Etelä-Pohjanmaan. luovien alojen. yritystoiminnan kehittämissuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Katariina Heikkilä Olli Hietanen Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2013 Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2013 Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan liitto, kulttuurilautakunta, Seinäjoki 2007 Etukannen kuvat: Seppä Taina Uutela, Sturm und Drang Provinssirockissa 2007 kuva Juha Kaunisto, vauva Jussi-bodyssa Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry. Takakannen kuva: Tangomarkkinat 2007, kuva Esa-Matti Åkerberg. Sarja: A:25 ISBN: 978-951-766-108-9 ISSN: 1237-993X Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Ky Paino: I-Print Oy Painos: 500 kpl

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE...7 2. TIIVISTELMÄ...8 2.1. Lähivuodet 2007-2010...8 2.2. Seuraavat vuodet 2011-2013...9 3. JOHDANTO... 10 3.1. Kehittämissuunnitelmatyön tausta... 10 3.2. Luovien alojen määritelmä... 12 3.3. Luovien alojen kansallinen kehittäminen... 13 4. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINOISTA... 14 4.1. Luovat toimialat tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla... 14 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013... 17 5.1. Asumisklusterin kehittäminen... 17 5.2. Käsi- ja taideteollisuusklusterin kehittäminen... 21 5.3. Innovaatiofoorumien kehittäminen... 27 5.4. Luovien alojen kehittämisen koordinointi Etelä-Pohjanmaalla... 27 5.4.1. Rytmimusiikki ja tapahtumatuotanto...30 5.4.2. Harrastusmatkailu...30 5.4.3. Av-ala... 32 5.4.4. Luovien alojen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS) kehittäminen ja kansainvälistäminen... 35 5.5. Luovien alojen tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän kehittäminen... 36 6. LOPUKSI... 38 LÄHTEET... 39 LIITE 1.... 41 LIITE 2.... 45 LIITE 3.... 46 LIITE 4.... 48 MUISTIINPANOJA

6 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Etelä-Pohjanmaalla on vahva tapahtumatuotannon osaamiskeskittymä. Kuvassa Provinssirock-vieraita porttien avauduttua. Kuva: Juha Kaunisto.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 7 1. ESIPUHE Luovien alojen yritystoiminnaksi kutsutun toimialan kehitys ja kasvu on voimakasta ympäri maailmaa. Suomessa alan ennustetaan kasvavan talouselämän indikaattoreilla mitattuna lähivuosina jopa 10 prosentin vuosivauhdilla. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen haasteina ja tavoitteina ovat kynnyksen madaltaminen yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuyrittäjyyden edistäminen sekä kulttuurialan kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman avulla pyritään osaltaan tukemaan, edistämään ja tuomaan esiin toimialan mahdollisuuksia maakunnassa. Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen on yksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tavoitteista. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa vuosille 2006-2013 keskeisenä tavoitteena on kulttuuriyrittäjyyden edistäminen. Luovien alojen kehittämissuunnitelmaprosessin käynnisti Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta. Yhteistyöhön haastettiin mukaan laajasti alan toimijoita, kehittäjäorganisaatioita ja muita viranomaisia. Kehittämissuunnitelmatyöhön sisältyi useita vaiheita: käynnistämisseminaari, haastattelut, osallistavat tulevaisuusverstaat sekä väliraportointi ja sen kommentointivaihe. Työprosessin vetäjien ja kehittämissuunnitelman laatijoiden tukena ovat toimineet ohjausryhmä ja projektityöryhmä. Tämä kehittämissuunnitelma on yhteistyön ja vuorovaikutuksen tulos. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia kehittämissuunnitelmaprosessiin sen eri vaiheissa osallistuneita, sekä erityisesti suunnitelman laatijoita tutkija Katariina Heikkilää ja projektinjohtaja Olli Hietasta Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Erityiskiitos kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan liiton kunta-asiamies Marko Rossiselle, joka on koonnut kehittämissuunnitelmassa hyödynnetyn tilastotiedon. Toivomme ja uskomme, että tämä kehittämissuunnitelma on mukana edesauttamassa luovan kipinöinnin, ideoinnin ja yrittäjyyden kasvua Etelä-Pohjanmaalla. Antti Niemi-Aro maakuntaneuvos ohjausryhmän pj. Asko Peltola maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja kulttuurijohtaja

8 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Lähivuodet 2007-2010 Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen tavoitteena on tehdä luovat toimialat tunnetuksi maakunnassa ja edistää niiden toimintaedellytyksiä ja kasvua. Tavoitteena on myös vahvistaa yritysten verkostoitumista sekä horisontaalisesti että vertikaalisti. Horisontaalisesti verkottumalla luodaan seudullisia klustereita. Vertikaalisella verkostoitumisella puolestaan kehitetään tilaaja-tuottajamalleja sekä seudullista luovien alojen innovaatiojärjestelmää. Yhteistyön lisääminen nähtiin osallistavassa tulevaisuusverstastyöskentelyssä maakunnan suureksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu tekemään kökkätyötä ja tämä yhteistyön mentaliteetti on saatava ulotettua myös elinkeino- ja yritystoimintaan, jotta yritykset menestyisivät kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ja yhä kiristyvässä kilpailussa. Erikoistuminen omalla alalla ei riitä, vaan toimintaan on haettava lisävolyymia myös yhteistyöstä ja verkostoitumisesta yli toimiala- ja klusterirajojen. Luovien alojen kehittämistoiminnassa on lähivuosina keskityttävä yritystoiminnan näkyvyyden lisäämiseen ja toimijoiden verkottamiseen. Siinä tärkeällä sijalla ovat näkyvyyttä lisäävät hankkeet (esimerkiksi mediassa ja katukuvassa) sekä innovaatiofoorumien kaltaiset prosessit ja tilaisuudet, joissa eri alojen toimijat kohtaavat toisensa. Tavoitteena on lisätä luovaa pörinää ja ymmärrystä eri toimialojen ja toimijoiden välillä. Yhteisproduktioiden synnyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen tapahtumatuotannossa muokkaavat maaperää yhä päämäärätietoisemmalle yhteistyölle, jonka avulla maakunnan kulttuuritarjontaa voidaan yhä paremmin markkinoida myös kansainvälisesti. Lähivuosien keskeisiin toimiin kuuluu luovien alojen ulottaminen alueen perinteisiin toimiviin (teollisiin) klustereihin sekä uuden asumis ja life style -klusterin perustaminen rakentamalla toimialarajoja ylittäviä klusterihyötyjä ja innovaatioprosesseja muun muassa asumisen, kulttuurin, liikunnan, hyvinvoinnin sekä informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) rajapintaan. Myös tässä kehittämistyössä vaaditaan toimijoiden saattamista yhteen erilaisten tapahtumien ja innovaatioprosessien kautta. Luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa on jatkettava suunnitelmallisesti. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaa tehtäessä kävi selväksi, että luovien alojen määritteleminen on vaikeaa jos ei peräti mahdotonta. Luovuutta on ja pitää olla kaikessa toisaalta joitakin kulttuurin ja taiteen toimialoja voidaan pitää luovien osaamisalojen ytimenä. Määritelmät ovat tällä hetkellä sekavia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi on siksi tehtävä lähivuosina Etelä-Pohjanmaan tilannetta tarkastelevia selvityksiä. Pienimuotoiset luovien alojen yritystoimintaan liittyvät tutkimukset, joita maakunnan opiskelijat tekevät oppilaitoksissa, lisäävät paitsi tietoa myös tietoisuutta luovista toimialoista. Saatua tietoa voidaan välittömästi Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseen osallistui laaja joukko maakunnan toimijoita.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 9 Osoitteessa www.trissa.tv voi tutustua eteläpohjalaiseen elämänmenoon netti-tv:n kautta. Sähköisten markkinointi- ja viestintäkanavien yleistyttyä luovien alojen yrittäjyys on helppoa paikkakunnasta riippumatta. hyödyntää koulutuksen suunnittelussa. Tutkimushankkeet, kuten isojen tapahtumien turvallisuuden ja ympäristövaikutusten tutkiminen, herättävät aihepiirinsä puolesta kiinnostusta myös maakunnan ulkopuolella ja nostavat maakunnan profiilia luovan toimialan tutkimuksessa. Koulutuksen saralla on panostettava myös lasten ja nuorten taidekasvatukseen, jolla tuetaan luovuuden kehittymistä ja arvostusta ja lisätään mahdollisuuksia alan yrittäjyyteen. 2.2. Seuraavat vuodet 2011-2013 Toimintakauden jälkipuoliskolla voidaan jo nähdä tuloksia alkuvuosien toimista. Luovien alojen tunnettuus on maakunnassa lisääntynyt oleellisesti ja luovien toimialojen toimintatavat ja arvoketjut ovat tuttuja myös perinteisillä toimialoilla. Luovien alojen yritystoiminnan osuus arvoketjujen rakentamisessa tunnistetaan ja sitä kyetään hyödyntämään liiketoiminnassa. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen näkyvyys on kasvanut myös kansallisesti ja sillä on positiivinen imago. Luovien alojen yritysten fyysinen näkyvyys maakunnassa on kasvanut. Esimerkiksi yrittäjien toimitilat näkyvät kuntakeskuksissa ja kylänraiteilla nimikyltteinä ja mainoksina ja erilaiset myyntitapahtumat ja yrityksiä esittelevät foorumit ovat lisääntyneet. Media on luonut pitkäjänteisiä konsepteja, joilla kulttuurin ja luovien alojen ajankohtaiset prosessit ja teemat näkyvät julkisuudelle ja avautuvat julkiselle keskustelulle. Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt vahvoja osaamiskeskittymiä luovilla aloilla, jotka tuovat vaurautta, vireyttä ja hyvinvointia maakuntaan. Tällaisiksi osaamiskeskittymiksi voidaan tämän selvityksen perusteella arvioida nousevan esimerkiksi asumisklusterin sekä kulttuuri- ja harrastematkailun. Muita vahvoja aloja ovat muun muassa käsi- ja taideteollisuus, rytmimusiikki ja tapahtumatuotanto, joilla on yhtymäkohtia myös matkailuun sekä life style -klusteriin. Media-alan ja av-alan osaamisen korkea taso on huomattu maakunnassa ja siitä on muodostumassa oma klusterinsa. Luovien alojen yritystoiminta on nopeatempoista ja alalle nousee mitä todennäköisimmin myös uusia toimijoita. Toimintakauden jälkipuolella ovat yritysten ja toimijoiden yhteistyöverkostot jo kattavia ja poikkisektoraalisuus nähdään luontevaksi osaksi yhteistyötä. Jälkipuoliskolla lähtee liikkeelle suurempia yhteishankkeita, jotka liittyvät kansainväliseen vientiin ja markkinointiin (esimerkiksi Eteläpohjalainen asunto -hankkeen jatkohankkeena). Tätä tavoitetta kuvaa kehittämisselvityksen visioksi noussut lause: Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä. Luovien alojen yritystoiminta on kyennyt lisäämään työllisyyttä maakunnassa sekä luovilla aloilla että laajemminkin elinkeinoelämässä ja myös kädentaitojen arvostus on säilynyt. Sähköisten markkinointi- ja viestintäkanavien yleistymisen myötä luovien alojen yrittäjyys ei ole paikkakunnasta riippuvaista vaan se sopii sekä maaseudulle että taajamiin. Alueella koulutettavat nuoret työllistyvät entistä paremmin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan samalla kun luova imago on lisännyt maakunnan vetovoimaisuutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Tätä tarvitaan muun muassa osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi jatkossakin. Koulutuksen ja tutkimuksen kentällä maakunnassa on saavutettu hyvä yhteistyön vire eri oppilaitosten yms. organisaatioiden ja elinkeinoelämän välillä. Tämä näkyy mm. kasvaneena soveltavien tilaustutkimusten määränä, innovatiivisen asiakaslähtöisen tuotekehittelyn kasvuna ja yritysten t&k-toiminnan lisääntymisenä.

10 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 3. JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosille 2007-2008 kuuluu yritystoiminnan edistäminen ja kasvun alojen tunnistaminen ja tukeminen. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään laadittavaksi luovien alojen kehittämissuunnitelma, joka keskittyy tarkastelemaan luovien alojen edistämiseksi vaadittavia käytännön toimia maakunnassa. 1 Nyt käsillä oleva luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma on siten osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman täytäntöönpanoa. Kehittämissuunnitelma on laadittu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tilauksesta Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman laatimisen tavoitteena on luoda näkemys luovien alojen yritystoiminnan nykytilasta maakunnassa sekä tuottaa osallistavalla tulevaisuusverstasmenetelmällä strategiset suuntaviivat alan yritystoiminnan kehittämiseksi jatkossa (vuoteen 2013 asti). Etelä-Pohjanmaan luovien alojen kehittämisen tarkastelulla on yhtymäkohtia erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, joissa niin ikään on nähty tarpeelliseksi hahmottaa tarkemmin juuri luovien alojen merkitystä sekä alueiden vetovoimaisuuden, elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn että yleisen hyvinvoinnin kannalta. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myös konkreettisia hankeaihioita. Suunnitelmalla edistetään luovien alojen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, sisällöllistä kehittämistä ja kasvua. Osallistavan tulevaisuusverstasmenetelmän avulla on pyritty siihen, että kaikilla maakunnan toimijaryhmillä on mahdollisuus olla mukana luovien alojen yritystoiminnan kehittämisessä. 3.1. Kehittämissuunnitelmatyön tausta Kevään 2007 aikana tuotettu luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma lähtee liikkeelle poikkeuksellisen hyvältä pohjalta. Etelä-Pohjanmaalla on tehty yli kymmenen vuoden ajan määrätietoista työtä kulttuuriin liittyvän yritystoiminnan kehittämiseksi. 2 Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa vuosille 2005-2013 on määritelty maakunnan kehittämisen painopistealueet kulttuurin näkökulmasta. Kulttuuristrategian mukaan alueilla tehtävässä kehittämistyössä tulee pyrkiä tukemaan sellaisen toimintaympäristön syntymistä, missä luovuudesta voi syntyä uusia innovaatioita ja edelleen kannattavaa liiketoimintaa. Strategian tavoitteena on maakunnan hyvinvoinnin, työllisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen kulttuurin keinoin. 3 Luovat alat nostetaan esille myös Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa vuosille 2007-2008, jonka mukaan luovien alojen tukeminen kuuluu EAKR-toimenpideohjelman yritystoiminnan edistämisen toimintalinjaan. 4 Luovien alojen kehittämissuunnitelman laatimisen haasteena on se, että luovat toimialat kietoutuvat yhteen monien eri alojen kanssa. Kehittämissuunnitelmaa lukiessa onkin hyvä pitää mielessä myös esimerkiksi Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelma, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007, Etelä-Pohjanmaan klusteriohjelma, Etelä-Pohjanmaan korkeaasteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategia 2005-2008 sekä maakunnassa vastikään valmistunut Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2007-2013. 5 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma nivoutuu hyvin yhteen myös vastaavien kansallisten kehittämisstrategioiden kanssa. 6 Ajoitus on hyvä, sillä parhaillaan on kansallisen strategiatyöskentelyn tuloksena uuteen hallitusohjelmaan kirjattu luovien alojen kehittämisen vauhdittaminen erillisellä hankkeella. 7 Myös muissa maakunnissa luovat toimialat ovat nousseet kehittämisen kohteeksi, kun niiden liiketaloudellinen potentiaali on havaittu ja tunnustettu. 8 Luovat alat ja niiden yritystoiminta ovat saaneet viime aikoina huomiota myös Euroopan unionissa, kuten luvusta 3.3. käy ilmi. Luovien alojen yritystoiminnan kasvu liittyy yleisempään ilmiöön eli liiketoimintamalleissa nyt ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin ja haasteisiin. Eri alojen toiminnat tulevat tulevaisuudessa kytkeytymään yhä enemmän toisiinsa ja myös kokonaan uusia toimialoja syntyy. Yritysten liiketoimintaosaaminen 1 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006b, 10. 2 Eväsoja 2006. 3 Etelä-Pohjanmaan liitto 2004, 3. 4 Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) 2007-2008, 3. 5 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006c; Viljamaa ja Varamäki 2007; Etelä- Pohjanmaan klusteriohjelma; Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategia 2005-2008; Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2007-2013. 6 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007; Opetusministeriö 2006c. 7 Hallitusohjelma 19.4.2007, 49. 8 Luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä strategiahankkeita ja selvityksiä on käynnissä mm. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 11 Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman liittyminen muihin ohjelmiin ja strategia- ja kehittämisprosesseihin.

12 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma näkyy siinä, miten ne kykenevät uudistumaan ja ennakoimaan toimintaympäristön ja kuluttajien tottumusten muutoksia. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset kykenevät kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja, jotka eivät vain vastaa asiakkaiden tämän hetkisiin tarpeisiin vaan ennakoivat mahdollisia tulevia tarpeita ja toiveita. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen koskettaa maakunnan elinkeinoelämää laajasti, sillä tavoitteena on saada yritykset verkostoitumaan keskenään entistä laajemmin. Yritysten kilpailukykyä lisäävät osaamisalueet muodostuvat tulevaisuudessa liiketoimintaosaamisesta, teknologisesta osaamisesta, luovuudesta ja innovatiivisuudesta, verkosto-osaamisesta, palveluosaamisesta, muotoiluosaamisesta, monikulttuurisuuden hallinnasta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. 9 Maakunnassa jo olevan osaamisen huomaaminen ja entistä parempi hyödyntäminen sekä monipuolisen osaamisen kehittäminen ovat osa luovien alojen yritystoiminnan kehittämistä. 3.2. Luovien alojen määritelmä Luovia aloja on luokiteltu ja määritelty monin tavoin sitä mukaa, kun on saatu uutta tietoa alojen sisällöistä ja merkityksestä. Luovat alat ovat eräänlainen kattonimike monille hyvin erityyppisille sisältöjä tuottaville toimialoille. Esimerkiksi vuonna 2006 valmistuneessa Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategiassa 10 korostettiin paitsi kulttuurin ja luovan toiminnan merkitystä elinkeinoelämän ja alueelli sen kilpailukyvyn näkökulmasta myös näiden toiminnan kenttien roolia laa jemmin taloutta ja ihmisten hyvinvointia ruokki vana ilmiönä. Olennaista on, että: Luovat toimialat voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta - ja tietyssä mielessä nämä kaikki näkökulmat ovat oi keita. Erilaiset näkökulmat ovat voimavara. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri nä kökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan, poikkisektoraalisen vuoropuhelun synnyttäminen. Tällä tavalla luodaan strategisesti tärkeätä kriittistä massaa - luovan ta louden klusterin rakenteita - aluksi pikemminkin mahdollistaen kuin tiukasti rajaten. Tämän prosessin on kuitenkin johdettava fo kusointiin ja elinkeinoistamiseen. Tätä ajattelutapaa käytettiin tietoisesti ja harkiten Etelä-Pohjanmaan tulevaisuusprosessin lähtökohtana. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisessä ei tavoitteena ollut rajautua tiukasti tietyille etukäteen päätetyille toimialoille vaan hakea liiketoimintamahdollisuuksia rajapinnoilta. Osittain opetusministeriön luovien toimialojen selvitystyöhön 11 pohjautuen Etelä-Pohjanmaan prosessissa lähdettiin kuitenkin liikkeelle siitä, että luoviin toimialoihin voidaan maakunnassa sisällyttää ainakin seuraavat toimialat: 1. käsi- ja taideteollisuus 2. muotoilu 3. kulttuurimatkailu 4. hyvinvointipalvelut 5. tapahtumatuotanto 6. graafisen alan toiminta 7. elokuva- ja tv-tuotanto 8. mainonta 9. musiikki sekä musiikin ja äänitteiden tuotanto 10. kirjojen tuotanto ja jakelu 11. audiovisuaalinen sisältötuotanto 12. arkkitehtipalvelut (erityisesti sisustussuunnittelu) Kehittämissuunnitelmaprosessin aikana väliraportin kommentoinnissa esille nousivat lisäksi liikunta ja tanssi ja matkailun monet muodot. Kaikki listassa mainitut toimialat eivät näy kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksissa tai hankeaihioissa, sillä painopiste on niissä teemoissa, jotka maakunnan toimijat itse nostivat esille osallistavan tulevaisuusverstastyöskentelyn aikana. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö maakunnassa ole luoviin aloihin liittyen runsaasti muitakin kehittämisen mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua. Kehittämissuunnitelman ensisijainen tavoite on rohkaista näkemään luovien alojen liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä- Pohjanmaalla. Listaa ei siis ole syytä pitää tarkkana määritelmänä Etelä-Pohjanmaan luovista toimialoista vaan ennen kaikkea liikkeellelähdön pohjana. Kehittämissuunnitelmassa ei myöskään kaikilta osin yksilöidä tarkkoja toimenpiteitä vaan pikemminkin osoitetaan suunta, johon jatkossa pitäisi edetä esimerkiksi uusia yhteistyöhankkeita käynnistämällä. Lopulliset toimenpide-ehdotukset ja toimenpiteet syntyvät luovilta toimijoilta alhaalta ylöspäin, jos tämä prosessi vain mahdollistetaan esimerkiksi tehokkailla yhteistyöfoorumeilla yms. kohtaamisen paikoilla, sekä olemassa olevia rakenteita vahvistamalla. Kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan, että luovien alojen liiketoiminnalla on tulevaisuudessa yhä enemmän yhtymäkohtia moniin teollisuus- ja palvelutoimialoihin, kun ne myyvät tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joiden rakentamisessa hyödynnetään luovien alojen liiketoimintaa. Tulevaisuudessa arvioidaan myös perinteisten luovien alojen osa-alueiden, kuten musiikin, kuvataiteen ja teatterin kysynnän kasvavan mm. erilaisten uusien hyvinvoinnin ja matkailun palvelutuotteiden ja konseptien myötä. 12 9 Elinkeinoelämän keskusliitto 2006, 5. 10 Hietanen, Jokinen, Kirveennummi, Taalas ja Toivonen 2006. 11 Opetusministeriö 2006c, 10. 12 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007, 20-21.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 13 Ilmajoen Musiikkijuhlilla on monipuolista konserttija oopperatarjontaa. Kuva Lakeuksien lukko -oopperasta. Kuva: Veli-Pekka Katajamäki. 3.3. Luovien alojen kansallinen kehittäminen Kulttuuriin ja luoviin aloihin liittyvää yritystoimintaa on Suomessa kehitetty määrätietoisesti 1990-luvulta lähtien. Alaan liittyvä termistö on vaihdellut eikä yhtä vakiintunutta termiä ole löytynyt. 1990-luvun loppupuolella puhuttiin kulttuuriteollisuudesta, mutta yhtä lailla on puhuttu vapaa-ajan teollisuudesta, informaatioteollisuudesta, mediateollisuudesta tai vaikkapa elämysteollisuudesta. 13 Viime aikoina ovat kansainvälisessä keskustelussa vakiintuneet käyttöön termit Creative Industry ja Creative Industries, jotka voidaan suomentaa luoviksi aloiksi. Yhden termin vakiintuminen käyttöön olisi eduksi alan päämäärätietoiselle kehittämiselle. Luovien alojen käsite on herättänyt myös kriittisiä kommentteja, sillä siihen on ajateltu sisältyvän ajatus, että näillä toimialoilla esiintyisi enemmän luovuutta kuin joillain muilla toimialoilla. Tähän ei käsitteellä kuitenkaan viitata. Esimerkiksi Wilenius näkee luovuuden ilmiön luoviin toimialoihin lukeutuvan yritystoiminnan selkeänä lisääntymisenä nyky-yhteiskunnassa ja toisaalta hän korostaa luovuuden merkitystä elinkeinoelämän toimintaympäristöjen muutosten kohtaamisessa. Luovuus kuuluu osana kaikkien organisaatioiden toimintaan. 14 Luovuus laajasti määriteltynä on uusien ideoiden kehittelyä ja vanhan yhdistelemistä uudella tavalla. Luovuus ei siten rajoitu vain uusiin yrityksiin ja ideoihin vaan yhtä keskeistä on tuoda luovuutta nykyiseen toimintaan ja toimiviin yrityksiin. Tätä laajaa tulkintaa kuvataan muun muassa luovan talouden käsitteellä, jolla korostetaan sitä, että luovuudesta ja innovatiivisuudesta on tullut entistä tärkeämpää koko talouselämälle ja kaikille toimialoille. 15 Suomessa on julkaistu muutaman viime vuoden aikana useita luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen tähtääviä kansallisia selvityksiä ja strategioita. Opetusministeriön toimesta on tehty pitkäaikaista työtä laajalla rintamalla ja työskentelyn tuloksena ovat ilmestyneet julkaisut Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli -selvitys (2006) ja luovuuden merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestykselle tarkasteleva Yksitoista askelta luovaan Suomeen: luovuusstrategian loppuraportti (2006). Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta on laadittu Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia, joka ilmestyi keväällä 2007. Kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa katsotaan, että luovilla aloilla on merkitystä ja annettavaa koko yrittäjyyden kentälle. Luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Kuluttajien varallisuuden kasvun ja elämyshakuisuuden ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös luoville aloille. 16 Kansallisissa kehittämisstrategioissa korostetaan verkostoitumisen merkitystä, kansainvälistymisen edistämistä, luovien alojen verkostojen ja koulutuksen kehittämistä ja kuluttajille suunnattujen uusien, monialaisten palveluinnovaatioiden ja -konseptien kehittämistä. Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen ei ole puuhailua elinkeinoelämän marginaalissa, sillä luovien alojen tuottama taloudellinen arvo on jatkuvassa kasvussa. Kulttuurin ja luovien alojen taloudellinen arvo oli vuonna 2003 Euroopassa yli 650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin esimerkiksi Euroopan koko autonvalmistusteollisuuden. Liiketoiminta kasvaa luovilla aloilla nopeammin kuin monilla muilla aloilla. Esimerkiksi Economy of Culture -selvityksen mukaan ala kasvoi 12,3 prosenttia nopeammin kuin muu talous Euroopassa. 17 13 Kainulainen 2005. 14 Wilenius 2004. 15 Hietanen 2005. 16 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007. 17 Economy of Culture in Europe 2006.

14 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 4. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINOISTA Etelä-Pohjanmaalla oli tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuoden 2006 alkupuolella 11 074 yritystä. 18 Tärkeimmät klusterit ovat metalli, elintarvike ja puuala. Näiden lisäksi hyvinvointipalvelut on nostettu omaksi klusterikseen. Etelä-Pohjanmaan suurin toimiala on yritystoimipaikkojen määrällä mitattuna tukku- ja vähittäiskauppa. Henkilöstömäärältään suurin toimiala on teollisuus, joka työllistää 15 000 henkeä. Myös liikevaihtoa kertyy eniten teollisuudesta. 19 Maakunnan tavoitteena on lisätä palvelualojen yritysten lukumäärää, sillä palvelutoimiala työllistää maakuntavertailussa vähiten Etelä-Pohjanmaalla, missä työllisestä työvoimasta vain 58 prosenttia toimii palvelutoimialoilla, kun koko maan keskiarvo on 68 prosenttia. 20 Palveluliiketoiminnan kehittämisen rinnalla toinen suuri haaste on yrittäjien ikääntyminen. Tällä hetkellä yrittäjien suurimman viisivuotisikäryhmän muodostavat sekä koko maassa että Etelä- Pohjanmaalla 50 54 -vuotiaat. Lähes puolet teollisuudessa toimivista yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Suurimpien teollisuusalojen osalta ikärakenne on Etelä-Pohjanmaalla vanhinta puutavarateollisuudessa ja huonekalujen valmistuksessa. 21 Lähitulevaisuudessa tarvitaan siis uusia yrittäjiä yrityksien vetovastuuseen sukupolvenvaihdoksen tai yrityksen myynnin kautta. Samalla on pidettävä huoli siitä, että vanhemman polven ammattitaito siirtyy uusille tekijöille, mutta myös siitä, että uudet yrittäjät kykenevät vastaamaan uusiin haasteisiin: verkostoitumaan yli toimialarajojen, luomaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja hyödyntämään luovien toimialojen, kuten muotoilun, kautta tuotteelle saatavan lisäarvon. Puu- ja huonekalualalta kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle siirtyvien näkemyksiä oman yrityksensä jatkuvuudesta on vastikään tutkittu kyselytutkimuksen avulla. 22 Väestön ikääntymistä voidaan toisaalta tarkastella myös mahdollisuutena yritystoiminnan näkökulmasta: väestön ikääntyminen tarjoaa lisää liiketoimintamahdollisuuksia mm. matkailupalveluissa, harrastuksiin liittyvissä palveluissa ja tuotteissa sekä kotiin ja asumiseen liittyvissä palveluissa, jotka kaikki liittyvät luoviin toimialoihin. 23 Ikääntymiseen liittyvien liiketoimintakonseptien kehittämisessä Suomi voi jopa toimia edelläkävijämaana Euroopassa, ja esimerkiksi INNOSUOMI-hanke on ottanut tätä kehittämistoimintaa vauhdittamaan Ikääntymisen ja innovaatiot vuoden 2007 teemaksi. 24 Ikääntyville tarkoitettujen palvelujen ja tuotteiden suhteen Etelä-Pohjanmaalla on paljon liiketoimintamahdollisuuksia mm. matkailun, hyvinvointipalvelujen ja asumisen saralla. 4.1. Luovat toimialat tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla Tilastojen avulla ei voida tyhjentävästi vastata kysymykseen luovien toimialojen sisällöstä, koska tilastojen pohjana käytetyissä luokitteluissa on eroja. Luovien alojen tilastoinnista keskustellaankin tällä hetkellä paljon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti 25 ja valtakunnallista luovien alojen tilastointia kehitetään parhaillaan. Seuraavassa luodaan kuitenkin lyhyt yleiskatsaus luoviin toimialoihin Etelä-Pohjanmaalla tilastojen näkökulmasta. Kansallisella tasolla tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2005 kulttuurialan toimipaikkoja tuhatta asukasta kohden alle koko maan keskiarvon (Liite1/Tilasto1). Kulttuuriyrittäjyyttä on kuitenkin kehitetty maakunnassa tavoitteellisesti jo 1990- luvulta lähtien. Kulttuurialan yrittäjyys on maakunnassa vahvaa muun muassa tapahtumatuotannossa, musiikissa ja kulttuurimatkailussa. Sibelius-Akatemian vastavalmistuneen selvityksen mukaan maakunnassa on yli 60 musiikkialan toimijaa. Useimmat niistä ovat musiikkiyhtyeitä ja pieniä yrityksiä. Toimijoiden suuri lukumäärä kertoo, että alueella on potentiaalia kasvattaa musiikkialan liiketoimintaa. 26 Maakunnassa on runsaasti myös käsi- ja taideteollisuusalan pieniä yrityksiä ja useita muotoilualan yrityksiä on syntynyt parin viime vuoden aikana yrityshautomon kautta. Opetusministeriön vuonna 2006 laatimassa Kulttuurin arvo? -muistiossa ehdotetaan luovat toimialat jaettavaksi seuraaviin alaryhmiin Tilastokeskuksen satelliittitilastointia varten: joukkoviestintä, muotoilu ja mainonta, taide ja kulttuuriperintö, 18 Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 6. 19 Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 9. 20 Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 9. 21 Etelä-Pohjanmaan alueellinen ennakointiportaali / yritys- ja elinkeinotoiminta. 22 Lautamaja, Talvitie, Varamäki, Petäjä & Hopea 2007. 23 Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 8. 24 http://www.innosuomi.fi. 25 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007, 31; Opetusministeriö 2006a. 26 Sibelius-Akatemia 2007.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 15 Kuvat: Pohjanmaan Nikkarikeskus.

16 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma viihde sekä käsityö. 27 Opetusministeriön asettama työryhmä on kansainvälisiä esimerkkejä (mm. Englanti) seuraten ottanut alustavasti käsityön mukaan jaotteluun, vaikkakin sen soveltuvuudesta on eri näkemyksiä. Myös urheilun mukaan ottamista harkitaan. Seuraavissa tilastoissa tarkastellaan luovia toimialoja edellä mainittujen viiden toimialan mukaan. Tässä yhteydessä on syytä todeta vielä kerran, että luovien alojen tilastollinen luokittelu on tällä hetkellä erittäin hankalaa eikä yhtenäistä valtakunnallista käytäntöä ole. Vuonna 2005 luovien alojen osuus prosentteina kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä ja määrästä oli Etelä-Pohjanmaalla hivenen korkeampi kuin koko maassa (Liite 1/ Tilasto 2.). Kun liikevaihtoa, henkilöstöä ja yritystoimipaikkojen määrää tarkastellaan tarkemmin viiden eri toimialan mukaan, havaitaan, että luovien alojen sisällä erityisesti käsityön merkitys Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä (Liite 1/Tilastot 3, 4 ja 5.). Tämän vuoksi seuraavaksi tarkasteltiin tarkemmin käsityöalaan kuuluvia yrityksiä. Tarkasteltaessa käsityöalojen yritystoimipaikkoja toimialoittain käy puolestaan ilmi, että vuonna 2005 suurin toimiala oli huonekalujen valmistus ja toiseksi suurin sahatavaran ja puutuotteiden valmistus. Kolmanneksi nousi tekstiilien valmistus ja neljäs oli metallituotteiden valmistus (Liite 1/Tilasto 6.) Eniten henkilöstöä sekä liikevaihtoa oli sahatavaran valmistuksessa (Liite 1/Tilastot 7 ja 8.). Käsityön kohdalla törmätään jälleen kerran tilastoinnin ja määrittelyn ongelmiin. Käsityön toimialaan näet sisältyy Tilastokeskuksen luokituksissa alatoimialoja, kuten sahatavaran valmistus, joiden soveltuvuutta luovien alojen yritystoiminnan tilastoon voidaan pohtia. Tässä yhteydessä on sovellettu Kulttuurin arvo -raportissa ollutta valmista vaihtoehtoa. Koska sahatavaratuotanto on mukana sekä koko maan että Etelä-Pohjanmaan luvuissa, ei käsitteellistä vääristymää pääse syntymään, vaan tilasto osoittaa käsityön nostavan luovien alojen osuuden Etelä- Pohjanmaalla yli maan keskiarvon. Luovien alojen ollessa kyseessä on tärkeää löytää ne alat, joilla jollain tietyllä maantieteellisellä alueella ollaan vahvoilla, ja toisaalta aktiivisesti etsittävä uusia poikkisektoraalisia yhteistyömahdollisuuksia. Esimerkiksi käsityön toimialaan lukeutuu Etelä-Pohjanmaalla alumiiniveneiden valmistus, joka muodostaa oman veneenrakennuksen klusterin. Toimialarajat ylittävällä yritysyhteistyöllä on mahdollista rakentaa laajempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia veneiden ja veneilyn ympärille maakunnassa. 27 Opetusministeriö 2006a. Asumisklusteri nousi yhdeksi luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen painopisteeksi. Kuvassa Kultavuoren asuinalue Seinäjoella. Kuva: Minna Hirvelä/Seinäjoen kaupunki.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013 17 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen painopistealueiksi nousi selvityksessä kolme suurta teemakokonaisuutta: 1. Asumisklusteri 2. Käsi- ja taideteollisuus 3. Luovien alojen kehittämisyhtiö tai luovien osaamisalojen kehittämisen koordinoinnin vahvistaminen muilla tavoin. Neljäs kokonaisuus muodostuu käsi- ja taideteollisuuden sekä asumisklusterin rajapinnalle muodostuvasta innovaatiofoorumista (4.). Viidennen kokonaisuuden muodostavat tutkimus, koulutus ja viestintä (5.) (Kuvio 2.). Tutkimus, koulutus ja viestintä muodostavat kuvion taustan sen vuoksi, että ne kuuluvat oleellisena osana jokaiseen osa-alueeseen. Asumisklusteriin sisältyy asumiseen ja hyvinvointiin liittyvän teollisuuden kehittäminen nk. life style sisältöjen avulla: esimerkiksi asuminen + liikunta, terveys, kulttuuri, vapaa-aika/ harrastukset, älyteknologia jne. Käsi- ja taideteollisuuden kohdalla kehittämissuunnitelmassa painotetaan substanssiosaamisen ja yhteistyön kehittämistä. Tämä edellyttää muun muassa jo olemassa olevien rakenteiden vahvistamista ja resursoimista sekä innovaatiofoorumeita, jotka toimivat taiteen, muotoilun, käsityön ja teollisuuden kohtaamispaikkana. Luovien alojen kehittämisyhtiön ydin on työkaluissa, joiden avulla voidaan edistää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa eri luovien alojen osa-alueilla. Verstaiden jälkeen kehittämissuunnitelman luonnos oli kommentoitavana laajalla toimijaryhmällä. Tällöin käytiin runsaasti keskustelua uuden kehittämisyhtiön tarpeellisuudesta tai/ja tarpeettomuudesta. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että kehittämisyhtiö ei ole itsetarkoitus vaan sen avulla osoitetaan se, että Etelä-Pohjanmaalla on sellaisia luovia osaamisaloja, joilla jo on vahva klusterimainen rakenne ja merkittävää yritystoimintaa. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on osaamista, jota määrätietoisesti kehittämällä on mahdollisuus luoda kansallista ja kansainvälistä edelläkävijyyttä ja uusia menestysklustereita. Maakunnan toimijoiden itsensä päätettävissä on, kehitetäänkö menestyksen kynnyksellä olevia luovia osaamisaloja jo olemassa olevia hautomoita, osaamis-, edistämis- ja kehittämiskeskuksia ja -yhtiöitä vahvistamalla ja suuntaamalla vai perustamalla uusi kehittämisyhtiö. Olennaista on, että saadaan aikaan osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen prosesseja Etelä-Pohjanmaalle strategisilla luovilla osaamisalueilla. Tulevaisuusverstaissa ja keskusteluissa tällä hetkellä vireästi kehittyviksi ja eteenpäin meneviksi, mutta samalla tukea tarvitseviksi aloiksi nousivat mm. rytmimusiikki ja tapahtumatuotanto, av-ala ja harrastusmatkailu ja siksi tämän kehittämissuunnitelman hankeaihiot liittyvät niihin. Muitakin aloja toki maakunnasta löytyy. Kehittämisyhtiön oleellinen ominaisuus on toimia luovan hulluuden idättämönä, jossa on tilaa uusien liiketoimintaideoiden ideoinnille. Seuraavassa esitetään viisi toimenpidekokonaisuutta luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotuksiin on liitetty myös hankeaihioita, jotka nousivat esille osallistavan verstastyöskentelymenetelmän aikana keskusteluissa ja väliraportin kommentoinneissa sekä maakunnassa jo toimivia hyviä esimerkkejä. 5.1. Asumisklusterin kehittäminen Asumisklusterin ja siihen liittyvän life style -liiketoiminnan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla on luontevaa, sillä maakunnassa on tehty jo pitkään kehittämistyötä niin rakentamisen kuin myös huonekalualan parissa. Maakunnassa on useita puutuote- ja huonekalualan kehitysorganisaatioita, kuten Pohjanmaan Nikkarikeskus, Pohjanmaan Huonekaluteollisuuden Kehittämiskeskus Oy, Ruralia-instituutti/Wincent, TEAK Oy ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu/habitcentre. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan maakunnassa painotetaan elintarviketalouden, metalli- ja teknologiateollisuuden, hyvinvointi- ja palvelualojen sekä puuklusterin toimintaa ja kehittämistä. 28 Puuklusterin kehittämisohjelmaan puolestaan kuuluvat metsätalous, kotimainen energia, puutavara ja puutuotteet sekä huonekalut. 29 Monet asumiseen liittyvät yritykset voivat siten olla myös osa puuklusteria. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä jo olemassa olevan puualanklusterin kanssa. Asumiseen liittyvä klusteriajattelu on noussut esille myös kansallisesti ja se näkyy mm. siinä, että ohjelmakaudella 2007-2013 valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluu asumisen 28 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 4-5. 29 Etelä-Pohjanmaan klusteriohjelma 2004, 8.

18 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Kuvio 2. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma sisältää viisi kehittämisen painopistealuetta.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 19 osaamisklusteri, jossa on mukana neljä toimialaa: asuminen, rakentaminen, kalustaminen ja sisustusrakentaminen sekä puurakentaminen. 30 Seinäjoen ammattikorkeakoulu/habitcentre on ollut luomassa yhteyksiä tähän suuntaan. 31 Tätä yhteyttä on jatkossa hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämisessä mm. sisustus-, muotoiluja puualanyritysten osalta. Life style -konseptin alle lukeutuu liiketoiminta, joka liittyy mm. harrastuksiin, liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin. Palveluliiketoiminta näillä osa-alueilla on ollut viime vuosina nousussa Etelä-Pohjanmaalla. Life style -liiketoiminnalla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla ja jo tällä hetkellä se näkyy esimerkiksi sisustamisen merkityksen kasvussa ja älyteknologian uusissa käytöissä erilaisissa materiaaleissa. Jo aiemmin mainittu erilaisten tuote- ja palvelukonseptien tuottaminen ikääntyville ihmisille on myös suuri mahdollisuus Etelä- Pohjanmaalla, missä on jo valmiiksi olemassa yrityksiä, jotka voivat tuottaa palveluita ja jotka voivat verkostoitua keskenään tuotekokonaisuuksien luomiseksi. Ikääntyville voidaan luoda omia asumisratkaisuja, joissa huomioidaan heidän erityistarpeensa. Käyttämällä ns. Ambience Design -ajattelua, jossa suunnittelussa otetaan huomioon ihmisen kaikki aistit ja tarve yksilöllisyyden ilmaisemiseen, voidaan luoda tuotekokonaisuuksia, joita voidaan säätää usean eri kohderyhmän mukaan ja näin lisätä markkinoita. 32 misen ja viennin kasvua tavoiteltaessa on hyvä muistaa, että muotoilupainotteisten tuotteiden kauppa on noin neljännes Suomen koko viennistä. 33 Luovien toimialojen kehittämissuunnitelman laatiminen osoittaa, miten toimialarajojen merkitys vähenee tulevaisuudessa ja yhteisillä rajapinnoilla syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Myös klusterien keskinäinen verkostoituminen on ajankohtaista. Esimerkiksi life style -liiketoiminta voi verkottua myös Etelä- Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa mainitun hyvinvointi- ja palvelualojen klusterin kanssa 34 (ks. kuvio 3.). Tällöin life style -ajattelu voi toimia yhteistyöhankkeiden kattoteemana. Life style -näkökulmaan sisältyy ymmärrys Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristöjen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Ympäristösuunnittelu sopii asumisklusterin ja life style -liiketoiminnan konseptiin. Asumisklusterissa ideoitavien erilaisten asuinympäristöjen muodostaminen Etelä-Pohjanmaalle voi siksi tapahtua yhteistyössä kuntien teknisen toimen ja kaavoituksen kanssa ja Länsi-Suomen ympäristöstrategian huomioiden. Asumisklusterin kehittämisessä on johdonmukaisesti panostettava kansainvälistymiseen ja vientiin. Maakunnassa on jo valmiiksi runsaasti asumisklusteriin sopivia yrityksiä, joilla on hyvät edellytykset viennin kasvattamiseen, kun vain yritysten verkostoituminen ja yhteismarkkinointi saadaan toimivaksi. Asumisklusteriin liittyvät muotoilualan yritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen erilaisia muotoilu- ja suunnittelupalveluja. Yritysten muotoiluosaaminen on pääomaa, jonka arvo tulisi tiedostaa entistä paremmin. Muotoiluosaamista on tehtävä tunnetuksi maakunnassa yli toimialarajojen ja näin edistettävä sen hyödyntämisen lisääntymistä yrityksissä. Korkeatasoisen muotoiluosaamisen avulla maakunnassa valmistettavat tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja varmistavat yritystoiminnan kannattavuuden myös jatkossa globaalissa kilpailutilanteessa. Kansainvälisty- Kuvio 3. Asumisklusterille löytyy rajapintoja ja verkostoitumishyötyjä Etelä-Pohjanmaan muista klustereista. 30 Asumisen osaamisklusteri. 31 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006b, 9. 32 Esim. Koskinen 2006. 33 Muotoilualan vientistrategia 2007-2012, 10. 34 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 48-50.

20 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Seinäjoen ammattikorkeakoulun Habitcentre tekee tutkimus- ja kehitystyötä kulttuurituotannon, muotoilun ja rakennuskonservoinnin aloilla. Hyvä esimerkki 1: Yrityshautomo Faartissa on Pohjanmaan Nikkarikeskuksen toimipisteen kautta syntynyt vuosina 2004-2007 jo 17 yritystä: http://www.suupohja.fi/yrityshautomo/ 1. Studio Haarala graafinen suunittelu, 3D-mallinnus, design management ja yritysviestintä 2. Muotoilutoimisto HIOMO tilasuunnittelu- ja kalustemuotoilupalvelut 3. Design Inspirations Finland kalusteiden ja sisustuskokonaisuuksien suunnittelu ja valmistus 4. Muotoilutoimisto Into kalustemuotoilu- ja tuotekehityspalvelut, graafinen suunnittelu 5. T:mi Jarno Leppäniemi kalustemuotoilu- ja tuotekehityspalvelut 6. Jurva Composite Oy lasikuituveneaihioiden valmistus, muut lasikuitutuotteet 7. Psl Snikkarinen Ky huonekalujen valmistus 8. Young Skills osuuskunta sisustus- ja kalustamisprojektit 9. T:mi Teija Koivuniemi tietotekniikkapalvelut 10. Habitpro Oy markkinatutkimus- ja mielipidekyselyt 11. Jurvan Kalustepuusepät Oy projektikalustaminen, sohvan runkojen valmistus 12. Arcinter Design Build uniikit puutuotteet 13. Aistimo Design kalustemuotoilu 14. INHOuse Design sisustus- ja tilasuunnittelu, graafinen ja värisuunnittelu 15. Taitorakenne Heikkilä talonrakennustyöt 16. Rakennuspalvelu Builders rakentamis- ja sisustamispalvelut 17. Studio Mänty valokuvauspalvelut

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 21 Etelä-Pohjanmaan Rakennuskulttuurikeskus Herrala Ilmajoella auttaa restaurointi- ja korjausrakentamisen ongelmissa. Kuva: Satu Kangas-Huittinen Hyvä esimerkki 3: Etelä-Pohjanmaan Rakennuskulttuurikeskus Herrala http://www.rakennuskulttuurikeskusherrala.fi/ Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskus Herrala tarjoaa monipuolisia restaurointi- ja korjausrakentamisen palveluja. Keskus toimii vuonna 1887 valmistuneessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa, Kyrönjoen varressa sijaitsevassa entisessä koulurakennuksessa. Pohjanmaan Nikkarikeskus Jurvassa. Hyvä esimerkki 2: Pohjanmaan Nikkarikeskus http://www.nikkarikeskus.fi Nikkarikeskus on huonekalualan valtakunnallinen tuotekehitys-, yrityskoulutus- ja promootiokeskus. Se tekee tunnetuksi pohjalaista huonekalunvalmistusta ja auttaa yrittäjiä tiedonhankinnassa ja markkinoinnissa. Jurvassa sijaitsevassa Pohjanmaan Nikkarikeskuksessa sijaitsee yrityshautomotiloja, yrityspalveluyrityksiä sekä Seamk:in kultturialan ja muotoilun yksikön käyttäjätutkimus- ja konseptilaboratoriot. Hyvä esimerkki 4: HabitPron Habit5xMakupeli www.habit5xm.org Seinäjoen ammattikorkeakoulun spin off yrityksen HabitPron tuottama Habit5xMakupeli on esimerkki uusista liiketoimintamahdollisuuksista, joissa yhdistetään luovia aloja perinteisiin teollisiin aloihin. Habit5xMakupelimenetelmällä tuotetaan kuvallisia kuluttajaryhmien segmentointiin ja tuotteiden muotoilullisten ominaisuuksien analysointiin liittyviä muotoilu-, tuotekehitys- ja markkinatutkimuksia. Makupeli ottaa huomioon myös sen, että tämän päivän ja tulevaisuuden kuluttajat haluavat yhä enemmän olla itse mukana vaikuttamassa ostamiensa tuotteiden ominaisuuksiin. Hankeaihio 1: Asumisklusteriin ja siihen liittyvään life style-liiketoimintaan kuuluvien yritysalojen ja kehittäjätahojen kokoaminen yhteen ja verkoston luominen tehokkaan yhteistyön pohjaksi Toteuttaja: SeAMK? Pohjanmaan Nikkarikeskus? Etelä- Pohjanmaan liitto? Rahoitus: x Ajankohta: 2008 Luovien alojen yritysten mahdollisuudet asumiseen ja life styleen liittyvässä liiketoiminnassa ovat suuret, sillä designin, mainonnan, käsityön jne. keinoin voidaan ilmentää erilaisia elämäntapoja asumisessa ja siihen liittyvissä palveluissa ja ym- päristöissä. Life style -liiketoiminta sisältää kasvupotentiaalia myös kansainväliselle puolelle ja vientiin. Puutuote- ja huonekalualan yritykset on maakunnassa kartoitettu hyvin ja niiden potentiaali tunnetaan. Jotta life style -ajatteluun pohjautuva laajempi yritysten verkottuminen onnistuisi, tarvitaan käsitys myös muiden toimialojen yrityksistä, jotka sopivat tähän klusteriin. Kehittäjäpuolen kentän ja eri toimialojen yritykset yhteen kokoavan hankkeen myötä maakunnassa voidaan viedä tavoitteellisesti eteenpäin kasvavaa ja kansainvälistä liiketoimintaa life style -konseptiin liittyen. Yhteistyö osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan asumisen osaamisklusterin kanssa linkittää hankkeen valtakunnallisesti.

22 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma Perinteikästä ja nykyaikaista eteläpohjalaista muotoilua. Kuvat: Pohjanmaan Nikkarikeskus ja Amfora.

Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma 23 Hankeaihio 2: Eteläpohjalainen asunto - avaimet käteen palvelua ammattitaidolla Toteuttaja: Pohjanmaan Nikkarikeskus?, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry? Rahoitus: x Ajankohta: 2008-2010 Eteläpohjalainen asunto -kehittämishanke toteutetaan yritysryhmähankkeena ja se sopisi edellisen hankeaihion jatkohankkeeksi. Hanke kokoaa yhteen maakunnan monet eri toimijat ja klusterit ja edistää siten konkreettisella tavalla verkostoitumista ja yhteistyötä. Eteläpohjalainen asunto -teema tarkoittaa sitä, että se pitää sisällään eteläpohjalaisen osaamisen ja paikallisten yritysten toteuttamaa sisustusta, kalustusta, ympäristösuunnittelua, rakennustaitoa, älyteknologiaa jne. Asunnon ei tarvitse sijaita Etelä-Pohjanmaalla vaan olennaista on, että asunnon toteuttajana on eteläpohjalainen ammattitaito. Hankkeelle voidaan suunnitella vientihanke, joka ulottaa eteläpohjalaisen asunnon markkinoinnin ulkomaille. 5.2. Käsi- ja taideteollisuusklusterin kehittäminen Käsi- ja taideteollisuus on vahva luovien alojen yritysala Etelä-Pohjanmaalla. Sen kehittämiseksi edetään usealla tasolla. Huomiota on kiinnitettävä niin käsityö- ja kulttuu rikeskuksiin ja niissä tapahtuvaan toimintaan kuin myös yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen sekä alan näkyvyyden lisäämiseen ja kansainvälistymisen ja viennin vahvistamiseen. Käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä monet ovat pieniä mikro yrityksiä, joiden tuotteet ovat usein uniikkeja ja ne valmistetaan käsityönä tai pieninä sarjoina koneita apuna käyttäen. Käsi- ja taideteollisuusalan yritysten näkyvyyttä on lisättävä. Käsityöyrittäjät ovat hyvin esillä maakunnassa vuosittain järjestettävillä Käsityöalan messuilla, mutta muutoin näkyvyys on vähäisempää. Myös kansallisen tason käsityöalan kehittämisstrategiassa kiinnitetään huomiota siihen, että käsityöyritysten ja niiden tuotteiden näkyvyyttä on parannettava. 35 Oman työn näkyvyyden merkityksen oivaltaminen ja siihen pyrkiminen on haaste myös yrittäjille itselleen. Kädentaitoihin perustuvassa luovien alojen yrittäjyydessä on vaarana ns. koteloituva luovuus, jossa asiakaskeskeisyyttä ja näkyvyyden merkitystä yritystoiminnan kannattavuudelle ei oivalleta tai oteta vakavasti. 36 Käsi- ja taideteollisuusalan yritysten keskinäinen verkostoituminen nähdään kansallisessa käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategiassa tärkeänä, mutta samalla korostetaan myös poikkisektoraalisen verkostoitumisen tärkeyttä. Kehittämisstrategian visiossa vuoteen 2013 nähdäänkin, että alan yritykset ovat verkostoituneet paitsi keskenään myös matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointisektorin toimijoiden kanssa. 37 Tätä verkostoitumista on Etelä-Pohjanmaalla tapahtunut koko 2000-luvun ajan ja siihen on edelleen panostettava. 38 Verkostoitumista tarvitaan paitsi seudullisesti ja kansallisesti, myös kansainvälisesti. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry kuuluu alan kansainväliseen verkostoon ja tämän verkoston toimintaa tulee hyödyntää vaikuttamalla aktiivisesti verkoston toimintaan sekä tiedottamalla yhdistyksen jäseniä verkoston tarjoamista mahdollisuuksista. Kansainvälistymisen osalta on syytä muistaa Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelman tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi pienten käsi- ja taideteollisuusyritysten viennin edistämiseksi ja myös Interreg-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia on syytä hyödyntää aktiivisesti. Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjien liiketoimintaosaamista on lisättävä koulutuksen avulla, jotta yritysten edellytykset liiketoiminnan kasvattamiseen, kansainvälistymiseen ja vientiin paranevat. Ruohonjuuritasolla on tärkeä kehittää maakunnassa sijaitsevia käsityökeskuksia ja edistää työtilojen saamista niin yrittäjille kuin alan harrastajille. Käsityökeskusten lisäksi on kiinnitettävä huomiota maakunnan kulttuurikeskuksiin ja ohjattava taloudellisia resursseja niiden toimintaan. Käsityö- ja kulttuurikeskusten yhteistyötä on edistettävä. Käytännön toimia voivat olla yhteisten resurssien hyödyntäminen, kuten välineiden ja materiaalien hankinta, tilojen käyttö ja tiedotus. Kulttuurikeskukset tarjoavat luovien alojen yrittäjille mahdollisuuden esitellä omaa työtään, tutustua kulttuurin eri muotoihin ja verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Käsityö- ja kulttuurikeskukset tarjoavat mahdollisuuden luovaan yhdessäoloon eli kulttuurin ja luovuuden ilmaisemiseen niin harrastajan kuin ammattilaisen näkökulmasta. Tällainen luovuudelle myönteinen ilmapiiri voi synnyttää uusia liiketoimintaideoita ja edistää alueen luovien alojen yrittäjyyden kehittymistä. Maakunnan käsityö- ja kulttuurikeskusten merkityksen ja roolin esille saamiseksi niistä voidaan laatia verkostokartta samaan tapaan kuin maakunnassa on laadittu innovaatioyksiköiden verkoston tilaa kuvaava kartta. 39 Verkostokarttaan voidaan merkitä myös koulutusyksiköt ja muut käsityö- ja kulttuurialan vuorovaikutuskenttään luettavat tahot. Kulttuurielämän toimijoita ja tapahtumia on tarkasteltu useissa tutkimuksissa ja eritelty seutukunnittain niiden vahvuuksia. 40 Kulttuurin toimijoiden välisessä yhteistyössä on aiemmin todettu Etelä-Pohjan maalla olevan haasteita. 41 Verkostokartta tarjoaa eri seutukuntien 35 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006, 12. 36 Hoffrén 2003, 15. 37 Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006, 10. 38 Katso esimerkiksi Käsityöreitti-hanke: http://www.taitoep.net/site?node_id=161. 39 Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 20. 40 Esim.Kainulainen 1999; Suutari ja Zimmerbauer 2003. 41 Esim. Kainulainen 1999, 103.