20 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 5 Arvioidut vaihtoehdot 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot muodostettiin realististen toiminnan toteuttamisvaihtoehtojen pohjalta. Hankkeen lopullinen toteuttamisvaihtoehto tai vaihtoehtojen yhdistelmä valitaan vaihtoehtojen ympäristövaikutusten lisäksi teknistaloudellisin perustein. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ns. nolla-vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli toiminta alueella jatkuu voimassa olevien lupien mukaisesti. 5.2 Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ei toteuteta, alin ottotaso +5 m mpy Kivenottotoiminta jatkuu voimassa olevien maa-ainesten ottolupien ja ympäristölupien mukaisesti. Ottoalueen yhteispinta-ala on noin 24 ha ja kiven kokonaisottomäärä on n. 5,6 milj. m 3 ktr. Alin ottotaso on N60 +5.00 mpy. Alueella louhitaan ja käsitellään vuosittain noin 100 000-180 000 m 3 ktr kiviaineksia. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee ja riippuu keskeisesti Kymenlaakson alueen maanrakennushankekannasta. Arvioitu maksimaalinen vuosittainen louhintamäärä on noin 400 000 m 3 ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 20 vuotta. Kierrätysbetonia otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään 2 000 t/v.
Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 21 Kuva 3. Vaihtoehto VE0. 5.3 Vaihtoehto 1 (VE1): Kivenottotoimintaa laajennetaan, alin ottotaso -20 m mpy Ottamistoimintaa jatketaan koko ottoalueella (24 ha), joka sisältää kiinteistöt Rajavuori 3:5, Rajamäki 3:6 ja Kirkkovuori 3:17. Alin ottotaso on 20 m meren pinnan alapuolella. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 11,8 milj. m3ktr. Alueelta louhitaan vuosittain keskimäärin noin 200 000-250 000 m3ktr kiviaineksia. Arvioitu maksimaalinen vuosittainen louhintamäärä on noin 400 000 m3ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 45 vuotta. Alueelle otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään kierrätyslouhetta 100 000 t/v, -betonia 40 000 t/v ja -asfalttia 10 000 t/v. Lisäksi alueella valmistetaan asfalttimassaa 100 000 t/v.
22 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva 4. Vaihtoehto VE1. 5.4 Vaihtoehto 2 (VE2): Kivenottotoimintaa laajennetaan, alin ottotaso -30 m mpy Ottamistoimintaa jatketaan koko ottoalueella (24 ha), joka sisältää kiinteistöt Rajavuori 3:5, Rajamäki 3:6 ja Kirkkovuori 3:17. Alin ottotaso on 30 m meren pinnan alapuolella. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 14 milj. m3ktr. Alueelta louhitaan vuosittain keskimäärin noin 200 000-250 000 m3ktr kiviaineksia. Arvioitu maksimaalinen vuosittainen louhintamäärä on noin 400 000 m3ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä noin 55 vuotta. Alueelle otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään kierrätyslouhetta 100 000 t/v, -betonia 40 000 t/v ja -asfalttia 10 000 t/v. Lisäksi alueella valmistetaan asfalttimassaa 100 000 t/v.
Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 23 Kuva 5. Vaihtoehto VE2. 6 Ympäristön nykytila 6.1 Sijainti Kivenotto- ja jalostustoiminta-alue sijaitsee haja-asutusalueen läheisyydessä, Kotkan kaupungin Kaukolan kylässä. Kivenottoalueelta on matkaa 900 m Pyhtään kunnan rajalle. Kivenottoalueen ympäristö on pinnanmuodoltaan melko vaihtelevaa. Maanpinnan korkeus on ollut kivenottoalueella ja lähiympäristössä luontaisesti välillä +20 +40 m mpy. Lähin luonnonsuojelualue tai luonnonsuojeluohjelman kohde on Heinlahden Natura 2000 -alue (FI0416006), joka sijaitsee kivenottoalueelta noin 2 km länsilounaaseen.
24 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 6.2 Maa- ja kallioperä Rajavuoren alueella on vähän kalliopintaa verhoilevia maapeitteitä ja kalliopinta on monin paikoin paljastunut. Maapeitteiden vahvuudet vaihtelevat välillä 0 10 metriä. Alueella ei ole tehty varsinaisia geologisia kartoituksia, mutta maastokäyntien ja alueella tehtyjen maanpoistojen perusteella kalliopintaa verhoileva maa-aines on pääosin moreenia, jota peittää ohut humuskerros. Rajavuoren alueen kalliot ovat pääasiassa rapakivigraniittia, joka on suurelta osin hyvälaatuista. Alueella on jo vuosia toiminut tarvekivilouhimoita, joiden tuotanto menee sekä vientiin, että kiviteollisuuden jatkojalostuksen materiaaliksi. Ottoalueen kiviaines on rakenteeltaan kiinteää rapakivigraniittia, jossa esiintyy vähäisessä määrin rikkonaisia ja ruhjeisia vyöhykkeitä. Mineraalikoostumuksesta riippuen graniitin väri vaihtelee vaaleanharmaasta syvänpunaiseen. 6.3 Pintavedet Rajavuoren louhosalue kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen 81 vesistöalueeseen. Rajavuoren louhos sijaitsee Heinlahden pienvaluma-alueella. Louhinta-alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesiä (järviä, jokia tai lampia). Alueen pohjoispuolella on soita. Lähin suurempi pintavesistö on Suomenlahden Heinlahden pohja, joka sijaitsee 2 km:n päässä kohteesta länsi-lounaaseen. Seuraavaksi lähimmät pintavesistöt ovat Kymijoki 2,7 km itään (lyhin etäisyys) ja Suomenlahden Syvälahden pohja 2,8 km kaakkoon. Louhosalueella muodostuvat vedet purkautuvat alueen länsireunalla olevan louhitun uoman ja tasausaltaana toimivan pienen kuopan kautta etelään virtaavaan pintaojaan. Myös alueen muiden louhosten ja toimijoiden vedet sekä Heinsuon suljetulta kaatopaikalta tulevat vedet purkautuvat ko. ojaan. Oja kulkee valtatien 7 alitse ja peltoalueen läpi päätyen Suomenlahden Heinlahteen. Myös Heinsuon alueen vedet yhtyvät samaan ojaan valtatien 7 eteläpuolella. Heinlahti on valuma-alueeltaan melko pieni sisälahti, joka on yhteydessä Suomenlahteen kapean salmen kautta. Vesialue on kauttaaltaan matalaa ja lahden rantoja reunustaa lähes yhtenäinen kapeahko järviruo on ja merikaislan muodostama vyöhyke. Suurin osa lahdesta on avovettä. 6.4 Pohjavesi Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle tai pohjaveden muodostumisalueelle eikä sellaisen välittömään läheisyyteen. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Kananiemenharjun II luokan pohjavesialue (0562413A, 0562413A B) sijaitsee Pyhtään puolella noin 2,5 kilometriä luoteeseen Rajavuoren alueelta. Aikaisemmin Rajavuoren alueen länsipuolella 900 m:n etäisyydellä ollut Niitynpään II-luokan pohjavesialue (Pyhtää, 0562404 A, 0562404 B) on Kymenlaakson POSKI-projektissa tehtyjen tutkimusten jälkeen poistettu pohjavesiluokituksesta. Kivenottoalueella on vähän maapeitteitä, alueen maaperä on moreenia eikä maapohjavettä juuri tavata. Pohjavedenpinnantaso myötäilee alueen maaston muotoja. Alueella syntyvä ja varastoituva pohjavesi riittää määrällisesti ainoastaan yksittäistalouksien käyttöön. Louhin-
Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 25 ta-alueella ei ole havaittu luonnonlähteitä. Pohjaveden virtaussuuntaa ei kivenottoalueella voitu luotettavasti määrittää ottoalueen vähäisten pohjavedenpinnan havaintoputkien ja pohjavedenkorkeuden perusteella. Pohja veden tasoa ja esiintymistä ottoalueella seurataan ottamistoiminnan yhteydessä tehtävin havainnoin. Kivenottoalueella ei ole talousvesikaivoja. Alueella ottotoimintaa suorittavien toiminnanharjoittajien yhteisellä tarkkailuohjelmalla on seurattu louhinta-alueiden ja lähialueiden porakaivojen vesipintaa ja veden laatua vuodesta 2000 lähtien kahdesta pisteestä ja vuodesta 2002 lähtien kuudesta pisteestä. Tarkkailuaikana vesipinnan taso on louhinta-alueiden eteläpuolella vaihdellut välillä +18,4 +20 m mpy (PK5) ja kaakkoispuolella välillä +14,7 +25,4 m mpy (PK6). Tarkkailupisteiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Kivenottoaluetta lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kotkan puolella Männistönkujan varressa n. 270 metrin päässä louhosalueelta etelään sekä Petäjäsuon alueella, Pyhtään puolella taas Heinsuontien länsipuolen ja Valtatien 7 pohjoispuolen välisellä alueella. Kaivot ovat pääasiassa rengaskaivoja. Varsahaanpolulla on kaksi lähdekaivoa. Alueelle ollaan rakentamassa kunnallista vesijohtoverkostoa. Rajavuoren lähialueen pohjavedenpinnan korkeutta mitattiin lähialueella suoritetun kaivokartoituksen (FCG IP-Tekniikka Oy, kaivokartoitus, lokakuu 2007) yhteydessä toiminnanharjoittajien tarkkailuun kuuluvien kaivojen lisäksi viidestätoista (15 kpl) rengaskaivosta, yhdestä (1 kpl) lähdekaivosta ja neljästä (4 kpl) porakaivosta. Kaivojen sijainti käy ilmi kuvasta 6. Kaivokartoituksen yhteydessä haastateltiin kaivojen omistajia. Haastattelujen mukaan alueen kaivot ovat osittain talousvesikäytössä. Kaivokartoituksessa mitattujen pohjavesipintojen perusteella arvioitiin pohjaveden virtaussuuntaa louhinta-alueen lähialueilla. Rengaskaivojen pohjavedenpinnan pinnanmittaushavaintojen perusteella pohjaveden paikallinen virtaussuunta on louhoksen kaakkoispuolella koilliseen ja etelään, louhoksen lounaispuolella luoteeseen ja etelään. Näiden kaivojen vedenpinnan korkeuksiin vaikuttaa eniten sadanta, vuodenaika sekä veden käyttömäärät.