MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa VALTIONEUVOSTON ASETUS POROTALOUDEN JA LUONTAISELINKEINOJEN RAHOITUSTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMI- SESTA 1 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki (45/2000) on ollut voimassa alkaen. Laki säädettiin aikanaan siten, että sen nojalla oli mahdollista toimeenpanna sekä EU:n maaseudun kehittämisrahastosta osana maaseutuohjelmaa toteutettavia tukijärjestelmiä että myöntää kokonaan kansallisista varoista tukea. Laki sisältää porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevat vastaavat toimenpiteet kuin alun perin sisältyi maaseudun ja maatilojen kehittämistä koskevaan maaseutuelinkeinojen rahoituslakiin (329/1999). Käytännössä hanke- ja yritystukia ei ole myönnetty porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, vaan ensin maaseutuelinkeinojen rahoituslain ja vuosien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanemiseksi säädetyn maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki on siten jäänyt pääosin porotalouden ja luontaiselinkeinojen alkutuotantoa koskevien investointien ja elinkeinon aloittamisen sekä asuntorahoittamisen sekä vapaaehtoisten velkajärjestelmien tukijärjestelmäksi. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia ja sen nojalla annettuja valtioneuvoston ja ministeriön asetuksia säädettäessä otettiin huomioon EU:n valtiontukea koskevat rajoitteet sekä EU:n maaseuturahaston rahoitusta koskevan lainsäädännön vaatimukset. EU:n komission hyväksyi valtiontukea (N 43/2000 ja N 44/2000) koskevat tukijärjestelmät antamillaan päätöksillä. Lisäksi osana vuosien rakennerahasto-ohjelmaa EU:n osarahoittamaan ohjelmaan sisällytettiin paliskuntien investointien ja elinkeinonharjoittamisen aloittamisen tukijärjestelmät. Kaudella ohjelmasta on osarahoitettu ainoastaan aloitustuki. Tarkoitus on, että kauden Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitetaan myös porotaloutta koskevat aloitustuet EU:n osarahoittamina, mutta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) nojalla, joka ei ole vielä voimassa. Kyseistä lakia on kuitenkin ensin muutettava, jotta se täyttäisi EU:n uutta rahastokautta ja valtiontukisääntöjä koskevat vaatimukset, minkä lisäksi lain nojalla on annettava valtioneuvoston asetukset tukijärjestelmien toimeenpanemiseksi. Jotta vuonna 2015 voitaisiin asuntorahoituksen lisäksi myöntää joihinkin tuotannollisiin kohteisiin investointitukea voimassa olevan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla yksinomaan kansallisin varoin, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annettua valtioneuvoston asetusta (175/2001) on tarpeen muuttaa siten, että se täyttää tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 (maatalouden ryhmäpoikkeusasetus) edellytykset. Samoin on tarkoituksenmukaista poistaa asetuksesta tarpeettomina säännökset, jotka koskevat muuta

2 2 kuin asuntorahoitusta, investointitukea ja tutkimusrahoitusta. Kumottavat pykälät koskevat aloitustukea, yritystukea ja hanketukea ja vapaaehtoisia velkajärjestelyjä. 2 Asetuksenantovaltuus 3 Ehdotus Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 64 :n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa lakia tarkemmat säännökset Euroopan yhteisön asetuksissa jäsenvaltion päätettäväksi jätetyistä seikoista. Investointituen osalta tämä tarkoittaa nykyisin sitä, että kansalliseen säädökseen on otettava maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen edellyttämät tuen myöntämistä rajoittavat säännökset, mutta toisaalta kansallisesti voidaan määrittää tuen saajat, tukikohteet, tukimuodot, tuen määrä ja tuen edellytykset. 1 Asetuksen 1 ehdotetaan muutettavaksi siten, että soveltamisalasta poistettaisiin kokonaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 6 ja 11 luvun mukaisten toimenpiteiden tukeminen. Soveltamisala rajattaisiin maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan mukaisiin, alkutuotantoon liittyviin investointeihin siten, että tukea myönnettäessä otettaisiin lisäksi huomioon, mitä kyseisen ryhmäpoikkeusasetuksen I ja II luvussa säädetään. Selkeyden vuoksi soveltamisalassa todettaisiin, ettei asetusta sovelleta sisävesikalastukseen, vesiviljelyyn, metsätalouteen tai muuhun elinkeinoon kuin maatalouden alkutuotantoon liittyviin investointeihin. Soveltamisalaan otettaisiin vielä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa edellytetyt rajoitukset, joiden mukaan tukea voidaan myöntää vain maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäisi tuki, jonka määrä yritystä ja investointia kohden ylittää euroa. 13 Pykälässä säädetään tukikelpoisista investoinneista ja niiden rahoituksesta. Pykälän 4 momentin mukaan tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin investointeihin, joita voidaan pitää tuettavan elinkeinon kannalta välttämättöminä. EU-osarahoitteista investointitukea voidaan voimassa olevan asetuksen mukaan myöntää vain sellaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka hallitsee 8 :ssä tarkoitettua elinkeinon harjoittamiseen soveltuvaa tilaa. Koska investointitukea ei enää myönnetä osarahoitettuna, ehdotetaan viimeinen virke poistettavaksi momentista. Pykälän 8 momentissa osarahoitteinen tuki on rajoitettu kohteisiin, joiden avulla pyritään johonkin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005, jäljempänä EY:n maaseudun kehittämisasetus, 4 artiklan tavoitteista. Momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska säännös koskee edellisen rahoituskauden osarahoitetun tuen edellytyksiä ja kyseinen neuvoston asetus on kumottu. 13 a Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jolla otettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti kielto myöntää tai maksaa jo myönnettyä tukea sellaiselle tuensaajalle, joka ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä. Tällaisella päätöksellä

3 3 tarkoitetaan komission päätöstä, jolla komissio velvoittaa jäsenvaltion perimään laittoman valtiontuen tai muun tuen takaisin. Niin kauan kuin perintämääräys on avoin, tällaiselle toimijalle ei saa myöntää uutta tukea eikä kesken olevaa maksua suorittaa. Maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa rajoitetaan myös tuen myöntämistä sellaisille vaikeuksissa oleville yrityksille, jotka ovat siten vaikeuksissa, kuin tarkoitetaan suuntaviivoista valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetussa komission tiedonannossa (2014/C 249/01). Suuntaviivojen 20 kohdan mukaan tällaisista yhtiöistä ja yrityksistä on kysymys, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) On kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (25) ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osake pääomastaan (26) kertyneiden tappioiden vuoksi. Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen kumu latiiviseen määrään, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta. b) On kyse yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (27) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. c) Yritys on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä. 16 Pykälässä säädetään tilakohtaisen investointituen enimmäismäärästä, joka 1 momentin mukaan on enintään 50 prosenttia ja luontaiselinkeinoalueella sisävesikalastusta koskevissa investoinneissa enintään 60 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä. Pykälän 2 momentissa säädetään edellytyksistä myöntää 55 prosentin tukea 5 vuoden kuluessa aloittaneille yrittäjille edellisen kauden maaseutuasetuksen mukaisesti samoin kuin osarahoitetun investointituen euron enimmäiskustannuksesta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin ainoastaan kansallisesti rahoitettavan tilakohtaisen investointituen 50 prosentin enimmäismäärästä, joka ei ylitä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen enimmäistukea luonnonhaitta-alueella. 17 Pykälässä säädetään tuen myöntämisestä vähämerkityksisenä tukea muuhun kuin alkutuotantoon liittyvään investointiin. Koska muita kuin alkutuotannon investointeja ei enää tuettaisi, ehdotetaan pykälä kumottavaksi. 34 Pykälässä säädetään paliskuntien toteuttamien investointien tuen enimmäismäärästä, joka rakentamisinvestoinneissa on 75 prosenttia ja irtaimistoinvestoinneissa 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rakentamisinvestoinneissa tuen enimmäismäärä rajoitettaisiin 70 prosenttiin, joka vastaa kyseisellä aluetukialueella (komission hyväksymä aluetukikartta (C(2014)2241 final) 50 prosentin perustukea korotettuna 20 prosentilla luonnonhaitta-alueen perusteella.

4 4 4 luku Luvussa säädetään maanoston rahoittamisesta lainalla, lainoituskohteista, lainan myöntämisen edellytyksistä ja lainaan sisältyvän tuen määrästä. Maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan tukea ei ole mahdollista myöntää yksinomaan maanhankintaan. Tämän vuoksi luku ehdotetaan kumottavaksi. 6 luku Luvussa säädetään yritysten kehittämistuesta ja sen myöntämisen edellytyksistä ja määrästä. Yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä alkutuotannon että muun yritystoiminnan harjoittajaa. Maatalouden ryhmäpoikkeusasetukseen ei kuitenkaan sisälly sen muotoista tukea, kuin voimassa olevan asetuksen mukainen kehittämistuki. Koska pääasiallinen tavoite tuella on ollut muun kuin alkutuotantoon liittyvän yritystoiminnan kehittäminen ja kyseiseen tarkoitukseen on mahdollista saada tukea maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain nojalla, ehdotetaan luku kumottavaksi. 7 luku Luvussa säädetään palkkatuen myöntämisestä muun yritystoiminnan kuin porotalouden tai luontaiselinkeinon aloittamisen tai laajentamisen aiheuttamiin työvoimakustannuksiin. Koska tuotantoon liittyvä tuki on tarkoitus rajoittaa yksinomaan alkutuotantoon liittyvin investointeihin, luku ehdotetaan kumottavaksi. 8 luku Luvussa säädetään aloitustuen myöntämisestä porotalouden tai luontaiselinkeinon aloittamiseen. Tuki perustuu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 (vanha EY:n maaseutuasetus) 22 artiklaan. Artiklan mukaan aloitustukea voidaan myöntää yrittäjälle, joka alle 40-vuotiaana aloittaa tilanpidon enimmäistä kertaa. Myös porotalous katsotaan maataloudeksi, jonka aloittamiseen on voitu myöntää aloitustukea. Aloitustuki on kuitenkin tarkoitus myöntää Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta EU:n osarahoittamana Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (uusi EU:n maaseutuasetus) 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i luetelmakohdan perusteella siten, että kansallinen tuen myöntämisen peruste on porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettu laki. Vuonna 2015 aloitustukia ei myönnetä. Tämän vuoksi luku ehdotetaan kumottavaksi. 10 luku Luvussa säädetään kehittämishankkeiden tukemisesta. Nämä ovat yksittäisiä yrityksiä laajempia toimijajoukkoja koskevia hankkeita, joiden tavoitteena on joko paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen maaseudun kehittäminen siten, että hanke joko toteutetaan lain soveltamisalueella tai sen vaikutukset kohdentuvat sinne. Tukea kehittämishankkeisiin ei ole käytännössä myönnetty porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, vaan maaseudun kehittämisen tukemiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla. Kyseinen laki on kumottu maaseudun kehittämisen tukemisesta annetulla lailla (28/2014), jonka nojalla on tarkoitus myöntää tuki myös porotaloutta koskeviin kehittämishankkeisiin. Tämän vuoksi luku ehdotetaan kumottavaksi. 49 Pykälä sisältää säännökset edellytyksistä, menettelyistä, määräajoista ja nostoeristä nostettaessa lainaa, johon liittyy tuki. Pykälän 2 momentissa on yksityiskohtaiset säännökset maanhankintaan myönnetyn lainan nostamisesta. Koska maanhankintaan ei enää myönnettäisi tuettuja lainoja, momentti ehdotetaan kumottavaksi.

5 5 79 Pykälässä säädetään tuen maksamisen hakuajasta. Pykälän 1 momentin mukaan avustuksen maksamista on haettava tukipäätöksessä asetetussa määräajassa. Pykälän 2 ja 3 momentti koskevat kehittämishankkeeseen myönnetyn tuen maksamisen hakemista. Koska kehittämishankkeita ei ole tarkoitus tukea porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, 2 ja 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. 81 Pykälä koskee nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen maksamista. Koska aloitustukea ei ole tarkoitus myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, pykälä ehdotetaan kumottavaksi. 83 Pykälässä säädetään kehittämishankkeeseen myönnetyn tuen maksamista. Koska tukea kehittämishankkeisiin ei ole tarkoitus m porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, pykälä ehdotetaan kumottavaksi. 84 Pykälään sisältyvät säännökset investointiavustuksen maksamisesta silloin, kun investointi on osa kehittämishanketta. Kehittämishankkeita ei kuitenkaan ole tarkoitus tukea porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla siltäkään osin kuin kysymys on investoinnin tukemisesta. Tämän vuoksi pykälä ehdotetaan kumottavaksi. 88 Pykälässä säädetään tutkimusvaroista ja niiden käytöstä. Pykälän 1 momentin mukaan maatilatalouden kehittämisrahaston vuosittain porotalouden ja luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea kyseisiä elinkeinoja koskevien taloudellisten, sosiaalisten, teknisten, ympäristöllisten, hallinnollisten ja oikeudellisten kysymysten tutkimukseen ja selvittelyyn. Tukea saadaan myöntää myös tarpeelliseen kilpailu- ja koerakennustoimintaan. Pykälän 2 momentin mukaan tutkimusvarojen myöntämisen edellytyksenä on se, että tutkimustulokset julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla siten kuin yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (EUVL 2006/C323/01) edellytetään ja että sanottuja yhteisön puitteita muutenkin noudatetaan. Kyseiset puitteet on korvattu komission tiedonannolla puitteista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (EUVL 2014/C 198/01). Lisäksi tutkimusrahoituksesta säädetään maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa. Tarkoituksena on, että sellaista tutkimusrahoitusta, joka täyttää valtiontuen tunnusmerkit, ei enää myönnettäisi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla, vaan vasta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain nojalla. Sen sijaan tutkimusrahoitusta, jossa ei ole kysymys valtiontuesta, voitaisiin edelleen myöntää myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesti. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan sen vuoksi muutettavaksi niin, että tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettujen varojen myöntämisen edellytyksenä on, että myönnetyt varat eivät muodostu maaseudun ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklassa tarkoitetuksi valtiontueksi. 99 a Pykälään sisältyy siirtymäsäännös, joka on koskenut tilanpidon aloittamista 1 päivän marraskuuta 1999 ja 30 päivän marraskuuta 2000 välisenä aikana. Pykälä ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi.

6 6 4 Ehdotuksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset 4.2 Muut Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaiset lainat ja avustukset myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Rahaston vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa on osoitettu yhteensä 4,5 miljoonaa euroa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain ja kolttalain (253/1995) mukaisiin avustuksiin ja lainoihin. Käytännössä suurin osa tarkoitukseen osoitetuista varoista käytetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisiin tarkoituksiin, kolttalain mukaisiin toimenpiteisiin on vuosittain käytetty alle miljoona euroa. Lisäksi rahaston vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa on osoitettu 0,35 euroa porotalouden ja luontaiselinkeinolain ja kolttalain mukaisiin tutkimushankkeisiin. Vaikka tukikohteita supistetaankin vuonna 2015, on odotettavissa, että käyttösuunnitelman mukaiset varat tulevat käytetyiksi. Erityisesti paliskunnilla on merkittävä määrä investointeja odottamassa rahoitusta. Tukijärjestelmää ei voida ryhtyä toteuttamaan ennen kuin 10 työpäivää on kulunut siitä, kun muutetusta tukijärjestelmästä on tehty maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen ilmoitus Euroopan komissiolle. Ehdotettujen muutosten johdosta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukainen tukijärjestelmä täyttäisi valtiontuen myöntämistä koskevat edellytykset. Ehdotetuilla muutoksilla turvataan tärkeimpien investointikohteiden eli porotalouden harjoittajien maastoliikennevälineiden hankinnan ja paliskuntien aidanrakennusinvestointien rahoitus myös vuonna Lausunnot ja muu valmistelu 6 Voimaantulo Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto, valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Paliskuntain yhdistys, saamelaiskäräjät, Näätämön alueen kolttaneuvosto ja Nellimin-Keväjärven alueen kolttaneuvosto. Näistä lausunnon antoivat Maaseutuvirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maa- ja metsätaloustuottain Keskusliitto MTK, Paliskuntain yhdistys ja saamelaiskäräjät. Pääosassa lausuntoja todettiin, ettei ehdotukseen ole huomautettavaa tai pitivät tärkeänä investointitukien pikaista avaamista edes rajoitettuna. Maaseutuvirasto ja saamelaiskäräjät kuitenkin pitivät tärkeänä myös nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukien avaamista jo Saamelaiskäräjät katsoi myös, että tukijärjestelmät tulisi avata EU:n lainsäädännöstä huolimatta.

7 7 Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 25 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa annettujen luottojen ja avustusten sekä syntyneiden oikeussuhteiden osalta noudatettaisiin muiden kuin menettelytapojen osalta ehdotetun asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita asetuksen säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. EU:n komissiolle on tehtävä 10 työpäivää ennen voimaantuloa ilmoitus ehdotettuun asetukseen sisältyvästä valtiontuesta.