Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Samankaltaiset tiedostot
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Kansalaisuuden teot ja toiminnot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

MAPOLIS toisenlainen etnografia

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Keski-Suomen vammaisstrategia

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Sulkevat ja avaavat suhteet

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

SOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot

Ohjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet. Merja Korhonen 2013

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Osallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Kipinää, liekkiä ja roihua

ProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA?

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U

URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Transkriptio:

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo

Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden osallisuuden ja toimijuuden tukeminen vastaanottokeskuksissa -tutkimushanke (Koneen Säätiön ponnistusapuraha) lähtökohtana keskustelut Viittakivi Oy:n kanssa vastaanottokeskuksista vähän tutkimustietoa suunnitteilla usean yliopiston yhteistutkimushanke

Vastaanottokeskus paikkana, tilana ja elämäntilanteena Välitila > elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden elämän kokonaisuus ja sen mielekkyys > näkökulmiksi osallisuus ja toimijuus Vastaanottokeskustodellisuus >< laajemmat rakenteelliset kysymykset Miten vastaanottokeskusten asukkaat nähdään, kenen suulla puhutaan?

Osallisuus ja toimijuus vastaanottokeskuksessa Osallisuus Yksilön ja yhteisön suhde: olla osa toimia osana tuntea kuuluvansa (Nivala & Ryynänen 2013) Kuuluminen (belonging) tunne kuulumisesta: sosiaalinen, kulttuurinen, materiaalinen (May 2013) sosiaalinen => mihin yhteisöön kuuluminen: katkenneet suhteet; yhteisöt keskuksen sisällä / keskuksen ulkopuolella kulttuurinen => mahdollisuudet oman kulttuurin mukaiseen arkeen (tavat, juhlat, ruoka, vaatteet ym.)?; kulttuuri ei vain elettyä vaan vuorovaikutuksessa yhdessä luotua materiaalinen => esim. ruoka ja vaatteet mutta myös fyysiset tilat ja ympäristöt; erilainen todellisuus => vierauden tunne kuulumisen politiikka (politics of belonging) (Yuval-Davis 2011) => kuulumisen sosiaaliset ja rakenteelliset ehdot neuvotteluja ja kamppailuja kuulumisen määritelmistä, ehdoista ja rajoista käytäntöjä, joilla kuulumista tuotetaan, ylläpidetään, tehdään näkyväksi kenellä on oikeus kuulua ja kokea kuuluvansa => julkisen keskustelun vaikutukset; voivatko turvapaikanhakijat itse osallistua?

Osallisuus ja toimijuus vastaanottokeskuksessa Osallisuus Osallistuminen (participation) mukana oleminen yhteisön vuorovaikutuksessa ja toiminnassa mahdollisuus tulla kuulluksi omassa asiassaan, vaikuttaa yhteisiin asioihin, käyttää valtaa ja kantaa vastuuta toiminnassa osallistumisen monimuotoisuus ja -tasoisuus sosiaalinen, kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen ym. osallistuminen vastaanottaja osanottaja osallistuja toimija odottaminen passivoi, laitostuminen rajoitetut osallistumisen mahdollisuudet: juridinen asema, keskusten sijainti => kulkemisen haasteet, vuorovaikutusvalmiuksien (esim. kieli), tiedon, kulttuurisen ymmärrysperustan ym. puutteet, sukupuolen merkitys, psyykkinen kuormitus

Osallisuus ja toimijuus vastaanottokeskuksessa Toimijuus / agency Rakentuu yksilön ja hänen ympäristönsä suhteessa mahdollisuudet ja kyky tehdä omaa elämää ja toimintaa koskevia valintoja ja päätöksiä tietyssä ympäristössä (suhteessa sen rakenteisiin) mahdollisuudet ja kyky toimia näiden valintojen ja päätösten mukaisesti Perustana Paulo Freiren subjekti-käsite (esim. Freire 1974, 4) ihminen on subjekti kyetessään sopeutumaan todellisuuteensa JA voidessaan kriittisesti tehdä valintoja ja muuttaa tätä todellisuutta jos ihminen VAIN sopeutuu todellisuuteen ja elää muiden tekemien päätösten alaisena, hän on objekti jos ihminen ei voi tehdä päätöksiä eikä vaikuttaa todellisuuteensa vaan joutuu elämään sopeutuneena ulkoa annettuihin ehtoihin, hän ei voi toteuttaa ihmisyyttään

Osallisuus ja toimijuus vastaanottokeskuksessa Toimijuus / agency toimijuuden tukeminen toimijuuden edellytykset ympäristössä: esim. laitosmaisesta toimintamallista mahdollisuuksiin tehdä omaa arkea koskevia päätöksiä: ruoka, vaatteet, ajankäyttö edes pienissä asioissa päätösvalta omissa käsissä, vaikka suuret elämää koskevat päätökset viranomaisten käsissä toimijuuden yksilölliset edellytykset: huomioitava turvapaikanhakijan mahdollisesti heikentyneet toimijuuden lähtökohdat (esim. traumatisoivat kokemukset, masennus, ahdistus) => toimijuutta tuettava, ei edellytettävä

Lähteet Freire, Paulo 1974. Education for Critical Consciousness. London, New York: Continuum. May, Vanessa 2013. Connecting self to society: belonging in a changing world. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja vol. 14, 9 41. Yuval-Davis, Nira 2011. The Politics of Belonging. Intersectional Contestations. Los Angeles, London, New Delhi, Singapore, Washington DC: Sage.

Kiitos! elina.nivala@uef.fi uef.fi