MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.4.2017 Mika Saari EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POROTALOUDEN JA LUONTAIS- ELINKEINOJEN RAKENNETUISTA 1 Yleistä Tukijärjestelmän tukia myönnetään vain poronhoitolaissa (848/1990) määritellyllä poronhoitoalueella. Muihin luontaiselinkeinoihin kuin porotalouteen kohdistuvia tukia myönnetään vain poronhoitoaluetta pienemmällä, niin sanotulla luontaiselinkeinoalueella pohjoisimmassa Lapissa. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU:n jäsenvaltiot, joissa harjoitetaan porotaloutta. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuen kohteena voivat olla luontaiselinkeinot, joita ovat porotalous ja muun luontaiselinkeinon ohella pienimuotoisesti harjoitettu tavanomainen maataloustuotanto, ammattimainen metsästys, marjastus ja sienestys sekä, lukuun ottamatta kalastusta ja metsätaloutta, muu luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Vaikka porotalous on mainittu tukijärjestelmän nimessä erikseen, säädöksissä porotalous on yksi luontaiselinkeinoista ja osa maatalouden alkutuotantoa. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011), jäljempänä porotalouden rakennetukilaki, säädetään kansallisesti porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakenteen ja toimintaedellytysten parantamiseksi ja kehittämiseksi myönnettävän tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä ja ehdoista EUlainsäädännön asettamissa rajoissa. Lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettynä ajankohtana, koska lakiin sisältyi tukitoimenpiteitä, jotka edellyttivät EU:n komission hyväksyntää. Kysymys oli pääosin alkuperäiseen lakiin sisältyneestä vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, jolle komissio ei antanut hyväksyntäänsä, minkä vuoksi kyseisiä tukia koskeva valtiontuki-ilmoitus lopulta peruttiin laittoman valtiontuen tutkinnan estämiseksi. Lain vahvistamisen jälkeen EU:n valtiontukisäännöt ja EU:n maaseuturahastoa koskeva lainsäädäntö uusittiin, minkä vuoksi porotalouden rakennetukilakia muutettiin vuoden 2016 alusta voimaantulleella lailla 1676/2015 vastaamaan kuluvan ohjelmakauden EU-lainsäädäntöä. Tällöin laista myös poistettiin säännökset vapaaehtoisesta velkajärjestelystä ja maanhankinnan tukemisesta sekä luovuttiin eräiden toimintojen, kuten metsätalouden, tukemisesta osana lain mukaista tukijärjestelmää. Porotalouden rakennetukilain tukimuotoja ovat elinkeinonharjoittajan investointituki, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki, paliskunnan investointituki, paliskunnan aitojen kunnossapitotuki, tutkimusrahoitus ja erityiset etuudet. Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki, jäljempänä aloitustuki, myönnetään luontaiselinkeinojen harjoittajalle, joka tukihakemuksen vireille tullessa on enintään 40- vuotias ja joka ensimmäistä kertaa ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi elinkeinonharjoit-
2 tajaksi. Tukea ei myönnetä yksinomaan muiden luontaiselinkeinojen kuin porotalouden harjoittajalle, vaan edellytyksenä on, että toimintaa harjoitetaan porotalouden yhteydessä. Tuki kohdistuu tilan hankinnasta ja tilanpidon aloittamisesta aiheutuviin erittelemättömiin kustannuksiin. Elinkeinonharjoittajan investointituki myönnetään luonnolliselle henkilölle elinkeinotoiminnassa tarpeelliseen rakentamisinvestointiin ja irtaimiston hankintaan. Merkittävä osa elinkeinonharjoittajan investointituesta on käytetty moottorikelkkojen ja mönkijöiden hankintaan. Elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistukea myönnetään asunto-olojen parantamiseksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajille. Asunnonrakentamistukea maatalousyrittäjille ja koltille sekä muille väestöryhmille kuin alkutuotannon harjoittajille myönnetään muiden säädösten nojalla. Paliskunnan investointitukea myönnetään poronhoidossa tarpeellisen aidan rakentamiseen tai peruskorjaamiseen, poroteurastamon peruskorjaamiseen, poronhoidossa tarpeellisen muun rakennuksen kuin teurastamon rakentamisinvestointiin, rakennettujen kohteiden käyttämisessä välttämättömän tie- tai vesihuoltoliittymän tai vastaavan muun liittymän hankintaan ja rakentamiseen sekä sellaisen irtaimiston hankintaan, jolla helpotetaan poronhoitotöitä, mahdollistetaan investointien käyttäminen tai vähennetään poronhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Paliskunnan aitojen kunnossapitotukea voidaan myöntää poronhoidossa tarpeellisen aidan kunnossapitoon. Tuen tarve arvioidaan muun muassa paliskunnan hoidettavina olevien aitojen määrän, iän ja kunnon perusteella. Tutkimusrahoitusta myönnetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen toimintaedellytyksiä ja kehittämistä koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Erityiset etuudet koskevat elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta käyttää valtion maata ilman eri korvausta Metsähallituksen luvalla. Kyseeseen voivat tulla rakennettu tukikohta poronhoitoa, metsästystä tai kalastusta varten, kalakellarit ja varastosuojat tai oikeus laiduntaa karjaa ja koota sille heinää ja muita kasveja. Tukijärjestelmän tuet voidaan myöntää avustuksena, korkotukilainan korkotukena, valtionlainaan liittyvänä tukena (korkoetuus, korkovapaus, lyhennyksen vapaavuosi, lyhennyksen lykkäys, lainan täysi tai osittainen vakuudettomuus), valtiontakaukseen liittyvänä tukena, valtion maan käyttöön liittyvänä etuutena, tutkimusrahoituksessa myös siirtona maatilatalouden kehittämisrahastosta, jäljempänä Makera, sekä valtionlainan tai korkotukilainan yhteydessä vapautena varainsiirtoveron suorittamisesta taikka edellä mainittujen tukimuotojen yhdistelmänä. Valtuudet ehdotetuksi valtioneuvoston asetukseksi säädetään porotalouden rakennetukilain 5 :n 3 momentissa, 6 :n 3 momentissa, 7 :n 5 momentissa, 11 :n 3 momentissa, 12 :n 3 momentissa, 14 :n 4 momentissa, 14 a :n 2 momentissa, 15 :ssä, 16 :n 3 momentissa, 17 :n 2 momentissa, 19 :n 3 momentissa, 20 :n 3 momentissa, 21 :n 2 momentissa, 22 :n 3 momentissa, 23 :n 2 momentissa, 24 :n 3 momentissa, 25 :n 2 momentissa, 26 :n 3 momentissa, 27 :n 2 momentissa, 28 :n 3 momentissa, 30 :n 2 momentissa, 31 :n 4 momentissa, 32 :n 3 momentissa,
3 33 :n 4 momentissa, 36 :n 3 momentissa, 37 :n 4 momentissa, 39 :n 3 momentissa, 42 :n 3 momentissa, 43 :n 3 momentissa, 49 :n 2 momentissa, 56 :n 3 momentissa, 57 :n 3 momentissa, 60 :n 4 momentissa, 61 :n 4 momentissa, 62 :n 2 momentissa, 63 :n 5 momentissa, 65.n 5 momentissa, 69 :n 1 momentissa, 72 :n 2 momentissa, 87 :n 3 momentissa, 89 :n 2 momentissa, 90 :n 2 momentissa ja 106 :n 3 momentissa. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin porotalouden rakennetukilakia tarkemmin tuen myöntämisestä ja maksamisesta sekä tuessa jatkuvasti noudatettavista ehdoista ja menettelyistä. Asetuksella otettaisiin käyttöön lain mukaiset tukijärjestelmät. Tulokohteiden tukimuodot ja tuen enimmäismäärät esitettäisiin asetuksen liitteessä. Ehdotettu asetus vastaa pitkälti porotalouden rakennetukilailla kumottuun porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin (45/2000) perustunutta aiempaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukijärjestelmää. Asetuksessa on kuitenkin otettu huomioon kuluvalle ohjelmakaudelle uudistunut EU-lainsäädäntö ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020, jäljempänä ohjelma, ehdot. Ehdotettuun asetukseen sisältyvää sääntelyä on pyritty yksinkertaistamaan suhteessa aiempaan sääntelyyn karsimalla eräitä edellisellä ohjelmakaudella noudatettuja kansallisesti asetettuja tuen ehtoja ja kokoamalla säännöksiä yhteen. Siltä osin kuin se on ollut mahdollista, ehdotettua sääntelyä on myös pyritty yhtenäistämään maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 240/2015 kanssa, koska useat menettelyt vastaavat sisällöllisesti maatalouden rakennetukijärjestelmää. Esimerkiksi maatalouden rakennetuessa noudatettavan hankintamenettelyn soveltamisesta luontaiselinkeinojen hankintoihin säädetään porotalouden rakennetukilain 44 :ssä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku Yleiset säännökset 1 2 Soveltamisala. Euroopan unionin lainsäädännön soveltaminen. Asetusta sovellettaisiin porotalouden rakennetukilain mukaisten tukijärjestelmien myöntämisessä ja maksamisessa Euroopan unionin lainsäädännön asettamissa rajoissa. Porotalous luetaan maatalouteen, joten porotalouden rakennekehitystä voitaisiin tukea vastaavien EU-säännösten nojalla kuin maatalouden rakennetuessa. Porotalouden osalta tukea voidaan kuitenkin myöntää komission suostumuksella myös liittymissopimuksen kirjauksen perusteella, mistä kuluvalla ohjelmakaudella säädetään maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013, niin sanotun markkinajärjestelyasetuksen, 213 artiklassa. Yksinomaan porotaloutta koskevat tuet on ilmoitettu komissiolle markkinajärjestelyasetuksen 213 artiklan mukaisena tukena ja komissio on hyväksynyt tuen myöntämisen 31 päivänä maaliskuuta 2016 antamallaan päätöksellä porojen ja porotuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen Suomessa myönnettävien kansallisten tukien sallimisesta K(2016) 1752.
4 Muiden luontaiselinkeinojen kuin porotalouden tukea voidaan myöntää tuen kohteena olevan toiminnan perusteella määräytyvän EU-säännöstön mukaisesti. Muuta luontaiselinkeinoa kuin porotaloutta koskevat investointituet on ilmoitettu komissiolle tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014, maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, 14 artiklan mukaisena tukena. Myös tutkimusrahoitus on ilmoitettu komissiolle maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisena tukena. Aloitustuki, yhdessä maatalouden nuoren viljelijän aloitustuen kanssa, on osa ohjelmaa, minkä vuoksi aloitustukeen sovelletaan komission päätöksellään K(2014) 9906 (tai sen muutospäätöksillä) hyväksymän ohjelman ehtoja, samoin kuin ohjelmaa koskevaa EU-lainsäädäntöä. Ohjelmaa koskevalla EU-lainsäädännöllä tarkoitetaan maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista annetun lain (27/2014) 3 :ssä lueteltuja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (yleisasetus, maaseutuasetus, horisontaaliasetus) sekä niiden nojalla annettuja komission delegoituja asetuksia ja täytäntöönpanoasetuksia. Erityisiä etuuksia ei voida myöntää edellä mainittujen säännösten tai ohjelman perusteella, joten ne myönnettäisiin toiminnan kohteen perusteella niin sanotun maatalouden de minimis -asetuksen (EU) N:o 1408/2013 tai niin sanotun kalastusalan de minimis asetuksen (EU) N:o 717/2014 mukaisena vähämerkityksisenä tukena. 3 Valtiontukilainsäädännön rajoitukset tuen myöntämiselle. EU:n valtiontukisäännöissä yleisenä lähtökohtana on vaikeuksissa olevien yritysten jättäminen elinkeinotoiminnan tukien ulkopuolelle. Tästä tulisi säätää myös kansallisessa lainsäädännössä, minkä vuoksi pykälän 1 momentissa säädettäisiin, ettei tukea myönnetä sellaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jota tarkoitetaan komission suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01). Vaikeuksissa oleva yritys määritellään suuntaviivojen kohdassa 20. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niin sanotusta deggendorf -ehdosta, jonka myös tulee ilmetä kansallisesta lainsäädännöstä. Vastaavat rajoitukset koskevat maatalouden rakennetukea ja yritystukea. 2 luku Tuettavaa toimenpidettä koskevat yleiset edellytykset 4 Tuen hakeminen. Porotalouden rakennetukilain 49 :n mukaan tuen hakemiselle voidaan asettaa hakuaika tai, jos sitä ei aseteta, hakemukset voidaan ratkaista tukijaksoittain. Tukijaksoittain ratkaiseminen tarkoittaa, että hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta tiettynä ajanjaksona vireille tulleisiin hakemuksiin tehdään päätökset kerralla. Tämä mahdollistaa hakemusten vertailun ja rahoitettavien hakemusten valinnan valintakriteereitä käytettäessä. Tukijaksot ovat käytössä myös maatalouden rakennetuessa. Tarkoitus on, ettei aloitustuessa, elinkeinonharjoittajan investointituessa, paliskunnan investointituessa tai asunnonrakentamistuessa asetettaisi hakuaikoja, vaan haku olisi jatkuvaa ja hakemukset ratkaistaisiin tukijaksoittain. Sen sijaan paliskunnan aitojen kunnossapitotukea, tutkimusrahoitusta ja erityisiä etuuksia voisi hakea tuettavan toiminnan luonteen vuoksi vuosittain tiettyyn määräpäivään mennessä. Tarkoitus on, että ehdotettuja tukijaksoja ja hakuaikoja noudatettaisiin koko ohjelmakauden ajan. Tarvittaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
5 soveltaisi säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930). Varat päätöksentekoa varten osoitettaisiin ELY-keskuksen käyttöön maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä porotalouden rakennetukilain 112 :n nojalla. Porotalouden rakennetukilain 50 :n 2 momentin mukaan investoinneista, jotka ylittävät valtioneuvoston asetuksella säädetyn määrän, on pyydettävä Paliskuntain yhdistyksen tai saamelaiskäräjien lausunto. Lainkohdassa tarkoitetuksi määräksi säädettäisiin 200 000 euroa. 5 Liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoa koskevasta liiketoimintasuunnitelmasta saadaan suurin osa tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tarvittavista tiedoista. Samalla suunnitelma helpottaa hakemusten vertailua mahdollisessa valintamenettelyssä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin liiketoimintasuunnitelman esittämisestä aloitustukea ja lainamuotoista tukea haettaessa. Liiketoimintasuunnitelmaa ei edellytettäisi muissa tuissa. Sille ei kuitenkaan ole estettä, että hakija esittää tuen myöntämiseksi tarvittavat tiedot liiketoimintasuunnitelman avulla, vaikka sitä ei kyseisessä investoinnissa edellytetäkään. Pykälässä säädettäisiin myös liiketoimintasuunnitelman vähimmäissisällöstä ja laskelmista sekä suunnitelman toteutumista koskevasta selvityksestä. 6 Tuettavien toimenpiteiden valintaperusteet. Tuettavien toimenpiteiden valinnasta säädetään porotalouden rakennetukilain 14 :ssä. Valintamenettelyn tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu, parempi taloudellisten resurssien käyttö ja toimenpiteiden kohdentuminen tuelle asetettujen EU:n ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Tuettavat toimet tulee valita valintaperusteiden mukaisesti noudattaen avointa ja asianmukaisesti dokumentoitua menettelyä. EU-osarahoitteisessa aloitustuessa valintamenettelyä tulee soveltaa kaikkiin tukikelpoisiin hakemuksiin, vaikka käytettävissä olisi enemmän varoja kuin vireillä olevien hakemusten rahoittaminen edellyttäisi. Aloitustuen valintaperiaatteet ovat komission hyväksymässä ohjelmassa. Valintaperusteet ja niitä tarkentavat menettelyt on vahvistettu ohjelman hallintoviranomaisena toimivan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (442/441/2015) ohjelman seurantakomitean antaman hyväksynnän jälkeen. Vahvistetut valintaperusteet porotalous- ja luontaiselinkeinojen aloitustuessa ovat: Valintaperusteet muodostuvat kolmesta aihealueesta, joiden avulla varmistetaan, että tuettava hanke edistää toimenpidettä koskevia ohjelmassa ja kansallisessa lainsäädännössä esitettyjä tavoitteita. Kustakin aihealueesta voi saada enintään kolme pistettä. Hanke pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavia ominaisuuksia hankkeella on. Mikäli hanke ei täytä valintaperustetta lainkaan, hanke saa kyseisestä aihealueesta nolla pistettä. Aihealueet arvotetaan painokertoimen avulla siten, että painotettu maksimipistemäärä on kolme. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on saatava pisteitä vähintään kahdesta aihealueesta siten, että painotettu kokonaispistemäärä on vähintään 1,1 pistettä. 1. Tilan yritystoiminnan taloudelliset edellytykset (40 %) 3 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksellä on keskimääräistä paremmat edellytykset taloudelliseen toimintaan. 2 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksellä on keskimääräiset edellytykset taloudelliseen toimintaan. 1 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella porotalous- tai luontaiselin-
6 keinoyrityksellä on keskimääräistä heikommat mutta silti tyydyttävät edellytykset taloudelliseen toimintaan. 2. Tilan tuotantoedellytykset (30 %) 3 pistettä Porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen tuotantoedellytykset mahdollistavat suunnitellun toiminnan erittäin hyvin. 2 pistettä Porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen tuotantoedellytykset mahdollistavat suunnitellun toiminnan. 1 pistettä Porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen tuotantoedellytykset soveltuvat suunniteltuun toimintaan kohtuullisten kehittämistoimien jälkeen. 3. Tilan kehittämistoimet ja mahdollisuudet (30 %) 3 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty realistiset kehittämistoimet, joiden toteuttamiseen porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen lähtötilanne huomioiden on erinomaiset mahdollisuudet ja joiden avulla yrityksellä on erinomaiset mahdollisuudet kannattavaan toimintaan. 2 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty realistiset kehittämistoimet, joiden toteuttamiseen porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen lähtötilanne huomioiden on hyvät mahdollisuudet ja joiden avulla yrityksellä on hyvät mahdollisuudet kannattavaan toimintaan. 1 pistettä Liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty kehittämistoimet, joiden toteuttamisessa porotalous- tai luontaiselinkeinoyrityksen lähtötilanne huomioiden on haasteita, mutta joiden avulla yrityksellä on mahdollisuudet kannattavaan toimintaan. Kansallisesti rahoitettavissa investoinneissa valintamenettelyä on käytettävä vasta silloin, jos tuen myöntämiseen osoitetut varat eivät riitä kaikkien tuen ehdot täyttävien investointien tukemiseen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin investointien valintaperusteista. 7 Toimenpiteen aloittaminen. Porotalouden rakennetukilain 11 :n 1 momentin mukaan investointitukea, asunnonrakentamistukea, paliskunnan investointitukea tai tutkimusrahoitusta ei myönnetä sellaiseen toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu. Saman lainkohdan mukaan aloitustukea ei myönnetä, jos tilanpito on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille ja paliskunnan aitojen kunnossapitotukea ei myönnetä, jos kunnossapito on aloitettu ennen kuin hakemus on tullut vireille. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin toimenpiteen aloittamisesta sisällöllisesti vastaavasti kuin maatalouden rakennetuessa, ottaen kuitenkin huomioon porotalouden rakennetukilain tukijärjestelmän erityispiirteet, esimerkiksi porojen hankinnassa ja tutkimusrahoituksessa. Aloitustuessa tarkasteltavasta tilanpidon aloittamisesta säädettäisiin muun aloitustukea koskevan sääntelyn yhteydessä, 5 luvun 28 :ssä, johon tehtäisiin informatiivinen viittaus. 8 Aloitetun toimenpiteen tukeminen paliskunnan hankkeissa. Porotalouden rakennetukilain 11 :n 1 momentin toimenpiteen aloittamista koskevasta pääsäännöstä poiketen, lain 11 :n 2 momentin mukaan paliskunnalle voidaan kuitenkin myöntää tukea myös sellaiseen investointiin, jonka toteuttamisen aloittaminen on ollut välttämätöntä muulle taholle kuin porotalouden harjoittajalle aiheutuvan vahingon estämiseksi tai paliskunnasta riippumattomasta syystä tuhoutuneen tai rikkoutuneen aidan korvaamiseksi. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin edellytyksistä, jolloin tuki voitaisiin myöntää ennen kuin hakemus on tullut vireille.
7 9 Tuen muoto ja enimmäismäärä. Tukikohteittain vaihtelevat tukimuodot ja tuen enimmäismäärät esitettäisiin asetuksen liitteessä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin muun lain kuin porotalouden rakennetukilain mukaisen tuen ja muussa muodossa kuin rahoituksena myönnetyn tuen huomioon ottamisesta asetuksen nojalla myönnettävän tuen enimmäismäärässä. Lisäksi säädettäisiin tukihakemuksen kohteena olevaan investointiin kohdistuvan vakuutuskorvauksen huomioon ottamisesta. Vastaavat menettelyt ovat käytössä maatalouden rakennetuessa. 10 Omat tuotantopanokset. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin yksityiseen rahoitukseen hyväksyttävistä omista tuotantopanoksista. Sääntely vastaisi maatalouden rakennetukien omia tuotantopanoksia koskevaa sääntelyä. 11 Tuettavan rakentamisen yleiset edellytykset. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tuettavan rakentamisen taloudellisesta toteuttamisesta ja hyväksyttävistä kustannuksista. Asetuksen nojalla tuettava rakentaminen käsittää paitsi rakennusten, kuten tuotantorakennuksen tai asuinrakennuksen rakentamisinvestoinnit, myös muunlaisen rakentamisen, kuten paliskunnan aitoihin kohdistuvat rakentamisinvestoinnit. Kaiken tuettavan rakentamisen hyväksyttäviin kustannuksiin sisältyisivät tuen kohteena olevaa rakentamista koskevasta suunnittelusta sekä vesihuollosta ja sähköistyksestä aiheutuvat kustannukset. 12 Rakennussuunnitelma. Porotalouden rakennetukilain 12 :n mukaan hakijan on rakentamisinvestoinnissa esitettävä rakentamista koskeva suunnitelma, josta käy ilmi rakentamisinvestoinnin toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja ympäristöön sopivuus. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin rakentamista koskevasta suunnitelmasta sisällöllisesti vastaavalla tavalla kuin maatalouden rakennetuissa. 13 Tuotanto-olosuhteita koskevat vaatimukset. Porotalouden rakennetukilain 23 :n mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena oleva elinkeinonharjoittaja noudattaa ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia pakollisia EU:n ja kansallisia vaatimuksia. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin näiden vaatimusten noudattamisen selvittämisestä maatalouden rakennetuessa noudatettavia menettelyitä vastaavilla tavoilla. 3 luku Elinkeinonharjoittajaa ja elinkeinoa koskevat edellytykset 14 Ammattitaito. Porotalouden rakennetukilain 17 :n mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on tuen kohteena olevaa elinkeinoa koskeva riittävä ammattitaito. Jos hakija on nuori elinkeinonharjoittaja, jolla ei tukea haettaessa ole riittävää ammattitaitoa, tämän tulee sitoutua täyttämään ammattitaitoa koskeva edellytys 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. EU-lainsäädännössä aloitustuen edellytyksenä olevasta ammattitaidosta ja sen esittämisestä säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 2 artiklan 3 kohdassa. Aloitustukea koskevat ammattitaitovaatimukset määritellään myös ohjelmassa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tuen edellytyksenä olevasta ammattitaidosta sisällöllisesti vastaavalla tavalla kuin maatalouden rakennetuessa. 15 16 Luontaiselinkeinoksi katsottava maatalous. Luontaiselinkeinoon liittyvät elinkeinot. Porotalouden rakennetukilain 6 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellään luontais-
8 elinkeino, jollaiseksi katsotaan myös luontaiselinkeinon ohella pienimuotoisesti harjoitettu tavanomainen maataloustuotanto. Lain 6 :n 1 momentin 3 kohdassa määritellään luontaiselinkeinoon liittyvä elinkeino. Ehdotetuissa 15 ja 16 :ssä säädettäisiin lakia tarkemmin luontaiselinkeinoksi katsottavasta maataloudesta sekä tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa huomioon otettavista luontaiselinkeinoon liittyvistä elinkeinoista. 17 18 Vähimmäis- ja enimmäistulot. Elinkeinotoiminnan tulot. Porotalouden rakennetukilain 15 ja 16 :ssä säädetään tuen hakijan pääasiallisesta toimeentulosta ja hakijan tulojen huomioon ottamisesta tuen kohdentamista ja tarvetta arvioitaessa. Ehdotetuissa 17 ja 18 :ssä säädettäisiin lakia tarkemmin tuloista ja niiden huomioon ottamisesta. 4 luku Elinkeinonharjoittajan investointituki 19 20 Investointituen hyväksyttävät kustannukset. Investointituen ulkopuolelle jäävät kustannukset. Porotalouden rakennetukilain 24 ja 25 :ssä säädetään elinkeinonharjoittajan investointituen myöntämisestä. Ehdotetuissa 19 ja 20 :ssä säädettäisiin kustannuksista, joihin voidaan myöntää investointitukea ja kustannuksista, jotka eivät ole tukikelpoisia investointituessa. Tukikelpoisten kustannusten määrittely perustuu osin EU-lainsäädäntöön, osin aiempaan tukijärjestelmään ja osin se vastaa maatalouden rakennetukena myönnettävän investointituen vastaavaa sääntelyä. Kaikkeen tuettavaan rakentamiseen kuuluvista hyväksyttävistä kustannuksista säädettäisiin myös 11 :ssä. Edellä 2 :n kohdalla esitetyn perusteella silloin, kun tuen kohteena on muu luontaiselinkeino kuin porotalous, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimi täyttää maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen ehdot. Maatalouden alkutuotantoon liittyvien investointien tukemisesta säädetään maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklassa ja I luvussa. Jos investointi koskee yksinomaan porotaloutta, siihen sovelletaan komission päätöksen K(2016) 1752 ehtoja. 21 Tilan hallinta ja poronhoitotyöt. Porotalouden rakennetukilain 15 :n 1 momentin mukaan tukea voidaan myöntää hakijalle, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan porotaloutta porotaloustilalla taikka porotaloutta tai muuta luontaiselinkeinoa luontaiselinkeinotilalla. Lain 15 :n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, milloin tukea voidaan erityisestä syystä myöntää irtaimiston hankintaan ilman, että hakijalla on porotalous- tai luontaiselinkeinotilaa. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan tukea ilman tilan hallintaa voitaisiin myöntää silloin, kun tuen kohteena on porojen, maastoajoneuvojen tai luontaiselinkeinon harjoittamisessa välttämättömän irtaimiston hankinta. Porotalouden rakennetukilain 15 :n 1 momentin mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa tilalla harjoitettavasta porotaloudesta tai muusta luontaiselinkeinosta pääasiallisen osan toimeentulostaan. Saman lainkohdan mukaan asiaa tarkasteltaessa vähintään 80 eloporoa omistavan henkilön katsotaan saavan pääasiallisen osan toimeentulostaan porotaloudesta. Lain 15 :n 2 momentin mukaan paliskunnan työntekijämäärän lisäämiseksi tukea voidaan kuitenkin myöntää vähemmän kuin 80 eloporoa omistavalle hakijalle, joka ei ole täyttänyt 40:tä vuotta ja joka sitoutuu tekemään paliskunnan hallituksen hyväksymiä poronhoitotöitä määräajan, josta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin
9 tuen myöntämisen edellytyksistä ja poronhoitotöiden määrästä silloin, kun tukea hakee porotalouden rakennetukilain 15 :n 2 momentissa tarkoitettu hakija. 22 Porojen ja maastoajoneuvojen hankinta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin investointituen myöntämisen tarkemmista edellytyksistä, kun tuen kohteena on porojen tai maastoajoneuvojen hankinta. Paliskunnan työntekijämäärän lisäämiseksi tukea voitaisiin myöntää moottorikelkan ja mönkijän hankintaan useammin, jos hakija tekee työpäiviä paliskunnalle. 23 Myyntikunnostus. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin investointituen myöntämisen tarkemmista edellytyksistä silloin, kun tuen kohteena on tuotantorakennus tai kone/laite, jonka käyttötarkoitus on luontaiselinkeinosta saatujen tuotteiden myyntikunnostus. Edellytysten taustalla on EU:n valtiontukisääntely. Muuta kuin maataloudeksi katsottavaa myyntikunnostusta voidaan tukea maaseudun yritystuella. 24 Käytetyt koneet ja laitteet. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin käytettyjen koneiden/laitteiden tukemisen edellytyksistä. EU:n valtiontukisääntöjen mukaan rakennetuen kohteena ovat pääsääntöisesti uudet koneet/laitteet, mutta käytettyjen koneiden/laitteiden tukeminen on mahdollista, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tällä pyritään edistämään materiaalitehokkuutta ja resurssien käyttöä. Käytettyjen koneiden/laitteiden tukemisen edellytykset vastaisivat maaseudun yritystuen ja komission hyväksymän ohjelman edellytyksiä tuen myöntämiselle käytettyjen koneiden/laitteiden hankintaan. 25 Hyväksyttävät kustannukset osamaksukaupassa ja leasingrahoituksessa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin osamaksukaupalla hankittavan omaisuuden kustannusten hyväksyttävyydestä vastaavasti kuin maatalouden rakennetuessa ja yritystuissa, joissa osamaksurahoitus on ollut tukikelpoista jo aiemmin. Tämä perustuu komission tulkintaan, jonka mukaan osamaksurahoitus on lähempänä lainaa kuin pitkäaikaista vuokraa, ja lainalla maksetut ostot ovat tukikelpoisia kustannuksia. Velan vakuuksien osalta komissio on katsonut, että vaikka osamaksurahoituksessa omaisuus on velan vakuutena, voidaan tuen takaisinperintä toteuttaa lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin lainarahoituksessa. Osamaksukaupasta aiheutuneen menon todennettavuudesta säädettäisiin jäljempänä 41 :n 3 momentissa. Leasingrahoituksella tehdyt hankinnat ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät EU:n valtiontukisääntöjen ehdot. Leasingrahoitusta koskevaa EU:n sääntelyä ei toistettaisi asetuksessa, vaan ehdotetussa 2 momentissa viitattaisiin maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen leasingrahoitusta koskevaan kohtaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaan tukikelpoista on kiinteän omaisuuden rakentaminen ja hankkiminen leasingvuokraus mukaan luettuna sekä koneiden ja laitteiden hankkiminen ostoleasingillä enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti. Saman artiklan 7 kohdan mukaan muut kuin 6 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut leasingsopimukseen liittyvät kustannukset, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, eivät ole tukikelpoisia. Leasingrahoitus on mahdollista vastaavasti EU-lainsäädännön nojalla myös maatalouden rakennetukijärjestelmässä.
10 5 luku Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki 26 Aloitustuen myöntämisen edellytykset. Porotalouden rakennetukilain 26 ja 27 :ssä säädetään aloitustuen myöntämisen edellytyksistä ja tuen määrästä. Tietyistä aloitustuen edellytyksistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklassa ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 2 artiklassa. Samoin aloitustuen myöntämisen ja maksamisen perusedellytykset ovat ohjelmassa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin edellä mainitun sääntelyn ja ohjelman rajoissa eräistä aloitustuen myöntämisen tarkemmista edellytyksistä pääsääntöisesti vastaavalla tavalla kuin maatalouden rakennetuessa. 27 Tilaa koskevat edellytykset. Porotalouden rakennetukilain 26 :n nojalla aloitustukea voidaan myöntää sellaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka saa hallintaansa tilan ja ensimmäistä kertaa ryhtyy vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi tilalla. Porotaloustila ja luontaiselinkeinotila määritellään lain 6 :n 1 momentin 4 ja 6 kohdassa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin aloitustuen myöntämisen edellytyksenä olevan tilan vähimmäisedellytyksistä. Tila voisi käsittää ensinnäkin rakennetun tilakokonaisuuden. Toiseksi tila voisi käsittää vähintään 5 hehtaaria peltoa. Kolmantena vaihtoehtona olisi tila, johon kuuluu metsämaata ja/tai yhteismetsäosuutta siten, että metsämaan tai yhteismetsäosuuden määrä tai niiden määrä yhteensä on vähintään 50 hehtaaria. 28 Tilanpidon aloittaminen. Porotalouden rakennetukilain 11 :n mukaan aloitustukea ei myönnetä, jos tilanpito on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin siitä, milloin tilanpito katsotaan aloitetuksi. Tilanpidon aloittaminen on määritelty myös ohjelmassa. Pykälän 3 ja 4 momentissa säädettäisiin maatalouden rakennetukea vastaavalla tavalla, milloin tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun maatila saadaan perinnönjaossa, osituksella tai testamentilla tai maatilan hallinta siirtyy saantoa myöhemmin. 29 Aloitustuen määrä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin aloitustuen enimmäismäärästä, joka on määritelty myös ohjelmassa. Aloitustukea voidaan myöntää avustuksena, lainaan liittyvänä tukena tai varainsiirtoverolain (931/1996) 14 :n 2 momentissa tarkoitettuna verovapautena. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muun tuen tai etuuden vähentämisestä aloitustuesta vastaavalla tavalla kuin maatalouden rakennetuessa. 6 luku Elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki 30 Asunnonrakentamistuen myöntäminen. Elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuesta säädetään porotalouden rakennetukilain 28 30 :ssä. Asetuksen mukaisessa asunnonrakentamistuessa noudatettaisiin pääsoin samoja periaatteita kuin maatalouden harjoittajien asunnonrakentamistuessa, kuitenkin porohoitoalueen erityispiirteet huomioon ottaen. Painopiste tuen kohdentamisessa olisi olemassa olevan asuntokannan peruskorjaaminen. Tuki myönnettäisiin pääsääntöisesti lainamuotoisena tukena. Luontaiselinkeinoalueella voitaisiin kuitenkin myöntää lainan lisäksi avustusta. 31 Tuettavan asuinrakennuksen enimmäiskoko. Tuettavan uuden asuinrakennuksen enimmäishuoneistoala olisi pääsääntöisesti 160 neliömetriä. Olemassa olevan asuinrakennuksen tuettava enimmäishuoneistoala olisi laajennuksessa 180 neliömetriä ja
11 peruskorjauksessa 250 neliömetriä. Jos asuinrakennuksen koko ylittää tukikelpoisten huoneistoneliömetrien enimmäismäärän, voitaisiin tukea myöntää enimmäismäärään asti ja hakija rahoittaisi ylittävästä osuudesta johtuvat kustannukset ilman tukea. Asumista palvelevan talousrakennuksen enimmäishuoneistoala olisi 60 neliömetriä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi asumista palvelevaa varastoa tai muuta vastaavaa rakennusta. Koska asunnonrakentamistuki ei ole elinkeinon harjoittamiseen kohdistuva tuki, sitä ei saa myöntää hakijan elinkeinotoiminnassa käytettävän rakennuksen rakentamiseen. 7 luku Paliskunnan investointituki ja aitojen kunnossapitotuki 32 Paliskuntaa koskevat edellytykset. Paliskunnan investointituen ja aitojen kunnossapitotuen edellytyksenä olisi, että paliskunnassa noudatetaan hyvää poronhoitotapaa ja että paliskunnan eloporomäärä ei ylitä paliskunnalle poronhoitolain nojalla vahvistettua suurinta sallittua poromäärää. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi yhteisiä poroteurastamoita, jotta teurastamojen välttämättömät peruskorjausinvestoinnit olisivat mahdollisia yhden osakkaan laiminlyönnistä huolimatta. Koska poromäärää voi olla vaikea säädellä joissain tilanteissa, vahvistetun poromäärän ylittymisestä huolimatta ELY-keskus voisi kuitenkin päättää myöntää tuen, jos eloporomäärä olisi enintään kolme prosenttia vahvistettua poromäärää korkeampi. 33 Suunnitelma ja sijoittamislupa. Paliskunnalle myönnettävän tuen edellytyksenä olisi ajantasaisen ja riittävän kattavan suunnitelman esittäminen, jotta muun muassa tuen tarpeen arviointi olisi mahdollista. Tarkemmat säännökset suunnitelmasta ja sen esitystavasta antaisi Maaseutuvirasto porotalouden rakennetukilain 48 :n nojalla. Aidan rakentamiseen myönnettävän tuen edellytyksenä olisi lisäksi selvitys alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta tai tapauskohtaisesti tarvittavasta viranomaisluvasta aidan sijoittamiseen kyseiselle alueelle. 34 Paliskunnan investointituen hyväksyttävät kustannukset. Paliskunnan investointituesta säädetään porotalouden rakennetukilain 31 :ssä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin paliskunnan investointituen hyväksyttävistä kustannuksista. Kaikkeen tuettavaan rakentamiseen kuuluvista kustannuksista säädettäisiin myös 11 :ssä. 35 Aitojen kunnossapitotuen hyväksyttävät kustannukset ja tuen määrä. Paliskunnan aitojen kunnossapitotuesta säädetään porotalouden rakennetukilain 32 :ssä. Kunnossapitotukea ei myönnetä aidan peruskorjaukseen, vaan sen tarkoituksena olisi aitojen rikkoutuneiden osuuksien korjaaminen. Lapin ELY-keskus arvioisi tuen tarpeen 33 :ssä tarkoitetun suunnitelman perusteella, ottaen huomioon muun muassa aidan rikkoutumisen syyt ja toistuvuuden, kunnostettavien aitaosuuksien lukumäärät ja pituudet, aitojen iän ja kunnon, aitojen tarpeellisuuden poronhoitotyössä tai poroista aiheutuvien vahinkojen estämisessä tai porohoitokustannusten alentamisessa alueen toimintojen kannalta. Tuen käyttökohteita olisivat muun muassa tarvike- ja palkkakustannukset. 8 luku Tutkimusrahoitus 36 37 Tuen kohde ja hyväksyttävät kustannukset. Tutkimusneuvottelukunta. Porotalouden rakennetukilain 33 :ssä säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen tutkimusra-
12 hoituksesta. Tutkimusrahoitusta voidaan myöntää, jos tuettava toiminta täyttää maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen ehdot, jonka 31 artiklan 6 kohdassa luetellaan maa- ja metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitetussa tuessa tukikelpoiset kustannukset. Tukikelpoiset kustannukset ovat: a) seuraaviin liittyvät henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa; b) välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan; c) rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maaalueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset; d) ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten; e) muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset. Ehdotettuun 36 :ään sisältyisi informatiivinen viittaus maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen edellä mainittuun artiklan kohtaan. Porotalouden rakennetukilain 33 :n 2 momentissa säädetään mahdollisuudesta asettaa neuvottelukunta tutkimusrahoituksen kohteen ohjaamista ja seurantaa varten. Ehdotetussa 37 :ssä säädettäisiin neuvottelukunnasta ja sen tehtävästä sekä neuvottelukunnan jäsenten palkkioiden ja matkakustannusten korvaamisesta. Porotalouden rakennetukilain 34 :n 3 momentin mukaan tutkimusrahoitus voidaan myöntää avustuksena tai toteuttaa siirtona Makerasta. 9 luku Erityiset etuudet 38 39 Erityisen etuuden myöntöedellytykset. Erityisen etuuden voimassaoloaika. Porotalouden rakennetukilain 87 ja 88 :ssä säädetään erityisistä etuuksista, joilla tarkoitetaan luontaiselinkeinonharjoittajan oikeutta ilman eri korvausta käyttää valtion maaja vesialueita. Etuuden käyttämisen edellytyksenä on Metsähallituksen lupa. Ehdotetuissa pykälissä säädettäisiin luvan myöntämisen edellytyksistä sekä Metsähallituksen luvan voimassaoloajasta. 10 luku Tuen maksaminen 40 41 Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus. Menon todennettavuus. Porotalouden rakennetukilain 57 ja 61 :n mukaan avustuksen maksamisen ja lainan nostoluvan myöntämisen edellytyksenä on tuen saajalle aiheutuneen menon tosiasiallisuus, lopullisuus ja todennettavuus sekä kohdentuminen tuettavaan toimenpiteeseen. Ehdotetuissa pykälissä säädettäisiin menon tosiasiallisuudesta, lopullisuudesta ja todennettavuudesta sisällöllisesti vastaavasti kuin maatalouden rakennetuessa. Asunnonrakentamistuen maksamisen edellytyksenä kuitenkin on porotalouden rakennetukilain 57 :n mukaan rakentamista koskevan valmiusasteen osoittaminen tilinpitoasiakirjojen sijaan, minkä
13 vuoksi pykälässä säädettäisiin myös asunnonrakentamisen valmiusasteen osoittamisesta. Ehdotetussa 41 :n 3 momentissa säädettäisiin osamaksukaupalla hankitun omaisuuden maksamisesta ja todentamisesta vastaavasti kuin maatalouden rakennetuessa. 42 Aloitustuen avustuksen maksu. Maaseutuasetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaan aloitustuki maksetaan vähintään kahdessa erässä enintään viiden vuoden aikana ja erät voivat olla asteittain alenevia. Saman artiklan kohdan mukaan tuen viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen. Porotalouden rakennetukilain 56 :n mukaan avustusmuotoinen aloitustuki maksetaan enintään kahtena vuotuisena eränä ilman erillistä hakemusta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin lakia tarkemmin avustusmuotoisen aloitustuen maksueristä ja lain 56 :n 2 momentissa tarkoitetun tilanpidon aloittamista tai ammattitaidon osoittamista koskevan selvityksen toimittamisen määräajasta. 43 Muun avustuksen maksu ja lainan nosto. Porotalouden rakennetukilain 57, 60 ja 61 :ssä säädetään muun avustusmuotoisen tuen kuin aloitustuen maksamisesta sekä lainan nostamisesta ja nostoluvasta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin mainituissa lainkohdissa tarkoitetun avustuksen maksamisesta sekä lainan nostamisesta pääosin vastaavalla tavalla kuin maatalouden rakennetuissa. Porotalouden rakennetukilain 57 :n 3 momentin perusteella asunnonrakentamistuessa avustuksen maksaminen ja lainan nostaminen kuitenkin tapahtuisi valmiusastetta vastaavasti. 11 luku Lainojen yleiset ehdot 44 53 Valtionlainan viitekorko. Valtionlainasta maksettava korko ja korkovapaus. Valtionlainan vapaavuodet. Valtionlainan myöntäminen vakuudetta ja vakuudettomuuteen sisältyvän tuen määrä. Lainaan sisältyvän tuen määrä. Lainamuotoisen tuen tukitaso. Yhdellä kertaa maksettavat lainat ja valtion saamiset. Lainaehtojen muuttaminen. Luottolaitoksen kulujen korvaaminen. Lainaan liittyvän tuen seuranta. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukena myönnettäviä lainoja ja lainoihin liittyvää tukea koskevat ehdot ja menettelyt säilyisivät vastaavina kuin ne ovat olleet aiemmassa, lakiin 45/2000 perustuvassa tukijärjestelmässä. Osin lainojen yleisiä ehtoja koskevien pykälien muotoiluihin kuitenkin esitetään tehtäväksi eräitä vastaavia päivityksiä kuin on toteutettu maatalouden rakennetuen lainoitusjärjestelmää koskevassa sääntelyssä. 12 luku Valtiontakaus 54 57 Valtiontakaus. Valtiontakauksen kohde ja ehdot. Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä. Valtiontakauksesta perittävät maksut ja luotonantajalle suoritettava korvaus. Valtiontakauksessa noudatettaisiin samoja sääntöjä ja menettelyitä kuin maatalouden rakennetukena myönnettävässä valtiontakauksessa. Maatalouden rakennetuessa valtiontakausta voidaan kohdistaa vain tiettyihin valtioneuvoston asetuksella säädettyihin investointeihin. Luontaiselinkeinoissa valtiontakauksen kohteena voisivat olla tuotantorakennuksen rakentamisinvestointi, porojen hankinta ja asunnonrakentaminen. Valtiontakauksen määrä yhtä tilaa kohden rajoitettaisiin 100 000 euroon.
14 3 Vaikutukset valtion talouteen (Valtion talousarvion momentti 30.10.40 ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) Lukuun ottamatta ohjelman varoista rahoitettavia aloitustuen avustuksia, tukijärjestelmä rahoitetaan Makeran varoista. Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, valtionlainaan liittyvänä tukena, valtiontakauksena tai niiden yhdistelmänä. Lisäksi aloitustuen yhteydessä on mahdollisuus saada kiinteistön hankintaan kohdistuva vapaus varainsiirtoveron suorittamisesta. Ehdotetun asetuksen mukaiset tuet myönnetään valtion talousarviossa ja Makeran käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen käytettävissä olevien varojen rajoissa. Jos haettu tukimäärä ylittää käytettävissä olevien varojen määrän, rahoitettavat hakemukset valitaan valintamenettelyä käyttäen. Ohjelman varoista aloitustuen avustuksiin (sisältää maatalouden rakennetukena myönnettävän nuoren viljelijän aloitustuen sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukena myönnettävän nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen) on varattu 78 miljoonaa euroa. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen aloitustuen avustuksia arvioidaan myönnettävän noin 0,4 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelman varoista myönnettävästä tuesta 42 prosenttia on EU:n maaseuturahaston rahoitusta, kansallisen rahoitusosuuden ollessa 58 prosenttia. EU korvaa jäsenvaltion menoilmoitusten perusteella toteutuneet menot, joista EU:n rahoitusosuutena saatu palautus tuloutetaan valtion talousarvioon. Valtion lopulliseksi menoksi ohjelmasta jää siten jäsenvaltion rahoitusosuus, joka maksetaan momentilta 30.10.40. Muiden tukien kuin aloitustuen ja muuhun luontaiselinkeinoon kuin porotalouteen kohdentuvien tukien rahoituksessa noudatetaan komission päätöstä K(2016) 1752, jonka mukaan perinteisten porotalousjärjestelmien investointitukeen ja ylläpitoon käytettävän kansallisen tuen enimmäismäärä saa olla 2 miljoonaa euroa vuodessa. Varat osoitettaisiin kyseiseen käyttöön Makeran käyttösuunnitelmassa ja porotalouden rakennetukilain 112 :n mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Makerasta arvioidaan osoitettavan tukijärjestelmän mukaisiin avustuksiin vuosittain noin 2,35 miljoonaa euroa, josta porotalouden ja luontaiselinkeinojen tutkimusrahoituksen osuus olisi 0,35 miljoonaa euroa. Valtionlainojen myöntövaltuuksia arvioidaan osoitettavan noin 2,5 miljoonaa euroa vuosittain. Valtiontakauksia myönnettäisiin tuotantorakennuksen rakentamisinvestointiin, porojen hankintaan ja asunnonrakentamista varten otetulle lainalle. Valtiontakaukset sisältyvät Makeran käyttösuunnitelman mukaiseen 10 miljoonan euron takausten myöntövaltuuteen, jota aiemmin on käytetty vain maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettyihin valtiontakauksiin. Toistaiseksi takauksista perittävät rahastoon tuloutuvat takausmaksut ovat olleet takausten perusteella realisoituneita takausvastuita suuremmat. Tukijärjestelmän toimenpanosta vastaavat Maaseutuvirasto ja Lapin ELY-keskus. Lapin ELY-keskus neuvottelee vuosittain saamelaiskäräjien kanssa periaatteista, joilla varoja ohjataan saamelaisalueelle sekä porotalouteen ja muihin luontaiselinkeinoihin sekä paliskuntien ja elinkeinon harjoittajien hankkeisiin saamelaisalueella.
15 4 Voimaantulo 5 Valmistelu Kaikki ehdotuksen perusteella myönnettävistä tuista aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen sekä henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 15 päivänä toukokuuta 2017. Asetusta sovellettaisiin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka tulevat vireille asetuksen voimaantullessa ja sen jälkeen. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovellettaisiin edelleen tukiin, jotka on myönnetty ennen asetuksen voimaantuloa. Asetusehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Valmistelun aikana ehdotusta on käsitelty useissa kokouksissa Maaseutuviraston, Lapin ELY-keskuksen, saamelaiskäräjien ja Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa. Asetusehdotuksesta on järjestetty 23 päivänä syyskuuta 2016 saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu saamelaiskäräjien kanssa. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Metsähallitukselta, Luonnonvarakeskukselta, Lapin ELY-keskukselta, saamelaiskäräjiltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä, Näätämön alueen kolttaneuvostolta, Nellim- Keväjärven alueen kolttaneuvostolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Luontaiselinkeinojen liitto ry:ltä, Suomen porosaamelaiset ry:ltä, Nordea pankki Oyj:ltä ja OP-ryhmältä. Lisäksi lausuntopyyntö oli saatavilla maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla. Lausunnon antoivat Maaseutuvirasto, Metsähallitus, Lapin ELY-keskus, saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys, Luontaiselinkeinojen liitto, Kolttien kyläkokous/kolttaneuvostot, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nordea pankki Oyj, Alakitkan paliskunta, Näkkälän paliskunta, Muddusjärven paliskunta, Pudasjärven merkkipiirin paliskunnat sekä Saamelaisneuvosto/Suomen porosaamelaiset. Metsähallituksella, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla ja Alakitkan paliskunnalla ei ollut huomautettavaa asetusesityksestä. Lapin ELY-keskus ja Paliskuntain yhdistys esittivät useita täsmennyksiä asetusluonnoksen pykäliin. Asetuksen jatkovalmistelussa esityksistä on keskustelu Lapin ELY-keskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa ja ne on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan porotalouden rakennetukilain ja EU-lainsäädännön sekä valtiontalouden menokehyksen sallimissa rajoissa. Myös saamelaiskäräjät esitti pykäkohtaisia huomioita sekä toivoi ministeriön ryhtyvän koko tukijärjestelmän laajempaan uudistamiseen. Saamelaiskäräjien näkemyksiä on käsitelty saamelaiskäräjälain mukaisessa neuvottelussa ja erillisessä kokouksessa. Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota tuen edellytyksenä olevaan tilavaatimukseen ja tilan määrittelyyn. Jatkovalmistelussa tilavaatimuksesta on osin luovuttu investointitukien osalta, mutta aloitustuessa vaatimus, kuten myös muut tuen ehdot, perustuvat EU-lainsäädäntöön ja ohjelmaan. Samoin porojen määrän lisäämistä koskevaan vaatimukseen aloitustuessa kiinnitettiin huomiota, mutta myös tämä ehto si-
16 sältyy ohjelmaan. Liiketoimintasuunnitelman esittämistä kaikissa investointituissa vastustettiin ja suunnitelmassa edellytettyjä tietoja pidettiin liiallisina, minkä vuoksi vaatimusta lievennettiin ja suunnitelmassa edellytettäviä tietoja karsittiin. Lausunnonantajat esittivät myös korotuksia tuen enimmäismääriin. Lausunnonantajien esittämät muutokset on pyritty ottamaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. Kaikkia ehdotuksia ei kuitenkaan ole ollut mahdollista toteuttaa EU:n tai kansallisen lainsäädännön säännösten tai ohjelman vuoksi tai koska esitykset ovat olleet ristiriitaisia taikka tukijärjestelmän tavoitteista poikkeavia. Osa ehdotuksista kohdistui seikkoihin, joista lain valtuuksien mukaan ei voida säätää asetuksella. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.