Kirsi Riitamo TUTKIMUSSUUNNITELMA Neuvolan perhetyö arjen tukena Tutkimussuunnitelma CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaaliala Huhtikuu 2017
1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE 1 3 TEORIATAUSTA 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄ 4 5 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI 5 LÄHTEET
1 1 JOHDANTO Sanonta perhe on yhteiskunnan perusyksikkö elää yhä ajassamme. Vaikka käsitys perheestä onkin muuttunut vuosikymmenien aikana, ei käsitys perheestä yhteiskunnan peruspilarina ole hävinnyt mihinkään. Arvoista perhe saattaa olla monille se tärkein, joten sen merkitys on myös yhteiskunnallisesti suuri. Perheiden hyvinvointi vaikuttaa ennen kaikkea sen jäseniin, niin lapsiin kuin aikuisiin, mutta heijastuu myös yhteiskuntaamme. Perheiden hyvinvointi nousee usein mediassa esille silloin, kun tapahtuu jotain ikävää. Viime vuosina on ollut monia järkyttäviä tapahtumia perheissä, jotka voivat pahoin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on alettu ymmärtää yhä paremmin ja matalan kynnyksen palveluita, kuten neuvolan perhetyötä tarjotaan lapsiperheille jo varhaisen tuen vaiheessa. Opinnäytetyön aiheena on neuvolan perhetyö ja sen merkitys perheen hyvinvoinnille. Neuvolan perhetyön asiakkaisiin kuuluu alle kouluikäisten lasten perheet. Käsittelen työssä vanhempien kokemuksia neuvolan perhetyöstä ja sen tarjoamasta tuesta. Haluan opinnäytetyölläni nostaa esille ennaltaehkäisevän perhetyön positiivisia vaikutuksia perheiden hyvinvoinnin kannalta. Ennaltaehkäisevä perhetyö on osa perhetyön kokonaisuutta ja kuuluu sosionomin työkentälle. Ennaltaehkäisevän perhetyön avulla perheen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa jo silloin kun ongelmat ovat pieniä - tai ennen kuin niitä on syntynytkään. Opinnäytetyö antaa mahdollisuuden tutkia syvemmin perhetyötä ja laajentaa omaa ammatillista osaamistani. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, minkälainen merkitys neuvolan perhetyöllä on perheen hyvinvoinnille. Käsittelen työssä vanhempien kokemuksia neuvolan perhetyöstä ja sen tarjoamasta tuesta arjessa. Tutkimuksella haen vastauksia siihen, minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on neuvolan perhetyöstä sekä millä tavoilla neuvolan perhetyö on arjen tukena ja edistää perheen hyvinvointia. Käsittelen työssä myös seuraavia käsitteitä: perhe, neuvolan perhetyö, hyvinvointi ja arki. Haluan nostaa esille ennaltaehkäisevän
2 perhetyön positiivisia vaikutuksia perheiden hyvinvoinnin ja sitä kautta koko yhteiskuntamme kannalta. Aiheen rajaaminen neuvolan perhetyöhön oli luontevaa, sillä perhetyö itsessään on käsitteenä hyvin laaja. Tutkimuskohteena neuvolan perhetyö on mielenkiintoinen, sillä sitä ei ole tutkittu vielä kovinkaan paljon. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää neuvolapalveluita perhetyön muodossa, joten neuvolan perhepalveluita järjestetään hieman eri tavoin ja erilaisilla nimikkeillä kunnissa. Itseä kiinnostaa tutkia, miten juuri asuinpaikkakunnallani Pihtiputaalla neuvolan perhetyö toimii ja minkälaiseksi asiakkaat sen ovat kokeneet. Rajasin tutkimuskohteen perhetyön asiakkaina oleviin vanhempiin. Vaikka olisi mielenkiintoista saada lasten näkökulma asiaan, en aio ottaa lapsia mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen rajaaminen vanhempiin tuntuu luontevalta, sillä tutkimus saattaisi paisua liian suureksi jos lapset otettaisiin mukaan tutkimukseen. Neuvolan perhetyön asiakasperheet koostuvat alle kouluikäisten lasten perheistä, joten tutkittavat lapset olisivat melko pieniä. Vaikka näissä perheissä voi olla myös kouluikäisiä lapsia, ajattelen että opinnäytetyö on paremmin toteutettavissa aikuisia tutkimalla. Opinnäytetyö 15 opintopisteen laajuudessaan toteutuu kvalitatiivisin menetelmin aikuisia tutkimalla. 3 TEORIATAUSTA 3.1 Aiempia tutkimuksia Lapsen varhainen ympäristö on tärkeä tekijä kehityksen kannalta. Vanhempien hyvinvointi ja erilaiset ongelmat, kuten päihde-, parisuhde- ja talousongelmat vaikuttavat merkittävästi myös lapsen hyvinvointiin. Suuret elämänmuutokset, kuten lapsen syntyminen kuormittavat perhettä ja tuen tarve saattaa kasvaa. Vuonna 2012 toteutettiin seuranta laajoista terveystarkastuksista, jotka kertovat perheiden hyvinvoinnista. (Lammi-Taskula & Karvonen 2014, 242-248.) Suomen lainsäädäntö velvoittaa tukemaan hyvinvointia ja tekemään perhetyötä, silloin kun siihen ilmenee tarvetta. Perhetyön tavoitteena on voimavarojen
3 vahvistaminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 18.) Neuvolan perhetyötä ei ole tutkittu vielä kovinkaan paljon. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä väitöskirja valmistui viime vuonna. Rautio käsittelee väitöskirjassaan neuvolan perhetyötä vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. (Rautio 2016.) Hän oli kiinnostunut vanhempien sekä neuvolan terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden kokemuksista sekä siihen liittyvistä ristiriidoista, jännitteistä ja kulttuurisista odotuksista. Raution tutkimustulokset osoittavat neuvolan perhetyön olevan vanhemmille tärkeä sosiaalisen tuen muoto (Rautio 2016). Moni arvostaa perhetyöntekijän sekä antamaa aikaa, ammattitaitoa että kokemusta vanhemmuudesta. Kaikkien kokemukset eivät olekaan samanlaisia, mutta niistä löytyy yhteneväisyyksiä. (Rautio 2016.) 3.2 Perhe Perheen määrittely ei ole aivan yksinkertaista, sillä se ei merkitse kaikille samaa asiaa, vaan on vahvasti sidoksissa vallitsevaan aikakauteen ja kulttuuriin. Länsimaalainen käsitys perheestä on kuitenkin melko yhteneväinen. Käsitys on muuttunut viime vuosikymmenien aikana, kun perheet ovat monimuotoistuneet. Perinteisenä pidetty ydinperhe on menettänyt suosiotaan 1960-luvulta lähtien. Nykyään ydinperheen lisäksi erilaisia perhetyyppejä ovat mm. yksinhuoltajaperhe, uusperhe, adoptioperhe ja sateenkaariperhe. (Järvinen, Lankinen, Taajamo, Veistilä & Virolainen 2012, 70-73. ja Vilén, Seppänen, Tapio & Toivonen 2010, 10-13.) 3.3 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää perhetyötä ja osa neuvolan toimintaa. Perhetyö tarjoaa varhaista tukea tavoitteenaan hyvinvoinnin ylläpitäminen ja elämäntilanteeseen liittyvien riskien ennaltaehkäiseminen. Neuvolan perhetyön asiakkaat ovat alle kouluikäisten lasten perheitä, joilla on tarve ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Usein neuvolan perhetyön tarve liittyy elämän muutostilanteisiin, kuten lapsen syntyminen. Perhetyöntekijä on läsnä arjessa ja toteuttaa työtään yleensä kotikäynnein. Työ on parhaimmillaan silloin, kun ongelmat ovat pieniä ja ne saadaan ratkottua perhetyön avulla. Perheen voimavarojen
4 löytäminen edistää niiden käyttöönottoa ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Vilén ym. 2010, 29-30.) 3.4 Hyvinvointi Hyvinvointi on käsitteenä laaja, sillä se koostuu monesta eri tekijästä. Yleensä hyvinvoinnin osatekijät jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun (THL, 2015). Hyvinvointia voidaan käsitellä yksilön tai yhteiskunnan tasolla. (THL, 2015.) Yksilön tasolla hyvinvointia käsitellään ihmisen kokonaisuutena: fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Toteutan opinnäytetyön yhteistyössä Pihtiputaan neuvolan kanssa. Neuvolan perhetyöntekijän kanssa on keskusteltu tutkimusprosessiin liittyvistä asioista ja saan häneltä tarvittavaa tietoa Pihtiputaalla toteutettavasta neuvolan perhetyöstä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista eli kvalitatiivista menetelmää, sillä kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin on mahdollista löytää vastauksia tutkimuksella haettaviin asioihin. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161.) Aineiston kerääminen tapahtuu teemahaastattelun avulla, yksilöhaastatteluna. En halua rajoittaa tutkimukseen osallistumista vain kasvokkain tapahtuvaan haastatteluun, sillä kaikki eivät pidä kyseisestä menetelmästä. Vaihtoehtoisesti haastateltavalla on mahdollisuus vastata vapaasti kirjoittaen teemoihin liittyvistä aiheista. Tällä tavalla myös he, jotka taitavat kirjoittamisen saavat mahdollisuuden osallistua tutkimukseen itselleen mielekkäällä tavalla. Tutkimukseen osallistuvat he neuvolan perhetyön asiakkaat, jotka vapaaehtoisesti haluavat osallistua opinnäytetyöni toteuttamiseen. Kaikille neuvolan perhetyön asiakkaille toimitetaan tutkimuksesta kertova kirje, joka sisältää kyselyn tutkimukseen osallistumisesta. Kirjeen mukana on myös vastauspaperi, mikäli tutkimukseen haluaa osallistua kirjallisesti. Kasvokkain tapahtuvaan haastatteluun halukkaat palauttavat vastauksen tutkimukseen
5 osallistumisestaan yhteystietonsa kera, jotta voin ottaa heihin yhteyttä haastatteluajankohdan sopimista varten. Haluaisin mahdollisimman monen osallistuvan tutkimukseen ja olenkin miettinyt pientä porkkanaa tutkimukseen osallistumisen kannustamiseksi, joka voitaisiin arpoa. Vastauslomakkeita ja kirjallisia tutkimusaineistoja varten neuvolan aulassa voisi olla palautuslaatikko. Tutkimusaineisto käsitellään sisällönanalyysin avulla. Tulokset esitetään sellaisessa muodossa, ettei tutkittavia voi tunnistaa. Työ sisältää teoriapohjan ja tulosten esittämisen lisäksi omaa pohdintaani tuloksiin liittyen. 5 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI Opinnäytetyö on julkinen ja sähköinen versio julkaistaan Theseus-tietokannassa. Tutkimustulokset esitetään osana opinnäytetyötä ja ne kertovat perhetyön asiakkaiden kokemuksista perhetyöhön liittyen. Kvalitatiivisen tutkimuksen tapaan tuloksia ei yleistetä, vaan ne toimivat ilmiön ymmärtämisen apuvälineenä. (Vilkka 2015, 150-151.) Raportointi sisältää myös omaa pohdintaa ja aineiston pohjalta tehtyjä tulkintoja. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan salassapitosäännöksiä ja tulokset esitetään sellaisella tavalla, ettei tutkimukseen osallistuvia ole tunnistettavissa. Tutkimusmateriaalia (haastatteluita ym.) käsitellään asianmukaisesti ja ne hävitetään asiaan kuuluvalla tavalla heti tutkimuksen valmistuttua.
6 LÄHTEET Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. Uudistettu painos. Hämeenlinna: Kirjayhtymä Oy. Hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi. Viitattu 25.4.2017. Järvinen, R. Lankinen, A. Taajamo, T. Veistilä, M. & Virolainen, A. 2012. Perheen parhaaksi. Perhetyön arkea. 2 Uudistettu painos. Porvoo: Edita Publishing Oy. Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. 2014. Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Teema 21. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rautio, S. 2016. Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. Jyväskylän yliopisto. 550. Väitöskirja. Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301#pidp934384. Viitattu 25.4.2017. Vilèn, M. Seppänen, P. Tapio, N. Toivanen, R. 2010. Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 1. Painos. Helsinki: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa/Kirjapaja. Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. 4. Uudistettu painos. Juva: PS-Kustannus.