ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset

Samankaltaiset tiedostot
1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset

15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit

KASVIKUNTA kl 2016

21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida

19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

EQUISETALES - kortemaiset kasvit

4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES

Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.

(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution

12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta. 1. Trebouxiophyceae. 2. Ulvophyceae. 3. Chlorophyceae. 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset


Suomalaisella sammaltutkimuksella. S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a. Sammalten valtakunta

Suomen uhanalaiset sammalet


Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Calypogeia suecica (Arnell & J.Perss.) Müll.Frib. kantopaanusammal, vedsäckmossa

Saananjuuren kaava-alueen lähteikköjen ja purojen maksasammalselvitys

Blackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Jamesoniella autumnalis (DC.) Steph. kalliokaulussammal, höstöronmossa

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Mannia fragrans (Balb.) Frye & L.Clark tuoksukäppyräsammal, doftklotmossa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ

Miksi tutkia kasveja?

Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Sammalten. etäsuojeluopas LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIETEEN YKSIKKÖ

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

LAHOKAVIOSAMMALEN ESIINTYMINEN JA ELINOLOJEN TURVAAMINEN TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEELLA

Amblyodon dealbatus (Hedw.) P.Beauv. kenosammal, långhalsmossa

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi


Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Metsän pohjakerros. bi Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Maksasammalen kemiallinen torjunta. Metsätaimitarhapäivät Marja Poteri

Lempellonjärvi, Janakkala

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Polvelan luontokokonaisuuden (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

is supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales

Scapania aequiloba (Schwägr.) Dumort. törrökinnassammal, spärrskapania

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Sammalta puutarhaan. 22 Kotipuutarha 10/2015 Kotipuutarha 10/ teksti Annikki Oikkonen kuvat Teija Tuisku. Sammalta voi lisätä pikkutaimista,

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Genome 373: Genomic Informatics. Professors Elhanan Borenstein and Jay Shendure

tarifs 2010 Äidinkieli PUNAISELLA = ei varastossa! kpl MAT2 P1 Kymppi 2 Syysosa 1 Kymppi 1 Kevätosa

Taudinaiheuttajat siemenillä

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Biologia ylioppilaskoe

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Phaulernis dentella (Zeller, 1839)

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017

Palustriella commutata (Hedw.) Ochyra isohuurresammal, kamtuffmossa

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

Encalypta affinis R.Hedw. subsp. macounii (Austin) D.G.Horton pahtakellosammal, Macouns klockmossa

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

PUTKITUKIEN UUSINTA UUTTA

Viral DNA as a model for coil to globule transition

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Transkriptio:

18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit sammalet

Marchantiophyta synapomorfiat: n. 6 000 spp. sporofyytti kehittyy lähes valmiiksi gametofyytin suojaamana itiöiden kypsyminen ennen pesäkeperän kehittymistä lyhytikäinen sporofyytti, fotosynteesiä vain nuorena 1-soluisia elateereja itiöiden joukossa itiöpesäkkeiden ulompien solujen soluseinät paksuuntuneet solujen öljykpl:eet (vakuolin ympäröimiä öljypisaroita) lunulaarihappo limapapillit He, X. ym. 2013 The oil bodies of liverworts: unique and important organelles in land plants. Critical Reviews in Plant Sciences 32: 293 302. mm. erilaisia terpenoideja sekä lukuisia DNA tason ominaisuuksia ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit elateerit

ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit elateerit Marchantiophyta perinteisesti erotettu 3 pääryhmää: Marchantiopsida Jungermanniopsida Metzgeriidae Jungermanniidae complex thalloid liverworts keuhkosammalten luokka simple thalloid liverworts nauhasammalten alaluokka leafy liverworts aitomaksasammalten alaluokka

Marchantiophyta JUNGERMANNIOPSIDA http://bryophytes.plant.siu.edu Marchantiophyta TREUBIOPSIDA He-Nygrén, X. ym. 2006. Illuminating the evolutionary history of liverworts (Marchantiophyta) - towards a natural classification. Cladistics 22: 1-31.

Marchantiopsida synapomorfiat: suomut sekovarren alapinnalla ilmakammiot ja niiden aukot sekovarren yläpinnalla ritsoideja 2 tyyppiä poikkeuksena Blasia + Cavicularia Geothallus+ Sphaerocarpos +Riella Marchantiophyta TREUBIOPSIDA MARCHANTIOPSIDA Geothallus Sphaerocarpos Riella

Marchantiopsida www.chilebosque.cl/moss.html sekovarren rakenne vaihteleva siittiö- ja munapesäkkeiden kannattimet useilla lajeilla hyvin kehittyneet anteridio- ja arkegonioforit suurin osa kostealla avoimella mineraalimaalla, ekologia vaihteleva, sekä kuivien kasvupaikkojen spp. että kelluvia vesikasveja ~30 sukua, ~250 spp. Riccia ~150 spp. useita yksilajisia sukuja, reliktejä aiemmasta monimuotoisuudesta? Jungermanniopsida TREUBIOPSIDA

Jungermanniopsida gametofyytin rakenne vaihteleva, sekä sekovarrellisia että lehdellisiä useilla sekovarrellisilla sekovarren keskiosassa endofyyttisiä sieniä rbg-web2.rbge.org.uk/bbs/meetings/mtgs03images/ cryptothallus_fencovert25.jpg Wickett, N.J. ym. 2008. Functional gene losses occur with minimal size reduction in the plastid genome of the parasitic liverwort Aneura mirabilis. Molecular Biology & Evolution 25: 393-401. Jungermanniopsida Pleurozia

Jungermanniidae ~250 sukua > 5 000 spp. synapomorfiat: apikaalisolu tetraedri akrogynia news.wisc.edu/19609 poikkeuksena Pleurozia haarautuminen interkalaarista, endogeenistä lh ontogenia (2 initiaalisolua) lh usein eri tavoin halkoiset ei johtosolukkoa periantti Laenen, B. ym. 2014. Bryophytes diversified slowly but surely since the mid-mesozoic. Nature Communications 5: 6134 lh soluissa usein nurkkapaksunnokset eli TRIGONIT Crandall-Stotler, B. ym. 2009. Phylogeny and classification of the Marchantiophyta. Edinburgh Journal of Botany 66: 155-198. Jungermanniidae http://blogs.ubc.ca/biology321/f lh selvästi kolmessa rivissä (2 kylkilh riviä + 1 vatsalh rivi) lähes poikkeuksetta 1 solukerroksen paksuisia kiinnittyneet tyveltään leveälti kasvutapa vaihteleva, pysty tai kasvualustan myötäinen ritsoidit usein kimppuina, kärki joskus nuppimainen tai haarautunut ekologia vaihteleva, paljaalla maalla kasvavista epifyytteihin ja epifyllisiin lajeihin runsaita, jopa vallitsevia sammalia trooppisten vuoristojen sumumetsissä ja eteläisen pallonpuoliskon äärimereisillä alueilla www.fugleognatur.dk/gallery_showlarge.asp?id=110119

Maksasammalten suvuton lisääntyminen lisääntyminen varren kpl harvinaisempaa kuin lhsammalilla erikoistuneita rakenteita: Iso-Britannian lajistossa ~40% Jungermanniopsida <10% Marchantiopsida Marchantiopsida 14% spp. pieniä kiekkomaisia itujyväsiä Marchantia, Neohodgsonia, Lunularia itujyväsmaljat, itujyvästen seassa limaa erittäviä rihmoja sekovarren laitaan pieniä irtoavia haaroja Riccia, Conocephalum lepojyväsiä (tuber) Maksasammalten suvuton lisääntyminen Blasia, erikoistuneet itujyväs pullot Fossombronia, Petalophyllum sekovarren kärkikasvupisteet elossa kuolleiden solujen joukossa Metzgeria sekovarren laidassa + sekovarren alapinnalle kehittyvät erilaistuneet haarat Riccardia 2-soluisia itujyväsiä sekovarren kärjen solujen SISÄLLÄ

Maksasammalten suvuton lisääntyminen Jungermanniidae itujyväset lh ja haarojen kärjissä Frullania irtoavat lh; Lejeuneaceae irtoavat haarat Gymnocolea inflata : periantit irtoavat hedelmöittymättä jääneiden arkegonioiden ympäriltä YHTEENVETO maksasammalien gametofyytin rakenteessa HYVIN suurta rakenteellista vaihtelua itiöpesäkkeissä kasvullisiin osiin verrattuna VÄHÄN vaihtelua itiöt vapautuvat LYHYEN ajan sisällä lehdelliset maksasammalet selkeästi monilajisin maksasammalten kehityslinja ekologia vaihteleva kuivilta kasvupaikoilta aitoihin vesikasveihin, tärkein sammalryhmä trooppisten vuoristojen sumumetsissä ja eteläisen pallonpuoliskon äärimereisillä alueilla ympäristöissä, joissa ilmankosteus lähes koko ajan hyvin korkea