittelyosastolla sijaitseva sekoitin. Annostelu tapahtuu laitteiston nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla. Kuparikuonan käyttömäärä on noin 5 000 t/a ja enimmillään 20 t/d. Tällä määrällä korvataan raskasta polttoöljyä noin 800 t/a.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 5 Muiden toimittamat sakat Sakat ovat peräisin joko terästeollisuudesta, muita metalleja valmistavasta teollisuudesta tai metalleja työstävästä teollisuudesta. Sakat sisältävät pääasiassa metallihilsettä, työstööljyä ja vettä. Lietteistä on poistettu ylimääräinen vesi ennen toimittamista jatkokäsittelyyn. Käyttömäärä vuodessa on arviolta 500 1500 tonnia. Esimerkkinä on esitetty yhden toimittajan sakkojen tarkemmat analyysit hakemuksen liitteessä 5. ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN RAJA ARVOT Nykyiset raja arvot ja päästöjen taso Leca soratehtaan jatkuvatoimisten mittausten (10.10.2007 23.6.2008) TOC, NO X, SO 2 ja CO, HCl ja HF pitoisuuksien keskiarvot sekä voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätyt ko. päästöjen raja arvot on koottu seuraavaan taulukkoon (tulokset kuivassa kaasussa 11 %:n O 2 :ssa). Parametri Vaihteluväli (mg/nm 3 ) Suurin arvo (mg/nm 3 ) Keskiarvo (mg/nm 3 ) Nykyiset rajaarvot (mg/nm 3 ) SO 2 ~ 140 430 554 179 233 NO x ~ 400 510 513 448 300* TOC ~ 120 290 286 167 13 CO ~ 700 1200 1238 890 300 HCl ~ 4 10 10 6 67 HF ~ 1 5 5 3 27 * nykyisessä luvassa tavoite arvo Jatkuvatoimisten mittausten tulokset on taulukoituna muutoshakemuksen liitteessä 1. Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi maxit Oy Ab hakee muutosta voimassa olevan 2.7.2004 ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan A 1092/KAS 2004 Y 11 111 lupamääräyksessä 2 esitettyihin raja ja tavoitearvoihin. Ympäristökeskukselle 15.2.2008 toimitetuissa muutoshakemuksen täydennyksissä hakija esittää myös, että luvassa annetaan päästöarvot erikseen lecasorauunille normaalikäytössä ja rinnakkaispolttolaitokselle jätepolttoaineita käytettäessä. Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi (11 % O 2 ) eri jätemäärille, kun C jäte ja C prosessi arvoina on käytetty seuraavalla sivulla olevan taulukon arvoja: Päästö raja arvo mg/nm 3 eri jäte/polttoainesuhteilla V jäte / V prosessi V jäte % 0 15 30 V prosessi % 100 85 70 SO 2 1 600 1 368 1 135 TOC 370 316 262 NO X 1 600 1 390 1 180 HCl 135 123 98 HF 50 45 35 CO 1 240 1 240 1 240 Raja arvojen määritys Jätteenpolttoasetuksen liitteessä II on esitetty rinnakkaispolttolaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja arvojen määrittäminen. Kullekin savukaasun sisältämälle epäpuhtaudelle sekä hiilimonoksidille määritetään raja arvo seuraavasti: V jäte C V jäte jäte + V + V prosessi prosessi C prosessi = C

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 6 V jäte : pelkästään jätteen poltosta syntyvän savukaasun volyymi, joka määritetään sen jätteen perusteella, jonka lämpöarvo on pienin asetuksessa säädettyjen olosuhteiden mukaisesti muunnettuna. C jäte : polttolaitoksille jätteenpolttoasetuksen liitteen V päästöjen raja arvot asiaankuuluvien epäpuhtauksien ja hiilimonoksidin osalta. V prosessi : laitosprosessista, mukaan lukien laitoksessa tavanomaisesti käytettyjen sallittujen polttoaineiden (lukuun ottamatta jätteitä) polttaminen, syntyvän savukaasun volyymi, joka määritetään asetuksessa säädetyn happipitoisuuden perusteella. Jos säännökset puuttuvat näiden laitosten osalta, käytetään sellaisen savukaasun todellista happipitoisuutta, jota ei ole laimennettu lisäämällä siihen prosessin kannalta tarpeetonta ilmaa. Muiden olosuhteiden mukaisesti tapahtuvasta muuntamisesta säädetään asetuksessa. C prosessi : tietyille teollisuusaloille asetetut päästöjen raja arvot, tai jos tällaiset raja arvot puuttuvat, sellaisten laitosten savukaasussa esiintyvien asianomaisten epäpuhtauksien ja hiilimonoksidin päästöjen raja arvot, joista säädetään muualla laissa, kun niissä poltetaan tavanomaisesti sallittuja polttoaineita (lukuun ottamatta jätteitä). Jos tällaisia säädöksiä ei ole, käytetään luvassa asetettuja päästöjen raja arvoja. Jos tällaisia luvassa asetettuja päästöjen raja arvoja ei ole, käytetään todellisia massapitoisuuksia. C: tietyille teollisuusaloille ja tietyille epäpuhtauksille kokonaispäästöjen raja arvot ja happipitoisuus tai jos tällaiset raja arvot puuttuvat, hiilimonoksidin ja asianomaisten epäpuhtauksien kokonaispäästöjen rajaarvot, joilla korvataan asetuksen liitteissä asetetut päästöjen raja arvot. Kokonaishappipitoisuus, jolla korvataan muuntamisen perustana oleva happipitoisuus, määritetään edellä tarkoitetun pitoisuuden perusteella, jossa otetaan huomioon osavolyymit. Hakijan käyttämät C prosessi arvot ja niiden perustelut sekä V jäte arvot Raja arvojen määrityksessä on käytetty seuraavia C prosessi arvoja: Parametri Yksikkö C jäte (O 2 11 %) C prosessi (O 2 11 %) SO 2 mg/nm 3 50 1 600 NO x mg/nm 3 200 1 600 TOC mg/nm 3 10 370 CO mg/nm 3 1 240 HCl mg/nm 3 10 135 HF mg/nm 3 1 50 Cd + Tl mg/nm 3 0,05 0,05 Hg mg/nm 3 0,05 0,5 Ni, Mn, Co, Cr, Cu, V, Pb, As, Sb yhteensä mg/nm 3 0,5 0,5 Dioksiinit ja furaanit ng/nm 3 0,1 0,1 C jäte = jätteenpolttoasetuksen liitteessä V olevat vuorokausikeskiarvojen raja arvot C prosessi = leca soraprosessin todelliset päästöt SO 2 ja NO X : SO 2 :lle ja NO X :lle on C prosessi arvoina käytetty BREF dokumentissa esitettyjä BAT arvoja. TOC: Jatkuvatoimisten mittausten TOC pitoisuudet ovat vaihdelleet noin 120 300 mg/nm 3. Ulkopuolinen mittaus 21.5.2008 oli 303 mg/nm 3. Ulkopuolisen mittauksen aikana testattiin kuparihienokuonan käyttöä saven apuaineena korvaamaan saviöljyn käyttöä. Kuparihienokuonan käyttöä raaka aineen apuaineena ei lueta jätteen polttamiseksi. Testauksen aikana saviöljyn määrä oli siis tavanomaista pienempi, jolloin mitattu TOC pitoisuus voidaan olettaa olevan normaaliolosuhteita alhaisemmalla tasolla. Tämän vuoksi C prosessi arvona on käytetty arvoa 370 mg/nm 3. CO: CO:lle on käytetty päästön todellista massapitoisuutta ja esitetään, että raja arvo olisi sama riippumatta siitä käytetäänkö polttoaineena jätemateriaaleja tai ei. Koska COpäästön muodostuminen johtuu pääasiassa kevytsoran valmistusprosessin ominaispiirteistä, eikä käytetyillä polttoaineilla ole juuri vaikutusta siihen. HCl ja HF: HCl:n ja HF:n C prosessi arvoina on käytetty aiempia mittaustuloksia ilman savukaasupesuria.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 7 Tehtaalla käytettäviä jätteenpolttoasetuksen piiriin kuuluvia jätemateriaaleja ovat lihaluujauho, KIPA kierrätyspolttoaine sekä liuottimet. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelmissa käytetyt jätemäärät: Poltto aine Keskim. käyttö t/a Max. käyttö t/d Max. käyttö t/a Lämpöarvo GJ/t KIPA 2 800 10 3 300 17,2 Liuotin 1 500 12 3 960 23 Yhteensä 4 300 7 260 Leca soratehtaan kokonaisenergiamäärä vuonna 2007 oli noin 470 TJ. V jäte on laskettu kierrätyspolttoaineen KIPA mukaan, koska sillä on alempi lämpöarvo. Keskimääräinen jätemateriaaleista saatava energia on siten 74 TJ ja maksimikäytöllä 125 TJ eli jätteestä peräisin olevan energian osuudet vastaavasti 16 ja 27 %. Saven paisunnassa käytettävien apuaineiden (rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona) käyttö ei ole muutoshakemuksen ja hakijan käsityksen mukaan jätteenpolttoasetuksen mukaista jätteen rinnakkaispolttoa. Esimerkiksi rautasakassa ei ole energiaa lainkaan, vaan saven paisumista edistävä vaikutus perustuu raudan pelkistysreaktioon. Jätteestä valmistettuna tuotteena sakat vähentävät neitseellisten raaka aineiden käyttöä (mm. raskas polttoöljy). Kierrätyspuuta ei ole hakemuksessa sisällytetty asetuksessa tarkoitettuihin jätteisiin. Koska lihaluujauhoa ei ole ollut saatavilla muutamaan vuoteen, ja sen saatavuus jatkossakin on epävarmaa, sitä ei ole otettu huomioon raja arvolaskelmissa. Lihaluujauhon käyttö halutaan kuitenkin pitää ympäristöluvassa mahdollisena. Hakijan yhteenveto jatkuvatoimisista päästömittauksista, raja arvojen muutostarpeista ja niiden perusteluista maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca soratehtaan nykyisen ympäristöluvan mukaiset ilmapäästöjen raja arvot TOC, CO, SO 2 päästöjen sekä tavoitearvo NO X päästöjen osalta eivät täyty. Raja arvot on asetettu jätteenpolttoasetuksen (362/2003) perusteella, sillä tehtaalla käytetään jätemateriaaleja korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Raja arvot kuitenkin ylittyvät ilman jätteen rinnakkaispolttoakin johtuen kevytsoran valmistusprosessin ominaispiirteistä. Nykyisiin raja arvoihin pääseminen on mahdotonta, sillä valtaosa TOC, CO, SO 2, ja HF päästöistä aiheutuu raaka aineena käytettävästä luonnon savesta ja apuaineesta käytetystä saviöljystä. Lisäksi raja arvot on ympäristöluvassa ilmoitettu 6 % happipitoisuudessa, jota ei voida pitää perusteltuna. Jatkuvatoimisten mittausten tuloksista havaitaan, että TOC, NO X ja SO 2 pitoisuudet ovat kasvaneet vuoden 2006 loppupuolelta lähtien varsin paljon, mutta lokakuun 2007 lopulla ja tammikuussa 2008 päästötasot ovat jälleen laskeneet. Lihaluujauhoa ei ole ollut saatavilla polttoaineeksi tammikuun 2006 jälkeen, eli tehtaalla ei ole poltettu jätemateraaleja reiluun vuoteen (lukuun ottamatta aiemmin mainittuja liuotinpolttoainekokeita keväällä 2006). TOC Nykyisen ympäristöluvan TOC:n raja arvoa ei ole mahdollista saavuttaa Kuusankosken Leca soratehtaalla valmistusprosessin luonteesta johtuen. TOC päästöt aiheutuvat pääasiallisesti raaka aineista, kuten savesta ja siihen lisättävistä paisunta aineista, eikä polttoaineiden vaihtelulla ole merkittävää vaikutusta TOC päästöjen määrään. Tämä todettiin myös käytännössä keväällä 2006 suoritetuissa polttokokeissa. Tehtaalla on testausmielessä ajettu uunia niin, ettei saven sekaan ole lainkaan lisätty saviöljyä (8.6.2006, sähköpostiliite 17.10.2008), jolloin ei myöskään prosessissa valmistunut kevytsoraa. Tulokset osoittavat, että myös TOC päästö pienenee viiveellä merkittävästi.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 8 Nykyisin käytössä oleva saviöljy on EkoPort Turku Oy:n toimittamaa kierrätysöljyä, joka toimitetaan tehtaalle 40 m 3 :n erissä. Tehtaalla öljystä otetaan koontinäyte prosessiin menevästä öljystä. Hakemukseen on lisätty öljystä vuoden 2008 aikana tehdyt seitsemän laatuanalyysiä. Ennen lupapäätöstä oli käytettävissä ainoastaan yksi TOC mittaustulos (13.11.2003), joka oli 16 mg/nm 3. Myöhemmät mittaustulokset ovat vaihdelleet välillä 120 303 mg/nm 3 (O 2 11 %). Ero selittynee eri mittausmenetelmällä. 13.11.2003 TOC pitoisuudet määritettiin yksikössä ppm (C 3 H 8 ), joka muunnettiin muotoon mg C/nm 3. Myöhemmissä mittauksissa tulokset on ilmoitettu CH 4 ekvivalenttina. Näin ollen ennen lupapäätöstä kevytsoran valmistusprosessin ilmapäästöjen luontainen TOC pitoisuus ei ollut tiedossa, ja tästä syystä raja arvoksi asetettiin arvo, jota ei pystytä saavuttamaan vaikka jätettä ei poltettaisi lainkaan. Raaka aineena käytetyn saven laatu ja orgaanisen aineksen osuus Hehkutushäviö Saven laatua seurataan hehkutushäviömittauksien avulla. Vaikka hehkutushäviö ei pelkästään kuvaa orgaanisen aineen määrää, koska mukana ovat myös karbonaatit, orgaanisen aineksen osuus on hehkutushäviötulosten mukaan jonkin verran lisääntynyt savessa. Todellisuudessa orgaanisen aineksen osuus voi olla vielä suurempi, koska analyysejä varten selvät pintamaakohdat poistetaan toisin kuin prosessia varten. Saven laatu ja prosessin ohjaus Pitoisuuden vaihtelut selittyvät raaka aineena käytetyn saven laadun vaihteluista ja sen aiheuttamista muutoksista prosessin ohjaukseen. Elimäellä sijaitsevalta uudelta savenottoalueelta otetun saven osuus raaka aineena on kasvanut. Alkuvaiheessa uudella savenottoalueella toimittaessa saven joukkoon päätyy tavallista enemmän pintamaita. Raakaaineena käytetyssä savessa on oltava tietty määrä orgaanista ainesta hyvän tuotannon takaamiseksi. Maanpinnasta 0,5 1,5 metriin asti saven humuspitoisuus on korkeimmillaan. Pintamaan humus toimii kevytsoranvalmistuksessa saven paisunta aineen tavoin. Näin ollen itse prosessiin pintamailla on positiivinen vaikutus, sillä samalla paisuntaan käytetyn saviöljyn tarve pienenee. Kevytsoran tuotantopaino on alhaisimmillaan syvältä kaivettua savea raaka aineena käytettäessä ja tuotantopaino kasvaa mitä lähempää maanpintaa savi on kaivettu. Tuotantopainoa voidaan säädellä saveen lisättävän öljyn avulla niin, että lisäämällä saven sekaan öljyä, tuotantopainon liiallinen kasvu estetään. Happipitoisuus Kuusankosken Leca soratehtaan nykyisessä ympäristölupapäätöksessä esitetyt raja arvot tulee luvan mukaan ilmoittaa 6 %:n happipitoisuudessa. Tämä ei maxit Oy Ab:n näkemyksen mukaan perustu jätteenpolttoasetuksen eikä jätteenpolttodirektiivin vaatimuksiin. Jätteenpolttoasetuksessa (362/2003) on mainittu seuraavat happipitoisuudet: polttolaitokset 11 %, sementtiuunit 10 % sekä energiantuotantolaitokset 6 %/3 % (kiinteät/nestemäiset polttoaineet). Kevytsoraa valmistavaa tehdasta ei voida pitää energiantuotantolaitoksena, vaikka savukaasupesurin yhteydessä toimii myös Kuusankosken Aluelämmitys Oy:n lämmön talteenottoyksikkö. Häkä, CO CO päästön muodostuminen johtuu pääasiassa kevytsoran valmistusprosessin ominaispiirteistä eikä käytetyillä polttoaineilla ole juuri vaikutusta siihen. Tämän johdosta esitetään, että raja arvo CO:lle olisi sama riippumatta siitä käytetäänkö polttoaineena jätemateriaaleja tai ei.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 9 Raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit Nykyisessä luvassa määrätyt raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien raja arvot tulevat suoraan jätteenpolttoasetuksesta (362/2003). Jätteenpolttoasetuksessa raja arvojen yhteydessä ei ole mainintaa, missä happipitoisuudesta raja arvot on ilmoitettu. Lupapäätöksessä ne on kuitenkin sidottu 6 %:n happipitoisuuteen. Keraamisen teollisuuden BAT Keraamisen teollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentissa (BREF, päiväys joulukuu 2006) on esitetty kevytsoran valmistuksen tyypilliset päästötasot: Parametri Yksikkö Päästöarvo Pöly mg/nm 3 9 200 SO 2 mg/nm 3 200 2000 NO x mg/nm 3 120 930 HCl mg/nm 3 2,7 250 HF mg/nm 3 0,4 20 CO mg/nm 3 50 2600 TOC mg/nm 3 10 800 Dioksiinit ng/nm 3 < 0,1 Tiedot normaalissa O 2 pitoisuudessa 13 16 %, pölyä ja SO 2 :a lukuun ottamatta rajallinen määrä mittaustuloksia BREF dokumentissa on esitetty seuraavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) vastaavat päästötasot (vuorokausikeskiarvoina): Parametri Yksikkö Päästöjen BAT taso Pöly mg/nm 3 5 50 NO x NO 2 :na mg/nm 3 < 500 SO 2 mg/nm 3 < 500 HF mg/nm 3 1 10 HCl mg/nm 3 1 30 Pitoisuudet ilmoitettu 18 % O 2 Näistä arvoista pöly ja NO X pitoisuudet ovat BREF dokumentissa määritetty nimenomaan kevytsoran valmistukselle, muut pitoisuudet ovat yleisesti määritelty polttouuneille. BREF dokumentissa on mainittu, että keraamisessa teollisuudessa valtaosa kuivaus ja polttoprosessin aikana vapautuvista kaasumaisista komponenteista on peräisin raaka aineista. Tämä pätee erityisesti kevytsoran valmistukseen. SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET Pintasaven käytön päästöjä lisäävää vaikutusta pyritään vähentämään sekoittamalla eri savialueilta tulevat savet siten, että prosessiin syötettävä savi ei koostuisi pelkästään maan pintaosista kaivetusta savesta. Uusilla apuaineilla (rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona) pystytään korvaamaan saveen sekoitettavan raskaan polttoöljyn määrää. Raskasta polttoöljyä käytetään saveen sekoitettuna noin 1 300 1 500 tonnia vuodessa. Tästä määrästä arvioidaan uusilla apuaineilla pystyttävän korvaamaan noin 1 200 tonnia. Saviöljynä käytettävän raskaan polttoöljyn käyttömäärän voimakas vähentyminen tulee pienentämään erityisesti TOC päästöjä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Kuusankosken kaupungin ilmoitustauluilla sekä julkaisemalla kuulutuksen 19.6.2007 Kouvolan Sanomat lehdessä. Hakemuksen vireilletulosta on toimitettu tieto rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut Alustava neuvottelu on pidetty 14.5.2007. Lupaneuvotteluja on käyty 29.10.2007, 29.5.2008, 15.10.2008 ja 2.12.2008. Lausunnot Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut on 13.6.2008 lausunnossaan, jota laadittaessa on otettu huomioon sekä ympäristönsuojelun että terveydensuojelun näkökanta, todennut seuraavan. Laitoksen toiminnasta on tullut ympäristöpalveluihin parina viime vuonna joitakin valituksia. Kuusankosken kaupungin jäteveden puhdistamon toimistotiloihin on vesilaitoksen mukaan vuosien ajan kantautunut hienojakoista savi /hiekkapölyä, jonka on arveltu olevan peräisin maxit Oy Ab:n varastokasoista. Läheiseltä Mäkikylän asuma alueelta on tullut muutama valitus koskien öljymäistä hajua. Viimeisin ilmoitus on tämän vuoden huhtikuulta ja ilmoittajan mukaan asfaltti/piki tyyppinen haju on maxitilta tulevana ollut havaittavissa useampaan otteeseen kuluneen talven aikana. Hakijan tulee selvittää, aiheutuuko laitoksen prosesseista em. öljymäistä hajupäästöä ja jos näin on, niin tulee ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Nyt hakemuksessa esitettyjen uusien poltto ja apuaineiden (kierrätyspolttoaine, rautasilikaatti ja kuparikuona) varastoinnissa kattaminen tulee järjestää niin, että aineet eivät pääse pölyämään lähiympäristöön. Myöskään muiden jo aiemminkin kasalla varastoitujen raaka, poltto tms aineiden varastoinnista ei saa aiheutua lähiympäristön kohtuutonta pölyyntymistä. Mahdollisista häiriötilanteista ja niistä aiheutuvista haju, pöly tai muista päästöistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle ja Kuusankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yleisesti ottaen tulee huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Muilta osin ympäristöluvan muutoshakemuksesta ei ole huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty ympäristökeskukselle kaksi kirjallista muistutusta. Toisessa muistutuksessa todetaan, että koska ei tiedetä mitä vaikutuksia ja haittoja liuotin ja kierrätyspolttoaineiden polttaminen sekä metalliteollisuudesta peräisin olevien sakkojen polttaminen vaikuttaa alueen puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoon, suhtautuminen lupahakemukseen on kielteistä. Myös toisessa muistutuksessa valitetaan lähistölle aiheutuvasta pölyhaitasta Hakijan kuuleminen ja vastine Yhtiö on toimittanut ympäristökeskukselle 1.8.2008 seuraavan vastineen muistutuksista. maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca soratehtaan ympäristöluvan muutoshakemukseen on jätetty kaksi muistutusta, joihin maxit Oy Ab haluaa esittää vastineensa. Muistutuksissa hakemukseen suhtaudutaan kielteisesti toisessa muistutuksessa pölypäästöjen vuoksi, toisessa sen vuoksi, että hakemuksessa esitettyjen kierrätys ja jätemateriaalien polton vaikutuksia ja mahdollisia haittoja kilometrin etäisyydellä tehtaasta sijaitseviin luomutuotannossa oleviin peltoihin ei tunneta.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 11 maxit Oy Ab Kuusankosken Leca soratehtaan voimassa olevassa ympäristöluvassa on maxit velvoitettu selvittämään tehtaan toiminnasta asutusalueille aiheutuvan leijuvan pölyn tai PM10:n pitoisuustaso. Hengitettävien hiukkasten PM10 pitoisuutta on mitattu Mäkikylän palvelukeskuksen alueella huhtikuusta 2007 lähtien Kouvolan seudun ktt:n ky Ympäristöpalvelut yksikön toimesta osana Pohjois Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailua. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt mittauspisteen. Mäkikylän palvelukeskus sijaitsee Leca soratehtaasta noin 1 km pohjoiseen. PM10 mittaustuloksista ei voida havaita, että tehdas yksinään vaikuttaisi alueen hiukkaspitoisuuksiin. Tehtaan seisokin aikana ei PM10 pitoisuuksissa ole havaittavissa erityistä alenemista verrattuna muihin ajankohtiin. maxit Oy Ab on suorittanut voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 16 sallimia koeajoja Boliden Oy:n toimittamalla kuparihienokuonalla, joka on esitetty ympäristöluvan muutoshakemuksessa uutena lisäaineena. Kaakkois Suomen ympäristökeskus velvoitti koekäytön hyväksymispäätöksessään (A 1026) maxitin selvittämään mittauksin kuonan käytön vaikutuksia tehtaan savukaasujen hiukkas ja raskasmetallipäästöihin. Mittaustulosten mukaan kuparihienokuonalla ei ollut haitallisia vaikutuksia tehtaan päästöihin. Savukaasupesuri on käytössä aina kun jätemateriaaleja poltetaan, mikä takaa sen, että jätemateriaaleista ei aiheudu normaalitilannetta suurempia päästöjä ympäristöön. Ympäristöpalveluiden lausunnon johdosta maxit Oy Ab ei antanut erillistä vastinetta vaan puhelinilmoituksen mukaan viittaa aiemmin antamaansa vastineeseen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristöluvan muutoshakemuksen ja päättänyt hyväksyä maxit Oy Ab:n Kuusankosken leca soratehtaan ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisen ympäristöluvan muutoksen muuttamalla 2.7.2004 annetun ympäristölupapäätöksen A 1092 (Dnro KAS 2004 Y 11 111) luvan ilmapäästöjä koskevat määräykset 1 ja 2 tässä päätöksessä määräykseksi 1, muuttamalla tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 27, 28 ja 29, sekä antamalla uudet määräykset 41 49. Lisäksi lupamääräys 3 kumotaan tarpeettomana. Muilta osin lupapäätös A 1092 (Dnro KAS 2004 Y 11 111) on edelleen voimassa. Muutetut lupamääräykset Päästöt ilmaan 1. Leca sorauunin käyttö rinnakkaispolttolaitoksena voidaan toteuttaa vuodenaikojen mukaan vaihtuvina peräkkäisinä jaksoina siten, että laitos toimii kylmän vuodenajan rinnakkaispolttolaitoksena ja lämpimän kauden tavallisena prosessiuunina. Rinnakkaispolttolaitoksena toimivan leca sorauunin ilmaan johdettavien epäpuhtauspäästöjen raja arvot vuorokauden keskiarvoina normaaliolosuhteissa (273 o K, 101,3 kpa): Päästökomponentti Päästöraja arvo mg/nm 3 (O 2 11 %) Hiukkaset 42 Rikkidioksidi (SO 2 ) 680 Kloorivety (HCl) 42 Fluorivety (HF) 9,0 Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) 260 Hiilimonoksidi (CO) 1 500 Yksikään vuorokausikeskiarvoista ei saa ylittää asetettuja raja arvoja.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 12 Tavallisena prosessiuunina toimivan leca sorauunin ilmaan johdettavien epäpuhtauspäästöjen raja arvot vuorokauden keskiarvoina normaaliolosuhteissa (273 o K, 101,3 kpa): Päästökomponentti Päästöraja arvo mg/nm 3 (O 2 11 %) Hiukkaset 56 Rikkidioksidi (SO 2 ) 950 Kloorivety (HCl) 135 Fluorivety (HF) 50 Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) 370 Hiilimonoksidi (CO) 1 500 Vuorokausikeskiarvojen raja arvoista 95 % tulee täyttää asetetut raja arvovaatimukset. Leca sorauunin päästöraja arvot riippumatta uunin toimintatavasta: Vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitatut kaikki keskiarvot : Päästökomponentti Päästöraja arvo mg/nm 3 (O 2 11 %) Elohopea (Hg) 0,05 Nikkeli (Ni), Mangaani (Mn), Koboltti (Co), Kromi(Cr), Kupari(Cu), Vanadiini(V), Lyijy(Pb), Arseeni(As), Antimoni(Sb) yhteensä 0,5 Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/nm 3 Kloorivedyn kokonaispäästö vuositasolla saa olla enintään 20 tonnia ja fluorin kokonaispäästö enintään 10 tonnia fluorivetynä. Typpipäästön tavoitearvo typpidioksidina laskettuna vastaavissa olosuhteissa on 900 mg/nm 3. Tarkkailu ja raportointi 27. Rinnakkaispolttolaitoksena toimivan tehtaan ilmaan johdettavien päästöjen metallimääritykset tulee tehdä sekä kaasu että hiukkasfaasista metallisakkojen ja jätepolttoaineiden maksimikäytöllä. Mittaukset tulee suorittaa ensimmäisen varsinaisen käyttövuoden aikana kahdesti ja sen jälkeen, mikäli päästötasot pysyvät alhaisina eikä muutoksia sakkojen ja jätejakeiden koostumuksessa tapahdu, kerran vuodessa. Dioksiini ja furaanipäästöt tulee mitata kerran vuodessa. Edellä mainitut mittaukset tulee teettää ulkopuolisella pätevällä mittaajalla. 28. Rinnakkaispolttossa jatkuvatoimiset mittaukset (CO, hiukkasten kokonaismäärä, TOC, HCl, HF ja SO 2 ) tulee olla aina päällä. Muuna aikana ainakin savukaasujen HCl ja HFpäästöjä on pystyttävä seuraamaan vuorokausitasolla 95 % käyntiajasta. 29. Rinnakkaispolttolaitokselta muodostuvasta jätevedestä on tehtävä seuraavat mittaukset: Jatkuvatoimiset mittaukset lämmön talteenottolaitokselta poistuvasta vedestä: vesimäärä, lämpötila ja ph Päivittäisinä pistokokeina patolevyltä: kiintoaines Kerran kuukaudessa patolevyltä otetusta vuorokauden kokoomanäytteestä: kiintoaine, COD, Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni, Zn ilmoitettuna yksiköissä mg/l ja kg/d Dioksiinit ja furaanit kaksi kertaa vuodessa

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 13 Uudet määräykset Päästöt ilmaan 41. Jätepolttoaineiden osuus uunin energiantuotannosta saa olla enintään 30 % vuorokautisesta energiamäärästä. Polttoon ohjattavien jäteliuottimien (ALF4) määrä saa olla maksimissaan 12 t/d ja kierrätyspolttoaineen (KIPA) määrä 10 t/d. Liha luujauhoa voidaan käyttää voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti edelleen polttoaineena 30 %:n jätekiintiön puitteissa. Orgaanista ainesta sisältävien jätemateriaalien syöttäminen saven seassa uunin kylmään päähän on kielletty. 42. Uunin syötettävän saven ja saviöljyn laatuun ja niiden keskinäiseen suhteeseen tulee mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa niin, että uunin orgaanisen aineen (TOC) päästö on mahdollisimman alhainen. 43. Jätepolttoaineiden syöttö tulee välittömästi lopettaa, kun poltto olosuhteet eivät täyty tai päästöraja arvot jonkin parametrin osalta ylittyvät. Raja arvojen ylitystilanteessa jätteenpolttoa saa jatkaa enintään 15 minuutin ajan. Jätteet 44. Määräyksessä 41 mainittujen uusien polttoaineiden sekä apuaineina hyväksyttyjen metallisakkojen on täytettävä niille hakemuksessa esitetyt laatuvaatimukset. Niiden koostumus ja laatutiedot ja kaikki laadunvalvontaa koskevat raportit ja todistukset on tallennettava ja niiden on oltava valvontaviranomaisen käytettävissä. Mikäli ko. materiaalien toimittaja vaihtuu tai materiaalien valmistuksessa ja koostumuksessa tapahtuu muutoksia, uudet koostumus ja laatutiedot sekä laadunvarmistuksen analyysitulokset on toimitettava etukäteen Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 45. Uusien apu ja polttoaineiden varastointi ja käsittely tehdasalueella on toteutettava niin, ettei toiminnasta aiheudu pöly eikä hajuhaittaa, roskaantumista tai muuta ympäristö tai terveyshaittaa. Rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona tulee varastoida katetussa hallitilassa pölyämiseltä sekä sade ja sulamisvesiltä suojassa. Halleista ei saa olla yhteyttä viemäriverkkoon. Rautasilikaattisakan ja kuparihienokuonan käsittelyssä tulee ottaa huomioon aineiden vaarallisuusluokitukset ja käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeet. 46. Liuotinpolttoaineen varastointi ja käsittely on hoidettava niin, ettei liuotinta pääse maaperään, vesistöön eikä pohjaveteen ja haihtuminen ilmaan on mahdollisimman vähäistä. Varastosäiliö on sijoitettava niin, että vuototilanteissa valumat saadaan kerättyä talteen. 47. Prosessista muodostuva polttojäte/tuhka on kierrätettävä takaisin prosessiin. Mikäli polttojäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, sen haitallisuus ympäristölle tulee selvittää kaatopaikkakelpoisuus ja liukoisuustesteillä. Polttojätteen varastointi ja käsittely tehdasalueella tulee hoitaa niin, ettei jätettä pääse esimerkiksi pölyn muodossa leviämään ympäristöön. Tarkkailu ja raportointi 48. Tiedot poltettavaksi vastaanotettavien jäte erien laadusta on kirjattava ja jätteet punnittava jäte erittäin. Jätteen paino on määritettävä mahdollisuuksien mukaan ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaista jäteluokitusta noudattaen. Kierrätyspuun toimituserien mukana on oltava laatutodistus, josta selviävät jäte erien kloori ja raskasmetallipitoisuustiedot. Saviöljynä käytettävän kierrätysöljyn laatutodistuksen tulee eräkohtaisesti olla käytettävissä ennen öljyn prosessiin syöttöä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 14 49. Jatkuvatoimisille mittalaitteistoille on kerran vuodessa tehtävä tarkistusmittaukset laitteistojen toimivuuden varmistamiseksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Päätös on tehty ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti toiminnan muutoksesta. Päätöksellä on muutettu toiminnalle 2.7.2004 annetun luvan lupamääräyksiä 1 ja 2, tarkennettu luvan tarkkailua ja raportointia koskevia määräyksiä 27, 28 ja 29 sekä annettu kokonaan uusia lähinnä liuotinjätettä, kierrätyspolttoainetta sekä metallisakkoja koskevia ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä tarkkailua ja raportointia koskevia uusia määräyksiä. Lupaviranomaiselle on jätetty luvan A 1092 määräyksen 3 mukaan mahdollisuus toiminnanharjoittajan tekemän mittauksiin pohjautuvan selvityksen perusteella ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti muuttaa tarvittaessa luvassa annettuja päästöraja arvoja, koska mittaustuloksia varsinkin TOC:n osalta oli määräystä 2 annettaessa vähän käytettävissä ja kaikki tulokset edustivat tilannetta ennen lämmön talteenottolaitoksen rakentamista. Raja arvojen tarkistus on tarpeen, koska voimassa olevan luvan A 1092 määräys 2 perustui vääriin taustatietoihin ja annetut päästörajat eivät ole saavutettavissa normaalilla ilman jätemateriaaleja tapahtuvalla leca soratuotannolla nykyisiä saviraaka aineita käytettäessä. Lisääntyvien jätemateriaalien käytön myötä viranomaisen on tarpeen myös tarkistaa annettuja päästöraja arvoja ja suhteuttaa ne uusiin jätemateriaalien käyttömääriin. Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että muutoshakemuksen ja sen täydennysten mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu sellaista haittaa ympäristölle ja terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa tai rasitusta, että muutoshakemuksen mukaista lupaa ei olisi voinut annetuin määräyksin myöntää. Kun toimintaa harjoitetaan päätöksen A 1092 ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan lupapäätöksissä annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo edelleen, että jätemateriaalien käyttäminen korvaamaan neitseellisiä raaka ja polttoaineita on kestävän kehityksen mukaista. Lecasorauuni ja kevytsoran valmistusprosessi sekä uunin toiminta ja palo olosuhteet soveltuvat jätemateriaalien polttamiseen, kunhan huolehditaan jätteenpolttoasetuksen mukaisesta poltto olosuhteiden valvonnasta ja haitallisten päästöjen rajoittamisesta ja tarkkailusta. Jätemateriaalien käyttö leca soraprosessissa korvaa neitseellisiä poltto ja raakaaineita. Jätteen käsittelyn kannalta leca soraprosessi on optimaalinen, sillä polttokäsittelystä ei muodostu uusia jätejakeita, koska sähkösuodattimille kertyvä hienojakoinen tuhka pystytään palauttamaan takaisin prosessiin ja käyttämään tuotteen raaka aineena. Koska jätteen polttaminen edellyttää savukaasupesurin käyttöä ja sitä ei voida käyttää kesäisin, ei jätteen poltto ole tällöin mahdollista. Lämpimän jakson aikana keväästä syksyyn, jolloin kaukolämmön tarvetta ei ole, ei myöskään lämmöntalteenottoyksikkö ja sen yhteydessä toimiva pesuri ole käytössä. Ympäristökeskus on antanut tehtaalle mahdollisuuden toimia tämän takia vuodenaikojen mukaisissa jaksoissa joko tavallisena prosessilaitoksena tai rinnakkaispolttolaitoksena. Molemmille vaihtoehtoisille toimintatavoille on siten annettu omat haitallisten päästöjen raja arvot. Vastaavia tulkintoja on tehty muuallakin Suomessa. Mikäli kuitenkin vastaavanlaisista ratkaisuista korkein hallinto oikeus ottaa toisenlaisen kannan eikä tällaista jätteenpoltto asetuksen tulkintaa voida hyväksyä, Kaakkois Suomen ympäristökeskus voi ottaa asian uudelleen harkintaan.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 15 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten 1 ja 2 muuttaminen Leca sorauunia voidaan tämän päätöksen mukaan pitää valtioneuvoston jätteen polttamisesta annetun asetuksen (362/2003) eli ns. jätteenpolttoasetuksen mukaisena rinnakkaispolttolaitoksena silloin, kun tavanomaisten polttoaineiden lisäksi käytetään korvaavina polttoaineina jätemateriaaleja, tai tavallisena prosessiuunina, kun polttoaineita korvaavia jätemateriaaleja ei käytetä lainkaan. Korvaavat jätemateriaalit eivät tehtyjen selvitysten ja mittausten mukaan vaikuta merkittävästi tehtaan ilmapäästöihin. Hakemuksen liitteinä olevien mittaustulosten mukaan leca soratuotannon päästöissä, vaikka tuotannossa ei käytetä lainkaan jätemateriaaleja, lupapäätöksessä A 1092 annettuihin päästöraja arvoihin on mahdotonta päästä. Hakija on erilaisin selvityksin osoittanut, että tehtaan häkäpäästöt johtuvat suureksi osaksi kevytsoran prosessiolosuhteista ja TOC on peräisin pääosin saven sisältämästä orgaanisesta aineksesta ja paisuntaan tarvittavasta saviöljystä. Myös kloorivety ja fluorivetypäästö on pääosin peräisin saven sisältämästä kloorista ja fluorista. Tehtaalla on varauduttu jätemateriaalien hyötykäyttöön ja asennettu jätteenpolttoasetuksen mukaiset mittauslaitteet ilmapäästöjen jätteenpolttoasetuksen 17 :n mukaiseen jatkuvaan seurantaan ja prosessin ohjaukseen ja valvontaan. Tehtaan savukaasut johdetaan kahden sähkösuodatinyksikön kautta pesuriin ja pesurin käyttöä on voimassa olevassa luvassa edellytetty mahdollisuuksien mukaan aina kun jätettä poltetaan. Jätteenpolttoasetuksen mukaan rinnakkaispoltolle lasketut päästöraja arvot ovat sitä tiukemmat, mitä suurempi jätteen osuus poltossa on. Jätemateriaalilla tuotettavan energian enimmäismäärä on luvassa rajattu 30 %:iin, mikä vastaa tehtaan esittämää arvioita jätemateriaalien maksimikäytöstä. Päästöraja arvot on määritetty poltettavan jätteen maksimimäärän mukaan, vaikka jätemateriaalien osuus olisikin todellisuudessa tätä pienempi. Tämä merkitsee tehtaan päästötason todellista tiukentamista vallitsevaan tilanteeseen nähden. Rinnakkaispolttolaitosta koskevien raja arvojen käyttö on kuitenkin tarkoituksenmukaisuussyistä ja valvonnan selkeyden vuoksi rajattu käytettäväksi siten, että talvikautena laitos toimii yksinomaan rinnakkaispolttolaitoksena ja kesäkautena tavallisena prosessiuunina. Tällöin jakson vaihtuminen tapahtuu käytännössä kaksi kertaa vuodessa ja jakson vaihtumiseen pystytään etukäteen varautumaan ja reaaliajassa myös ilmoittamaan vaihtumisesta valvontaviranomaisille. Koska jätemateriaalien poltossa mahdollisesti vapautuvat raskasmetallit sitoutuvat pääosin hiukkasiin, on katsottu tarpeelliseksi suhteuttaa myös hiukkaspäästöraja arvo poltettavan jätteen määrään. Koska nykyisessä luvassa hiukkaspäästöä ei ole sidottu lainkaan happipitoisuuteen, lähtötasona on käytetty vanhaa lupaa A 1025 (annettu 31.7.1997). Siinä hiukkasille on annettu päästöraja arvo valtioneuvoston öljyjätehuollosta annetun päätöksen (101/87) mukaisena, koska paisuntaan käytettiin jäteöljystä valmistettua saviöljyä. Silloinen raja arvo 100 mg/nm 3 (3 % O 2 ) vastaa arvoa 56 mg/nm 3 (11 % O 2 ). Näin laskettu päästötaso 30 %:n jätemateriaaliosuudella vastaa nykyisen luvan hiukkasraja arvotasoa 42mg/nm 3 (11 %O 2 ). Päästöraja arvojen laskentaperusteena ei ole voitu kaikilta osin lähteä hakijan esittämistä mitatuista päästöarvoista, vaan lähtötasoina on käytetty lainsäädännössä asetettuja tai aiemmissa tahtaalle annetuissa luvissa määrättyjä raja arvoja (esim. jo edellä oleva hiukkasten päästöraja arvo). Rikkidioksidin C prosessi arvona on käytetty raja arvoa 1 700 mg/nm 3 (3 % O 2 ), mikä tulee suoraan kevyen ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskevasta valtioneuvoston asetuksesta (766/2000). Raja arvo vastaa 11 %:n hapessa pitoisuutta 950 mg/nm 3. Ko. raja arvoa on sovellettu tehtaan aiemmissakin päätöksissä. TOC:n raja arvojen määrittelyssä on lähdetty tehtaan todellisista mitatuista päästötasoista, joka tehtyjen mittausten mukaan on keskimäärin 460 mg/nm 3 (6 % O 2 ) eli noin 310 mg/nm 3 (11 % O 2 ). Lopullisessa C prosessi arvossa, jona on käytetty arvoa 370 mg/nm 3, on

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A 1132 16.12..2008 16 lisäksi huomioitu mittaustuloksiin alentavasti vaikuttanut normaalia pienempi saviöljyn käyttö, sillä osa saviöljystä oli korvattu metallisakoilla. TOC:n raja arvoa määrättäessä on siten otettu huomioon raaka aineina käytettyjen saven ja saviöljyn todelliset vaikutukset TOC:n päästötasoon. Jätteenpolttoasetuksen liitteen II mukaan voi ympäristökeskus sementtiuunien TOC raja arvoja määritettäessä käyttää ympäristöluvassa muita kuin liitteessä esitettyjä raja arvoja, jos TOC ja SO 2 eivät ole peräisin jätteen poltosta. Vastaavaa on sovellettu nyt jätteenpolttoasetuksen normaalin sekoitussäännösten puitteissa myös kevytsorauunille. HCl ja HF raja arvot on aikanaan tehtaan vuoden 1997 luvassa annettu öljyjätehuollosta annetun päätöksen (101/87) mukaisina eli HCl:lle 100 mg/nm 3 ja HF:lle 5 mg/nm 3 (3 % O 2 ). Tässä päätöksessä rinnakkaispoltolle kloorivedyn raja arvoja määritettäessä C prosessi arvona on käytetty siten suoraan sitä vastaavaa raja arvoa 56 mg/nm 3 (11 % O 2 ). Fluorivedyn C prosessi arvona on puolestaan käytetty arvoa13 mg/nm 3 (11 % O 2 ), jossa on otettu huomioon raaka aineena käytettävän saven sisältämä fluori sekä hyödynnetty tehtaan päästömittauksista kertynyttä aineistoa. Tavallisena prosessiuunina toimiessa uunin HCl ja HF päästölle on asetettu mittauksiin perustuvat todellista päästötasoa vastaavat keskimääräiset päästöarvot vuorokausirajaarvoina, mutta samalla määrätty myös vuositasolla kokonaispäästön enimmäisraja. HClpäästölle se on laskettu rinnakkaispoltolle asetun vuorokausikeskiarvon mukaan ja fluoripäästöraja noudattaa ympäristökeskuksen yleisesti käyttämää vuositason päästörajaa. Vuosirajan päästöarvot ovat perustellut, koska suuret HCl ja HF päästöt ovat haitallisia ja päästöjä on syytä rajoittaa, vaikka ne ovatkin peräisin luonnollisesta saviraakaaineesta. Vuosipäästörajojen mukainen vuosipäästö on laskettava ottaen huomioon sekä prosessi että rinnakkaispolttokäyttö. NO x raja arvo on annettu edelleen tavoitearvona ja sen laskennassa on käytetty tehtaan todellisia mitattuja päästöarvoja. Lupamääräysten 27, 28 ja 29 tarkistaminen Tehtaan voimassa olevassa luvassa on tarkkailua ja raportointia koskevissa määräyksissä todettu, että ko. määräyksiä ja niiden sisältöä tarkistetaan lämmöntalteenottoyksikön käyttöönoton jälkeen toiminnan vakiinnuttua. Tarkistukset sovittiin tehtäväksi tiedossa olleiden tulevien muutosten yhteydessä. Savukaasujen raskasmetalli ja dioksiini ja furaanipäästöjen mittausvelvoite noudattaa jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia. Apuaineina käytettävät metallisakat eivät ole polttoaineita ja niiden käytöllä on tarkoitus korvata kevytsoraprosessissa käytettävää saviöljyä. Metallisakat ovat palamattomia eikä niillä siten ole energiasisältöä. Ne sitoutuvat pääosin tuotteeseen. Sitoumisen vaikutus uunin päästötasoihin on kuitenkin tarpeen varmistaa säännöllisin mittauksin. Myös liuotinjäte voi sisältää raskasmetalleja. Metallipäästöjen mittaus onkin määrätty asetuksen 17 :n kohdan 3 vaatimuksen mukaisena. Määräyksen mukaan mittaukset tulee tehdä tilanteissa, joissa myös metallisakkojen käyttö on mahdollisimman suuri. Näin voidaan olettaa, että olosuhteet ovat päästömittausten aikana ympäristövaikutusten osalta ja päästöjen osalta mahdollisimman edustava ja edustaa samalla ennustettavien päästötasojen osalta huonointa tilannetta. Tämän johdosta ei ole määräyksen 27 mukaisia mittauksia velvoitettu tekemään erikseen silloin, kun uuni toimii tavallisena prosessiuunina. Määräyksen 48 mahdollistava metallipäästöjen mittaustiheyden harventaminen tulee kysymykseen vain, mikäli metallisakkojen ja liuotinjätteen käyttö ei lisää tehtaan raskasmetallien päästötasoja niin, että tässä päätöksessä määräyksessä 1 olevat päästöraja arvot ovat vaarassa ylittyä. (määräys 27) Jatkuvatoimisten mittausten mittausvelvoite jätemateriaaleja poltettaessa noudattaa jätteenpolttoasetuksessa rinnakkaispolttolaitoksille asetettuja vaatimuksia. Leca sorauunin