Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

SOTEUTTAMO. Maakunta- ja sote-uudistus palveluntuottajien näkökulmasta Muutosjohtaja Jussi Lehtinen

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Maakuntauudistus. Yleisesitys

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Sote- ja maakuntauudistus

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Palvelujen järjestäminen

Maakunta- ja soteuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sote- ja maakuntauudistus

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Ajankohtaista. Pentti Itkonen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

Oma Häme kuntakierros Forssa

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Maakunnan poliittinen johtaminen

LIITTEET 1-14 LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus. Joensuu Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen.

päättäminen Emmi Hyvönen

Uudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen lukien

Sote-uudistus. Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM. Uusimaa

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Sote- uudistus ja lapsiperhepalvelut


Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Sote-uudistus ja pitkäaikaissairaudet. Riihimäki Projektiasiantuntija Auli Anttila

Sote- ja maakuntauudistus

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

Sote-palvelujen järjestäminen konsernirakenteessa ja ohjausjärjestelmät. Rolf Paqvalin

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Toteutuuko asiakaslähtöisyys

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Sote- ja maakuntauudistus

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Kommenttipuheenvuoro. Valviran asiantuntijasymposium Ylijohtaja Sirkka Jakonen

Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Olli Mäenpää Hallintovaliokunnalle

Sote- ja maakuntauudistus

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Etelä-Pohjanmaan sote -tuotannon työsuunnitelma

Maakuntauudistuksen esivalmistelusta kohti väliaikaista valmistelutoimielintä ja uutta maakuntaa. Tilannekatsaus Jukka Mäkilä 14.2.

Maakunnan hallintosääntö

Länsi-Pohjan sote-projekti

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMASTA Laura Saurama

Julkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen

Transkriptio:

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi

Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta Käytännössä organisaatiorakenteen valmistelee väliaikaishallinto keväälle 2018 Muutamia yhtiöittämiseen vaikuttavia reunaehtoja Maakunnan on erotettava palvelujen järjestäminen markkinaehtoisten palvelujen tuottamisesta Yhtiöittämisvelvollisuus kaikissa markkinaehtoisissa toiminnoissa 31.12.2020 mennessä Markkinaehtoisissa sote- palveluissa ja työterveyspalveluissa yhtiöiden perustaminen 1.1.2019 lukien Lait tulevat vielä täsmentymään myös näiltä osin, monet muutokset myös mahdollisia

Palvelujen järjestämisen tavat Palvelujen järjestäminen Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Maakunta-konserniemo on bruttobudjetoitu yksikkö, vaikka rakenteessa voi olla myös nettoyksiköitä. Mahdolliset palveluntuottajat Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia, kuitenkin sote-toimialalla vain yksi liikelaitos Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Yhtiöittäminen Tyypillisesti yhtiöittämisprosessissa läpikäydään seuraavat vaiheet: Markkinoiden ja asiakkaiden analysointi Palvelujen tuotteistaminen ja tuotekohtainen laskenta Oman yhtiön asemointi markkinoilla ja optimaalisen organisaatiomallin määrittäminen Yhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituksen ja verovaikutusten määrittäminen Varsinaiset yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet: rekisteröinnit, hallintorakenteet, henkilöstöratkaisut ym. Kuntien kokemus on opettanut, että perinteisen brutto- tai nettoyksikön yhtiöittäminen on haastavaa Onnistuneimmat yhtiöittämisprosessit liittyvät yleensä liikelaitoksien toiminnan yhtiöittämiseen Myös verkosto- ja kumppanuusyhtiömallit ovat olleet onnistuneita Yhtiöittämisprosessi vie tyypillisesti aikaa 1-2 vuotta

Yhtiöittämisselvityksien sisältöä (KPMG) 28.3.2017

Yhtiöittämisen haasteita Markkinatilanteen ja asiakaskäyttäytymisen arviointi on haastavaa silloin, kun kysynnän ja tarjonnan rakenne muuttuvat merkittävästi Yhtiöiden toiminnan mahdollisimman optimaalinen organisointi on haastavaa -> yhtiössä ei saa olla rönsyjä alkuvaiheessakaan Yhtiömuotoisen toiminnan johtaminen on varsinkin alkuvaiheessa haastavaa, kun julkisen sektorin toimintaperinteet ovat vahvoja Palvelujen tuotteistuksen tulee olla selkeä ja markkinoista erottuva, tuotteistuksen kehittämiseen ja parantamiseen tulee satsata Ovatko maakunnan kaikki osat samalla viivalla tarkasteltaessa yhtiösektorin tarjoamia mahdollisuuksia? Yhtiöön kannattaa keskittää rahoituksellisesti riittävän vahva toimintojen kokonaisuus -> liian pienet yhtiöt riskialttiita

Yhtiöittämisen mahdollisuuksia Toimialarakenne uudistuu Palvelutarjonta monipuolistuu Asiakkaille tulee uusia mahdollisuuksia vertailla eri palveluntuottajia Kilpailu virtaviivaistaa toimintoja ja voi siten alentaa kustannuksia Markkinoille muodostuu varmasti erityyppisiä asiakkuuksia painottavia, tiettyihin palveluihin erikoistuneita yrityksiä Osaavalle ja asiantuntevalle henkilöstölle uusia mahdollisuuksia, pakottaa yritykset myös kilpailemaan työntekijöistä Yhtiöittäminen selkiinnyttää toiminnan ohjausta ja johtamista