YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 9.1.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y 353 111 No YS 26 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Gyproc Oy:n Kirkkonummen kipsilevytehtaan hiukkaspäästöjä koskevan ympäristölupamääräyksen muuttamista. LUVAN HAKIJA Gyproc Oy PL 44 02401 Kirkkonummi LAITOS JA SEN SIJAINTI Gyproc Oy kipsilevytehdas Ojangontie 23 02400 Kirkkonummi Kiinteistörekisteritunnus: 257 481 0001 0133 Toimialatunnus: 26620 Liike ja yhteisötunnus: 0108448 8 Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 0293340000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 8 h TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 7 e MAKSU 2 859 A14 111 AT2138 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (10) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 8.8.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskus on antanut kipsilevytehtaalle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan päätöksellä No YS 135/7.2.2005. Osayleiskaavassa Gyproc Oy:n kiinteistö on osa laajempaa PT aluetta, joka on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Vuonna 1983 vahvistetussa rakennuskaavassa alue on merkitty teollisuus ja varastointirakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu Gyproc Oy sijaitsee Kirkkonummen kunnan Strömsbyn kylässä, noin 6 kilometriä Kirkkonummen keskustasta etelään. Tehdasalue on metsien ympäröimä ja lähiympäristössä on useita pieniä soistuneita alueita. Tehtaan pihalla sijaitsee pieni lämpökeskus polttoainesäiliöineen. Lisäksi tontilla on kierrätyskipsikasa. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Kirkkonummen alueella keskimääräinen sormipaisukarpeen vaurioaste oli noussut hieman vuoteen 2004 verrattuna. Lajistoltaan lievästi köyhtyneiden havaintoalojen määrä oli myös kasvanut. Kaikkiaan Kirkkonummen jäkälähavaintojen tulokset eivät poikenneet juurikaan koko tutkimusalueen keskimääräisistä tuloksista. Kirkkonummen alueella havaintoalat, joilla jäkäläkasvillisuuden muutokset olivat selvimpiä, painottuivat taajamaan ja isojen teiden varsille. Selkeitä jäkäläkasvillisuuden muutoksia havaittiin kuitenkin koko Kirkkonummen alueella. Neulasten keskimääräiset rikkija typpipitoisuudet olivat talvella 2005 korkeammat kuin talvella 2001. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähin asuntoalue sijaitsee noin 1,3 km:n päässä tehtaalta ja lähimmät yksittäiset talot, joista osa on kesähuviloita, noin 300 m:n päässä. Lähin luonnonsuojelualue, Lillträsk järven rantasuo Pilvijärvellä, sijaitsee 1 km:n päässä tehtaalta kaakkoon. Lähin Natura 2000 alue, Siuntionjoki, sijaitsee tehtaalta noin 5 km luoteeseen.
3 (10) Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Noin 1,5 kilometriä kipsilevytehtaalta pohjoiseen sijaitsevat muun muassa sokeritehdas, kasviöljytehdas ja voimalaitos. Noin 3 kilometriä luoteeseen sijaitsevat alumiinituotetehdas ja kaapelitehdas. Kipsi ja kartonkilaivat tulevat pohjoisessa noin kilometrin päässä olevaan satamaan. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Gyproc Oy:n Kirkkonummen tehdas valmistaa kipsikartonkilevyä noin 30 milj.m 2 vuodessa kapasiteetin ollessa arviolta 33 milj.m 2 /a (noin 330 000 t/a). Tuotanto on syksystä 2006 lähtien ollut keskeytymätöntä 3 vuorotyötä seitsemänä päivänä viikossa. Vanha kalsinointiprosessi Kalsinoinnissa kipsistä poistetaan vettä kuumentamalla. Tehtaalla on käytössä kaksi eri kalsinointilinjaa, joista vanha kalsinointilinja soveltuu luonnonkipsille ja kierrätyskipsille sekä uusi kalsinointilinja teollisuuskipsille. Kalsinointimenetelmien käyttö riippuu saatavilla olevista raakaaineista. Viime vuosina teollisuuskipsiä on ollut käytössä satunnaisesti eikä uusi kalsinointi ole ollut juurikaan käytössä. Vanhassa kalsinointiprosessissa luonnonkipsi syötetään kuulamyllyyn, jossa se jauhetaan ja kalsinoidaan maakaasun poltossa syntyvien savukaasujen avulla. Kalsinoinnissa kipsikiven kidevesipitoisuus laskee noin 20 %:sta noin 6 %:iin. Kalsinoitua kipsiä kutsutaan stukkokipsiksi. Stukkokipsi kulkeutuu kuulamyllyn poistokaasujen mukana sähkösuodattimeen. Sähkösuodattimessa stukkokipsi erottuu, mutta hienojakoinen pöly ja muut epäpuhtaudet kulkeutuvat suodattimen läpi. Sähkösuodattimen läpäisseistä savukaasuista noin 40 50 % kierrätetään maakaasupolttimelle ja sitä kautta takaisin kuulamyllyyn. Loput savukaasut johdetaan savupiippuun (I1). Sähkösuodattimissa erotettu stukkokipsi johdetaan kuljetusilman avulla letkusuodattimeen, jossa kipsi erotetaan kuljetusilmasta ja siirretään stukkokipsisiiloihin. Letkusuodattimen läpäisseestä ilmasta suurin osa kierrätetään takaisin sähkösuodattimelta tulevan stukkokipsin kuljetusilmaksi, osa ohjautuu kuulamyllyn maakaasupolttimelle ja osa johdetaan savupiippuun (I3). Hakemus lupamääräyksen muuttamiseksi Voimassa olevan ympäristöluvan No YS 135/7.2.2005 lupamääräyksen 4. mukaan vanhasta kalsinoinnista savupiippuun (I1) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa vuodesta 2007 alkaen olla kuivissa savukaasuissa enintään 50 mg/m 3 (n).
4 (10) Perustelut hakemukselle Päästöt ilmaan Gyproc Oy hakee voimassa olevan ympäristölupapäätöksen muuttamista siten, että vanhasta kalsinoinnista savupiippuun (I1) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saisi vuodesta 2007 alkaen olla kuivissa savukaasuissa enintään 100 mg/m 3 (n). Sähkösuodattimen erotuskyky ja suoritetut hiukkasmittaukset Tehtaan sähkösuodatin on mitoitettu raskaalle polttoöljylle. Nykyisin käytettävän maakaasun savukaasuissa ei ole rikkiä, joka on sähkösuodattimen erotuskyvyn kannalta oleellista. Kipsihiukkaset ovat sähköisesti neutraaleja ja kaikkien hiukkasten sähköinen varaaminen vallitsevissa savukaasun olosuhteissa on osoittautunut vaikeaksi. Sähkösuodattimen toimittajalla ei ole myöskään varmaa ratkaisua sähkösuodattimen erotuskyvyn parantamiseksi. Sähkösuodattimen toimittajan mukaan tehtaan sähkösuodatin vastaa rakenteellisesti nykyaikaisia suodattimia. Vanhan kalsinoinnin hiukkaspäästöt ilmaan on mitattu viimeksi vuonna 2005. Hiukkaspitoisuudeksi mitattiin 85 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa, mikä vastaa kiintoainepäästöä 2,5 kg/h. Vanhan kalsinoinnin sähkösuodattimeen ohjataan kipsipölyä noin 36 000 kg/h, jolloin nykyisellä päästötasolla 2,5 kg/h sähkösuodattimen erotuskyky on yli 99,9 %. Letkusuodattimeen investoiminen Letkusuodattimen asentaminen on arvioitu hyötyyn nähden kalliiksi investoinniksi. Uudessa kalsinointilinjassa olevan letkusuodattimen käyttö on suunniteltu lämpötiloille, jossa ylös ja alasajotilanteissa ei tapahdu lämpöhuippuja, kuten vanhassa kalsinoinnissa on tavanomaista. Uuden kalsinoinnin letkusuodatinta ei ole mitoitettu niin suurelle savukaasuvirralle, joka yhteensä syntyy vanhassa ja uudessa kalsinointilinjassa. Vuoden 2007 (tehtaan suunniteltu käyntiaika 7 500 h ja kipsilevytuotanto 330 000 t) ennustettu kipsihiukkaspäästö ilmaan on noin 18 t. Hiukkaspitoisuudella 50 mg/m3(n) vuotuinen hiukkaspäästö olisi vastaavasti noin 11 t. Hiukkaspitoisuustasolla 100 mg/m3(n) laskettuna vuotuinen hiukkaspäästö olisi noin 21 t. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästömittauksen perusteella ja vuoden 2005 käyntiajalla ympäristöön pääsee vuosittain noin 6 t enemmän hiukkasia, kuin vuoden 2007 alusta on sallittu. Koska laitos ei sijaitse asutuksen välittömässä läheisyydessä, ei nykyisen päästömäärän pitäisi hakemuksen mukaan aiheuttaa asutukselle pöly tai hajuhaittoja. Tähän mennessä ulkopuolisilta hiukkaspäästöihin liittyviä yhteydenottoja ei ole tehtaalle tullut. Kipsi on happamuudeltaan neutraalia ainetta (ph 7 8), joten sillä ei ole maaperää tai vesistöjä happamoittavaa vaikutusta.
5 (10) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 2.10.2006 31.10.2006 ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla 2.10.2006 31.10.2006. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 1.12.2006. Tarkastusmuistio No YS 1753/1.12.2006 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaostolta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta. Hakemuksen johdosta ei annettu lausuntoja. L.S. toteaa 29.10.2006 päivätyssä muistutuksessaan, että hakemuksessa esitetyt kustannukset savukaasujen puhdistamiseksi eivät ole erityisen suuria saavutettaviin hyötyihin nähden. Kunta suunnittelee tehtaan lähialueelle uutta asuinaluetta. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen muuttamiselle ei löydy perusteita. Luvan hakijalle on 1.12.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 1752 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta muistutuksesta. Gyproc Oy esittää 4.1.2007 päivätyssä vastineessaan muun muassa karkean arvion tarkastuskäynnin 1.12.2006 yhteydessä esiin nousseista savukaasujen puhdistuksen parannusvaihtoehdoista: Esierottimen asentaminen savukaasulinjaan ennen sähkösuodatinta ei todennäköisesti vaikuttaisi alentavasti päästöihin. On jopa mahdollista, että karkeiden hiukkasten poistaminen heikentäisi agglomeroitumista ja siten kasvattaisi vaikeimmin erotettavien pienten hiukkasten päästöjä. Multisyklonin kustannusarvio on asennettuna 250 000 euroa, ilman uutta savukaasupuhallinta. Sähkösuodattimen korvaaminen pussisuodattimella (varustettuna riittävän korkeaa lämpötilaa kestävällä suodatinmateriaalilla) aiheuttaisi arviolta 330 000 euron asennuskustannukset, ilman uutta savukaasupuhallinta, kanavamuutoksia ja mahdollista esierotinta kipinöiden välttämiseksi. Kunnossapitokustannukset kasvaisivat letkujen vaihtotarpeen kasvaessa. Savukaasujen johtaminen sähkösuodattimen jälkeen uuden kalsinointilinjan pussisuodattimeen nostaisi käyttökustannukset vastineen mukaan todella korkeiksi. Kustannuksia lisäisivät savukaasukanavien muutokset. Vaihtoehto myös poistaisi uuden kalsinointilinjan käyttömahdollisuuden.
6 (10) Jokainen edellä mainittu vaihtoehto aiheuttaisi savukaasupuhaltimen kapasiteettiongelmia ja lisäisi energian kulutusta sekä aiheuttaisi tehtaalle noin kuukauden tuotantoseisokin. Lisäkustannukset suodattimien hankinnan ja asennuksen päälle olisivat yhteensä noin miljoona euroa, jota suurentavat vielä menetetyt asiakassuhteet. Joulukuussa 2006 tehdyn sähkösuodattimen tarkastuksen perusteella havaittiin, että kaasuvirtauksen tuomien hiukkasten jakautumista erotuspinnoille on mahdollista optimoida. Tällä hetkellä ensisijaisena tavoitteena on nykyisen sähkösuodattimen suorituskyvyn lisääminen teknisillä muutoksilla, joita toteutetaan vaiheittain vuoden 2007 aikana. Esitetyn muistutuksen johdosta Gyproc Oy toteaa muun muassa, että uusien suodatininvestointien suuruusluokka olisi kohtuuton suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. Konserninsa ympäristöpolitiikan mukaisesti Gyproc Oy pyrkii jatkuvasti pienentämään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Tekniikan kehitystä seurataan laaja alaisesti ja tuotantoprosessia kehitetään uusien menetelmien avulla vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöksen No YS 135/7.2.2005 lupamääräyksen 4. kuulumaan seuraavasti: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Muistutuksessa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon muutettaessa lupamääräystä ja sen perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan (YSL 43 ) 4. Vanhasta kalsinoinnista savupiippuun (I1) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla kuivissa savukaasuissa enintään 100 mg/m 3 (n). Uudesta kalsinoinnista savupiippuun (I2) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla kuivissa savukaasuissa enintään 35 mg/m 3 (n). Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Prosessin käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa.
7 (10) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräyksen perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että muutettu lupamääräys huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Tehtaan kalsinointiprosessissa käytetään polttoöljyn sijasta maakaasua, jonka poltossa ei synny rikkipäästöjä ilmaan. Vanhan kalsinointiprosessin savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimessa, jonka hiukkasten erotustehokkuus on nykyisellä päästötasolla arviolta yli 99,9 %. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksen yksilöity perustelu Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa, jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Alkuperäisen ympäristölupahakemuksen (Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 135/7.2.2005) mukaan laitetoimittaja on taannut sähkösuodattimen takuuarvoksi hiukkasille 50 mg/m 3 (n). Ympäristöluvan määräys hiukkaspitoisuuden raja arvosta on annettu tämän takuuarvon perusteella. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että sähkösuodatti
8 (10) men mitoituksessa polttoaineeksi on oletettu raskas polttoöljy. Maakaasun käyttö on poistanut savukaasuista rikkiyhdisteet, mikä on heikentänyt sähkösuodattimen erotustehokkuutta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että alkuperäisen ympäristölupaharkinnan yhteydessä saadut tiedot sähkösuodattimen erotustehokkuudesta eivät ole vastanneet nykytilannetta ja olosuhteiden voidaan katsoa luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneen. Kipsi on happamuudeltaan neutraalia ainetta, joten sillä ei ole maaperää tai vesistöjä happamoittavaa vaikutusta. Ottaen huomioon tehtaan kipsipäästöjen arviolta vähäiset ympäristövaikutukset, maakaasun käytöllä saavutettava rikkipäästöjen poistuminen, Gyproc Oy:n esittämät arviot vaihtoehtoisten hiukkaserotusjärjestelmien kustannuksista ja teknisistä vaatimuksista sekä nykyisen sähkösuodattimen edelleen korkea hiukkasten erotustehokkuus Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vanhan kalsinoinnin hiukkaspäästöraja arvo voidaan muuttaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. (Määräys 4.) Muita osin kipsilevytehtaan toiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöstä No YS 135/7.2.2005. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Asetusten noudattaminen Päätös on voimassa siihen asti kunnes kipsilevytehtaan ympäristölupapäätöksessä määrätystä 31.12.2010 mennessä tehtävästä lupamääräysten tarkistamisesta on saatu lainvoimainen päätös. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen 9.2.2007, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 58, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
9 (10) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Kipsilevytehtaan ympäristölupa maksaa 9 530. Luvanhaltijan aloitteesta vireillepannun luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tässä tapauksessa maksu on 2 859. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Gyproc Oy PL 44 02401 Kirkkonummi Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaosto Kirkkonummen kunnanhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla. (YSL 54 )
10 (10) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Sami Rinne Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (liite 1.) Valitusosoitus (liite 2.)