LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nrot 1) 28/2008/1 2) 29/2008/1 Dnrot 1) LSY 2005 Y 285 Helsinki 2) LSY 2005 Y 287 Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2008 ASIAT 1) Nikkelituotannon ympäristöluvan nro 69/2004/1, 10.12.2004, lupamääräysten 6 ja 7 mukainen suunnitelma häiriöpäästöjen estämiseksi ja jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi, Harjavalta 2) Kemikaalitehtaan ympäristöluvan nro 11/2002/2, 27.3.2002, muuttaminen ja esitys uudeksi kalatalousmaksuksi, Harjavalta HAKIJA Norilsk Nickel Harjavalta Oy (aiemmin OMG Harjavalta Nickel Oy) Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA ASIAT JA NIIDEN VIREILLETULO 1) Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 10.12.2004 myöntänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ympäristöluvan nro 69/2004/1, joka koskee nikkelin tuotantoa, jätteen ja ongelmajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä sekä jätteiden läjitystä Harjavallan kaupungissa. Vaasan hallinto oikeus on 30.12.2005 päätöksellä nro 05/0473/1 muuttanut lupamääräystä 55. Ympäristöluvan lupamääräykset 6, 7, 8, 9 ja 71 kuuluvat seuraavasti: " 6. Luvan saajan tulee tehostaa 1.1.2007 mennessä lupamääräyksessä 3 tarkoitettujen jäte ym. vesien käsittelyä sekä prosessien häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade ja sulamisvesien hallintaa. Tavoitteena tulee olla, että prosessien häiriötilanteista johtuva äkillinen kuormitus puhdistamolle ja päästöt vesistöön saadaan estetyksi ja että sulamisvedet ja runsaimmatkin sadevedet (yhden tunnin aikana tapahtuva 35 mm:n sade/runsain kerran 20 vuodessa toistuva yhtäjaksoinen sade) saadaan johdetuksi hallitusti jätevedenpuhdistamolle tai muuhun soveltuvaan käsittelyyn ennen Kokemäenjokeen johtamista.
2 Luvan saajan tulee 30.9.2005 mennessä toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä. 7. Lupamääräyksessä 6 tarkoitetun suunnitelman tulee sisältää muun muassa yksityiskohtaiset suunnitelmat tehokkaan häiriöpäästöjen estämis ja hallintajärjestelmän (ml. riittävä varoallastilavuus) toteuttamiseksi, riittävän sade ja sulamisvesiallaskapasiteetin rakentamiseksi sekä jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittää selvitys sade ja sulamisvesien, kaatopaikkojen suoto ja valumavesien, pohja ja orsivesien ym. prosessijätevesistä poikkeavien vesien erilliskäsittelyn mahdollisuudesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä kustannusarvioineen. 8. Luvan saajan tulee tehdä lupamääräyksessä 6 tarkoitettuun suunnitelmaan liittyen edustava selvitys tehdasalueelta Kokemäenjokeen johdettavien jäte ym. vesien, mukaan lukien lupamääräyksessä 1 tarkoitetut vedet, määrästä, laadusta ja päästöistä. Tässä yhteydessä tulee selvittää kattavasti raskasmetalli, ravinne ja suolapäästöt sekä muut sellaiset mahdolliset ympäristölle haitallisten aineiden päästöt, joita jätevesissä voidaan olettaa olevan käytettävien raaka aineiden ja tehdasalueelle läjitettävien jätteiden pitoisuustietojen ym. tietojen perusteella. Määritykset tulee tehdä erityisesti raskasmetallien osalta niin herkin menetelmin, että todelliset pitoisuudet ja/tai päästön suuruusluokka saadaan luotettavasti selville. Selvitys tulee tehdä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Selvitys on toimitettava ympäristökeskukseen viimeistään 30.9.2005. 9. Lupamääräyksessä 2 ja mahdollisesti myös lupamääräyksessä 3 tarkoitettujen jätevesien puhdistamista OMG Harjavalta Nickel Oy:n omalla puhdistamolla edellyttää yhtiön kemikaalitehtaan ympäristöluvan nro 11/2002/2, 27.3.2002 ja sen lupamääräysten muuttamista niin, että lupa kattaa myös nikkelitehtaan jätevedet. Muutoshakemus tulee toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi samanaikaisesti lupamääräyksessä 6 tarkoitetun suunnitelman kanssa eli viimeistään 30.9.2005." "71. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2004 alkaen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle 3 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa erääntyneet (eräpäivä 31.1.) kalatalousmaksut on maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Luvan saajan tulee liittää lupamääräyksessä 9 tarkoitettuun muutoshakemukseen esitys uudeksi kalatalousmaksuksi vuodesta 2007 alkaen."
3 2) Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 27.3.2002 myöntänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ympäristöluvan nro 11/2002/2 Harjavallan kemikaalitehtaan toiminnalle. Vaasan hallinto oikeus on 10.12.2002 päätöksellä nro 02/0418/2 hylännyt asiasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto oikeus on 29.10.2004 päätöksellä nro 2744 hylännyt hallinto oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. Kemikaalitehtaan ympäristöluvan lupamääräys 7 kuuluu seuraavasti: "7. Tehdasalueen sadevedet ja muut alueen pintavedet ja prosessijätevedet on kerättävä hallitusti ja käsiteltävä jätevesilaitoksella siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Kemikaalituotannon päästöt vesistöön eivät saa ylittää seuraavia vuosittaisia päästöraja arvoja: nikkeli 1 t/a, ammoniumtyppi (NH 4 N) typpenä laskettuna 50 t/a, natriumkloridi 10 000 t/a ja natriumsulfaatti 35 000 t/a. Lisäksi käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuus ei saa ylittää päästöraja arvoa 0,3 mg/l. Pitoisuusraja arvo katsotaan saavutetuksi, mikäli kunkin yksittäisen määrityksen tulos vähennettynä määrityksen kokonaisepävarmuudella alittaa edellä asetetun pitoisuusrajan. Kalenterikuukauden aikana saa olla korkeintaan kaksi pitoisuusraja arvon ylitystä." OMG Harjavalta Nickel Oy on 30.9.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon nikkelituotannon ympäristöluvan lupamääräysten 6 ja 7 tarkoittaman selvityksen jäteveden käsittelyn tehostamisesta, häiriöpäästöjen estämisestä ja jäähdytysvesikiertojen sulkemisesta sekä kemikaalitehtaan ympäristöluvan muutoshakemuksen ja esityksen uudeksi kalatalousmaksuksi. Yhtiö on 6.4.2006 täydentänyt asiakirjoja ympäristölupavirastoon toimitetuilla selvityksillä. MERKINNÄT TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Yhtiö on 2.3.2007 ilmoittanut, että omistajanvaihdoksesta johtuen yhtiön nimi on 1.3.2007 alkaen Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Länsi Suomen ympäristölupavirastossa on ollut samaan aikaan vireillä Boliden Harjavalta Oy:n yhtiön Harjavallan tuotantolaitosten ympäristölupaan nro 49/2004/1 (8.7.2004) liittyvä selvitys jätevesien käsittelyn tehostamiseksi ja häiriöpäästöjen estämis ja hallintajärjestelmän toteuttamiseksi sekä esitykset jätevesiä koskeviksi uusiksi lupamääräyksiksi ja uudeksi kalatalousmaksuksi (LSY 2005 Y 286). Asia on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikaisesti tässä käsiteltävien asioiden kanssa. Boliden Harjavalta Oy:n selvityksestä on 21.5.2007 annettu päätös nro 18/2007/1. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella.
4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA SUUNNITELMA Harjavallan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.10.2004 alueelle Keskustaajaman osayleiskaavan. Yhtiön tontti on kuten yleiskaavassa TT merkinnällä eli teollisuusrakennusten alueena. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee muita kuin rautametalleja valmistavan tehtaan ympäristölupa asian. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella ja muuttaa lupaa luvanhaltijan hakemuksesta 58 :n mukaisesti. Jäteveden käsittelyn tehostaminen OMG Harjavalta Nickel Oy ja Boliden Harjavalta Oy ovat toimittaneet syyskuussa 2005 yhteisen asiakirjan Selvitys Boliden Harjavalta Oy:n vesipäästöistä, 30.9.2005 Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. Selvityksessä on keskitytty Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöluvan lupamääräysten 5 ja 6 ehtojen täyttämiseen. Nämä Boliden Harjavalta Oy:n määräykset vastaavat Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon ympäristöluvan lupamääräyksiä 6 ja 7. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan erillisiä selvityksiä sade ja sulamisvesiallaskapasiteetin rakentamisesta sekä prosessivesistä poikkeavien vesien erilliskäsittelystä ei tarvita, vaan ne sisältyvät 30.9.2005 päivätyssä selvityksessä esitettyihin ratkaisuihin vesien käsittelyn muuttamisesta. Tällä hetkellä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ltä ei mene Boliden Harjavalta Oy:n vesienkäsittelyyn muuta kuin Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokrattujen piha alueiden sade ja sulamisvedet. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon prosessivedet on aiemmin käsitelty Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Nykyisin nikkelitehtaan prosessivedet johdetaan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kemikaalitehtaan puhdistamolle käsiteltäväksi. Osa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tuotantolaitoksista Torttilan teollisuusalueella sijaitsee Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratuilla alueilla, joilta sadevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle. Myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n läjitysalueet Torttilassa sijaitsevat Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratulla alueella. Alue on vanha rikastushiekan läjitysalue, jota käytetään uudelleen rautasakan (Norilsk Nickel Oy) ja kipsisakan (Boliden Harjavalta Oy) läjitykseen. Tältä alueelta pumpataan orsivesiä Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle. Boliden Harjavalta Oy on edellä `Merkintä` kohdassa mainitussa hakemuksessaan vuonna 2005 esittänyt Actiflo menetelmään pe
5 rustuvan puhdistamon käsittelyprosessin tehostussuunnitelman. Uudistettava puhdistamo on suunniteltu käsittelemään tehdasalueen normaalit jätevedet ja rankkasateiden vedet. Sen avulla saadaan lisää sekä puhdistus että varoallaskapasiteettia. Suunnitelmasta annetun ympäristölupaviraston päätöksen nro 18/2007/1 mukaiset uudet päästöraja arvot tulevat voimaan 1.1.2009. Päätöksen perustelujen mukaan uusi jäteveden käsittelyjärjestelmä soveltuu hyvin tarkoitukseensa. Sen avulla voidaan hyvin nopeasti reagoida tulovirtaaman ja kuormituksen vaihteluihin. Normaalitoiminnassa muodostuvien jätevesien käsittelyn lisäksi sillä pystytään hallitsemaan sekä tuotantoprosessien häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien käsittely että runsaidenkin likaantuneiden sadevesien käsittely. Selvitys tehdasalueelta johdettavista jätevesistä Norilsk Nickel Harjavalta Oy on yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa toimittanut Lounais Suomen ympäristökeskukselle ympäristöluvan lupamääräyksen 8 edellyttämän selvityksen itäisen ja läntisen viemärin kautta Kokemäenjokeen johdettavien vesien laadusta. Sen mukaan nykyistä vesien laadun tarkkailua voidaan pitää riittävänä. Ympäristökeskuksen edellyttämät jatkoselvitykset valmistuivat vuonna 2006. Häiriöpäästöjen estäminen Torttilan teollisuusalueella on viime vuosina toteutettu useita toimenpiteitä häiriöpäästöjen estämiseksi ja hallitsemiseksi. Tällaisia ovat viemärien kuntokartoitus, viemärien korjaus ja viemärien kunnossapidon toimenpideohjelma sekä kunnossapito, saniteettiviemärien erottaminen ja jätevedenpuhdistamoiden varoallaskapasiteetin lisäys sekä tehdasalueen hajapäästökartoituksen perusteella tehtävät päästöjen vähentämistoimenpiteet. Liuospäästöjen estäminen Yhtiö on esittänyt selvityksen Harjavallan tuotantolaitostensa niistä kohteista, joista saattaisi päästä liuoksia asvaltin kautta jätevedenpuhdistamolle. Selvityksessä on kartoitettu tuotantolaitosten säiliöiden, lastaus ja purkupaikkojen ynnä muiden sellaisten kunto. Perustetun kehitysprojektin tarkoituksena on ollut toteuttaa arvioinnissa havaitut seitsemän kehityskohdetta, joilla voidaan vähentää liuospäästöriskiä vuoden 2006 aikana. Prosessien vesijäähdytyksien muuttaminen suljetuiksi kierroiksi Selvityksessä esitetään suunnitelma menetelmästä, kustannusarvio ja aikataulu liuottamoiden, elektrolyysin ja pelkistämön vesijäähdytyksien muuttamisesta suljetuiksi kierroiksi. Hankkeen toteutukseen tarvittava aika on noin yhdeksän kuukautta.
6 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessien jäähdytys on pääosin toteutettu pumppaamalla jokivettä putkistoja pitkin jäähdytystä vaativiin prosesseihin. Prosessilaitteiden jälkeen vesi kontrolloidaan vuotojen varalta johtokykymittauksilla ja johdetaan takaisin jokeen. Jäähdytyskierrot on tarkoitus toteuttaa kahdella suljetulla kierrolla, joissa veden jäähdytys toteutetaan jäähdytysvesitorneilla. Toinen kierto tulee liuottamoiden ja elektrolyysin tarpeisiin ja toinen pelkistämölle. Kemikaalitehtaan jäähdytysvesikierto on jo nyt suljettu. Kemikaalitehtaan jäähdytysveden vaihtovesi johdetaan oman jätevedenpuhdistamon kautta kontrolloituna jokeen. Nykyiset jokivesijäähdytyskierrot Liuottamot ja elektrolyysi LSU liuottamo SU liuottamo Elektrolyysi Yht. keskim. Vesimäärä m 3 /h 140 300 100 540 Menolämpötila o C 20 20 20 20 Paluulämpötila o C 73 56 35 57 Pelkistämö Kiteyttämö Muut Yht. keskim. Vesimäärä m 3 /h 1200 300 1500 Menolämpötila o C 20 20 20 Paluulämpötila o C 30 30 30 Jokivesikiertojen muuttaminen suljetuiksi jäähdytysvesikierroiksi Jäähdytysvesikierrot toteutetaan rakentamalla sekä liuottamoille että pelkistämölle omat asemat jäähdytysvesitorneille, joiden avulla prosesseista poistettava lämpöenergia johdetaan veden höyrystymisenä ympäröivän ilmaan. Asemat koostuvat jäähdytysvesialtaista, joiden päälle tornit asennetaan sekä pumppaamosta, vesikiertojen suodattimesta ja jäähdytysvesien kemikaalikäsittelyn tarvitsemista laitteista. Lisävesi kiertoon otetaan nykyisistä jokiveden painelinjoista ja vaihtovesi palautetaan normaalitilanteessa nykyisen poistolinjan kautta takaisin jokeen. Mahdollisiin jäähdytyskiertojen vuotoihin varaudutaan mitoittamalla ja säätämällä jäähdytysvesikierron paine aina suuremmaksi kuin prosessilaitteiden paineet. Jos suljettuihin kiertoihin varautumisesta huolimatta pääsee prosesseista vuotamaan liuosta se havaitaan johtokykymittauksilla. Vuotojen jälkeen kiertovedet johdetaan joko vaihtovetenä jäähdytysvesikierroista prosessien lisävedeksi tai prosessivesien puhdistuslaitokselle ja puhdistuksen jälkeen jokeen.
7 Suljettujen jäähdytyskiertojen mitoitusarvot ovat seuraavat: Liuottamot + Ely Pelkistämö Vesimäärä m 3 /h 540 1500 Menolämpötila o C 20 20 Paluulämpötila o C 50 30 Jäähdytysteho MW 19 17 Haihtuma m 3 /h 28 21 Lisävesi m 3 /h 60 40 Vaihtovesi m 3 /h 32 19 Pisarahäviö % 0,05 0,05 Suod. huuhteluvesi l/s 28 80 Huuhtelutaajuus kertaa/h 1 1 Disperg. aineen ann. ppm/lisäv. 15 15 Biosidin ann. tarvitt. tarvitt. Laitteet ja rakenteet Suljettuja jäähdytysvesikiertoja varten tarvitaan seuraavat laitteet ja rakenteet. Liuottamot ja elektrolyysi: jäähdytysvesiallas, jäähdytysvesitornit, suodatin, putkisilta, putkisto, pumput ja kemikaalien annostelulaitteet. Pelkistämö: jäähdytysvesiallas, jäähdytystornit, putkisto, pumput ja kemikaalien annostelulaitteet. Jäähdytysvesitornit ovat kestomuovista valmistettuja ja ne on varustettu puhaltimilla, suuttimilla, kennorakenteella sekä pisaranerottimilla. Puhaltimien käyttämä ilmamäärä on noin 820 Nm 3 /m 3 jäähdytysvettä. Prosessista palaava lämmin jäähdytysvesi valuu painovoimaisesti tornien kennorakenteen läpi vesialtaan kannelle ja edelleen virtausaukoista altaaseen. Vastavirtaan imettävä jäähdytysilma jäähdyttää veden haihtumisen ansiosta. Betoninen jäähdytysvesiallas on rakennettu niin, että tornit voidaan sijoittaa allasrakenteen päälle. Prosessiin jäähdytysvettä pumppaavat pumput on asennettu altaan yhteyteen rakennettuun pumppaamoon. Lämmönvaihtimien vuotojen varalta jäähdytysvesikiertoon on asennettu johtokykymittaus. Jäähdytysveden pääkiertoa suodatetaan putkistoon asennetulla Bernoulli tyyppisellä suodattimella. Suodattimessa on 2 mm:n seula. Suodattimella saadaan jokivedestä ja jäähdytysilmasta tulleet roskat pois. Huuhteluvesi johdetaan vaihtoveden mukana takaisin jokeen. Jäähdytysveden käsittelyyn tarvittavat kemikaalit Jäähdytysvesipumppaamoon asennetaan annostelulaitteet vesikierron tarvitsemia kemikaaleja varten. Kemikaalit tuodaan vesiliuoksena muovisäiliöissä pumppaamoon ja pumpataan kiertoon annostelupumpuilla.
8 Jokiveden mukana jäähdytysvesikiertoon tulee hienoa kiintoainetta, kuten savea ja humusta. Kiintoainepitoisuus vaihtelee suuresti joen virtaaman ja vuodenaikojen mukaan. Keskimääräinen jokiveden kiintoainepitoisuus on noin 80 mg/l. Jotta kiinteä aine ei pääsisi kerrostumaan lämmönvaihtimiin ja huonontamaan lämmönsiirto ominaisuuksia, vesikiertoon lisätään dispergointiainetta Drew 11 427. Se ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine. Tyypillinen pitoisuus on 15 ppm lisäveden määrän mukaan. Konsentraatiokerrointa nostamalla lisäveden määrää ja dispergointiaineen annostelua voidaan pienentää, mutta vaarana on kuitenkin annostelun jääminen liian pieneksi ja lämmönvaihtimien likaantuminen. Biosidiä Biosperse 250 F lisätään, kun tarvetta ilmenee. Lisäys tehdään kertaluontoisesti. Biosperse 20 F on vesieliöille vaarallinen ja se hajoaa vedessä noin 5 tunnin aikana. Lisäystarvetta aiheuttaa pääasiassa levänkasvu jäähdytysvesikiertoon. Levänkasvun pienentämiseksi jäähdytysvesiallas on rakennettu suljetuksi, jolloin levänkasvua lisäävän valon määrä on saatu minimoitua systeemissä. Tyypillinen biosidipitoisuus kertalisäyksenä lisäveteen on 100 400 ppm. Kemikaalivuotojen varalta pumppaamoon on asennettu yhteet myös neutralointireagenssien lisäyksen varalta. Jos kiertoihin pääsee haitallisia tai vaarallisia kemikaaleja, jäähdytysvesi on johdettava joko prosessin lisävedeksi tai vedenpuhdistuslaitokseen ja kierrot puhdistettava ennen käyttöönottoa. Koska putkistot ja prosessilaitteet on valmistettu ruostumattomasta/haponkestävästä teräksestä tai muovista, kiertoon ei ole tarvetta lisätä inhibiittejä korroosion varalta. Varautuminen häiriötilanteisiin Liuottamot ja elektrolyysi rakennetaan yhteisen suljetun jäähdytysvesikierron piiriin. Mahdollisia häiriökohteita ovat esimerkiksi paineliuotuksen autoklaavit, joissa jäähdytyskierukat ovat mekaaniselle kulutukselle alttiita. Vuototilanteissa prosessiliuosta voi päästä jäähdytysveteen. Sen estämiseksi jäähdytysveden paine pidetään aina prosessin painetta korkeampana. Silloin vuodot tapahtuvat prosessiin päin ja ne havaitaan vuotoalttiisiin kohteisiin asennetuilla virtausmittareilla jäähdytysveden virtauksen kasvamisena. Jos jäähdytyskiertoon kuitenkin pääsee prosessiliuoksia, ne havaitaan jäähdytysveden kohonneena johtokykynä. Kohonneen johtokyvyn aiheuttaja analysoidaan puhdistustoimenpiteitä varten. Sen perusteella vesikierto joko neutraloidaan tai jos veteen on päässyt nikkeliä, vaihtovesi johdetaan prosessin lisävedeksi. Vaihtoveden määrän pienentämiseksi haihdutuksen konsentraatiokerrointa kasvatetaan häiriön ajaksi, kunnes vesi on puhdistunut. Kiertoon pääsyt kiintoaine laskeutuu jäähdytysvesialtaan pohjalle. Allas tyhjennetään seisokin aikana ja analyysistä
9 riippuen kiintoaine joko syötetään uudelleen prosessiin tai siirretään tiivisaltaalle. Pelkistämön suurin jäähdytysveden käyttökohde on ammoniumsulfaatin kiteytyksen pintalauhduttimet. Pintalauhduttimet toimivat alipaineessa ja mahdolliset jäähdytysvesivuodot tapahtuvat aina prosessiliuokseen päin. Muutenkin jäähdytysveden paine mitoitetaan niin, että vuodot tapahtuvat prosessiliuoksen suuntaan. Vuodot kontrolloidaan virtausmittauksin. Jos häiriötilanteessa jäähdytysvesikiertoon pääsee prosessiliuosta, se havaitaan johtokyvyn kohoamisena. Analyysin perusteella jäähdytysvesi joko neutraloidaan tai jos siinä on metallipitoisuuksia, sen vaihtovesi johdetaan Kemikaalitehtaan sadevesialtaalle ja sieltä edelleen vedenpuhdistuksen kautta jokeen. Tarvittaessa konsentraatiokerrointa nostetaan vaihtovesimäärän pienentämiseksi. Investointi ja käyttökustannukset Liuottamon ja elektrolyysin suljetun jäähdytysvesikierron investointikustannukset ovat yhteensä 2,80 milj. ja pelkistämön 2,95 milj.. Liuottamon ja elektrolyysin käyttökustannukset ovat nykyisellä jokivesijäähdytyksellä 93 000 /a ja suljetulla kierrolla 177 000 /a ja pelkistämön vastaavasti 202 000 /a ja 173 000 /a. Suljetulla kierrolla käyttökustannukset lisääntyvät yhteensä 55 000 /a. Esitys suljettujen jäähdytysvesikiertojen toteuttamisesta Yhtiö on alkuperäisessä suunnitelmassaan esittänyt, että jäähdytysvesikiertojen sulkemista ei toteuteta investointikustannusten kalleuden ja saavutettavan ympäristöllisen edun vähäisen merkityksen vuoksi. Jäähdytysvedet johdetaan nykyisin Kokemäenjokeen itäistä viemäriä pitkin ja nikkelipäästö on ollut taustapitoisuus mukaan lukien 100 200 kg/a. Uusilla jäähdytysvesikierroilla päästöä ei saada olennaisesti vähennettyä. Yhtiö on aiemmin esittämästään poiketen 6.3.2008 ympäristölupavirastossa pidetyssä neuvottelussa ilmoittanut aikovansa toteuttaa SU ja LSU liuottamon suljetun jäähdytysvesikierron vuosina 2008 2009. KEMIKAALITEHTAAN YMPÄRISTÖLUVAN JA SEN MÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN Norilsk Nickel Harjavalta Oy on hakenut kemikaalitehtaan ympäristöluvan muuttamista siten, että lupa sisältää nikkelitehtaan jätevesien johtamisen omalle kemikaalitehtaan puhdistamolle, että jätevedenpuhdistamon nikkelipäästöraja arvon määrittelyä muutetaan, että natriumsulfaattipäästöraja arvoa nostetaan ja että lupamääräysten tarkistushakemuksen määräaikaa myöhennetään.
10 Jätevesien johtaminen kemikaalitehtaan puhdistamolle Nikkelitehtaan ympäristöluvan lupamääräyksissä 2 ja 3 tarkoitettujen vesien määrä ja laatu ovat seuraavat: Käsiteltävä vesi Käsittely Analyysi (vaihtelu) Seuranta Määrä m 3 /h Muuta 1 Rautasakan läjitykseen kertyvä sadevesi 2 Pelkistämön kiteyttämön ja haihduttimien imukoneiden tiivistevedet 3 Liuottamo, elektrolyysi, haihduttamon tiivistevesiä 4 Uuttoliuoksen pesuvesi ZFUK115 5 Ni uuton loppuliuos ja PE271/273 pesuvesi Kemikaalitehtaan puhdistamo Vuoden 2006 aikana kemikaalitehtaan puhdistamolla Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessi Kemikaalitehtaan puhdistamo Kemikaalitehtaan puhdistamo Ni, Cu, As < 1 (1 10) mg/l, ph > 9 Lauhde, ammoniumsulfaatti, johtokyky < 300 µs, noin 150 mg/l Näyte ennen ajoa Lauhteella jatkuva johtokykymittaus Talousvesi < 1 Org. 150 (50 500) ppm, Ni, Co, ja Zn < 50 mg/l, ph 5 Ni < 100 mg/l, NH 4 < 0,5 g/l, Na ja SO 4 < 100 g/l, TOC < 100 mg/l, ph 10 13 3 kertaa/viikko org., Ni, Zn, Cu 1/d ph, Ni, NH 4 1/viikko TOC Yhteensä < 50 < 1 Altaisiin tuleva sadevesi 2,5 5 < 1 25 50 Vesijae 3 on muutettu siten, että se syötetään takaisin prosessiin korvaamaan tarvittavaa prosessin pesuvettä, jona ennen käytettiin muun muassa talousvettä. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on 400 m 3 /h. Puhdistamon kapasiteetista on nykyisin käytössä noin neljäsosa. Edellä esitetyn taulukon vesien kokonaisvirtaus on noin 50 m 3 /h. Niiden sisältämä metallimäärä on pieni. Uudet vedet eivät siten huononna vesienkäsittelyn toimintaa eivätkä lisää päästöjä. Nikkelipäästön pitoisuusraja arvon muuttaminen Yhtiö on esittänyt, että jätevedenpuhdistamon nikkelipäästön pitoisuusraja arvo 0,3 mg/l (kuukaudessa sallittu kaksi ylitystä) korvataan seuraavalla määritelmällä: Päästö Kokemäenjokeen saa olla kuukausikeskiarvona enintään 2,8 kg nikkeliä (Ni) vuorokaudessa. Määritelmä on yhtenevä nykyisen päästöraja arvon 1 t Ni/a kanssa. Määräyksen mukainen pitoisuusraja on aiheuttanut äkillisiä ylös ja alasajoja ja turhia lupamääräysten ylityksiä ilman, että ympäristölle on aiheutettu minkäänlaista vahinkoa. Ylitys katso
11 taan tapahtuneen siitä riippumatta mikä on ollut jokeen pumpattu vesimäärä tai päässyt nikkelimäärä. Vuonna 2003 pitoisuusrajan ylityksiä oli 29 ja koko vuoden nikkelipäästömäärä oli 84 kg, vuonna 2004 ylityksiä oli 9 ja päästömäärä oli 65 kg, josta ylityspäivien osuus oli 15 kg. Sulfaattipäästön raja arvon muuttaminen Yhtiö on esittänyt, että kemikaalituotannon vesistöön johdettavien päästöjen nykyinen natriumsulfaatin (Na 2 SO 4 ) päästön raja arvo 35 000 t/a muutetaan raja arvoksi 55 000 t/a. Lipeän käyttäminen reagenssina nikkeliuutossa edellyttää natriumsulfaatin raja arvon muuttamista. Nikkeliuutossa on vuoden 2003 lopussa toteutettu mahdollisuus käyttää neutralointireagenssina joko ammoniakkia tai natriumhydroksidia eli lipeää. Muutos toteutettiin muun muassa ilmaan kohdistuvien ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi noin 50 tonnilla, kiteyttämön vakaamman ajon saavuttamiseksi ja pelkistämön tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Vuonna 2004 nikkeliuuttoa operoitiin lipeällä ja vuoden 2005 alusta asti jälleen ammoniakilla matalasta tuotantotasosta ja lipeän korkeasta hinnasta johtuen. Yhtiö haluaa jatkossakin säilyttää mahdollisuuden käyttää nikkeliuutossa joko ammoniakkia tai lipeää kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Kun nikkeliuutossa käytetään lipeää, loppuliuoksen sisältämä natriumsulfaatti (vesiliuos) päätyy ammoniakin strippauksen kautta kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolle. Strippausvaiheessa liuoksesta poistetaan ammoniumtyppeä ja siten minimoidaan prosessista puhdistamon kautta Kokemäenjokeen menevä typpi ja nikkelimäärä, sillä ammoniumin tiedetään kompleksoivan nikkeliä vesiliuokseen. Strippauksessa muodostuvat ammoniakkipitoiset kaasut pestään ammoniumpesurilla ja saatu ammoniumsulfaatti johdetaan kiteytykseen. Esitetty natriumsulfaatin päästömäärän kasvu 20 000 t/a lisää Kokemäenjoen veden natriumpitoisuutta keskialivirtaamalla (100 m 3 /s) 0,3 mg/l, joka on 4 % 2000 luvun keskipitoisuudesta ja alivirtaamalla (50 m 3 /s) 0,5 mg/l, joka on 7 % 2000 luvun keskipitoisuudesta. Vastaava sulfaattipitoisuuden lisäys on keskialivirtaamalla 5,1 mg/l, joka on 27 % keskipitoisuudesta ja alivirtaamalla 10,1 mg/l, joka on 53 % keskipitoisuudesta. Vaikutukset näkyvät lähinnä sulfaattipitoisuuden nousuna erittäin pienien, harvoin esiintyvien virtaamien aikana. Purkuvesistössä laimeneminen ja sekoittuminen pienentävät mitattavaa pitoisuutta selvästi. Natriumsulfaatti on pysyvä yhdiste hapellisessa ympäristössä. Se ei kerry eliöihin eikä rikastu ravintoverkostossa. Se on vain lievästi myrkyllistä vesieliöille. Myrkyllisyysarvot vaihtelevat yli sadasta milligrammasta kymmeniin grammoihin litrassa vettä. Veden pitoi
12 suudet jäävät päästön kasvusta huolimatta huomattavasti näitä pienemmiksi. Joessa jätevesien erottuminen omaksi faasikseen uoman pohjalle ei ole todennäköistä kuin korkeintaan poikkeuksellisen pienen virtaaman aikana purkualueella patoaltaassa. Tässäkin tilanteessa voidaan yhtyä aiemmin esitettyyn arvioon, ettei yhtiön natriumsulfaattipäästö aiheuta ongelmia kalastolle, kuten vaelluskalojen käyttäytymiselle tai uhkaa lisääntymiselle. Yhtiö on katsonut, että päästöjen lisäyksen vähäiset vaikutukset kuuluvat sietämisvelvollisuuden piiriin eivätkä aiheuta korvattavaa vahinkoa. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen määräajan muuttaminen ESITYS KALATALOUSMAKSUKSI HAKEMUKSEN KÄSITTELY Kuuleminen Yhtiö on esittänyt, että lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle asetettu määräaika 31.12.2007 muutettaisiin samaksi kuin yhtiön muun toiminnan eli hakemus olisi jätettävä 31.5.2011 mennessä. Nikkelituotanto ja kemikaalitehdas ovat toisistaan riippuvaisia muodostaen toimintakokonaisuuden. Tehtaiden samanaikainen lupakäsittely on perusteltua ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy saisi yhden ympäristöluvan nykyisen kahden sijaan. Kemikaalitehtaan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia luvan myöntämisen jälkeen. Kemikaalitehtaan päästöt niin veteen kuin ilmaan ovat olleet selvästi alle luparaja arvojen ja ympäristövaikutukset ovat olleet lupavaiheessa arvioitua pienemmät. Yhtiö on esittänyt, että vuodesta 2007 alkaen tehtaalle ei määrätä kalatalousmaksua. Yhtiön mukaan metallipäästö on alhainen eikä jätevesien purkualueella ole tarkkailutulosten perusteella todettu erityisiä kalastovaikutuksia. Pohjaeläinselvitysten perusteella kalojen ravintoolosuhteet alueella ovat hyvät. Veden rehevöitymisen kannalta keskeistä fosforia tehdas ei johda vesistöön ollenkaan. Natriumsulfaattikuormituksen kasvun vaikutuksista on todettu, että suolapitoisuuden nousulla ei tehtyjen arvioiden perusteella ole erityistä vaikutusta Kokemäenjoen kalakantoihin tai kalastuksen kannattavuuteen. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen ja suunnitelman tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupungeissa sekä Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnissa 31.5. 30.6.2006 sekä erityistiedoksiantona niille,
13 joita asia erityisesti koskee. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Satakunnan Kansa lehdessä 31.5.2006. Ympäristölupavirasto on 26.5.2006 pyytänyt hakemuksesta ja suunnitelmasta lausuntoa Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupungeilta, Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnilta sekä näiden kaupunkien ja kuntien ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, ettei selvityksessä ole esitetty tietoja Boliden Harjavalta Oy:n jäähdytysvesiviemäreihin johdettavien tiivistys ym. prosessivesistä poikkeavien vesien aiheuttamista päästöistä ja niiden erilliskäsittelymahdollisuuksista kustannusarvioineen. Boliden Harjavalta Oy:n jätevesitarkkailujen mukaan nikkelikuormitus ei ole vähentynyt sen jälkeen, kun Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessijätevesiä on johdettu kemikaalitehtaan jätevesilaitokselle, vaan nikkelikuormitus on pysynyt suunnilleen vuosien 2004 2005 tasolla (2,4 kg Ni/d), jopa vähän noussut vuoden 2006 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana (2,8 kg Ni/d). Bolidenin mukaan yhtiön viemäreihin tuleva nikkelikuormitus on valtaosin peräisin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ltä. Selvityksistä ei ilmene, mikä osa Bolidenin viemäreiden kautta tulevasta nikkelikuormituksesta johtuu mistäkin vesijakeesta, minkä vuoksi on mahdotonta arvioida eri toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta. Jokivedestä aiheutuva taustakuormitus selittää suunnilleen puolet itäiseen viemäriin tulevasta nikkelistä, mutta läntisen viemärin taustakuorma on alle 10 % ja koko kuormituksesta noin 10 %. Bolidenin viemäreiden kautta jokeen tuleva nikkelimäärä on yli kymmenkertainen verrattuna kemikaalitehtaan puhdistamolta johdettavaan nikkelimäärään (2004 2005, 170 g/d). Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kaikki metallisen nikkelin tuotannosta muodostuvat varsinaiset prosessijätevedet johdetaan nykyisin kemikaalitehtaan jätevesien käsittelyyn. Selvityksen mukaan näiden vesien määrä on noin 30 40 m 3 /h (alle 1 000 m 3 /d), eli lähes puolet puhdistamolta lähtevästä vesimäärästä. Kemikaalitehtaalta jokeen johdettu vesimäärä ei kuitenkaan ole kasvanut sen jälkeen, kun metallituotannon jätevesiä on alettu johtaa sinne käsittelyyn (nikkeliuuton pesuvedet 25 35 m 3 /h syyskuusta 2005), vaan vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2005 noin 10 % (2004 707 000 m 3 /a, 2005 626 000 m 3 /a). Kemikaalitehtaan ympäristöluvan lupamääräyksessä 7 asetettu nikkelipitoisuuden raja arvo tulee korvata kuukausikuormituksen raja arvolla. Nykyisen tasoisella jätevesimäärällä 2 000 m 3 /d ja pintakäsittelylaitosten jätevesille yleisesti sovellettua nikkelipitoisuuden raja arvoa 0,5 mg/l raja arvo on 1 kg/d. Kun kemikaalitehtaan käsiteltyjen jätevesien nikkelipäästö on tehtaan käynnistys
14 vaiheen jälkeen ollut vain noin 150 g/d, raja arvo ei ole kohtuuttoman tiukka. Kemikaalitehtaan ympäristöluvassa on asetettu raja arvot natriumsulfaatille ja natriumkloridille. Nämä parametrit ovat sopimattomia, koska suolat ovat jätevedessä liuenneina ioni muodossa ja niiden pitoisuudet on tuotettava ionien pitoisuuksista laskennallisesti jonkin sovitun menettelyn mukaisesti eikä suoloja ole myöskään ympäristötietojärjestelmän parametriluettelossa. Natriumsulfaatin sijaan päästömääräys tulee antaa sulfaatille. Nykyinen natriumsulfaatin raja arvo vastaa sulfaattimäärää 23 660 t/a ja hakemuksessa esitetty korotettu arvo 37 200 t/a. Natriumille ei ole tarpeen antaa raja arvoa ja natriumkloridin raja arvo voitaisiin poistaa. Ympäristökeskus on todennut, että Harjavallan voimalaitospadon yläpuolella olevalla tarkkailupisteellä Kojo 22 havaittiin 14.8.2006 pohjan läheltä 20 metrin syvyydeltä otetussa vesinäytteessä hyvin korkeita suola, ravinne ym. pitoisuuksia. Korkeat pitoisuudet ovat ilmeisesti johtuneet jäteveden jäämisestä pohjan lähelle erilliseksi kerrokseksi. Kyseisenä aikana joen virtaama on ollut poikkeuksellisen pieni. Asiaan vaikuttanee purkupaikan siirto lähelle joen keskiuomaa. Kemikaalitehtaalla voidaan käyttää nikkeliuutossa neutralointiin joko ammoniakkia tai natriumhydroksidia. Ammoniakkia käytettäessä ammoniumsulfaatti kiteytetään ja sulfaattipäästö jätevesiin on pieni verrattuna lipeän käyttöön, jolloin koko sulfaattimäärä menee jätevesiin. Ammoniakki on halvempi kemikaali kuin lipeä, mutta ammoniakkia käytettäessä sitä pääsee enemmän ilmaan. Lipeää on käytetty runsaammin vain 2004, jolloin sulfaattipäästö oli 20 600 tonnia vuodessa. Vuonna 2005 käytettiin ammoniakkia ja sulfaattipäästö oli 7 900 tonnia. Joen sulfaattipitoisuuden nousu jätevesien takia on niin huomattava, että sulfaattikuormituksen kasvamista on pyrittävä rajoittamaan. Veden suolaisuuden lisääntymisestä ja erityisesti sulfaattipitoisuuden noususta sekä jätevesien sekoittumisesta eri purkuvaihtoehdoilla on tarpeen tehdä tutkimus, jossa selvitetään siitä aiheutuvat vaikutukset eri olosuhteissa. Sulfaattipäästöön tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee pyrkiä rajoittamaan varsinkin alivirtaama aikoina. Sulfaatin raja arvo tulee antaa kuukausipäästölle (esimerkiksi 3 000 t/kk), koska vuosikuormitukselle annettava raja arvo mahdollistaisi paljon keskiarvoa suuremmat lyhytaikaiset päästöt. Kemikaalitehtaan ympäristöluvan tarkistushakemus tulee jättää osana yhtiön Harjavallan tehtaiden muuta toimintaa koskevan hakemuksen kanssa. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen tulee liittää jätevesien sisältämien suolojen, erityisesti sulfaatin, vaikutuksia ja jätevesien laimentumista koskeva selvitys.
15 Laitokselta tulee edellyttää uuden päästötarkkailuohjelman jättämistä valvontaviranomaiselle. Tarkkailuohjelmassa tulee ottaa huomioon EY asetuksessa 166/2006 (EPRTR asetus) esitetyt päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevat vaatimukset. Kalatalousmaksun muutoksessa tulee menetellä samoin kuin Boliden Harjavalta Oy:n kohdalla. 2. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että joen pienten virtaamien aikana jätevedet eivät purkupaikalla laimene oletetulla tavalla, vaan konsentroituvat patoaltaan pohjalle ja mahdollisesti leviävät hetkittäin ylävirran suuntaan. Pienen virtaaman tilanteet ovat lyhytkestoisia, mutta kaloille ja muulle vesieliöstölle ne aiheuttavat sellaisenaankin haittaa. Tarkkailutulosten mukaan sulfaatin, natriumin, raudan ja kuparin pitoisuudet ovat pohjan läheisessä vesikerroksessa korkeammat kuin pinnan lähellä. Pohjaeläintutkimusten perusteella Harjavallan padon yläpuolinen jokiallas on voimakkaasti rehevöitynyt ja lajisto ilmentää elinympäristön olosuhteiden epävakautta. Vuoden 2003 selvityksen mukaan Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten välisellä jokiosuudella tärkeimmät saalislajit olivat hauki (kokonaissaalis 5,6 t/a), ahven (2,6 t/a), särki (1,8 t/a), lahna (1,7 t/a) ja kuha (1,4 t/a). Patoaltaasta saadaan jonkin verran kirjolohta, taimenta ja siikaa, jotka ovat istutuksista peräisin. Suurin havaittu muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna oli mateen katoaminen saalistilastoista. Vuonna 2003 Kolsin ja Harjavallan väliseltä jokiosuudelta pyydetyt hauet sisälsivät keskimäärin 0,63 mg elohopeaa/kg (t.p.). Haukien elohopeapitoisuuksien keskiarvot laskevat sekä ylä että alavirtaan siirryttäessä. Yhtiön jätevesien sisältämät yhdisteet voivat vaikuttaa Kokemäenjoen kalastoon ja kalastukseen usealla eri tavalla. Ammoniumtyppikuormitus lisää tiettyjen vesikasvien määrää vesistössä, josta hyötyvät muun muassa särkikalat. Typpipäästöt lisäävät myös limoittumista aiheuttavan päällyslevästön kasvun määrää, joka lisää kalanpyydysten likaantumista ja alentaa niiden pyyntitehoa. Kun natriumsulfaattipäästö on suuri ja joen virtaama pieni, natriumsulfaatin väkevyys kasvaa pohjan läheisissä vesikerroksissa. Aikuiset kalat todennäköisesti väistävät jätevesipitoisia vesiä, mutta mädin tai kalanpoikasten mahdollisuudet välttää jätevesiä ovat heikot. TE keskus on katsonut, että myös tehtaan natriumkloridipäästöjen aiheuttaman suolapitoisuuden lisäyksestä aiheutuu haittaa Harjavallan patoaltaan kaloille mädin hedelmöitymisja varhaispoikasvaiheessa. Mateen häviäminen Harjavallan ja Kolsin väliseltä alueelta voi johtua jäte ja jäähdytysvesien lämpövaikutuksesta.
16 Nikkelipäästöistä johtuen patoaltaan pohjasedimentin nikkelipitoisuus oli vuonna 2000 selvästi muuta jokialuetta korkeampi. Nykyisestä tilanteesta TE keskuksella ei ole ollut tietoa. Korkeina pitoisuuksina vedessä esiintyvä nikkeli vaikeuttaa kalojen hengitystä. Nikkeli kertyy myös pohjaeläimistöön, jota useat kalalajit käyttävät ravintona. Kaloissa nikkeli kertyy lähinnä munuaisiin, mikä voi heikentää muun muassa kalojen osmoregulaatiokykyä. TE keskus on vastustanut nikkelipäästöraja arvon muutosta, koska se sallisi päästöjen nykyistä suuremman vaihtelun, josta voi aiheutua haittaa kaloille ja muulle vesiluonnolle. Yhtiön jäte ja jäähdytysvedet heikentävät omalta osaltaan kalojen elinolosuhteita joessa siinä määrin, että kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. Jokeen on tarkoitus johtaa noin 50 m 3 /h jäähdytysvettä, jonka lämpötila on vähintään +30 C. Koska nikkeli ja ammoniumtyppipäästöt tulevat pysymään entisen suuruisena ja natriumsulfaattipäästö tulee kasvamaan, kalatalousmaksun merkittävään alentamiseen ei ole aihetta. Yhtiön velvoitteeksi on määrättävä 2 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi jäte ja jäähdytysvesistä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen Kokemäenjoessa. TE keskus tulee osoittamaan maksun kalaistutuksiin, jotka tehdään yhteistyössä Kokemäen Loimijoen kalastusalueen kanssa. Yhtiön tulee jatkossakin tarkkailla jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Luvan tarkistus voidaan tehdä hakijan esittämänä ajankohtana. 3. Harjavallan kaupungilla ja 4. Harjavallan kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa nikkelituotannon ympäristöluvan lupamääräyksen ja kemikaalitehtaan ympäristöluvan muuttamiseen. 5. Porin kaupunki on saattanut yhtiön ympäristölupahakemuksesta sille annetut ympäristölautakunnan, ympäristöterveydenhuollon ja Porin Veden lausunnot ympäristölupavirastolle huomioonotettavaksi. Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa nikkelituotannon ympäristölupamääräyksen ja kemikaalitehtaan ympäristöluvan muuttamiseen. Ympäristöterveydenhuollolla ei ole ollut terveydensuojelullisesti huomautettavaa suunnitelmasta. Porin Vesi on todennut, että ottaen huomioon Kokemäenjoen parantunut tila ja vesistön suhteellisen vähäinen merkitys Porin kaupungin vesihuollolle, Porin Vedellä ei ole tarvetta vaatia muutoksia yhtiön hakemuksiin, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan parantavasti joen veden laatuun. 6. Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toistanut vuonna 2001 ympäristölupahakemuksen yhteydessä lausumansa vaatimuksen. Toimenpiteet Kokemäenjoen yläjuoksulla
17 eivät missään olosuhteissa saa vaarantaa kuntalaisten, kalastusharrastajien ja matkailijoiden virkistyksenlähdettä, Kokemäenjokea. Kokemäenjoen yhteistarkkailuohjelmaa on tarkistettava siten, että tarkkailun perusteella voidaan muodostaa näkemys suolapitoisuuden nousun aiheuttamista eliövaikutuksista. Seurannan perusteella tehtaan toimintaa ja päästöjä on muutettava tarvittaessa siten, ettei Kokemäenjoen alajuoksun virkistyskäytölle aiheuteta haittaa. 7. Nakkilan kunta on yhtynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. 8. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomaisena on pitänyt metallipäästöjen vähentämistä Kokemäenjokeen erittäin tärkeänä. Muistutus Hakijan vastine 9. Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalue on todennut, että Harjavallan ja Kolsin välisellä patoaltaalla kalastaa noin 700 vapaa ajan kalastajaa. Tärkein saalislaji on hauki ja sen jälkeen runsaimmat ovat ahven, särki, lahna ja kuha. Lohikalaistukkaiden saalisosuus on ollut muutaman prosentin luokkaa. Patoaltaan pääasialliset istutuslajit ovat olleet kuha ja toutain sekä viime vuosina myös kirjolohi ja järvitaimen. Nikkelipitoisuuden raja arvosta ei pitäisi siirtyä kuukausirajaarvoon, koska juuri suuret kertapäästöt ovat haitallisempia kuin tasainen päästö. Nykyisetkin natriumsulfaattipäästöt ovat vesistötarkkailutuloksissa havaittavissa ja kuormituksen kasvu nostaisi laskennallisia pitoisuuksia noin 50 %. Yhtiölle pitää määrätä vuotuinen 1 000 euron suuruinen kalatalousmaksu, koska teollisuus aiheuttaa vesistöön jatkuvaa kuormitusta. Lisäksi yhtiön pitää suorittaa ympäristövaikutusten arviointi ja jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. 1. Lounais Suomen ympäristökeskus Yhtiö on todennut, että kemikaalitehtaan ympäristölupa on haettu ja myönnetty seuraavin perustein: kemikaalitehtaan tuotanto nikkelisisältönä on 30 000 t/a vesilaitoksen kapasiteetti on 400 m 3 /h vesilaitokselta jokeen menevän veden nikkelipitoisuuden suunnitteluarvona yhtiö käytti keskiarvoa 0,3 mg/l. Luvassa yhtiön käyttämä suunnitteluarvo oli kuitenkin asetettu maksimiarvoksi vuotuinen nikkelipäästö laskettiin kaavasta: 0,3 mg/l x 400 m 3 /h x 365 d x 24 h/d = noin 1 000 kg nikkeliä
18 Suunnittelun pohjana oleva tuotantomäärä ja siihen liittyvä vesilaitoksella käsiteltävä vesimäärä eivät vielä ole toteutuneet. Tuotantomäärän nosto jatkossa markkinatilanteiden mukaan on edelleen mahdollista, jolloin myös käsiteltävä vesimäärä lisääntyy. Lisäksi yhtiö on ympäristöluvissa määrätty käsittelemään muitakin, aiemmin Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjä vesiä kemikaalitehtaan puhdistamolla. Näiden syiden vuoksi ei lupaperusteita pidä lyhytnäköisesti muuttaa esimerkiksi toteutuneiden jätevesimäärien ja pitoisuuksien perusteella. Ne kertovat vain tehtaan ja puhdistamon sen hetkisestä tuotannon ja puhdistuksen tasosta. Yhtiö ajaa jätevedenpuhdistamoaan kaikissa tilanteissa niin, että päästöt jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Jäähdytysvesiselvitykseen liittyvässä saatteessaan yhtiö on todennut itäisen viemärin, jonne johdetaan muun muassa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jäähdytysvedet, kokonaisnikkelipäästöjen olevan 100 200 kg vuodessa (sisältäen taustan). Tästä voi päätellä, että teoreettinenkin päästövähenemä olisi varsin pieni ja, ettei kalliiseen suljettuun kiertoon siirtymisellä ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Lisäksi suljetut kierrot toisivat mukanaan erilaisten kemikaalien käytön mm. legionella bakteerin välttämiseksi, eikä järjestely olisi myöskään energiankulutuksen kasvun takia järkevä. Yhtiö on arvioinut, että suljetut kierrot kuluttaisivat energiaa noin 155 kw enemmän (liuottamo elektrolyysi 127 kw ja pelkistämö 28 kw enemmän) kuin nykyinen järjestelmä. Tämän energiantuotannon kasvutarpeen negatiivisia ympäristövaikutuksia (uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, happamoittavat ja CO 2 päästöt) tulisi tarkastella suhteessa sillä saavutettavaan teoreettiseen, lähes olemattoman pieneen nikkelipäästövähennykseen. Yhtiön toiminnasta ei synny sellaisia Bolidenin jäähdytysvesiviemäreihin johdettavia pumppujen tiivistys ym. prosessijätevesistä poikkeavia vesiä, joihin ympäristökeskus on lausunnossaan viitannut. Väitteeseen, jonka mukaan valtaosa Bolidenin viemäreihin tulevasta nikkelistä olisi peräisin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ltä, yhtiö on todennut, että sen toiminnasta ei johdeta Bolidenin viemäreihin nikkelipitoisia vesiä. Yhtiön mielestä natriumkloridin raja arvo voitaisiin poistaa ja päästömääräys voitaisiin antaa natriumsulfaatin sijaan sulfaatille. Tältä osin tarkkailua voidaan toistaiseksi jatkaa nykyisellään ja korjata asia seuraavassa luvan tarkistushakemuksessa. Harjavallan patoaltaan pohjanläheisten vesikerrosten mahdollisia muutoksia seurataan näytteenotoin. Tulosten perusteella voidaan tarkemmin arvioida muutoksia. Taustalla saattaa olla purkuputkelle vaaditun pidennyksen toteuttaminen, joka on luonut huonom
19 mat olosuhteet jätevesien sekoittumiselle. Tilanne ei kuitenkaan edellytä pisteen Kojo 22 seurannan lisäksi erityisiä tutkimuksia, koska sulfaattipitoisuuksilla ei ole todettu olevan sanottavaa merkitystä kalakannalle. Tuotantoa ei kuitenkaan voida ohjata joen alivirtaamien mukaisesti. Kemikaalitehtaan lupapäätöksen tarkistamishakemuksen lykkäämistä on haettu käytännön syistä niin, että hakemukset tehtäisiin tulevaisuudessa samanaikaisesti. Lykkäämishakemukseen vaikuttivat kemikaalitehtaan luvan myöhäinen lainvoimaistuminen ja tämän tarkistamishakemuksen ajankohta. Yhtiö on mukana alueen yhteistarkkailussa. Tässä yhteydessä ei ole tarpeen vaatia yhtiöltä yhteistarkkailusta poikkeavaa erillistarkkailua. EPRTR tietokantaan raportoidaan vain kynnysarvot ylittävät päästöt. Veteen kohdistuvien nikkelipäästöjen raportointiraja on 20 kg vuodessa. Yhtiö on toimittanut 29.9.2005 ympäristökeskukselle ympäristöluvan määräyksen 56 mukaisesti päästöjään koskevan tarkkailuohjelman, jossa on esitetty myös vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu. Tämän lisäksi yhtiö on jo raportoinut vuosittain edellä mainitussa asetuksessa vaaditut aineet viranomaisten VAHTI ja EPER järjestelmiin. Laitoksen toiminnasta ei päästö ja vedenlaadun tarkkailutulosten sekä asiantuntija arvion perusteella aiheudu erityistä vaikutusta Kokemäenjoen kalakantoihin tai kalastuksen kannattavuuteen. Näin ollen perustetta kalatalousmaksulle ei ole. 2. Varsinais Suomen TE keskuksen kalatalousyksikkö Yhtiö on todennut suurehkojen päiväpäästöjen mahdollisuudesta, että nykyinenkin lupa sallii pitoisuusrajan ylittymisen kahtena päivänä kuukaudessa eli teoriassa satojen kilojen nikkelipäästön kahtena päivänä edellyttäen, että vuosipäästöraja (1 000 kg/a) ei ylity. Yhtiön esittämä uusi luparajan määrittely ei muuta olennaisesti käytäntöä eikä hakijan pyrkimystä pitää päästöt tuotantoon nähden mahdollisimman vähäisinä ja selkeästi vuosipäästörajan alapuolella. Nikkelitehtaan lupapäätöksessä määrättiin vuotuinen 3 000 euron kalatalousmaksu. Lupamääräyksen 71 kalatalousmaksu tarkoitettiin nikkelitehtaan niiden jätevesien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen, jotka käsitellään omalla jätevedenpuhdistamolla ja johdetaan Kokemäenjokeen. Ympäristölupavirasto määräsi kemikaalitehtaan ympäristölupapäätöksessä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin annettavalla päätöksellä, jonka johdosta korvausasia ratkaistiin nikkelitehtaan ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Kalatalousmaksu oli tarkoitus tarkistaa tämän lupahakemuksen johdosta annettavassa päätöksessä.
20 Toiminnasta ei ole aiheutunut vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen, joten kalatalousmaksu on poistettava. Kalatalousmaksu voidaan määrätä vain toiminnan aiheuttamasta ilmeisestä vahingosta. Koska tällaista ei ole osoitettavissa, kalatalousmaksun määrääminen on tarpeetonta. Nykyisessä liuottamo elektrolyysin jäähdytysvesikierrossa keskimääräinen vesivirtaama on 540 m 3 /h ja lämpötilan nousu käytettyyn jokiveteen nähden noin 30 40 C. Pelkistämön kierrossa vastaavat luvut ovat 1 500 m 3 /h ja 10 C. Hyvissä sekoittumisolosuhteissa selvästi Kokemäenjoen vettä lämpimämmän jäteveden aiheuttama lämpötilan nousu joessa jää virtaamasuhteiden perusteella tarkasteltuna vähäiseksi. Jos kuitenkin lämpötilavaikutuksia kylmän veden aikaan ilmenee, ne rajoittuvat pääosin jätevesien purkupaikalle Harjavallan patoaltaaseen. Tämä vesialue on jo pitkään ollut säännöllisen jätevesikuormituksen vaikutusaluetta. Siten ei ole todennäköistä, että alueella muutoinkaan esiintyisi mateen lisääntymistä. Yhtiö on yhtynyt TE keskuksen käsitykseen, että kalataloustarkkailu tulee toteuttaa jatkossakin yhteistarkkailuna. 3. ja 4. Harjavallan kaupunki ja ympäristölautakunta Yhtiöllä ei ole ollut huomautettavaa lausuntojen johdosta. 5. Porin kaupunki Yhtiöllä ei ole ollut huomautettavaa lausunnon johdosta. 6. ja 7. Nakkilan kunta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yhtiön tuotantolaitosten ympäristöluvan ja muutoshakemuksen mukainen normaalitoiminta ei vaaranna Kokemäenjoen tärkeää virkistyskäyttöä. Suolapitoisuuden tarkkailu kuuluu yhteistarkkailuohjelmaan eikä sitä ole syytä muuttaa. Vaikutustarkkailusta on määrätty jo kattavasti yhteistarkkailuohjelmassa. Haetun mukaisesta päästöjen johtamisesta kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolle ei aiheudu veteen kohdistuvien päästöjen lisäystä tai sellaista muutosta, joka tulisi ottaa huomioon yhteistarkkailuohjelmassa. Lausunnossa ei ole tuotu esiin perusteita vaikutustarkkailun muuttamiseksi nyt haetun johdosta. 8. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhtiö on todennut, että se pyrkii huolehtimaan jätevesilaitoksen hyvästä toiminnasta, jotta metallipäästöt jokeen pysyisivät mahdollisimman vähäisinä.
21 9. Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalue Yhtiö on ollut mielipiteen esittäjän kanssa pääosin samaa mieltä muun muassa jokiveden nikkelipitoisuuksista ja niiden vaikutuksista Kokemäenjoessa. Yhtiön tavoitteena on edelleenkin ajaa tuotantolaitosta ja jätevesilaitosta siten, että jätevesien puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Nikkelin vuosipäästö on ollut erittäin pieni (vuonna 2003 84 kg, v. 2004 65 kg, v. 2005 58 kg ja v. 2006 64 kg), kun se päästörajan mukaan voisi olla 1 000 kg/a. Silti yhtiön epäonnistuneeksi kokeman vuorokausipitoisuusrajan (0,3 mg/l) ylityksiä esiintyi 1 2 kertaa kuukaudessa. Näillä ei ole merkitystä joen kuormitukseen. Muistutuksessa mainittu 1 000 euron kalatalousmaksu on esitetty ilmeisesti maksettavaksi TE keskukselle. Yhtiö on katsonut, että kalatalousmaksu olisi poistettava. Yhtiö toteuttaa jatkossakin hankkeita suunnitellessaan ja lupia hakiessaan ympäristönsuojelulain, YVA lain ja vesilain mukaisia vaatimuksia ympäristövaikutusten arvioinnista ja tarkkailusta. Tarkkailu Kokemäenjoessa on perusteltua toteuttaa yhteistarkkailuna. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 1) Nikkelituotanto 2) Kemikaalitehdas Ympäristölupavirasto hyväksyy Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon ympäristöluvan nro 69/2004/1, 10.12.2004, lupamääräyksiin 6 ja 7 liittyvän selvityksen häiriöpäästöjen estämiseksi ja jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi ja määrää SU ja LSU liuottamon suljetun jäähdytysvesikierron otettavaksi käyttöön viimeistään 31.12.2009. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 71 poistetaan. Selvityksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa ympäristöluvan määräyksiä muilta osin. Ympäristölupavirasto muuttaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kemikaalitehtaan ympäristöluvan nro 11/2002/2, 27.3.2002, kattamaan myös yhtiön Harjavallan nikkelituotannon jätevesien käsittelyn kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi ympäristölupavirasto muuttaa lupamääräystä 7, lisää kalatalousmaksua koskevan määräyksen 20 ja muuttaa lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämisen määräpäiväksi 31.5.2011. Luvan saajan on noudatettava annettuja lupamääräyksiä.