Kosmologinen inflaatio

Samankaltaiset tiedostot
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6

Valtteri Lindholm (Helsingin Yliopisto) Horisonttiongelma / 9

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Inflaatio ja ei-gaussiset perturbaatiot

Inflaatio ja rakenteiden synty

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Pro gradu -tutkielma Teoreettinen fysiikka. Tommi Tenkanen Ohjaaja: Prof. Kari Enqvist Tarkastajat: Prof. Kari Enqvist, FT Sami Nurmi

Lyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.

Instrumenttikohina taustasäteilyanalyysissä

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Kosmologia. Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Moderni fysiikka kevät 2011

Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

KVANTTIKOSMOLOGIAA VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN. Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö,

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Aineaaltodynamiikkaa

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Higgsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos

CP-rikkovan Diracin yhtälön eksakti ratkaisu ja koherentti kvasihiukkasapproksimaatio

Vuorovaikutuksien mittamallit

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

Tilat ja observaabelit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Kohti yleistä suhteellisuusteoriaa

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

Pimeä energia ja supernovahavainnot

Dynaamiset regressiomallit

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Kvanttifysiikan perusteet 2017

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

Johdatusta moniskaalamallinnukseen. malleissa on usein pieniä/suuria parametreja. rajaprosessi voi johtaa laadullisesti erilaiseen rajayhtälöön

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Dynaamiset regressiomallit

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

2.7.4 Numeerinen esimerkki

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

Lataa Maailmanlopun hiukkanen - Sean Carroll. Lataa

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Kvanttimekaniikka I tentti : 4 tehtävää, 4 tuntia

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Kertausta: Vapausasteet

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Klassisen mekaniikan historiasta

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

Kosmologia. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena:

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Varatun hiukkasen liike

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Investointimahdollisuudet ja niiden ajoitus

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Aineen ja valon vuorovaikutukset

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

Ennustaminen ARMA malleilla ja Kalmanin suodin

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

Maxwell-Boltzmannin jakauma

Syventävien opintojen seminaari

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Transkriptio:

Kosmologian kesäkoulu Solvalla, 25.-28.5. 2015

Inflaatio varhaisessa maailmankaikkeudessa Malli rakenteen synnylle, kiihtyvän laajenemisen jakso kun t 10 12 s Fysikaaliset mittaskaalat kasvavat tekijällä e 60 10 26 Kvanttifluktuaatiot tulee klassisia aaltoja

Inflaatio vaatii uutta fysiikkaa Ei selity tunnettulla fysiikalla = SM+GR, joukko erilaisia inflaatiomalleja Motivaatio kosmologisista havainnoista, ainutlaatuinen ikkuna suurenergiafysiikkaan E inf 10 13 E LHC

Varhainen maailmankaikkeus Homogeenisen ja isotrooppisen maailmankaikkeuden geometriaa kuvaa FRW-metriikka ds 2 = dt 2 + a 2 (t) ( dx 2 + dy 2 + dz 2) ja materiaa energiaimpulssitensori T µ ν = diag( ρ, p, p, p) Einsteinin yhtälöt redusoituvat Friedmannin yhtälöksi ja kiihtyvyysyhtälöksi ([K] = m 2 parametri) (ȧ ) 2 H 2 = = ρ(t) K a a 2, 3M 2 P ä + 3p = ρ a 6MP 2

Kuuma alkuräjähdys Aine relativistista ρ a 4 tai epärelativistista ρ a 3 a = { (t/t 0 ) 1/2 (t/t 0 ) 2/3 H 1 = { 2t (3t/2) rel. aine dominoi epärel. aine dominoi Kuuma ja tiheä alkutila a 0 kun t 0, kausaalisen alueen määrittävä horisontti H 1 0 Lämpötilan kohotessa joukko olomuodonmuutoksia Erinomaisen ansiokas malli, mutta ei selitä kaikkea: alkuehdot, rakenteen synty,...

Horisonttiongelma Oletetaan yksinkertaistuksena materian dominoima laakea (K = 0) maailmankaikkeus: Friedmannin yhtälöstä (t 0 = nykyhetki, t dec = fotonien irtikytkeytyminen) H 2 dec = H 2 0 ( a0 a dec ) 3 = H 2 0 (1 + z dec ) 3, z dec 1100 Kausaalisen alueen koko mikroaaltotaustassa x hor dec x hor 0 = H 1 dec (a 0/a dec ) H 1 (1 + z dec ) 1/2 2 0 Kuitenkin T CMB sama koko taivaan yli tarkkuudella 10 5, mikä asetti aluehdot?

Mikä synnytti primordiaaliset perturbaatiot CMB lämpötilassa pieniä fluktuaatioita T /T 10 5, kaiken rakenteen siemen! Fluktuaatiot koherentteja ja korreloituneita myös horisontin ( 2 ) ulkopuolella, kausaalinen fysiikka kuuman alkuräjähdysmallin puitteissa ei tätä selitä

Laakeusongelma Määrittelemällä Ω = ρ 3H 2 MP 2 Friedmannin yhtälö tulee muotoon Ω 1 = K (ah) 2 K (a 0 H 0 ) 2 tdec t 0 {z } {z } (Ω 1) 0 3.8 10 5 1.4 10 10 2 a0 a dec {z } 1100 2 t t dec! 2 tdec t ««(Ω 1) 0 10 16 t s Ω 1 0 0.02 alkuehdot varhaisessa maailmankaikkeudessa hienosäädettävä hyvin tarkkaan

Inflaatio selittää kaikki kolme ongelmaa Eksponentiaalisen laajenemisen jakso a(t) e H t ennen kuumaa alkuräjähdysvaihetta t inf t EW (A.Starobinsky 79, A Guth 80) Laakeus syntyy dynaamisesti, Ω 1 eksponentiaalisesti Ω 1 = K (ah) 2 e 2H t 0 Maailmankaikkeus jäähtyy T e H t ja tyhjenee N/V e 3H t

Kausaalinen rakenne muuttuu Valo kulkee nollageodeettejä pitkin ds 2 = dt 2 + a 2 (t)dx 2 = 0, a = e H (t t ) inflaation loppuun mennessä valo on voinut kulkea fysikaalisen etäisyyden d hor (t end ) = a end tend t dt a(t) en H, N = ln a end a Jos inflaatio kestää riittävän kauan, koko näkyvä maailmankaikkeus lähtöisin yhdestä kausaalisesta alueesta ( ) ( ) d hor (t 0 ) H0 1 = e N H0 a0 1 N 60 H a end

Yhteinen historia selitta a suuren skaalan homogenian

Inflaatio selittää myös rakenteen synnyn! Eksponentiaalinen laajeneminen venyttää kvanttifluktuaatioista klassisia aaltoja (palataan tähän myöhemmin) φ k (η) { 1 2k e ikη H 2k 3 horisontin sisällä k ah horisontin ulkopuolella k ah Vakuumitila muuttuu ajassa, t2 0 0 t1 0 = â k 0 t2 0 vaikka â k 0 t1 = 0 (vrt. sadepisarat tuulilasilla vs. ajonopeus) Mekanismi primoridaalisten fluktuaatioiden synnyttämiselle, tuottaa skalaarihiukkasia ja gravitaatioaaltoja

Mikä aiheuttaa inflaation Tarvitaan ainetta, jolla on negatiivinen paine ä + 3p = ρ a 6MP 2 > 0 p < 1 3 ρ Skalaarikentät mahdollisia kandidaatteja (esim. Higgs), homogeenisessa ja isotrooppisessa systeemissä ( ) 1 δs = δ d 4 xa 3 2 φ 2 V (φ) = 0 φ + 3H φ + V (φ) = 0 Negatiivinen paine, jos potentiaalienergia dominoi φ2 V (φ) ρ = 1 2 φ 2 + V (φ), p = 1 2 φ 2 V (φ) Jos kenttä on vakio φ = φ 0, saadaan inflaatio (ȧ ) 2 = V (φ 0) a e H t a 3M 2 P

... mutta siitä ei päästä eroon! Inflaation T = 0 täytyy myös loppua ja inflatonienergian hajota säteilyksi T HM P, reheating jossa siirrytään kuuman alkuäjähdysvaiheeseen Reheating tunneloinnin kautta liian hidas. Kuplat, jossa φ reh kasavavat horisonttia hitaammin ja inflaatio ei koskaan lopu.

Kuva pikemminkin tällainen Inflaatiovaiheen aiheuttaa hitaasti vierivä (slow roll) skalaarikenttä, inflatoni Slow roll päättyy, φ alkaa oskilloida ja hajoaa säteilyksi, vaatii kytkentöjä kevyihin kentiin gφ ψψ, gφ 2 χ 2,... Siirrytään kuumaan alkuräjähdysvaiheeseen ρ(t reh ) = g π 2 90 T 4 reh V (φ e )

Slow roll inflaatio tarkemmin Maailmankaikkeutta dominoi hitaasti vierivä skalaari φ, inflatoni φ 2 V (φ), φ 3H φ Liikeyhtälöt redusoituvat muotoon φ V 3H, H2 V (φ) 3M 2 P Aikariippuvuutta suppressoivat dimensiottomat slow roll parametrit ɛ M2 P 2 ( V V ) 2 = M2 P 2 ( 3H φ ) 2 = 3 V 2 φ 2 V 2 η MP 2 V V = φ 2 φ + 3H φ V 2 η 1 Yleensä dynamiikkaa voidaan tarkastella johtavaan kertalukuun slow roll approksimaatiossa

Kvanttifluktuaatiot inflaation aikana Tarkastellaan ensin massatonta testiskalaaria χ inflatoituvassa taustassa S χ = 1 dηdxa 2 (χ 2 ( χ) 2 ), dη = dt/a(t) 2 Kvantitetaan Fourier-moodit normaaliin tapaan dk ) ˆχ = (e ik x (2π) 3 u k â k + e ik x uk â k [â k, â k ] = [â k, â k ] = 0, [â k, â k ] = (2π)3 δ(k k ) Moodifunktiot toteuttavat klassisen liikeyhtälön u k 2 η u k + k 2 u k = 0

Kvanttifluktuaatiot inflaation aikana Moodiyhtälön ratkaisuna Hankelin funktio u k (η) = { ih (1 + ikη) Hη 2k 3 e ikη 2k e ikη kη 1 ih 2k kη 1 3 Moodifunktiot jäätyvät vakioarvoon horisontin ulkopuolella kη 1, näyttää hiukkastuotolta Kaksipistekorrelaattorille saadaan ˆχ k (η)ˆχ k (η) = (2π) 3 δ(k + k ) H2 2k 3 (1 + k2 η 2 ) }{{} 2π2 k 3 Pχ Skaalainvariantti spektri superhorisonttiskaaloilla kη 1 P χ = ( ) 2 H 2π

Metriikan skalaarifluktuaatiot Inflatoni dominoi maailmankaikkeuden energiatiheyttä, fluktuaatiot kytkettyjä φ(t, x) = φ(t) + δφ(t, x), g µν (t, x) = ḡ µν (t) + δg µν (t, x) Yksi fysikaalinen (riippumaton) skalaarivapausaste, voidaan kuvata kaarevuusperturbaatiolla ζ ζ = ψ + Ḣ φ δφ, g ij = a 2 (1 2ψ)δ ij + 2 i j E Kun savu laskeutuu, aktio funktiokerrointa vaille sama kuin edellä S ζ = 1 dηdxa 2 (2M 2 2 Pɛ)(ζ 2 ( ζ) 2 )

Metriikan skalaarifluktuaatiot Inflatoni dominoi maailmankaikkeuden energiatiheyttä, fluktuaatiot kytkettyjä φ(t, x) = φ(t) + δφ(t, x), g µν (t, x) = ḡ µν (t) + δg µν (t, x) Yksi fysikaalinen (riippumaton) skalaarivapausaste, voidaan kuvata kaarevuusperturbaatiolla ζ ζ = ψ + Ḣ φ δφ, g ij = a 2 (1 2ψ)δ ij + 2 i j E Kun savu laskeutuu, aktio funktiokerrointa vaille sama kuin edellä S = 1 dηdxa 2 (2M 2 2 Pɛ)(ζ 2 ( ζ) 2 )

Metriikan skalaarifluktuaatiot 2MP 2 ɛ lähes vakio yhtä Fourier moodia tarkasteltaessa [ P ζ (k) = 1 2M 2 P ɛ ( ) ] 2 H 2π a=k/h Vakiolla hiukan eri arvo eri skaaloilla, k-riippuvuutta kuvaa spektri-indeksi n s 1 dp ζ dln k Horisontin ylityksellä k = ah, tästä dln k = dlna dt dt = Hdt = Ḣ dφ φ ja edelleen (HT) n s 1 = 2η 6ɛ Inflaatio ennustaa geneerisesti melkein skaalainvariantin spektrin!

Verrataan ennusteita CMB havaintoihin Superhorisonttiskaaloilla ζ = 5 T /T T (k) T (k ) δ(k + k ) P ζ(k) T T k 3, n s 1 = dp ζ dlnk P ζ = 2.4 10 9, n s = 0.96

Mikroaaltotausta kertoo potentiaalin yksityiskohdista 1 2 H2 2π 2 I Ennusteet: P = I Havainnot P = 2.4 10 9, ns = 0.96 Kasapa in havaintoihin sopivia malleja, vahva degeneraatio: 0 2 00 M2, η = MP2 VV = 2P VV I, ns 1 = 2η 6

Tarvitaan lisää havaintoja... Ennusteet ei-gaussisille perturbaatioille poistavat poistavat degeneraatiota ζ = ζ G + 3 5 f NLζ 2 G +..., Yhden kentän slow roll f NL O(ɛ), monen kentän malleissa voidaan saada f NL 1 Planck antoi jo tiukan rajan f NL = 2.7 ± 5.8, sulkee pois osan monen kentä malleista Inflaatiossa syntyy myös tensoriperturbaatioita eli gravitaatioaaltoja ( ) 2 H P GW = 8 2π Havainto kertoisi suoraan inflaatioskaalan H! Nyt vain yläraja r = P GW P ζ 0.1

...ja teoreettista ymmärrystä Inflaatiomalleja voidaan yritää rakentaa suurenergiafysiikan teorioiden pohjalta Voiko esim. Higgs olla inflatoni? SM potentiaali V = λ(h 2 ν 2 ) 2 ei käy jos h M P

Voisiko Higgsin hiukkanen olla inflatoni? I Lisa ta a n epa minimaalinen kytkenta gravitaatioon (Bezrukov and Shaposhnikov 07) L = LSM + LGR + ξrh H I Ei muuta ennusteita matalilla energioilla ELHC TeV, laakea potentiaali kun E ELHC I Inflaatiofysiikasta saadaan havaintoihin sopivaa, teoreettisessa ymma rryksessa aukkoja

Muita inflatonikandidaatteja Standardimallin laajennukset sisältävät yleensä uusia skalaareja, esim supersymmetriset teoriat, GUT-mallit, säieteoriat Suuri joukko inflatonikandidaatteja sekä monimutkaisempia johdannaisia minimaalisesta inflaatiokuvasta Haasteena (myös positiivisessa mielessä) kokonaisuutena toimivan mallina muodostaminen, inflaatio+reheating SM kenttiin

Yhteenveto Inflaatio todennäköinen selitys rakenteen synnylle Inflaatiofysiikan sormenjäljet näkyvissä maailmankaikkeuden rakenteessa, ikkuna perimmäisiin luonnonlakeihin Toistaiseksi inflaatiomekanismia ei tunneta tarkkaan, mikä aiheutti inflaation? Tarvitaan lisää havaintoja (kosmologia + LHC) ja teoreettista ymmärrystä

Shut up and calculate!

If we knew what it was we were doing, it would not be called research, would it?