Luonnonmarjojen satohavainnot

Luonnonmarjojen satohavainnot 1

1. Taustaa... 3 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita... 3 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille... 3 1.3. Satohavainnot ovat satoennusteiden ja karttojen perusta... 3 1.4. Satohavaintoja voi tehdä kuka tahansa... 3 2. Havaintometsien ja koeruutujen perustaminen... 4 3. Havaintometsistä tehtävät havainnot ja mittaukset... 6 3.1. Havaintometsän tarkka sijainti... 6 3.2. Havaintometsän yleistiedot... 6 3.3. Havaintoruuduista tehtävät mittaukset... 6 4. MarjaHarava tallenustyökalun käyttöohjeet... 10 4.1. Havaitsijan tietojen tallentaminen... 10 4.2. Havaintopaikan sijainnin tallentaminen... 11 4.3. Havaintopaikan perustietojen tallentaminen... 15 4.4. Havaintotyypin valinta... 16 4.5. Laskennan tulos... 17 4.6. Tulosten lähettäminen... 18 5. Lisätiedot... 20 2

1. Taustaa 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita Viidestä ja puolesta miljoonasta suomalaisesta lähes kolme miljoonaa siis yli puolet suomalaisista poimii marjoja ja / tai sieniä vähintään yhden kerran vuoden aikana. Metsissä ja soilla kasvaa viitisenkymmentä luonnonvaraista marjalajia, joista 37 on syötäviä ja kuudentoista kasvilajin marjoja poimitaan ravinnoksi. Kotitalouksissa eniten käytettyjä ja taloudellisesti tärkeimpiä kauppamarjoja ovat mustikka, puolukka ja suomuurain, josta käytetään eri puolilla Suomea myös nimiä hilla, lakka, valokki, muurain ja lintti. Marjojen ja sienten poiminnan merkitys suorana tulonlähteenä on pienempi kuin aikaisemmin, mutta poiminnan virkistysarvoja ja marjojen ja sienten terveellisyyttä on vaikea yliarvioida. Ja vieläkin ahkera luonnontuotteiden poimija voi hyvillä apajilla päästä varsin mukaviin verottomiin ansioihin. 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille Luonnonvarakeskus ja yksi sen edeltäjäorganisaatioista, Metsäntutkimuslaitos, on tehnyt valtakunnallista marja- ja sienisatoseurantaa 90 luvulta lähtien. Seurannan tulosten perustella julkaistaan marjasatotiedotteita ja karttoja, jotka ohjaavat poimijoita hyvien satojen äärelle. Digitalisaation myötä käytössämme on entistä parempia työkaluja marjasatoseurantojen tulosten käsittelyyn ja tiedon levitykseen. Näiden työkalujen käyttökelpoisuudesta huolimatta marjametsissä ja soilla tehtävät havainnot ovat edelleen välttämättömiä satoseurannoissa. 1.3. Satohavainnot ovat satoennusteiden ja karttojen perusta Marjasadot vaihtelevat vuosien ja alueiden välillä. Tämän takia havaintoja sadoista ja niiden kypsymisestä tarvitaan joka vuosi eri puolilta Suomea mitä enemmän ja kattavammin, sitä parempi. Satohavaintojen teko on helppoa ja mukavaa ulkoilua ja virkistäytymistä, samalla saat omakohtaista tietoa marjasadon kehittymisestä havaintometsikössäsi. Luonnonvarakeskus kokoaa havainnot ja jalostaa mallit satoennusteiksi. 1.4. Satohavaintoja voi tehdä kuka tahansa Satohavaintojen teko on yksinkertaista. Tarvitset vain havaintometsän, mittanauhan, puisia keppejä havaintoruutujen merkitsemiseen sekä muistiinpanovälineet ja nettiyhteyden, joko paikan päällä älypuhelimessa tai kotona tietokoneella. Havaintometsään ei tehdä pysyviä rakenteita havaintoruutujen merkitsemiseen tarkoitettuja nurkkakeppejä lukuun ottamatta. Näitä keppejä on 20 kpl yhdessä metsässä, ne nousevat noin 20 cm:n korkeuteen maapinnasta. 3

2. Havaintometsien ja koeruutujen perustaminen Havaintometsäksi valitaan oman asuin- tai työpaikan läheltä vähintään yksi mustikka-, puolukka- tai suomuurainmetsä tai suo, jolla on ollut marjovaa mustikka-, puolukka- tai suomuurainkasvustoa. Valitulle alueelle perustetaan viisi neliömetrin suuruista koeruutua (Kuva 1.). Vaikka havaintojen teko ei aiheutakaan minkäänlaista haittaa tai vahinkoa metsässä, maanomistajan lupa havaintoruutujen perustamiselle on syytä kysyä. Havainnot kirjataan MarjaHarava tallennustyökaluun (katso kohta 4.) Koeruudut perustetaan yhtenäiselle metsä- tai suokuviolle (kuvio on kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa), kuvion reunaan on syytä olla vähintään 10 metrin etäisyys. Koeruutujen nurkkiin asetetaan kepit, jotta koeruudut Iöytyvät samoista marjakasvustoista seuraaviakin mittauksia varten. Koeruutujen etäisyys toisistaan on vähintään 2-10 metriä, ylärajaa ei periaatteessa ole mutta viiden koeruudun ryhmän tulee ehdottomasti olla saman kuvion alueella. Ruutujen löytymistä helpottaa, jos ne ovat näköetäisyyden päässä toisistaan. Ruutuja perustetaan vain sellaisiin kohtiin, joissa on marjovaa kasvustoa. Kuva 1. Kaksi erillistä havaintometsää: Vasemmalla tuoreen kankaan kuusivaltainen mustikkametsäkuvio, jossa on viiden koeruudun ryhmä. Oikealla kuivahko, mäntyä pääpuulajina kasvava puolukkametsäkuvio, jossa on toinen viiden koeruudun ryhmä. Koeruuturyhmien reunimmaisista ruuduista tulee olla vähintään 10 metrin etäisyys kuvion reunaan. Kuvassa kuviorajat ovat selvät niiden välissä virtaavan puron ansiosta, läheskään aina kuviorajat eivät ole näin selkeitä jolloin koeruutujen perustajalta edellytetään tarkkaavaisuutta (Kuva: Seija Sulonen). 4

Yksittäisen koeruudun pinta ala on 1 x 1 m. Ruudun kulmat merkitään maahan upotettavilla merkkikepeillä tai paaluilla. Merkkikeppien paikkojen on oltava tarkasti kuvan 2 mukaiset. Jos havaintometsän maaperä on kivistä, koeruudun paikkaa voidaan joutua siirtämään jos keppien iskeminen maaperään oikeassa kohdassa ei ole mahdollista. Kepit isketään maahan siten, että ne ovat tukevasti paikoillaan. Kuva 2. Yksittäisen koeruudun mitat. Ruudun sivun pituus on 100 cm, ristimitat kulmasta kulmaan 141 cm. Mittaukset tehdään merkkikeppien tai -paalujen ulkoreunoista, jolloin ne rajaavat 1 m 2 :n kokoisen pinta-alan. Jos epäilee, että marjat tulevat poimituksi ruuduista muiden kuin havaitsijan toimesta voi yhteen nurkkakeppiin niitata tai naulata lapun jossa on oheinen teksti. Merkkikepit voidaan valmistaa puusta, esim. 22 x 50 mm:n rimasta. Säänkestävä vaihtoehto on muovinen sähköputki. Muovisten nurkkakeppien käytöstä tulee sopia vielä erikseen maanomistajan kanssa. Yksittäisen havaintometsän havaintoruudut merkitään juoksevalla numerolla (ruutu1, ruutu2, ruutu3, ruutu4, ruutu5) säänkestävällä (spriiliukoinen / permament) tussilla tai maalikynällä ainakin yhteen koeruudun merkkikeppiin. Mittauksia helpottaa, jos ruutu rajataan narulla tai kuminauhalla mittauksien ajaksi. Voit myös rakentaa sähköputkesta havaintoruudun reunat rajaavan kehikon, kuten kuvassa 3. Kuva 3. Marjasatoinventointia 1 m 2 :n koeruudusta (Kuva: Kauko Salo) Jos ruudun nurkkakepit katoavat kasvukauden aikana, perusta uusi ruutu mahdollisimman lähelle kadonnutta ruutua ja tee asiasta kirjaus MarjaHarava tallennustyökaluun (katso kohta 4.6.) 5

3. Havaintometsistä tehtävät havainnot ja mittaukset Havaintometsistä tallennetaan metsän tarkka sijainti ja kasvupaikan yleistiedot. Koeruuduista tallennetaan marjalajien satotiedot. Tallennukset tehdään MarjaHarava sovellukseen (käyttöohjeet kohdassa 4.). Voit tallentaa havaintosi joko mobiililaitteen avulla suoraan havaintometsässä tai voit kirjata havaintosi muistiin, ja tallentaa havaintosi myöhemmin sovellukseen. 3.1. Havaintometsän tarkka sijainti Satotietojen käsittelyssä on ehdottoman tärkeää, että havaintometsän sijainti on tarkasti tiedossa. Luotettavimmin sijainti tallennetaan hyödyntämällä MarjaHarava sovelluksen GPS ominaisuutta. Voit tallentaa sijainnin myös myöhemmin MarjaHarava sovelluksen kartalle, mutta tällöin sinun on oltava ehdottoman varma havaintometsän sijainnista. 3.2. Havaintometsän yleistiedot MarjaHaravaan kirjataan havaintometsän pääpuulaji: Kuusi, mänty tai koivu. Jos kyseessä on avosuolla oleva suomuurainkohde, kirjataan ei puustoa. MarjaHaravaan kirjataan myös metsikön kehitysluokka (ikä) seuraavasti: Aukea, taimikko, kasvatusmetsikkö tai varttunut metsikkö: Aukea tarkoittaa kohdetta, jolla ei ole puustoa Taimikko tarkoittaa metsää, jossa puiden pituus on alle 9 metriä ja runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) alle 8 cm Kasvatusmetsikkö tarkoittaa metsää, jossa puiden runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) on 8 20 cm Varttunut metsikkö tarkoittaa metsää, jossa puiden runkojen läpimitta rinnankorkeudella (130 cm) on yli 20 cm Havaintometsästä voi ottaa myös valokuvan, joka tallennetaan MarjaHaravaan. 3.3. Havaintoruuduista tehtävät mittaukset Jokaisesta havaintoruudusta lasketaan kasvukauden aikana kukkien, raakojen marjojen sekä kypsien marjojen lukumäärät. Kukat ja raa at marjat lasketaan varovaisesti jotta ne eivät vaurioidu, kypsät marjat voi sen sijaan poimia laskennan yhteydessä. Havaintoruudun sisäpuolelle ei saa astua. Laskentojen tulokset tallennetaan MarjaHaravaan (katso kohta 4.). Havaintometsän yksittäisen ruudun mittaustulokset tallennetaan aina ruutukohtaisesti, eli esim. ruutu numero 2:n kukkien, raakojen marjojen sekä kypsien marjojen lukumäärät tallennetaan aina samaan, ruutu 2:lle varattuun kohtaan MarjaHaravassa (katso kohta 4.5). Tämän takia ruutujen huolellinen merkitseminen maastossa on tärkeää. 6

3.3.1. Mustikkamittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan mustikkametsäkuviolle jossa on ollut marjovaa mustikkavarvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut tutkimusmetsässä. Kukinnan eteneminen on säistä voimakkaasti riippuvaista, se voi käynnistyä hyvinkin nopeasti säiden lämmetessä. Mustikan kukinta alkaa tyypillisesti toukokuun aikana eteläisessä Suomessa. Kukiksi lasketaan täysin auenneiden kukkien (kuva 4.) lisäksi myös nupulla olevat mustikan kukat (kuva 5.), eli molemmat lasketaan. Kuva 4. Auenneita mustikan kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus Kuva 5. Supussa olevia mustikan kukkia (Kuva: Rainer Peltola) Raa at marjat lasketaan silloin, kun kukat ovat jo tippuneet ja varvuista on erotettavissa pieniä vihreitä raakileita (Kuva 6.). Marjat ovat kypsiä silloin, kun yli puolet marjoista on täysin kypsiä eli tumman sinisiä (Kuva 7.). Kuva 6. Raakoja mustikoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kuva 7. Kypsiä mustikoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kaikki lukumäärät tallennetaan MarjaHaravaan (katso kohta 4.5.). On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. 7

3.3.2. Puolukkamittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan puolukkametsäkuviolle jossa on ollut marjovaa puolukkavarvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut tutkimusmetsässä. Puolukan kukinta alkaa tyypillisesti kesäkuun alussa eteläisessä Suomessa. Kukiksi lasketaan täysin auenneiden kukkien (kuva 8.) lisäksi myös nupulla olevat mustikan kukat. Kuva 8. Auenneita puolukan kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus) Raa at marjat lasketaan silloin, kun kukat ovat jo tippuneet ja varvuista on erotettavissa pieniä vihreitä raakileita. Marjat ovat kypsiä silloin, kun yli puolet marjoista on täysin kypsiä eli tummanpunaisia (kuva 9.) Kuva 9. Kypsiä puolukoita (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kaikki lukumäärät tallennetaan MarjaHaravaan (katso kohta 4.5.). On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. 8

3.3.3. Suomuurainmittaukset Viisi pysyvää koeruutua perustetaan suomuurainkuviolle jossa on ollut marjovaa kasvustoa. Kukkien lukumäärä lasketaan pääkukinnan aikana, eli kun suurin osa kukista on auennut kuviolla (Kuva 10.). Kuva 10. Auenneita suomuuraimen kukkia (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kuva 11. Raakilevaiheen suomuuraimia, suppuja (Kuva: Luonnonvarakeskus) Raa at marjat lasketaan silloin, kun yli puolet kukkien valkoisista terälehdistä on varissut ja nuori vihreä raakile on umpinaisen verhion suojassa eli supussa (kuva 11.). Marjat ovat kypsiä silloin kun suomuuraimen hedelmä eli marja on punainen (puolikypsä) ja kypsänä keltainen (kuva 12.). Kun vähintään puolet marjoista on keltaisia, pehmeitä ja meheviä, marjat ovat kypsiä. Kuva 12. Kypsä suomuurain (Kuva: Luonnonvarakeskus) Kaikki lukumäärät tallennetaan MarjaHaravaan (katso kohta 4.5.). On ehdottoman tärkeää, että kirjaukset tehdään ruutukohtaisesti. Tällä tavoin voidaan seurata yksittäisen havaintometsän yksittäisen ruudun marjojen kehittymistä kukasta kypsäksi marjaksi saakka. 9

4. MarjaHarava tallenustyökalun käyttöohjeet MarjaHarava on marjahavaintojen tallennusalusta, jota voi käyttää pöytätietokoneella tai mobiililaitteella havaintojen teon yhteydessä. MarjaHarava on osoitteessa https://query.eharava.fi/2038# Havainnon tallentaminen tapahtuu seitsemässä vaiheessa. Huom! Jos sinulla on useita havaintometsiä, tee kirjaukset alusta lähtien aina metsäkohtaisesti, eli yksi metsä kerrallaan! 4.1. Havaitsijan tietojen tallentaminen Kirjaa nimesi ja sähköpostiosoitteesi niihin varattuihin kenttiin. Tiedot päätyvät ainoastaan Luonnonvarakeskukselle. Henkilötietojen tallentaminen on tärkeää, koska joissain tapauksissa havainto voi olla siinä määrin poikkeava tai mielenkiintoinen, että lisätiedot paikasta tai havainnosta ovat tarpeen. Kirjausten jälkeen valitse seuraava. Voit liikkua kyselyssä joko alhaalla olevien edellinen tai seuraava nuolipainikkeiden avulla tai sivussa olevan listauksen avulla. Kun olet kirjannut henkilötietosi, klikkaa tai näpäytä nuolipainiketta seuraava. 10

4.2. Havaintopaikan sijainnin tallentaminen Havaintopaikan sijainti tallennetaan näkymän kartalle. Zoomaa aluksi kartalle havaintometsäsi sijainti. 4.2.1. Sijainnin tallentaminen pöytätietokoneella Tietokoneella zoomaus tapahtuu hiiren vieritysnapilla tai sivun oikeassa reunassa sijaitsevaa zoomaustyökalua käyttäen. Karttaa voi siirrellä näkymässä hiirikursorilla. Kun kartta on zoomattu sellaiseen mittakaavaan että voit sijoittaa havaintometsäsi koeruudukon tarkasti kartalle, klikkaa ohjepalkin alaosasta löytyvää pistetyökalua. Voit joutua vierittämään ohjepalkin tekstejä ylöspäin saadaksesi pistetyökalun näkyviin. 11

Klikattuasi pistetyökalua se muuttuu tummaksi. Kun viet hiirikursorin kartalle huomaat, että sen alla on nyt pieni ympyrä. Vie ympyrä tarkasti havaintometsäsi koeruudukon kohdalle kartalla ja klikkaa hiiren vasenta näppäintä. Kiinnitä havaintometsäsi kartalle valitsemalla Tallenna. Jos klikkasit väärää kohtaa kartalla, klikkaa Poista merkintä. Huom! Jos sinulla on useita havaintometsiä, kiinnitä ainoastaan yksi sijainti kerrallaan ja tee pelkästään sitä koskevat kirjaukset! Kiinnitetyn havaintometsän koeruudukon sijainnin voi poistaa kartalta klikkaamalla pistetyökalua uudelleen, viemällä hiirikursorin poistettavan merkintätäplän päälle, klikkaamalla hiiren vasenta näppäintä ja valitsemalla Poista merkintä. Kun havaintometsäsi sijainti on tarkasti kartalla, valitse Seuraava. 12

4.2.2. Sijainnin tallentaminen mobiililaitteella Kosketusnäytössä zoomaus tapahtuu kahta sormea loitontamalla tai lähentämällä. Jos sivun ohjepalkki peittää karttanäkymän mobiililaitteessasi, näpäytä ohjepalkin oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta ja ohjepalkki katoaa. Saat ohjepalkin takaisin näkyviin näpäyttämällä vasemmassa yläreunassa olevaa nuolta. Karttaa voi siirrellä näkymässä sormella raahaamalla. 13

Kun kartta on zoomattu sellaiseen mittakaavaan että voit sijoittaa havaintometsäsi tarkasti kartalle, näpäytä ohjepalkki takaisin näkyviin ja näpäytä sitten ohjepalkin alaosasta löytyvää pistetyökalua. Voit joutua vierittämään ohjepalkin tekstejä ylöspäin saadaksesi pistetyökalun näkyviin. Kun pistetyökalu on aktivoitu näpäytyksellä, piilota taas ohjepalkki ja näpäytä tarkasti karttaa kohtaan, jossa havaintometsäsi koeruudukko sijaitsee. Kiinnitä havaintometsäsi kartalle näpäyttämällä Tallenna. Jos näpäytit väärää kohtaa kartalla, näpäytä Poista merkintä. Huom! Jos sinulla on useita havaintometsiä, kiinnitä ainoastaan yksi sijainti kerrallaan ja tee pelkästään sitä koskevat kirjaukset! Kiinnitetyn havaintometsän sijainnin voi poistaa kartalta näpäyttämällä ensin pistetyökalua ja sitten merkintätäplää uudelleen ja valitsemalla Poista merkintä. Kun havaintometsäsi sijainti on tarkasti kartalla, valitse Seuraava. 14

4.3. Havaintopaikan perustietojen tallentaminen Havaintometsästä kirjataan joitakin keskeisimpiä tunnuksia. Nämä ovat pääpuulaji, eli se puulaji jota havaintapaikallasi on eniten, sekä puuston ikä. Puuston ikä määritetään arvioimalla puiden pituus sekä rinnankorkeusläpimitta. Läpimitta määritetään mittaamalla rungon halkaisija 130 cm:n korkeudelta. Jos rinnankorkeusläpimittaa ei voi määrittää silmämääräisesti, mittaa 5-10 rungon halkaisija ja laske mittausten keskiarvo. Sekä pääpuulaji että puuston ikä merkitään klikkaamalla tai näpäyttämällä oikeaa vaihtoehtoa. Vaihtoehto aukea tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun suomuuraimen havaintopaikka on avosuolla. Voit ottaa myös valokuvan havaintopaikkasi puustosta. Kun klikkaat tai näpäytät painiketta laatikkoa valitse, voit ladata kuvan tietokoneeltasi tai mobiililaitteesi muistista tai voit ottaa valokuvan suoraan mobiililaitteellasi. Jos latasit vahingossa väärän kuvan, voit vaihtaa kuvaa klikkaamalla tai näpäyttämällä uudestaan valitse. Kun havaintopaikan perustiedot on tallennettu, valitse seuraava. 15

4.4. Havaintotyypin valinta Tällä sivulla kirjataan havainnon päivämäärä, havainnon kohteena oleva marja sekä sadonmuodostuksen vaihe. Kun klikkaat tai näpäytät Havainnon päivämäärä laatikon oikealla puolella olevaa valkoista laatikkoa, kalenterinäkymä aukeaa. Valitse kalenterinäkymästä havainnon päivämäärä. Voit myös kirjoittaa päivämäärän laatikkoon. Kun päivämäärä on kirjattu, merkitse klikkaamalla tai näpäyttämällä havainnon kohteena oleva marja (mustikka, puolukka tai suomuurain) sekä sadonmuodostuksen vaihe (kukka, raaka marja tai kypsä marja). Voit valita vain yhden vaihtoehdon edellisistä. Kun olet valinnut oikean sadonmuodostuksen vaiheet huomaat, että osa vasemmalla olevan sivulistauksen kohdista himmenevät. Järjestelmä ohjaa siis automaattisesti kirjaamaan havainnot oikealle sivulle, kun valitset Seuraava. 16

4.5. Laskennan tulos Tälle sivulle kirjataan koeruuduissa olevien kukkien, raakojen marjojen tai kypsien marjojen lukumäärät koeruuduissa (katso kohta 2.). Lukumäärät kirjataan kokonaislukuina, jos ruudussa ei ole lainkaan kukkia, raakileita tai kypsiä marjoja, kirjataan 0. Kirjaukset voidaan tehdä suoraan kirjoittamalla tai näpäyttämällä tai klikkaamalla - ja + painikkeita. Jos kirjauksia ei voi tehdä koeruutujen katoamisen tai tuhoutumisen takia, kirjataan -1 Kun kirjaukset on tehty, valitse seuraava. 17

4.6. Kommenttien / huomioiden kirjaaminen Tähän osioon voi kirjoittaa vapaasti havaintoihin liittyviä huomioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satoon vaikuttavat paikalliset sääolot (halla, poikkeuksellinen sateisuus tai kuivuus) tai muut havaintoihin vaikuttavat seikat kuten koeruutujen nurkkakeppien katoamiset. Kirjausten jälkeen valitse seuraava. 18

4.7. Tulosten lähettäminen Tällä sivulla lähetetään tulokset Luonnonvarakeskukselle. Voit tarkistaa kirjauksiasi liikkumalla eri vaiheiden välillä joko alhaalla olevaa edellinen painiketta tai vasemmalla olevan sivulistauksen painikkeita näpäyttämällä tai klikkaamalla. Kun haluat lähettää tulokset, näpäytä tai klikkaa painiketta lähetä. Työkalu varmistaa vielä lähetyksen. Jos haluat vielä tarkistaa kirjauksiasi, näpäytä tai klikkaa Ei. Muuten näpäytä tai klikkaa Kyllä. 19

Onnistuneen lähetyksen jälkeen näyttöön ilmestyy kiitokset 5. Lisätiedot Lisätietoja havaintoruutujen perustamisesta, havaintojen teosta sekä Harava järjestelmästä saa seuraavilta henkilöiltä: Rainer Peltola Luke Rovaniemi p. 029 532 6429 rainer.peltola@luke.fi Markku Rantala Luke Itä-Uusimaa p. 029 532 2852 markku.rantala@luke.fi Jorma Pasanen Luke Oulu p. 029 532 3754 jorma.pasanen@luke.fi Mikko Kurttila Luke Joensuu 029 532 3262 mikko.kurttila@luke.fi Markku Tiainen Luke Joensuu p. 029 532 3032 markku.tiainen@luke.fi Heikki Törmänen Luke Kaamanen p. 029 532 7823 heikki.tormanen@luke.fi Kaija Puputti Luke Helsinki p. 029 532 2840 kaija.puputti@luke.fi Taisto Jaakola Luke Kannus p. 029 532 3408 taisto.jaakola@luke.fi Marika Laurila Luke Oulu p. 029 532 6388 marika.laurila@luke.fi 20