LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN 1 JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. 2 KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. 3 HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. 4 PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. 5 TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 6 NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. 7 ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. 8 APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. 9 VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. 10 EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.
Vuosikirja 2013 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Norjan investointipäätökset luovat mahdollisuuksia täkäläisille yrityksille 12 Länsinaapurissa oiva paikka kansainvälistyä 14 Hyvinvointiteknologia lunastaa lupauksiaan 16 Puurakentamisessa kasvumahdollisuuksia OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2013 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy YRITYSSIVUT 18 Oulu kutsuu yritykset vientitalkoisiin 20 Teknoventure Management Oy tarjoaa rahoitusta ja osaamista 22 Alte yhdistää ihmiset, ammattitaidon ja osaamisen 24 Meranti puhtausalan edelläkävijä 26 Tj-koulusta vauhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen 28 Rahjan Huolinta Oy on perinteikäs satamaoperaattori 30 Henkilökunta ja hallitus 32 Valiokunnat 34 Oulun kauppakamarin Palvelu Oy 38 Maksuttomat neuvontapalvelut 40 Ulkomaankaupan asiakirjat 42 KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt 44 HTM-tilintarkastajat 46 Tavarantarkastajat, AKA- ja KHK-kiinteistöarvioijat 48 Jäsenet 15.4.2013 70 Kauppakamarit Suomessa PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy TOIMITTAJAT Eila Aalto Kari Arokylä Hannele Lamusuo Armi Lahdenkauppi TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3
PUHEENJOHTAJALTA Yhteistyöllä lisää kauppaa ja hyvinvointia Pohjois-Suomeen Oulun kauppakamarin toimialueen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, elinkeinoelämän kehittäminen on meidän pohjoissuomalaisten yhteinen tehtävä. Tarvitsemme kaikkien sinnikkyyttä ja osaamista sekä positiivista itsekkyyttä huolehtiaksemme Pohjois-Suomen kilpailukyvystä. Meidän on oltava pitkäjänteisiä ja aktiivisia pohjoissuomalaisten hyväksi. Yhteistyössä on voimaa! Kuva: Klaffi Tuotannot Oy Oulun kauppakamari on alueemme elinkeinoelämän edunvalvoja. EK:n aluetoimiston lakkauttamisen myötä kauppakamarin merkitys edunvalvojana on entisestään korostunut. Missio elinkeinoelämän yhteisten toimintaedellytysten edistämisestä sekä koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjoamisesta tukee tätä tehtävää. Visio elinkeinopolitiikan keskeisimmästä vaikuttajasta ja halutuimmasta yhteistyökumppanista on haastava, mutta tavoittelemisen arvoinen. Velvollisuutemme on pitää huolta pohjoisen kilpailukyvystä ja yrittämisen edellytyksistä. Toimialueemme on laaja ja elinkeinotoimintamme monipuolista. Oulun kauppakamarin strategiassa on määritelty selkeät painopistealueet; omavarainen energia ja omat luonnonvarat, kilpailukyky, kansainvälisyys ja palveluiden kehittäminen. 4
Oulun kauppakamarin strategiassa on määritelty selkeät painopistealueet; omavarainen energia ja omat luonnonvarat, kilpailukyky, kansainvälisyys ja palveluiden kehittäminen. Toimialueellamme on käynnissä tai käynnistymässä lukuisia suurhankkeita, joissa tarvitaan niin suur- kuin pienyritystenkin monialaista osaamista. Positiivista itsekkyyttä on varmistaa, että osaaminen säilyy mahdollisimman suurelta osin pohjoissuomalaisissa käsissä. Näin varmistamme yritysten elinkelpoisuuden ja pysyvyyden pohjoisessa Suomessa. Yrityksiä ja yritysmuotoja on moneen lähtöön, ja kukin yritys toimii parhaaksi katsomallaan yritysmuodolla. Tarvitsemme kehittämiseen niin alueellamme toimivia kansainvälisiä pörssiyrityksiä kuin paikallisia pienyrityksiäkin. Oulun kauppakamarialueen yritykset arvostavat vapaan ja toisia arvostavan kilpailun periaatetta. Yhdessä olemme enemmän ja pidämme pohjoisen puolta kansallisilla ja yhä kansainvälistyvillä markkinoilla. Oulun kauppakamarin strategia on kiteytetty kahteen sanaan: Lisää kauppaa. Luomalla kasvua pohjoissuomalaisiin yrityksiin luomme tänne uutta yritystoimintaa. Vain elinvoimaiset yritykset voivat työllistää, mikä lisää pohjoissuomalaisten hyvinvointia. Olemme strategiassa asettaneet tavoitteeksi keskimääräisen 5 prosentin kasvun ja kokonaistavoitteeksi 30 miljardin euron myynnin vuoteen 2020 mennessä. Oulun kauppakamarin tehtävänä elinkeinoelämän edunvalvojana on tukea kasvua ja poistaa kasvun esteitä pitkäjänteisillä toimenpiteillä. Meidän on varmistettava riittävä osaaminen ja tuottavuus, huolehdittava kilpailukyvystä tuotekehityksellä ja jatkojalostuksella, selkeytettävä päätöksentekoa ja nopeutettava lupaprosesseja sekä huolehdittava infrastruktuurista ja energiaomavaraisuudesta. Pohjois-Suomi elää monilla toimialoilla viennistä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Vientitulo tuo alueellemme vaurautta. Sijaintimme puolestaan haastaa meidät kansainvälisillä areenoilla. Teollisen kilpailukyvyn rinnalla meidän tulee kehittyä myös palvelujen osaajina ja ostajina. Laadukkaat, paikallisella osaamisella tuotetut palvelut kumuloivat lisää hyvinvointia seudullemme. Oulun ydinkeskustan kehittyminen on tästä tuore esimerkki. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja palveluinnovaatioilla varmistamme hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Positiivista itsekkyyttä on suosia palvelujen käytössä pohjoissuomalaisia yrityksiä. Näin kierrätämme yhteistä hyvää ja vahvistamme samalla paikallista osaamista. Puheenjohtaja Veli-Matti Puutio 5
TOIMITUSJOHTAJALTA Jäsenlähtöistä toimintaa Tärkein asia kauppakamarin toiminnassa on kuulla jäsenten ääntä. Vain näin taataan se, että kannanotot sisältävät oikeita asioita ja neuvottelut yhteiskunnan eri vaikuttajien kanssa perustuvat elinkeinoelämän näkemyksiin. Myös toimiston arkipäivässä yritysten asiat nousevat aina kärkeen. Vuoden 2012 lopussa Oulun kauppakamarin kokonaisjäsenmäärä oli 1011. Jäsenyritysten määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta, mikä osaltaan kertonee siitä, että yritysten mielipide on tullut kuulluksi. Kuluvana vuonna jäsenmäärän arvioidaan nousevan 1125:een. Oulun kauppakamarin toimialue on laaja. Siksi alueella on neljä kauppakamariosastoa; Kajaanin, Kalajokilaakson, Koillismaan ja Raahen osastot. Osastot haravoivat oman alueensa tärkeät asiat Oulun kauppakamarin hallituksen tietoon ja käsittelyyn. Oulun kauppakamarin toimistossa asiat valmistellaan hallituksen, valiokuntien ja yleisten kokousten käsittelyyn. Kauppakamarin toimistolla työskentelee nyt viisi henkilöä ja Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:ssä töitä tehdään kahden osaajan voimin. Lisäksi jokaisessa osastossa on sivutoimiset asiamiehet. Viime vuosi oli monelta osin valmistautumista alueen investointeihin. Tästä yhtenä esimerkkinä oli kauppakamarin Oulun yliopistolle tekemä aloite rakennustekniikan DI-koulutuksesta. Aloite on nyt johtanut siihen, että syksyllä 2013 otetaan pitkän tauon jälkeen sisään opiskelijoita rakennustekniikkaan. Toinen esimerkki liittyy merenkulkuun. Menneen vuoden aikana saatiin neuvottelut Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kanssa siihen vaiheeseen, että Turun yliopiston merenkulun koulutus- ja tutkimusyksikön Oulun yksikkö pääsee aloittamaan 2013 alkupuolella. Kauppakamarin ydinvoimavaliokunta on niin ikään toiminut aktiivisesti. Suurhanketilaisuuksia on pidetty viisi, ja kaikkiin niihin on osallistunut iso joukko elinkeinoelämän edustajia ja myös julkisia toimijoita. Lisää kauppaa-porttaalin avaus sai hyvän vastaanoton sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yksi merkittävä ja herättäväkin asia oli Palvelualojen valiokunnan teettämä gradu Oulun alueen palveluelinkeinojen ja julkisen palvelun rajapinnasta. Gradun johtopäätöksiä voi soveltaen käyttää koko kauppakamarialueen kuntien talous- ja palvelutarkastelussa. Johtopäätöksinä muun muassa se, että yksityinen palvelusektori on suurin työllistävä sektori, mutta pienempi kokonaistuotannosta kuin muissa Suomen suurimmissa seutukunnissa. Tämä on mahdollisuus elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Merkittävää myös se, että Oulun seutukunnan yrittäjistä kaksi kolmasosaa toimii palvelusektorilla ja, että yksityinen sektori haluaa selkeästi lisätä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. 6
Vain kuuntelemalla jäsenyritystemme ääntä voimme taata sen, että neuvottelut yhteiskunnan eri vaikuttajien kanssa perustuvat elinkeinoelämän näkemyksiin. Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Saksa-Suomi talousseminaarin suunnittelutyö jatkui koko vuoden. Tämä tärkeä seminaari pidetään Oulussa kesäkuussa 2013. Lisäksi aloitimme Norjan ja Ruotsin kauppaa käsittelevien tilaisuuksien järjestämisen. Molemmat tilaisuudet pidettiin vuoden 2013 alussa. Yritysten kansainvälistymisen helpottamiseksi olemme luoneet www.vientinyrkki.fi-portaalin, joka on saanut erittäin hyvän vastaanoton yrityksiltä. Porttaalin avulla yritykset löytävät tarvitsemansa informaation yhdestä paikasta. Vuoden aikana aktiivista pk-yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa jatkettiin, ja sen merkeissä mahdollistettiin kymmenen lopputyötä yrityksiin. EK:n Pohjois-Suomen toimiston lopettamispäätöksen tultua julki neuvottelimme jatkotoimenpiteistä asiaan liittyen. Oulun kauppakamarin talous on edelleen vahvalla pohjalla. Oma pääoma on yli 90 %. Vuoden 2012 tulos oli +6.596. Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy:n tulos viime vuodelta oli +37.360. Kuva: Timo Heikkala 7
Art of Installation Betamet Group on koti- ja ulkomaisiin asennusprojekteihin, kunnossapitoon ja konepajatoimintaan keskittyvä yritys. Ydinosaamistamme ovat koneasennukset, teollisuusputkistot, ruostumattoman teräksen käsittely ja tuotteistus, ilmalaiteasennukset, automaatio ja kunnossapito sekä levitystelojen huolto ja valmistus. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 36 miljoonaa euroa. Palveluksessamme työskentelee 240 henkilöä. www.betamet.fi Betamet Oy Field Engineering Betamet Oy Workshop Betamet Oy ASTP Betamet Piping Oy Betamet Airtech Oy Betamet Automation Oy Betamet Service Oy Betamet Rolls Oy Betamet GmbH 8
Lisää kauppaa Kasvua tukevat LOGISTIIKKA INFRA KANSAINVÄLISTYMINEN, VALTAKUNNALLISTAMINEN 2020 Liikevaihto 30 Mrd +5 % / vuosi YKSITYISTEN PALVELUIDEN SUUREMPI HYÖDYNTÄMINEN KUNNISSA LUPAPROSESSIEN SELKEYS JA NOPEUS TUOTEKEHITYS JA JATKOJALOSTUS ENERGIAN OMAVARAISUUS 2016 2017 2018 2019 VIENTITEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN UNOHTAMINEN YRITYSMYÖNTEISYYS JA MAALAISJÄRKI PÄÄTÖKSISSÄ 2015 OSAAMINEN JA TUOTTAVUUS 2014 TURPEEN ALASAJO 2013 RIKKIDIREKTIIVI 2012 2011 LUPAPROSESSIEN HITAUS Kasvua estävät 2010 JULKISEN SEKTORIN SULJETUT RAJAPINNAT HENKISESTI JA TEKNISESTI Henkilöstö 130 000 9
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Suurlähettiläs Maimo Henriksson toteaa, että norjalaiset ovat valmiita ostamaan tuotteita Suomesta. Sitä varten kannattaa hankkia norjalaisen VAT-rekisteritunnus. Kuva: Dan Andersson Norjan huikeat näkymät Norjan luonnonvaralöydöt ja mittavat investointipäätökset ovat valtava mahdollisuus. Öljy, kaasuja kaivosteollisuuden huikeat kasvusuunnitelmat, arktisen merenkulun kehitys sekä kestävään kehitykseen pohjaava ympäristöteknologia avaavat uskomattomia yhteistyömahdollisuuksia Suomelle ja Norjalle. Näihin aloihin voisi vielä lisätä öljy- ja kaasuteollisuuden tukitoiminnot maissa. Tämä tarkoittaa konepajateollisuutta ja rakennustekniikkaa. Meriteollisuuskin on laajaa aina laivojen rakentamisesta kommunikaatiotoimintaan merillä, laitteisto-, mittaus- sekä sääteknologiaan, listaa Suomen Norjan suurlähettiläs Maimo Henriksson. Uutisia Norjan suurista investointipäätöksistä tippuu lähes päivittäin. Kantaverkkoyhtiö Stattnet rakentaa sähköverkon pohjoiseen, Hammerfestin lentokenttä uusitaan ja Kirkenäsistä suunnitellaan merenkulun logistiikkakeskusta ja vientisatamaa. Hammerfestistä puolestaan on tulossa öljyteollisuuden huolintakeskus. Näiden lisäksi viimeaikaiset päätökset ovat koskeneet esimerkiksi Aasta Hansteen -kentän rakentamista sekä sieltä maihin kaasua kuljettavan Polarled-putken rakentamista. Lisäksi on sovittu myös Kristin-kaasunvientiprojektista, joka kytkee toisen putken Polarlediin. Suhteita luotava Suurlähettiläs toteaa, että Norjan energiateollisuuden perinteiset alueet lännessä ovat suurlöytöjen takia uuden kasvun äärellä. Tämän rinnalla Norjan talouden moottori, energiateollisuus, on rantautumassa pohjoiseen eli aivan Suomen rajan läheisyyteen. Suomalaisyritysten tulisi nyt olla paikalla sekä pohjoisessa että etelässä, missä yritysten pääkonttorit sijaitsevat. Suomalaisilla on Norjassa hyvä maine, mutta suomalaista osaamista tunnetaan valitettavan vähän etenkin Etelä-Norjassa. Tässä on siis työkenttää, koska norjalaiset haluavat tutustua yhteistyökumppaneihinsa. 10
Suomalaisten yritysten pitää rohkeasti tulla Norjan markkinoille - niin etelässä kuin pohjoisessa - ja solmia suhteita paikallisiin toimijoihin. Norjalaisessa liiketoimintakulttuurissa verkostoituminen on tärkeää. Kaupat eivät synny heti, mutta toisaalta kehitys pohjoisessa on ollut nopeampaa kuin mitä moni on arvioinut, suurlähettiläs toteaa. Alihankkijoita ja tilaustöitä kaivataan Norjassa työvoimapula on huutava. Vuonojen maassa tarvitaan etenkin energia-alan insinöörejä, mutta kysyntää on monen alan taitajille. Alihankintaketjuun kaivataan lisää yrityksiä, osaamista ja tekijöitä. Mielenkiintoisia alueita ovat erilaiset raskaan konepajatuotannon tuotteet, kuten isokokoiset teräshitsaustyöt. Suomessa tehdään paljon räätälöityjä tuotteita, kun taas esimerkiksi Ruotsissa monet tekevät sarjatuotantoa. Erilaiset tilaustuotteet ovat näin ollen iso mahdollisuus. Suurlähettiläs Henriksson torjuu käsitystä, että Norja suojelisi omaa yritystoimintaansa tiukasti. Kysyntä on muovannut asenneilmapiiriä ja katseet on nyt osin pakonkin sanelemana suunnattu ulkomaille. Euron hinta on myös tällä hetkellä kohtuullinen ja suosii tuontia. Totuus on, että laajemmassa vertailussa suhteessa Suomeen, Norja lienee maailman vähiten protektionistisia maita. Norjalaiset ovat kiinnostuneita tapaamaan ja kuulemaan uusista tuotteista. Yhteistyöllä yhteistyöhön Norjalaisessa bisneksessä on paljon klustereita ja partneritoimintaa. Se kannattaisi huomioida myös Suomessa. Näin myös pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät hakemaan osansa kasvavasta kysynnästä. Kansainvälisille markkinoille lähdettäessä pitää muistaa, että yksittäinen yritys näyttää hyvin pieneltä. Olisi viisasta jo Suomessa muodostaa yhteenliittymiä ja näin lähteä isommilla muskeleilla kansainvälisille markkinoille ja mukaan norjalaisiin yhteenliittymiin. Työ kannattaa, koska yhteistyö norjalaisten kanssa voi avata ovet myös globaalimarkkinoille, Henriksson muistuttaa. Suomalaisyrityksille löytyy myös apua partnerin etsimiseen. Finpro avasi viime vuonna toimiston Osloon ja toimii koko valtakunnan alueella. Suomessa valmistautuminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä Norjalais-suomalaiseen kauppayhdistykseen. Finpro on hyvä kanava ensiaskeleilla, koska siellä voi teetättää markkinatutkimuksen tai hakea mahdollisia kumppaneita. Norjasta löytyy myös incubator -yrityksiä, jotka auttavat partnerin etsinnässä. Kuva: Innovasjon Norge Norjan öljyteollisuudessa ja ympäristöteknologiassa on hyviä mahdollisuuksia konkreettisiin yhteistyöprojekteihin. Ruotsin kieli on suomalaisille Norjassa ja Ruotsissa valtavan suuri kilpailuvaltti verrattuna esimerkiksi baltteihin, saksalaisiin ja puolalaisiin. Sekin riittää, että osaamme muutaman sana ruotsia ja pystymme näin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Opiskelijavaihtoa liian vähän Suurlähettiläs Maimo Henriksson toivoo, että ainakin suomalaiset tekniikan opiskelijat innostuisivat norjalaisen yliopiston tai korkeakoulun opiskelijavaihdosta. Hänen mielestään opiskelijavaihto Suomen ja Norjan välillä on luvattoman pientä molempiin suuntiin. Noin vuoden opiskelu Norjassa antaisi kielitaitoa ja kontakteja. Tällaiset kontaktit voivat myöhemmin olla koko yrityksen menestyksen avain. Hyviä esimerkkejä Suomesta on, mutta niitä tarvittaisiin paljon enemmän. Ruotsin kielen merkitystä ei Suomessa ole suurlähettilään mukaan tiedostettu tarpeeksi hyvin. Ruotsin kieli on suomalaisille Norjassa ja Ruotsissa valtavan suuri kilpailuvaltti verrattuna esimerkiksi baltteihin, saksalaisiin ja puolalaisiin. Sekin riittää, että osaamme muutaman sana ruotsia ja pystymme näin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Suurlähettiläs Maimo Henriksson 11
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Naapurissa oiva paikka kansainvälistyä Ruotsin markkinat ovat erinomainen kohde, kun yritys haluaa laajentaa ja kasvaa kansainväliseksi. Ruotsissa on kaksi kolme kertaa isommat markkinat kuin Suomessa. Maassa on loistavat mahdollisuudet kansainvälistyä ja saada valtavasti oppia kansainvälistymiseen, sanoo toimitusjohtaja Marja Kahra Suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista. Ruotsi on historiassaan aina käynyt kauppaa ennen kaikkea Euroopan suuntaan. Toimintakulttuuriin sisältyy siis valtava kansainvälisen kaupan osaaminen. Suomalaisilla on Ruotsissa hyvä maine ja ruotsalaiset luottavat itäisen naapurinsa ihmisiin. Myös suomalaisten tuotteiden laatua arvostetaan. Mahdollisuudet ovat isot. Ruotsi on maantieteellisesti lähellä, mikä tuo ulkomaalaisyrityksille etua. Lisäksi Ruotsissa ei ole poliittisia tai taloudellisia riskejä, vaan markkinat ovat vakaat, Kahra huomauttaa. Kuva: Martin von Pfaler Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Kahra uskoo, että suomalaisilla yrityksillä on hyvät menestymisen mahdollisuudet Ruotsin markkinoilla. Tutkittava ja resursoitava Ruotsissa ei ole Norjaan verrattuna osaajapulaa muista kuin rakennus- ja kaivosteollisuuden ammattilaisista. Kysyntää erityisosaajille, tuotteille ja palveluille kuitenkin on. Ruotsissa yrittäjiä on runsaasti ja markkinat ovat kilpaillut. On myös hyvä muistaa, että Ruotsi ei ole kotimarkkinan jatke vaan kansainvälinen markkina-alue. Vientiä on lähdettävä suunnittelemaan ruotsalaisesta näkökulmasta. Ruotsin markkinat on hyvä tutkia, samoin kilpailutilanne. Maantieteellisestikin on hyvä selvittää, mikä alue sopii oman yrityksen kohteeksi. Pitkäjänteinen suunnitelmallisuus ja konseptisuunnittelu kannattavat. Sitä suosivat myös ruotsalaiset, muistuttaa Kahra. Hänen mielestään on erittäin tärkeää perehtyä kunnolla Ruotsin markkinatilanteeseen ja myös siihen, millaisia resursseja yritys voi varata Ruotsin valloitukseen. 12
On hyvä tarjota ruotsalaiselle ostajalle On hyvä tarjota ruotsalaiselle ostajalle vastaus siihen, miten myyjä voi ratkaista ruotsalaisyhtiön tarpeen tai kysynnän ja siihen liittyvät ongelmat kilpailijoita paremmin. Läsnäolo paikan päällä on olennaista, kuten yleensäkin kansainvälistymisessä. Ruotsissa asiat eivät myöskään tapahdu hetkessä, päätöksenteko on hidasta, joten vaaditaan sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Ruotsalainen, luotettava strateginen kumppani voi olla paras apu viemään asioita eteenpäin. Kahran mukaan Ruotsissa on toimittava täydellä sydämellä. Myynnin kehitystyöhön huomio Toimitusjohtaja Kahra toteaa, että suomalaisilla on monialaista tuote- ja suunnitteluosaamista, mutta kansainvälisessä myynti- ja konseptiosaamisessa on vielä kehittämisen varaa. Ruotsin markkinoilla tarvitaan myyntitaitoa. On hyvä kehittää kieliosaamista ja esitystekniikkaakin. On osattava kuunnella, ymmärtää ja havainnoida ostajan erityistarpeita ja myydä oikeaa asiaa, ei välttämättä koko tuote- tai palvelukokonaisuutta. Suomalaisessa ja ruotsalaisessa liiketoimintakulttuurissa ei isoja eroja ole, mutta ruotsalainen harkitsee ja pohtii, valmistelee ja ottaa päätöksentekoon mukaan koko organisaation. Se voi tuntua suomalaisesta, nopeaan päätöksentekoon tottuneesta yrittäjästä hankalalta, mutta siihen on sopeuduttava. Pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa suosia business to business-mallia, sillä esimerkiksi kulutustavaramarkkinoiden kylläisyys Ruotsissa voi vaatia pieneltä yhtiöltä ehkä liian suuria myynti- markkinointiponnisteluja voimavaroihin nähden. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin suomalainen henkilöstö ja pitkään Ruotsissa toimineen organisaation vahva verkosto ovat yrittäjien käytettävissä konsulttina, markkinatutkimusten tekijänä sekä asiakas- ja partnerihakujen asiantuntijana. Venäjän markkinaosaaminen käyttöön Marja Kahra nostaa esiin Venäjän kaupan, jossa ruotsalaiset eivät ole osaajia. Suomessa sen sijaan on hyvää kokemusta idän kaupasta. Ruotsissa ei välttämättä innostuta yhteistoiminnasta globaaleilla markkinoilla suomalaisten kanssa eikä Venäjän kauppakaan erityisesti heitä kiinnosta. Tässä olisi kuitenkin suomalaisten erityisosaamiselle käyttöä. Ruotsalaisten vienti on suuntautunut pääosin etelään ja idän kauppa koetaan liian arvaamattomaksi. Idän suunta on kuitenkin merkittävä ja suomalaiskumppanuuksille olisi käyttöä. Jos vain löytyy tarpeeksi tahtoa tehdä kovaa työtä. Pohjoisessa laajat investoinnit Perämerenkaarelle sijoittuvan Bothnian Arcin toimitusjohtaja Heikki Aalto kertoo, että Pohjois-Ruotsissa investoidaan rajusti ja siellä on hyvät liiketoimintamahdollisuudet myös suomalaisyrityksille. Aalto puhui Oulun kauppakamarin järjestämässä Ruotsin markkinamahdollisuuksiin pureutuneessa seminaarissa huhtikuussa. Lapin Liiton laskelman mukaan lähivuosina Norrbottenin ja Väster-Norrbottenin investoinnit nousevat noin 30 miljardiin euroon. Pohjois-Ruotsissa on erittäin paljon erilaisia toimialoja, joissa pohjoisen yrityksillä on mahdollisuuksia. Esimerkiksi it-alan potentiaali kasvoi, kun Facebook tuli Luulajaan. Kiirunan kaupungin valtavassa siirtohankkeessa on kysyntää monenlaiselle osaamiselle ja kumppanuudelle. Kaivostoiminnan kasvu takaa myös toimeentuloa tulevaisuudessa. vastaus siihen, miten myyjä voi ratkaista ruotsalaisyhtiön tarpeen tai kysynnän ja siihen liittyvät ongelmat kilpailijoita paremmin. Toimitusjohtaja Marja Kahra Huomioitavaa Ruotsin valloituksessa: Tutki ja analysoi Ruotsin markkinat ja kilpailutilanne, tietoa kyllä löytyy. Etsi maantieteellinen kohderyhmä omalle tuotteelle, palvelulle tai osaamiselle. Ruotsin markkinoilla ei toimi kotimarkkinoiden konsepti, tutki ja muokkaa se ruotsalaiseen näkökulmaan. Sitoudu Ruotsin valloitukseen, ole läsnä, verkostoidu, etsi luotettava, oikeanlainen kumppani. Resursoi myyntiä ja markkinointia riittävästi. Ole kärsivällinen, ruotsalaisessa liike-elämässä edetään hitaasti. Kuuntele, keskustele, havainnoi. Valmistaudu neuvotteluihin hyvin, tee esitteet. Myy tuote, palvelu tai osaminen, jolla on Ruotsissa lisäarvoa, tarjoa ratkaisuja, joita ei ole muilla. Lähde: Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin konsultin Mari Huupposen esitys kauppakamarin järjestämässä seminaarissa. 13
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Hyvinvointiteknologia lunastaa lupauksiaan Toimialasta kasvamassa myös Oulun seudulla merkittävä tekijä Huonot uutiset suomalaisesta teknologiateollisuudesta ovat viime aikoina olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Onneksi joitakin poikkeuksia sentään on. Hyviä uutisia on kertonut etenkin hyvinvointiteknologia tai terveysteknologia, kuten alaa myös usein nimitetään. Vastikään Terveysteknologian liitto FiHTA kertoi alan viennin kasvaneen vuonna 2012 peräti 22,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Arvoltaan se kipusi 1,65 miljardiin euroon. Terveysteknologia tuottaakin jo 38 prosenttia Suomen korkean teknologian viennistä. Oulun yliopiston yhteydessä toimivan CHT:n johtaja Maritta Perälä-Heape tuntee hyvinvointiteknologian tilanteen Oulun seudulla paremmin kuin hyvin. Hänen mukaansa ala on täälläkin mainiossa vireessä. Seudulla on runsaasti alan yrityksiä: niin vasta toimintansa aloittaneita kuin jo hyvään kasvuun yltäneitä sekä muutamia vahvan aseman kansainvälisillä markkinoilla saavuttaneita, luettelee Perälä-Heape. Laaja kirjo yrityksiä Oululaisten yritysten tuotteiden, palvelujen ja konseptien kirjo on laaja. Aivan vain muutamia esimerkkejä: Verkkopalvelu, jonka kautta voi hoitaa suuren osan asioinnistaan kaupungin terveydenhuollon kanssa. Kertakäyttöinen EKG-ilmaisin. Terveysvalmennus kännykän avulla. Lääketieteellisten laitteiden sopimusvalmistus. Sykemittarit. 14
Tulevaisuuden sairaala Jonkinlaisen käsityksen hyvinvointiteknologian yritysten kokonaismäärästä antavat BusinessOulun tilastot. Niiden mukaan Oulussa toimii alalla noin parisataa kansainvälisille markkinoille pyrkivää yritystä. Kaiken kaikkiaan hyvinvointialalla on täällä laajasti käsitettynä ja palveluja tarjoavat yritykset mukaan lukien jopa noin 1 700 yritystä. Monipuolisen yritystoiminnan lisäksi Oulussa on paljon hyvinvointiteknologiaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta sekä runsaasti mielenkiintoisia hankkeita. Myös Perälä-Heapen vetämä CHT (Centre for Health and Technology) pyrkii omalta osaltaan viemään hyvinvointiteknologiaa Oulun seudulla eteenpäin edistämällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja hyödyntäen myös uusia kansainvälisiä kumppanuuksia. Se luo yhteistyötä etenkin lääketieteessä, ICT-teknologiassa, lääketieteen tekniikassa, luonnontieteissä, biotieteissä, hyvinvointialalla ja terveydenhuollossa. CHT:n perustajajäseniä ovat Oulun yliopiston lisäksi VTT, OAMK, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Technopolis. Rajat rikki Hyvinvointiteknologian tarkka määrittely on Maritta Perälä-Heapen mukaan vaikeaa ja käytännön kannalta myös oikeastaan tarpeetonta. Ihmisten hyvinvointiin tavalla tai toisella liittyviä tuotteita ja palveluja voi kehittää monien eri toimialojen lähtökohdista tai niitä voi myös kehittää yhdistämällä monia eri aloja. Tämä tekee myös tilastoinnin hankalaksi. Vaikkapa ohjelmistoteollisuus, peliala, langaton teknologia tai painettava elektroniikka voivat monien muiden osaamisalojen ohella rakentaa uusia hyvinvointiteknologian tuotteita ja palveluja, hän huomauttaa. Oulun vahvuus piilee osaltaan juuri siinä, että täällä pystytään tätä monialaisuutta käyttämään hyväksi. Onhan Oulussa muun muassa vahvaa tieto- ja viestintätekniikan osaamista, varsinkin langatonta sellaista, jonka vieminen hyvinvointiteknologian käyttöön tarjoaa hurjasti mahdollisuuksia. Myös toinen huomattava vahvuus Oululla on Perälä-Heapen mielestä puolellaan. Ilmapiiri täällä on sellainen, että uusia ratkaisuja halutaan kokeilla ja ottaa käyttöön. Esimerkiksi Oulun kaupungille ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on rakennettu aivan uusia palveluratkaisuja, joita nämä ovat toivoneet. Näin täkäläiset yritykset voivat löytää asiakkaita hyvinkin läheltä, hän korostaa. Etenkin uudenlaisten palvelujen yhdistäminen uuteen teknologiaan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia menestystuotteiden kehittämiseen. Oulussa tämä onnistuu mainiosti. CHT:n johtaja Maritta Perälä-Heape Kilpailtu ala Hyvinvointiteknologia on kansainvälisesti erittäin kilpailtu toimiala. Johtaja Perälä-Heape ei kuitenkaan näe yhtään syytä, miksi oululaiset yritykset eivät voisi tässä kisassa menestyä ja tuoda tänne työpaikkoja ja verotuloja. Hän luottaa Oulun laajaan osaamispohjaan ja ennakkoluulottomaan ilmapiiriin. Etenkin uudenlaisten palvelujen yhdistäminen uuteen teknologiaan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia menestystuotteiden kehittämiseen. Oulussa tämä onnistuu mainiosti, uskoo Perälä-Heape. 15
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Suuri on kaunista mekaanisessa metsäteollisuudessa Mekaaninen metsäteollisuus eli puutuoteteollisuus on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti tietotekniikan ja automaation myötä. Samalla volyymituotanto kuten huonekalujen valmistus on siirtynyt halvan työvoiman maihin. Asiantuntijoiden mukaan varsinkin suuren mittakaavan puurakentamisessa piilee mahdollisuuksia. Kainuun ELY-keskuksen puutuotteiden toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki kertoo, että perinteisillä mekaanisen metsäteollisuuden aloilla on ollut viime vuosina vaikeuksia. Sahauksessa globaali kilpailu on kovaa ja kysyntä perinteisillä markkinoilla heikkoa. Huonekaluteollisuus on liian kotimarkkinariippuvaista pärjätäkseen kilpailussa. Myös puutalovalmistajilla on ollut ongelmia, hän kertoo. Osaamme tehdä, mutta emme myydä Osaamme tehdä puutuotejalosteita ja hyvää designia, mutta olemme huonoja markkinoimaan ja myymään niitä. Pienet ja keskisuuret alan yrittäjät ovat liian tuotantokeskeisiä ja tuotannon ehdoilla ajattelevia. Aika menee sorvin ääressä, Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Markku Karjalainen toteaa. Kuva: Kainuun Sanomat Hankepäällikkö Tuulikki Huuskon mukaan puurakentamisessa tarvitaan tuotekehitystä. Lisäksi järjestelmiä ja koko valmistus- ja suunnitteluprosessia tulisi kehittää. 16
Apua voitaisiin hakea enemmänkin valtion vientiohjelmista ja -työkaluista kuten esimerkiksi Team Finlandista. Hyvä esimerkki onnistumisesta löytyy suomalaisista hirsirakennusvalmistajista, joiden vienti vetää mm. Venäjälle, Japaniin ja Keski-Euroopan alppimaihin. Suomalaisella hirsirakentamisella on laadukas maine, jota voisi hyödyntää myös maanjäristysalttiilla alueilla kuten Turkissa, Karjalainen visioi. Puurakentamisessa mahdollisuuksia kasvuun Mekaaninen puutuoteteollisuus työllistää Suomessa noin 30 000 henkilöä. Jotta työpaikat säilyvät ja lisääntyvät, täytyy alan panostaa tuotekehitykseen ja uusien käyttökohteiden etsimiseen. Puurakentamisen koulutus- ja tuotekehityskeskus Woodpoliksen hankepäällikkö Tuulikki Huuskon mukaan puun käyttöä voi kasvattaa rakentamisessa. Kasvupotentiaalia on esimerkiksi puurakenteisissa kerrostaloissa, joiden osuutta rakennuskannassa pyritään nostamaan. Puurakentamisessa tarvitaan kuitenkin tuotekehitystä. Myös puurakentamisen järjestelmiä ja koko valmistus- ja suunnitteluprosessia pitää kehittää. Pyrkimyksenä on nostaa rakentamisen esivalmistusta; työmaalla rakentamisesta pitää siirtää valmistusta entistä enemmän tehtaaseen. Karjalaisen mukaan piha- ja ympäristörakentaminen on yksi kasvavista ja kehittyvistä markkinoista. Esimerkiksi Venäjälle voidaan datsa-kulttuurin ansiosta viedä isoja kokonaisuuksia, esimerkiksi terasseja, istutuslaatikoita, pergoloita, laitureita ym. tuoteryhminä. Näitä voidaan toteuttaa, myydä ja markkinoida yritysryppäiden yhteistyönä. Suomi on maailman suurin lämpökäsitellyn puun tuottaja, joten alan teknistä kehitystä ja tuotetarjontaa voisi siinäkin hyödyntää lisää. Tulevaisuuden alana hän näkee suuren mittakaavan teollisen puurakentamisen sekä runkojärjestelmätoimittamisen. Kasvumahdollisuuksia on mm. urheilukatsomoiden, teollisuus- ja näyttelyhallien sekä urheilu- ja jäähallien rakentamisessa. Valtion puurakentamisohjelman tavoitteena on ennen kaikkea lisätä vientiä. Tavoitteena on nostaa jalostettujen puutuotteiden viennin arvo puolesta miljardista miljardiin euroon. Jos siinä onnistutaan, syntyy Suomeen 4 000 6 000 uutta työpaikkaa. 17
OULUN KAUPUNKI BUSINESS OULU Kuvat: Kati Leinonen Oulu kutsuu yritykset vientitalkoisiin Capital of Northern Skandinavia Pohjoisen pääkaupunki Oulu pyrkii taittamaan rajun rakennemuutoksen haasteet viennin kasvulla. Vientitalkoiden ohjelman tavoitteena on luoda edellytyksiä ja ideoita vientiin tähtäävien yritysten tueksi. Yrityksiä kannustetaan vientiin myös tekijöitä huomiovilla palkinnoilla ja uudella yrityskilpailulla. Vuoden 2014 alussa jaetaan ensi kertaa Vuoden Vientiyritys-palkinto, joka ojennetaan Oulun Stiikanafuulia yrittäjäpalkinnon yhteydessä. Oulun vientitalkoot ohjelman tavoitteena on kasvattaa Oulun seudun yrityksien vuotuista vientiä 500 miljoonalla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. BusinessOulu on perustanut asiantuntijoista Vientitalkoiden johtoryhmän, johon on kutsuttu mukaan Heidi Jaara Wheslyn Groupista, Hannu Huttunen Elektrobitista, Jukka Haapalainen Kalevasta, Juhani Blomqvist Betametista ja Pertti Huuskonen Lunaconista. BusinessOulusta Vientitalkoita vetävät johtaja Juha Ala-Mursula ja KV-ohjelmapäällikkö Petri Karinen. 18
Vientitalkoiden valmennuksessa Oulussa kehitetään uusia palveluja ja toimintamalleja yrityksien viennin edistämiseksi. Tämä tapahtuu yhteistyössä BusinessOulun ja muiden toimintaa tukevien organisaatioiden, kuten kauppakamarin ja muiden talouselämää tukevien yhteisöjen ja oppilaitosten kanssa. Käytännönläheistä apua Yrityksiä kannustetaan uudenlaiseen yhteistyöhön, esimerkiksi avaamaan omia myyntikanaviaan ja kontaktiverkostojaan lisäliiketoiminnan saavuttamiseksi. Vientitalkoot-ohjelma pyrkii auttamaan vientiponnisteluissa käytännönläheisesti. Yrittäjille tarjotaan keinoja tuloksellisen myyntityön toteutumiseen, partneroitumisen lisäämiseen, innostuksen kasvattamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja osaamisen lisäämiseen. Keskeisin viennin kasvun este yrityksissä on osaamisen ja kokemuksen puute niin johdossa kuin hallinnossakin. Vientiosaajien löytyminen jokaisen yrityksen hallitukseen on eräs ohjelman verkostotavoitteista. Verkostoituminen on eräs tärkeimmistä kansainvälisen liiketoiminnan avaintekijöistä. Vientiosaajat ja muut asiantuntijat saatetaan Vientitalkoiden kautta yhteyteen yrityksien johdon kanssa. Vientiyritys tarvitsee myös tehokkaita työkaluja tavanomaisten kotimarkkinoilla käytettyjen ohjelmistojen ja käytäntöjen lisäksi. Oppilaitokset haastetaan mukaan Oppilaitokset haastetaan mukaan vientitalkoisiin koko osaamisellaan. Oulun yliopiston taloustieteen laitoksella kehitetty paikasta riippumattoman myyntityön professuuri käynnistetään vientitalkootyössä yhdessä sidosryhmien kanssa. Oulun yliopistossa käynnistyy myös Export emba -koulutusohjelma. Ruohonjuuritason kannusteiksi on suunniteltu erityiset Vientimyyjä-stipendit lupaaville yrityksille ja myyjille. Oulu Export Award -vientipalkinto on tarkoitus jakaa parhaille ja aktiivisimmille henkilöille vuosittain. Vientitalkoiden aktiiviseen yrittäjäryhmään toivotaan mukaan useita aloittavia, vientiään kasvattavia sekä kahdesta kolmeen konkariyritystä, jotka tekevät jo tänään merkittävää ulkomaankauppaa Oulusta. Vientiä käynnistävän yrityksen toivotaan olevan sellainen, joilla on valmis tuote ja tällä tuotteella on jo onnistuttu tekemään ainakin jonkin verran referenssikauppaa. Kansainväliseen kasvuun tähtäävien yritysten valmennusryhmään toivotaan mukaan viidestä kymmeneen yritystä, joissa vientiä on tehty useita vuosia ja yrityksessä on jo sisällä kansainvälistä kokemusta ja osaamista. Vientitalkootohjelman tavoitteena on kasvattaa Oulun seudun yritysten vuotuista vientiä 500 miljoonalla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. Täsmäneuvontaa rahoituksen hankkimiseen Rahoituksen hankkiminen riskipitoisiin vientiponnisteluihin on keskeinen tavoite. Business- Oulun täsmäneuvonnan avulla ohjataan yrityksiä hakemaan eri julkisia rahoitustuotteita sekä löytämään oikeita kansallisia ja ulkomaisia sijoittajia. Maaliskuun 2013 kaltaisten Yrittäminen pelaa Oulussa -tapahtuman kaltaisia viennin rahoittamisen pitching teematilaisuuksia järjestetään Oulussa, Helsingissä ja Tukholmassa. BusinessOulu pyrkii mukaan myös uusiin Venture Capital -verkostoihin Helsingissä, Tukholmassa ja Lontoossa. Kasvutavoite Oulussa on haasteellinen. Teollisuuden koko vientiliikevaihto oli 4231 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja vuonna 2011 vientiliikevaihto (BCDE) oli 79 miljoonaa euroa pienempi eli 4152 miljoonaa. Oulun Vientitalkoot-ohjelman tavoitteena on kasvattaa Oulun seudun yrityksien vuotuista vientiä 500 miljoonalla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. Kohdealueita ovat erityisesti Pohjois-Skandinavia, Saksa, Venäjä, Japani, Kazakstan, Piilaakso ja Turkki. 19
TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY Pääomasijoittajalta rahoituksen lisäksi osaamista Arctic Drilling Company ja Flowplus tyytyväisiä yhteistyöhön Teknoventuren kanssa Hyvän pääomasijoittajan saaminen kumppaniksi tuo yritykselle vahvemman pohjan kansainvälistymisen ja kasvun hallintaan. Arctic Drilling Company ja Flowplus ryhtyivät viime vuonna yhteistyöhön pääasiassa Pohjois-Suomessa toimivan pääomasijoittajan Teknoventure Management Oy:n kanssa. Noweco-konserniin kuuluva Teknoventure saa molemmilta sijoituskohteilta kiitosta hyvästä yhteistyöstä. Arctic Drilling Company Ltd Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Säärelä sanoo Teknoventuren tuoneen yritykseensä ennen kaikkea jämerää hallitustyöskentelyä, asiantuntemusta ja verkostoja. Vuonna 2012 tekemänsä sijoituksen jälkeen Teknoventure omistaa ADC:stä noin 30 prosenttia ja pitää hallussaan yhtä hallituspaikkaa. Pääomasijoittajaa valitessamme päädyimme Teknoventureen omien verkostojemme suositusten kautta, sanoo Säärelä. Vuonna 2004 perustettu ADC valmistaa kairauslaitteita ja tarjoaa kairausurakointia lähinnä kaivosyhtiöille. Ruotsiin ja Chileen se perusti viime vuonna tytäryhtiön. Lisäksi yritys harjoittaa kairaustoimintaa Norjassa. ADC:n liikevaihto oli vuonna 2012 noin 17,5 miljoonan euroa. Työntekijöitä yrityksessä on 100. Kolmen vuoden kuluttua Juha Säärelä ennustaa liikevaihdon nousseen merkittävästi suuremmaksi. Ajatukset täsmäsivät yhteen Flowplus Oy:n tarina on hieman toisenlainen. Pääomasijoittaja oli aktiivisesti mukana jo yritystä perustettaessa vuonna 2012. Nowecon omistusosuus yhtiöstä on yli puolet. Flowplussan yrittäjä ja toimitusjohtaja Jarmo Piippo sanoo hakeneensa sopivaa rahoittajaa jonkin aikaa, kunnes Nowecon kanssa ajatukset täsmäsivät nopeasti yhteen. Hän pitää Nowecon tärkeimpänä antina pääoman lisäksi talouden ja juridiikan osaamista, jota se tuo yritykseen muun muassa kahden pääomasijoittajaa edustavan hallitusjäsenen kautta. Nowecon merkitys on ollut korvaamaton. Se on ollut ratkaisevasti mukana Flowplussan ja sen toimintakonseptin kehittämisessä sekä yrityskauppojen rahoittamisessa, korostaa Jarmo Piippo. 20