BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

PÄIVÄN AIHEET Biologinen torjunta avomaalla Mansikkapunkki Kärsäkästorjunta sukkulamadoilla Biologinen torjunta vadelmatunnelissa Tuloksia tunneliviljelmäkokeista 2014 ja 2015 Vihannespunkin ja kirvojen torjunta Tunnelmia kesältä Vadelman juurilaho Turilaat Katse ensi kauteen Biologinen torjunta tuen piirissä, mm. petopunkit ja biologinen harmaahometorjunta

MANSIKKAPUNKKI Lisääntyy salakavalasti Aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa Alkukesällä 0,1-1 mansikkapunkkia / lehti mansikkapunkkien määrä kasvaa keskimäärin 150- kertaiseksi elokuun alkuun mennessä Nyrkkisääntö: elokuussa 10-20 punkkia/lehti voi vaikuttaa jonkin verran alentavasti seuraavan vuoden satoon 50-100 punkkia/lehti vaikuttaa varmasti (vaikutus 5-30%) Tuomo Tuovinen

Jos talvi on ollut leuto ja lumipeite runsas, mansikka- ja vihannespunkit alkavat lisääntyä aikaisemmin kuin kylmän ja vähälumisen talven jälkeen Aikaiset syyspakkaset vähentävät ja hidastavat mansikkapunkin lisääntymistä keväällä Talviharson alla mansikkapunkin kehitys keväällä on noin kaksi viikkoa edellä avomaan olosuhteita! Tuomo Tuovinen

BIOTUKSESTA MANSIKKAPUNKKIANALYYSIT!

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA Petopunkkien teho: Hakeutuvat sinne missä niiden saalis on Hidastavat mansikkapunkin lisääntymistä touko-syyskuussa Onnistuessaan torjunta estää mansikkapunkkien määrän kasvun haitalliselle tasolle Ei varoaikoja keruun tms. suhteen!!! Jarmo Holopainen

KORVAKÄRSÄKKÄÄT JALATON TOUKKA (KUVA BECKERUNDERWOOD); AIKUINEN (KUVA TUOMO TUOVINEN) VIOITUSTA (KUVA TUOMO TUOVINEN)

KORVAKÄRSÄKKÄÄT Mansikan viljely pitkään samalla paikalla altistaa korvakärsäkkäille Vaikeita havaita aikuiset liikkuvat etenkin öisin Toukat piileskelevät juuristossa

KORVAKÄRSÄKKÄÄT Toukkia voidaan torjua kärsäkässukkuloiden avulla Levitys esim. tihkuletkujen kautta tai taimien tyvelle kastellen Sukkulamadot tunkeutuvat toukkaan ja vapauttavat kantamansa bakteerin. Bakteeri hajottaa hyönteisen kudosta, jota sukkulamadot alkavat syödä. Hyönteistoukka kuolee muutaman päivän kuluttua infektiosta. Vajaan 2 viikon kuluttua sukkulamadoista ja bakteerimassasta pinkeä toukan ruumis hajoaa ja sukkulamadot vapautuvat ympäristöön etsimään uutta kohdetta. 50 milj. sukkulamatoa 2000 kasvia; 250 milj. 10 000 kasvia

KOETULOKSIA JA HAVAINTOJA TUNNELIVILJELMILTÄ Kemiallisen torjunnan mahdollisuudet: tunneleissa sallitut kasvinsuojeluaineet rinnastetaan avomaalla sallittuihin valmisteisiin Päätettiin perehtyä lähemmin vihannespunkin torjuntaan tunneliolosuhteissa Tuloksia vihannespunkin torjuntakokeista (2014 ja 2015) Kirvojen torjuntakokemukset Heini Koskula

Tommi Oraluoma

ENSIMMÄINEN KOEVUOSI 2014 Vihannespunkin torjuntaan kokeiltiin kahta eri petopunkkia (swirskii ja cucumeris) Koealoilta (4 kpl) tarkastettiin kerran viikossa vihannespunkit ja petopunkit 50 lehden alapinnalta Tarkkailussa punkit laskettiin on/eiperiaatteella.

ENSIMMÄINEN KOEVUOSI 2014 Helle heinäk uu

MITÄ OPITTIIN? Vihannespunkki heräilee lämpösumman ollessa noin 20-50 astetta Ensimmäinen havainto vihannespunkista tehtiin melko tarkkaan lämpösummavaateen täyttyessä Ensimmäinen petolevitys tehtiin lämpösummakertymän ollessa noin 250 astetta Käytännössä vihannespunkki saatiin pidettyä aisoissa kesäkuun loppuun saakka Kuvasta näkyy alkukauden ongelma: kuinka levittää pedot kasvustoon aikaisessa vaiheessa? uusi strategia vuodelle 2015!

2015; ENNAKKOTORJUNTA KALIFORNIANPETOPUNKEILLA Tavoitteena oli vahva ennakkotorjunta /puskuri Kalifornianpetopunkkipusseja ripustettiin 1 kpl per 2 rivimetriä. Lisäksi koeriveille levitettiin ansaripetopunkkeja, joiden määrä vaihteli käsittelyjen kesken. Kasvusto tarkastettiin viikon välein. Tommi Oraluoma

TARKKAILUTULOKSET Vihannespunkkien osalta tilanne oli erittäin hyvä koko kauden ajan. Saastuneiden lehtien määrä nousi hitaasti ja pysytteli noin 10-20%:ssa. Petopunkkien kansoittamien lehtien määrä pysytteli noin 2 5- kertaisena vihannespunkkeihin verrattuna koko kauden ajan. Petopunkkeja oli siis lehdillä odottamassa vihannespunkkeja, jolloin vihannespunkkipopulaatiot eivät päässeet kasvamaan liian suuriksi. Eri käsittelyiden välillä ei ollut merkittäviä eroja

PETOPUNKKIPUSSIEN SIELUNELÄMÄ Toisessa tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon ja millä aikavälillä kalifornianpetopunkkeja tulee ulos pusseista Tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa pussien sisältämästä petomääristä ja sitä kautta tarkentaa neuvontaa

YHTEENVETO: TARKKAILU- JA PETOPUNKKIPUSSIKOETULOKSET Kokeiden perusteella voidaan luoda vihannespunkin torjuntasuunnitelma tunnelivadelmalle kaudelle 2016 kalifornian- ja ansaripetopunkin yhteiskäyttöön perustuen. Lopulliset tulokset vuodenvaihteessa ota yhteyttä, tehdään kasvinsuojelusuunnitelma eliöiden käytöstä.

YHTEENVETO Kasvuston säännöllinen tarkkailu tuholaisten varalta ehdottoman tärkeää! Työntekijöiden perehdytys tuholaisiin!

Tommi Oraluoma

KIRVOJEN TORJUNTA; MONTA ERI TAPAA Calypso- ruiskutukset Calypso- ruiskutus keväällä, BerryProtectkirvavainokaiset loppukaudeksi Pesäkkeiden ruiskutus Calypsolla, BerryProtect- putkilot Pelkät Berryprotect- putkilot koko kauden ajan Harsokorennon toukkien ja kirvasääskien levityksellä pesäkkeisiin saatiin kirvat hallintaan eräällä tilalla! 2015 kirvat olivat monella tapaa ongelmallisempia kuin edellisenä vuonna. Miksi? BerryProtect- putkilot täytyy ripustaa kasvustoon jo ennen kirvahavaintoja! Tommi Oraluoma

KIRVOJEN BIOLOGINEN TORJUNTA

VADELMAN JUURILAHO TUNNELEISSA Vadelman juurilaho (Phytophthora rubi), mansikan punamädän lähisukulainen Kulkeutuu helposti taimien mukana, säilyy maassa pitkään, leviää maa-aineksen ja veden mukana Hamkista valmistunut opinnäytetyö: VADELMAN JUURISTOTAUTIEN BIOLOGINEN TORJUNTA (Lepaa, 22.5.2015, Hanna-Katariina Lammi) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/1 0024/93479/Lammi_Hanna- Katariina.pdf?sequence=1 Tommi Oraluoma

VADELMAN JUURILAHO TUNNELEISSA Prestopin käyttö tunnelivatulle juuristotautien torjuntaan: Käyttömäärä; 0,3 g / taimi 300g/1000 taimea. Käsittelyt; 2 käsittelyä, ensimmäinen istutuksen yhteydessä (esim. suoraan ruukkuihin, taimien dippaus), toinen käsittely 3-4 viikon kuluttua esim. tippujen kautta Minor Use (9/2015) hyväksytty Prestop mansikan ja vadelman juuristotautien torjuntaan tunneleissa ja kasvihuoneessa. Minor Use myös Prestop Mix pölyttäjälevityksenä omenalle siemenkotamädän ja varastotautien torjuntaan.

TURILAAT RIESANA KUVAT: TOMMI ORALUOMA

Turilaat ovat kovakuoriaisia ja kuuluvat lehtisarvisten heimoon. Suomessa esiintyy 5 eri turilaslajia Niistä 2 mansikan tuholaislajia Kesä- eli kastanjaturilas (Melolontha hippocastani) Juhannusturilas (Amphimallon solstitiale) Muita Suomessa esiintyviä turilaslajeja: Tarhaturilas (Phyllopertha horticola) Ruskoturilas (Serica brunnea) Vaskiturilas (Anomala dubia) Korvakärsäs- ja turilastoukkioen ero: Turilaan toukalla on kolme paria jalkoja eturuumiissaan. Kotikomposteista löytyy toisinaan sarvikuonokkaan (Oryctes nasicornis) toukkia, joiden erottaminen turilaiden toukista on hankalaa. Turilaan toukat eivät kuitenkaan viihdy kompostissa ja sieltä löydetyt isot, valkoiset toukat ovatkin useimmiten sarvikuonokkaan toukkia.

Aikuiset yksilöt on helppo erottaa toisistaan värin, koon ja muiden tuntomerkkien perusteella, mutta toukkien lajinmääritykseen vaaditaan tarkempaa tutkimusta Tommi Oraluoma

Aikuiset turilaat syövät kasvien lehtiä eivätkä siten aiheuta mansikalle suurta vahinkoa. Maassa elävät toukkavaiheet aiheuttavat suurimmat vahingot syömällä taimien juuret. Turilaat esiintyvät seppien tapaan mansikkalohkoilla, joita on pidetty nurmella ennen mansikan istutusta vältä taimien istuttamista vanhan nurmen tai viljelemättömän maan muokkauksen jälkeen!

Kesä- ja juhannusturilaan toukkavaihe on monivuotinen. Aikuiset munivat muutaman kymmenen munan ryhmiin kasvin juurelle. Toukkavaiheen pituus vaihtelee, on usein 4 5 vuotta. Kesäturilaat lentävät touko kesäkuun lopulla. Juhannusturilaat kesä- heinäkuussa Kuva; http://www.export.biocontrol.ch/

TORJUNTA HANKALAA Turilaiden torjunta keskitetään pääasiassa maassa eläviin toukkavaiheisiin, koska aikuisten yksilöiden torjunta kemiallisesti tai biologisesti on tehotonta. Maassa elävien toukkien kemiallinen torjunta on mahdotonta maavaikutteisten kasvinsuojeluainevalmisteiden käyttörajoitusten myötä. Biologinen vaihtoehto Nemasys G; Heterorhabditis bacteriophora Annostellaan saastuneelle lohkolle kasteluveden mukana. Sukkulamatoja on käytetty turilaiden torjuntaan vielä hyvin pienimuotoisesti Sukkulamadot infektoivat parhaiten turilaiden ensimmäisen ja toisen kehitysvaiheen toukkia. Muna- tai aikuisasteisiin niillä ei ole vaikutusta.

HAJUILLA HOUKUTTELUA 2015 eräällä mansikkatilalla kokeiltiin aikuisten turilaiden massapyyntiä feromoniansojen avulla. Kohdelajina oli vaskiturilas (Anomala dubia) Vaskiturilaan ei tiedetä ainakaan Suomessa hyökkäävän mansikan kimppuun, mutta feromonien ollessa saatavilla päätettiin sen ansapyyntiä kokeilla. Ansat asetettiin parveiluajankohtaan nähden liian myöhään, mutta silti saalista saatiin melko hyvin. Ensi vuonna ansapyyntikokeiluja jatketaan ja kokeiluun otetaan myös kesä- ja juhannusturilaiden feromonit. Heini Koskula

BIOLOGINEN TORJUNTA TUEN PIIRISSÄ PUUTARHAKASVIEN VAIHTOEHTOINEN KASVINSUOJELU Jarmo Holopainen

PETOPUNKIT Noin kukinnan aikoihin Levitysmäärä vaihtelee, riippuu mm. saastunnan tasosta ja kasvuston iästä Käytännössä 0,5 1 2 milj. / ha Uusi lohko, eikä saastuntapaine ole voimakas, 0,5 milj / ha Pedot toimitetaan 5 litran hylsyissä Petojen kantoaineena lesettä ja vermikuliittia 250 000 petoa +10% ylimääräistä Jarmo Holopainen

BIOLOGINEN HARMAAHOMETORJUNTA KUVAT: PÄIVI PARIKKA, HELI HORPPU JA HEIKKI HOKKANEN

VEKOTIN Sijoita mehiläispesät mahdollisimman lähelle mansikkapeltoa, 2kpl/ha Pesiin asennettavia Vekottimia saatavana Biotukselta Sienivalmistetta annostellaan päivittäin 5-10g, koko kukinnan ajan Heikki Hokkanen

ENSIKAUDEN SUUNNITTELU AJANKOHTAISTA! Millä lohkoilla biologiset vaihtoehdot mahdollisia? Millä lohkolla voisi kokeilla? Suunnittele tee kemiallinen torjunta myös tätä silmälläpitäen Valikoi sellaisia kasvinsuojeluvalmisteita, joilla ei haittavaikutuksia tai pitkiä varoaikoja petopunkeille Muista myös: suunnitelmat tunneleihin Suunnittele, ota yhteyttä Biologinen torjunta? Toteuta

KIITOS MIELENKIINNOSTA HEINI.KOSKULA@BIOTUS.FI, PUH. 040 / 5703536